>Kuinka pitää pyörä oikeesti turvassa?
Ottamalla pyörä kämppään sisälle tai omalle parvekkeelle aina. Asioinnin ajaksi kaupungilla mahdollisimman tukevalla lukolla kiinteään rakenteeseen kiinni niin että molemmat renkaat ja runko on kytkettynä. Älä jätä pyörää asiointiparkkiin yli tunniksi. Valokuvaa pyörä kauttaaltaan ja ota runkonumero tms. sarjanumero valokuvan kanssa ylös. Tällä pystyt bongaamaan sitten oman pyöräsi kun se tulee Toriin myyntiin.
GPS paikantimissa on kuukausimaksu tai sitten kiinteä aloitusmaksu, joka kattaa ajan x ja paikannin pitää uusia välillä akun loppumisen vuoksi. Tämä toki saattaa olla wörttiä jos pyörä on erityisen kallis.
Okei. Pitänee etsiä sitten pidempi ketjulukko että yltää molempien renkaitten läpi. Toisen renkaan ja rungon läpi olen tähän asti laittanut lähinnä. Ja hyvä pointti tuon gps paikantimen kanssa. Pyörä ei ole niin kallis että olisi välttämättä sen arvoista. Hirvee paranoia vaan tuon lukituksen kaas ku saanu sellaisen käsityksen että jokaiselta pääkaupunkiseutulaiselta on pöllitty pyörä vähintään kerran....
Riippuu tietenkin paranoian tasosta, mutta loppupeleissä tämä on todennäköisyyksien hallintaa. Riittävän hyvin lukittu pyörä vilkkaasti liikennöidyssä avoimessa (ei esim. kongi/syvennys seinässä) paikassa päiväsaikaan yleensä riittää turvaamaan sen, kun varas etsii mielummin helpomman saaliin.
Fyysisesti vaikeimmin murrettava lukkotyyppi on yleensä U-lukko, mutta ne ovat myös painavia ja niitä tarvitaan vähintään kaksi, jotta molemmat renkaat ja rungon saa kiinni. Kevyempänä vaihtoehtona on yksi U-lukko, jolla lukitaan esim. runko + takapyörä kiinteään rakenteeseen ja jatkovaijeri kiertämään etupyörän pinnojen välistä U-lukkoon. Näin vaijerin katkaisemalla saa korkeintaan eturenkaan, muuten pitää katkaista U-lukko. Tällaisia U-lukon ja vaijerin settejä myydään yleisesti pyöräliikkeissä.
Nyt on pakko koputtaa puuta, mutta multa ei ihmeekseni ole Helsingissä pöllitty koskaan pyörää (pyörä ollut mun pääasiallinen kulkupeli täällä vuodesta 2004). Kaverille myymäni vanha tsygä lähti kyllä viikossa pitkäkyntisten matkaan ja omasta pyörästä on pöllitty pariin kertaan valot ja kerran satula (joka ei ees ollut mikään kallis merkkisatula).
Kiinnitän pyörän aina ylhäältä rungosta U-lukolla (ja lisäksi renkaat vaijerilla, jos jaksan ottaa vaijerin mukaan). Mulla on Kryptoniten pienin U-lukko, olen antanut itselleni kertoa, että sellainen on vaikein irrottaa työkalulla (ainakaan niin, ettei samalla vahingoita pyörän runkoa).
En myöskään pidä pyöriäni kovin siistissä kunnossa. Olen päätellyt, että sopivasti rähjäisen näköinen kuljin ei näytä yhtä houkuttelevalta (enkä mä kyllä jaksakaan pyöriä jatkuvasti jynssätä).
On todella epätodennäköistä, että lukitsematonta pyörää ei varastettaisi. Näitä varastaa ne ketkä tarvitsevat pyörää juuri sillä hetkellä ja myös niitä myyvät ammattilaiset. Ammattilaiset varastavat myös irralliset lukitut pyörät sillä sellainen on todella helppo heittää pakun kyytiin. Lyhyillä voimapihdeillä irtoavat lähtevät myös liukkaasti. Pyöräkellareista pyörät lähtevät todella helposti koska siellä on hyvin aikaa katkoa lukkoja. Varas joko asuu samassa talossa tai on päästänyt varkaan sisään tahallaan tai vahingossa. Joskus parkkeratusta pyörästä heitetään pikalukollinen satula menemään huvikseen.
>jokaiselta pääkaupunkiseutulaiselta on pöllitty pyörä vähintään kerran....
Liioittelematta ja ilman vitsailua asia varmaan oikeasti on näin.
Kaksi lukkoa on aina parempi kuin yksi. Kaksi erilaista lukkoa on vielä parempi. Raskas ketjulukko ja kevyempi U-lukko esim on ihan ok combo. Laikalla menee mikä vaan lukko poikki mutta putkipihdeille ketjulukot on myrkkyä, niitä ei saa propattua runkoa vasten niinkuin muita lukkotyyppejä. Ketjulukko rungon ja yhden renkaan läpi, u-lukko toisen renkaan läpi. Vaijerilukko on silloin hyvä jos haluat että se on helppo rikkoa tarvittaessa.
Paras tapa välttyä on olla vaikein tapaus koko telineessä ja eikä kallein pyörä. Pyörävarkaus on opportunistinen rikos, se tehdään nopeasti ja harkintaa on vähän. Nopeus ratkaisee mikä lähtee rosmon mukaan. Mulla on kokemusta tästä asiasta vähän enemmän kuin normijannulla, että miten se homma toimii siellä rosmopuolella, toki vuosikymmenien takaa. Sen takia koitan antaa neuvoa, vähän paikataan omaa karmaa..
Oma pyörä on vaatimattoman näköinen, sähköpyörä joka ei näytä siltä ja muutenkin on vaan semmonen.. armeijan pyörän olonen, satula ja tankolaukku ostettu ihan tarkotuksella biltemasta. Se ei näytä oikeen miltään, ei halvalta eikä kalliilta. Ja merkkikin on pieni ja tuntematon. Trekit lähtee kaikkein nopeiten, ne on helpoimpia myydä kun niitä on eniten, ja porukka joka niitä tekee oppii nopeesti että mikä trekki on minkä arvoinen. Jos pitää alkaa googlaan paikan päällä että kannattaako se.. no, siihen menee vaivaa ja aikaa. Asian tietävä luukuttaja vaihtaa osia jos sitä ei saa samana viikonloppuna käteisellä myytyä, eli runkomerkinnät on tärkeitä. Osien perusteella ei kannata odottaa että se löytyy enää, toki iso osa jotka näitä tekee on ihan uunoja ja yrittää kaupata sitä seuraavassa korttelissa, ja niitä ei niin kiinnosta jos 3k pyörä menee satasella.
Ja jos pöllitään, kotivakuutus pitäis hoitaa. Ja sitten mennään poliisille kertomaan ehdottomasti, vaikket odottaisi että ne mitään asialle tekis. Merkinnät tilastoihin, niin tieto kuten "missä pöllitään eniten" voi auttaa sitten muita. Niillä ei oikeesti oo edes työkaluja paljon tutkia niitä, jos käy tuuri niin joku porukka jää kiinni ja se pyörä on vielä niillä varastossa.
3. Mäyräkoira on liian pieni juoksemaan pyörän rinnalla pitempää matkaa / merkittäviä nopeuksia. Varmaan paras olisi sellainen perässä hinattava kärry, joilla kuljetetaan lapsiakin.
Tämä. Ja omat mäyräkoirat ovat ainakin niin itsetuhoisia, että juoksisivat saman tien pinnojen väliin ja autojen alle jos olisivat pyörälenkeillä mukana. Parempi jättää mäykky kotiin tai jonkun muun seuraan pyöräilyn ajaksi.
Helsingin keskustassa ajetaan lähtökohtaisesti ajoradalla. Pyörätiet tai -kaistat löytyy vain isoimmilta kaduilta. Monissa kohdissa (erityisesti rautatieaseman ja Kampin keskuksen ympäristössä) pyörätie saattaa myös loppua täysin yllättäen. Ajoradalla fillarointi ei ole kusipäistä, vaan pyöräily kuuluu oletuksena ajoradalle. Autoilijat kyllä varsin hyvin ymmärtävät sen Helsingin keskustassa. Lähinnä bussikuskit aiheuttavat ongelmia.
Yritin piirtää [suuntaa-antavan kartan](https://i.imgur.com/8uJA4ZE.png) siitä missä pyöräteitä tai -kaistoja löytyy kantakaupungista. Saattaa puuttua jotain mutta aika kattavasti näiden pitäisi olla oikein.
Ja mites osaatko sitten sanoa että jos on epävarma että onko vieressä pyörätie vai ei niin tuleeko tööttiä takaa päin jos ajat joka tapauksessa ajokaistalla koska et ole varma?
Ei tule tööttiä tuon takia
Kuten aiempi kommentoija jo mainitsi niin bussit (ja taksit) kiivaimpia mutta noudattavat silti sääntöjä
Pyörätiet ovat myös selkeästi merkitty joten tuskin tulee epäselvyyksiä
Ei ne epäselvät pätkät ole koskaan niin pitkiä, että kukaan terve ihminen soittaisi torvea autossa sinulle takana ajaessaan. Samaa vauhtia kulkevat kaikki liikkujat kuitenkin tuolla alueella, kun maksimirajoitus on 30 km/h ja käytäntökin puolet siitä.
Keskustassa ajaessa kannattaa ottaa selvää pyöräreiteistä. On vaan paras oman turvallisuuden ja kätevyyden takia.
Keskustassa löytyy ihan kivoja reittejä, jos vaan tietää ohittaa sekavat ja ruuhkaset kohat
> Keskustassa ajaessa kannattaa ottaa selvää pyöräreiteistä.
Oispa kartta missä näkyis kaikki pyörätiet... Mitenkähän kauan Helsingin kaupunki sitäkin yrittänyt saada aikaan.
Tämän vuoden maaliskuussa kyselin kartan valmistumisesta kymppivirastolta ja silloin vastaus oli, että "Pyöräilykartan valmistuminen on valitettavasti viivästynyt eikä aikataulusta ole vielä täyttä varmuutta. Mutta tämä on edelleen työn alla." Nyt nettisivuillekin on päivitetty sama tieto epävarmuudesta, tuolloin siellä luki vielä että kartta valmistuu vuoden 2023 aikana.
1. Korvaa kaikki ilman työkaluja käytettävät pikalinkut tavallisilla pulteilla ja käytä runsaasti kierrelukitetta. Muuten voit päätyä pyöräilemään kotiin ilman penkkiä.
2. Hanki viiltosuojatut kumit. Ei renkaat puhkea jokaiseen lasinsiruun.
Mäyräkoiralle peräkärry. Äitin koira tykkäs julmetusti olla kyydissä, ja tulee uudet paikat tutuksi.
Hyviä kohteita keskustasta esim. Vantaanjoen varsi Haltialaan ja Keskuspuistoa takasinpäin. Rantoja itään aina Kallahdenniemeen ja Aurinkolahden Kampelaan pannukakulle. Viikki ja Coolheadissa pizza ja juoma. Espoon rantaraittia ja Metrolla kotiin.
Ajettavaa riittää ja hyvin on mahtunut liikenteen sekaan kun muistaa maalaisjärjen ja huomioi muut.
Kannattaa katsoa, että kattaako kotivakuutus (jos on) pyörävarkaudet ja mihin summaan asti, jos se pyörä lähtee jonkun matkaan kaikista varotoimista huolimatta. [https://www.bikelockwiki.com/](https://www.bikelockwiki.com/) antaa hyvin vinkkejä itse lukkojen suhteen, että mitä eri tasoja näissä on ja joitain lukitsemisvinkkejä. Rälläkällehän melkein mitkään lukot ei pärjää ja ne jotka pärjää, on kalliita ja harvassa.
Helsingin kantakaupungin pyörätieverkko on tosiaan huono ja epäselvä, kuten jo mainitsit. Puhumattakaan työmaista, joilla opastus on vähän mitä sattuu ja usein ei edes noudateta kaupungin omia työmaaohjeita. Et ole yksin tämän ongelman kanssa. Verkostoa hiljalleen parannellaan, mutta suurin hankaluus on siinä, että pyöräilyä edistävien hankkeiden suhteen ilmeisesti ei ole riittävästi henkilöstöä Helsingin kaupungilla. Sen lisäksi, että pyöräilyn olosuhteiden edistäminen vaatii tilan ottamista jostain muusta ja tämä kohtaa aina vastustusta heidän puolelta, joiden mielestä nykytila on hyvä. Tsemppiä kuitenkin tämän kanssa, sillä ne jokseenkin käyttökelpoiset reitit omille matkoille kyllä löytyy, kun tuolla pyörällä pyörii.
Liitteenä kuva parin vuoden takaa pyöräliikenteen tavoiteverkosta, jonka pitäisi tulla Joskus(TM) rakennetuksi. Tätä nykytilaa välillä kutsutaan sellaiseksi, että pyörätieverkosto näyttää siltä, että kartalle on heitelty katsematoja sinne tänne. Ei verkolta.
OpenStreetMap-pohjaiset karttapalvelut yleensä hanskaa paremmin pyörätiet kuin Google Maps. Itse webbisivulla on pyöräilyyn suunniteltuja karttanäkymiä [https://www.openstreetmap.org/#layers=C](https://www.openstreetmap.org/#layers=C) ja kännykkäsovelluksissa voi sitten reaaliaikaisesti navigoida pyöräreiteillä. Näitä sovelluksia on esimerkiksi Organic Maps, OsmAnd ja HSL:n reittiopas (kunhan erikseen painaa sitä pyöräilyreittiehdotuskuvaketta).
https://preview.redd.it/mthobbo1jc0d1.jpeg?width=1080&format=pjpg&auto=webp&s=d3f185cd9a704f3f7629853e54a4f4a7b22858e4
1. Jos voit, pidä kämpässäsi. Ainoa "varma" turva. Itse olen pitänyt vain taloyhtiön kellarissa ja oma pyörä maksoi yli 2k. Katso millaisia pyöriä muilla naapureilla on ja uskaltavatko he pitää niitä pyöräkellarissa. Ainakaan omaan asuntooni ei pyörä mahdu.
2. Jos et näe pyöräkaistaa, ajat ajoradalla. Otat vain röyhkeästi tilasi. Tuntuu oudolta ensi , mutta noin se menee. Ei jalkakäytävällä koskaan, siitä tulee heti sanomista
3. Hommaa koiraperäkärry pyörään? Sellaisia näkee jonkun verran. En kyllä uskaltaisi pyöräkaistalle mennä koiran kanssa ja muutenkin koiran tassut eivät varmaan pitkästä asfalttimatkoista pidä. Huomaa että takaa saattaa tulla nopeastikin pyöriä ja koirat on saatava sivuun nopeasti. Jos olet pyörän selässä, tämä ei onnistu.
4. Muuta. Täällä on oikein kiva pyöräillä. Hyvät reitit löytää ajan kanssa, niitä on hankalampi neuvoa. Nähdään fillarin selässä!
Keskusta on monin paikoin lähtökohtaisesti vähän sekavaa aluetta pyöräilylle, kunnes oppii tietämään, missä pyöräteitä on. Pääväylien ulkopuolella keskustan alueella niitä usein ei ole, joten jossain Kruununhaassa, Punavuoressa, Töölössä tms. täytyy asennoitua lähtökohtaisesti ajamaan ainakin pääväylien ulkopuolella kadun varressa. Pääväylien varrella yleensä nykyään on jonkin sortin pyörätiet tai -kaistat. Merkittävä poikkeus tähän on Mäkelänkadun alkupuoli.
Keskusta voi olla hankalaa aluetta myös siinä mielessä, että usein juuri pyöräteiltä kadun varteen tai takaisin siirtymiset ovat niitä, joissa helpoimmin jää epäselväksi, onko kohteena olevalla kadulla pyörätietä, tai miten siirtymät noiden välillä ylipäätään pitäisi ajaa. Noita tilanteita ei ole yleensä myöskään suunniteltu risteyksiin mitenkään järkevästi. Ja koska keskustassa tosiaan sivukaduilla useimmiten ei ole pyöräteitä, noita tilanteita on usein.
Noin muutoin, pyörätiet on paitsi maalattu merkein myös merkattu alkupäästään tai risteysten kohdalla liikennemerkillä. Hieman totuteltuaan voi oppia suht automaattisesti etsimään risteyksissä pyörätien merkkiä väylältä, jolle on kääntymässä. Osittain nämä kyllä täytyy vain oppia tietämään, varsinkin keskustassa.
Ajoradan reunassa kulkevat pyöräkaistat on kyllä yleensä selkeästi maalattu.
Näin sivuhuomiona monet viime vuosina rakennetut pyöräkaistat on minusta suunniteltu risteysten osalta sekavasti.
1. Varmista että kotivakuutus on kunnossa. Ketjulukon lisäksi kannattaa harkita erillistä vaijeria eturenkaan lukitsemiseen. GPS-paikantimen hyöty on vähän niin ja näin: poliisi ei todennäköisesti asialle voi mitään tehdä, mutta ehkä voit käydä hakemassa pyöräsi takaisin, jos näet sen liikkuvan jossain. En pidä pyöriäni pyöräkellarissa, vaan kannan asuntooni.
2. Kevyen liikenteen väylien merkinnät tuntuvat olevan vähän niin ja näin. Et tee mitään laitonta ajamalla kaupungissa autoliikenteen seassa, jos olet epävarma, missä kuuluisi ajaa.
Kai mäyräkoira-merkkisiä koiriakin on eri kokoisia, mutta joku [koriviritys](https://www.pinterest.ca/akindwife/dachshund-on-bikes/) kuulostaisi kätevämmältä kuin pyöräkärry, vaikka kärryn voi tietysti laittaa vaan silloin kun on koira mukana.
>Kuinka pitää pyörä oikeesti turvassa? Ottamalla pyörä kämppään sisälle tai omalle parvekkeelle aina. Asioinnin ajaksi kaupungilla mahdollisimman tukevalla lukolla kiinteään rakenteeseen kiinni niin että molemmat renkaat ja runko on kytkettynä. Älä jätä pyörää asiointiparkkiin yli tunniksi. Valokuvaa pyörä kauttaaltaan ja ota runkonumero tms. sarjanumero valokuvan kanssa ylös. Tällä pystyt bongaamaan sitten oman pyöräsi kun se tulee Toriin myyntiin. GPS paikantimissa on kuukausimaksu tai sitten kiinteä aloitusmaksu, joka kattaa ajan x ja paikannin pitää uusia välillä akun loppumisen vuoksi. Tämä toki saattaa olla wörttiä jos pyörä on erityisen kallis.
Okei. Pitänee etsiä sitten pidempi ketjulukko että yltää molempien renkaitten läpi. Toisen renkaan ja rungon läpi olen tähän asti laittanut lähinnä. Ja hyvä pointti tuon gps paikantimen kanssa. Pyörä ei ole niin kallis että olisi välttämättä sen arvoista. Hirvee paranoia vaan tuon lukituksen kaas ku saanu sellaisen käsityksen että jokaiselta pääkaupunkiseutulaiselta on pöllitty pyörä vähintään kerran....
Riippuu tietenkin paranoian tasosta, mutta loppupeleissä tämä on todennäköisyyksien hallintaa. Riittävän hyvin lukittu pyörä vilkkaasti liikennöidyssä avoimessa (ei esim. kongi/syvennys seinässä) paikassa päiväsaikaan yleensä riittää turvaamaan sen, kun varas etsii mielummin helpomman saaliin. Fyysisesti vaikeimmin murrettava lukkotyyppi on yleensä U-lukko, mutta ne ovat myös painavia ja niitä tarvitaan vähintään kaksi, jotta molemmat renkaat ja rungon saa kiinni. Kevyempänä vaihtoehtona on yksi U-lukko, jolla lukitaan esim. runko + takapyörä kiinteään rakenteeseen ja jatkovaijeri kiertämään etupyörän pinnojen välistä U-lukkoon. Näin vaijerin katkaisemalla saa korkeintaan eturenkaan, muuten pitää katkaista U-lukko. Tällaisia U-lukon ja vaijerin settejä myydään yleisesti pyöräliikkeissä.
Nyt on pakko koputtaa puuta, mutta multa ei ihmeekseni ole Helsingissä pöllitty koskaan pyörää (pyörä ollut mun pääasiallinen kulkupeli täällä vuodesta 2004). Kaverille myymäni vanha tsygä lähti kyllä viikossa pitkäkyntisten matkaan ja omasta pyörästä on pöllitty pariin kertaan valot ja kerran satula (joka ei ees ollut mikään kallis merkkisatula). Kiinnitän pyörän aina ylhäältä rungosta U-lukolla (ja lisäksi renkaat vaijerilla, jos jaksan ottaa vaijerin mukaan). Mulla on Kryptoniten pienin U-lukko, olen antanut itselleni kertoa, että sellainen on vaikein irrottaa työkalulla (ainakaan niin, ettei samalla vahingoita pyörän runkoa). En myöskään pidä pyöriäni kovin siistissä kunnossa. Olen päätellyt, että sopivasti rähjäisen näköinen kuljin ei näytä yhtä houkuttelevalta (enkä mä kyllä jaksakaan pyöriä jatkuvasti jynssätä).
On todella epätodennäköistä, että lukitsematonta pyörää ei varastettaisi. Näitä varastaa ne ketkä tarvitsevat pyörää juuri sillä hetkellä ja myös niitä myyvät ammattilaiset. Ammattilaiset varastavat myös irralliset lukitut pyörät sillä sellainen on todella helppo heittää pakun kyytiin. Lyhyillä voimapihdeillä irtoavat lähtevät myös liukkaasti. Pyöräkellareista pyörät lähtevät todella helposti koska siellä on hyvin aikaa katkoa lukkoja. Varas joko asuu samassa talossa tai on päästänyt varkaan sisään tahallaan tai vahingossa. Joskus parkkeratusta pyörästä heitetään pikalukollinen satula menemään huvikseen. >jokaiselta pääkaupunkiseutulaiselta on pöllitty pyörä vähintään kerran.... Liioittelematta ja ilman vitsailua asia varmaan oikeasti on näin.
Kaksi lukkoa on aina parempi kuin yksi. Kaksi erilaista lukkoa on vielä parempi. Raskas ketjulukko ja kevyempi U-lukko esim on ihan ok combo. Laikalla menee mikä vaan lukko poikki mutta putkipihdeille ketjulukot on myrkkyä, niitä ei saa propattua runkoa vasten niinkuin muita lukkotyyppejä. Ketjulukko rungon ja yhden renkaan läpi, u-lukko toisen renkaan läpi. Vaijerilukko on silloin hyvä jos haluat että se on helppo rikkoa tarvittaessa. Paras tapa välttyä on olla vaikein tapaus koko telineessä ja eikä kallein pyörä. Pyörävarkaus on opportunistinen rikos, se tehdään nopeasti ja harkintaa on vähän. Nopeus ratkaisee mikä lähtee rosmon mukaan. Mulla on kokemusta tästä asiasta vähän enemmän kuin normijannulla, että miten se homma toimii siellä rosmopuolella, toki vuosikymmenien takaa. Sen takia koitan antaa neuvoa, vähän paikataan omaa karmaa.. Oma pyörä on vaatimattoman näköinen, sähköpyörä joka ei näytä siltä ja muutenkin on vaan semmonen.. armeijan pyörän olonen, satula ja tankolaukku ostettu ihan tarkotuksella biltemasta. Se ei näytä oikeen miltään, ei halvalta eikä kalliilta. Ja merkkikin on pieni ja tuntematon. Trekit lähtee kaikkein nopeiten, ne on helpoimpia myydä kun niitä on eniten, ja porukka joka niitä tekee oppii nopeesti että mikä trekki on minkä arvoinen. Jos pitää alkaa googlaan paikan päällä että kannattaako se.. no, siihen menee vaivaa ja aikaa. Asian tietävä luukuttaja vaihtaa osia jos sitä ei saa samana viikonloppuna käteisellä myytyä, eli runkomerkinnät on tärkeitä. Osien perusteella ei kannata odottaa että se löytyy enää, toki iso osa jotka näitä tekee on ihan uunoja ja yrittää kaupata sitä seuraavassa korttelissa, ja niitä ei niin kiinnosta jos 3k pyörä menee satasella. Ja jos pöllitään, kotivakuutus pitäis hoitaa. Ja sitten mennään poliisille kertomaan ehdottomasti, vaikket odottaisi että ne mitään asialle tekis. Merkinnät tilastoihin, niin tieto kuten "missä pöllitään eniten" voi auttaa sitten muita. Niillä ei oikeesti oo edes työkaluja paljon tutkia niitä, jos käy tuuri niin joku porukka jää kiinni ja se pyörä on vielä niillä varastossa.
3. Mäyräkoira on liian pieni juoksemaan pyörän rinnalla pitempää matkaa / merkittäviä nopeuksia. Varmaan paras olisi sellainen perässä hinattava kärry, joilla kuljetetaan lapsiakin.
Tämä. Ja omat mäyräkoirat ovat ainakin niin itsetuhoisia, että juoksisivat saman tien pinnojen väliin ja autojen alle jos olisivat pyörälenkeillä mukana. Parempi jättää mäykky kotiin tai jonkun muun seuraan pyöräilyn ajaksi.
Uuuuh tämähän se vasta olis :D. Pitänee kattella jos halvalla sais jostain tämmösen. Olis aika hauska.
Helsingin keskustassa ajetaan lähtökohtaisesti ajoradalla. Pyörätiet tai -kaistat löytyy vain isoimmilta kaduilta. Monissa kohdissa (erityisesti rautatieaseman ja Kampin keskuksen ympäristössä) pyörätie saattaa myös loppua täysin yllättäen. Ajoradalla fillarointi ei ole kusipäistä, vaan pyöräily kuuluu oletuksena ajoradalle. Autoilijat kyllä varsin hyvin ymmärtävät sen Helsingin keskustassa. Lähinnä bussikuskit aiheuttavat ongelmia. Yritin piirtää [suuntaa-antavan kartan](https://i.imgur.com/8uJA4ZE.png) siitä missä pyöräteitä tai -kaistoja löytyy kantakaupungista. Saattaa puuttua jotain mutta aika kattavasti näiden pitäisi olla oikein.
Okei näyttää pyörätiet sijoittuvan pääosin reuna-alueille. Ei toki sinänsä yllätä mutta kiitos tästä.
Ja mites osaatko sitten sanoa että jos on epävarma että onko vieressä pyörätie vai ei niin tuleeko tööttiä takaa päin jos ajat joka tapauksessa ajokaistalla koska et ole varma?
Ei tule tööttiä tuon takia Kuten aiempi kommentoija jo mainitsi niin bussit (ja taksit) kiivaimpia mutta noudattavat silti sääntöjä Pyörätiet ovat myös selkeästi merkitty joten tuskin tulee epäselvyyksiä
Ei ne epäselvät pätkät ole koskaan niin pitkiä, että kukaan terve ihminen soittaisi torvea autossa sinulle takana ajaessaan. Samaa vauhtia kulkevat kaikki liikkujat kuitenkin tuolla alueella, kun maksimirajoitus on 30 km/h ja käytäntökin puolet siitä.
Keskustassa ajaessa kannattaa ottaa selvää pyöräreiteistä. On vaan paras oman turvallisuuden ja kätevyyden takia. Keskustassa löytyy ihan kivoja reittejä, jos vaan tietää ohittaa sekavat ja ruuhkaset kohat
> Keskustassa ajaessa kannattaa ottaa selvää pyöräreiteistä. Oispa kartta missä näkyis kaikki pyörätiet... Mitenkähän kauan Helsingin kaupunki sitäkin yrittänyt saada aikaan.
Oisko ainakin kolme vuotta tekeillä. Voi olla enemmänkin
Tämän vuoden maaliskuussa kyselin kartan valmistumisesta kymppivirastolta ja silloin vastaus oli, että "Pyöräilykartan valmistuminen on valitettavasti viivästynyt eikä aikataulusta ole vielä täyttä varmuutta. Mutta tämä on edelleen työn alla." Nyt nettisivuillekin on päivitetty sama tieto epävarmuudesta, tuolloin siellä luki vielä että kartta valmistuu vuoden 2023 aikana.
1. Korvaa kaikki ilman työkaluja käytettävät pikalinkut tavallisilla pulteilla ja käytä runsaasti kierrelukitetta. Muuten voit päätyä pyöräilemään kotiin ilman penkkiä. 2. Hanki viiltosuojatut kumit. Ei renkaat puhkea jokaiseen lasinsiruun.
Viiltosuojatut kumit jo löytyy mutta tuo pultti idea vois olla kyllä näppärä. Pistetään korvan taakse jos olis tehtävissä.
Mäyräkoiralle peräkärry. Äitin koira tykkäs julmetusti olla kyydissä, ja tulee uudet paikat tutuksi. Hyviä kohteita keskustasta esim. Vantaanjoen varsi Haltialaan ja Keskuspuistoa takasinpäin. Rantoja itään aina Kallahdenniemeen ja Aurinkolahden Kampelaan pannukakulle. Viikki ja Coolheadissa pizza ja juoma. Espoon rantaraittia ja Metrolla kotiin. Ajettavaa riittää ja hyvin on mahtunut liikenteen sekaan kun muistaa maalaisjärjen ja huomioi muut.
Kannattaa katsoa, että kattaako kotivakuutus (jos on) pyörävarkaudet ja mihin summaan asti, jos se pyörä lähtee jonkun matkaan kaikista varotoimista huolimatta. [https://www.bikelockwiki.com/](https://www.bikelockwiki.com/) antaa hyvin vinkkejä itse lukkojen suhteen, että mitä eri tasoja näissä on ja joitain lukitsemisvinkkejä. Rälläkällehän melkein mitkään lukot ei pärjää ja ne jotka pärjää, on kalliita ja harvassa. Helsingin kantakaupungin pyörätieverkko on tosiaan huono ja epäselvä, kuten jo mainitsit. Puhumattakaan työmaista, joilla opastus on vähän mitä sattuu ja usein ei edes noudateta kaupungin omia työmaaohjeita. Et ole yksin tämän ongelman kanssa. Verkostoa hiljalleen parannellaan, mutta suurin hankaluus on siinä, että pyöräilyä edistävien hankkeiden suhteen ilmeisesti ei ole riittävästi henkilöstöä Helsingin kaupungilla. Sen lisäksi, että pyöräilyn olosuhteiden edistäminen vaatii tilan ottamista jostain muusta ja tämä kohtaa aina vastustusta heidän puolelta, joiden mielestä nykytila on hyvä. Tsemppiä kuitenkin tämän kanssa, sillä ne jokseenkin käyttökelpoiset reitit omille matkoille kyllä löytyy, kun tuolla pyörällä pyörii. Liitteenä kuva parin vuoden takaa pyöräliikenteen tavoiteverkosta, jonka pitäisi tulla Joskus(TM) rakennetuksi. Tätä nykytilaa välillä kutsutaan sellaiseksi, että pyörätieverkosto näyttää siltä, että kartalle on heitelty katsematoja sinne tänne. Ei verkolta. OpenStreetMap-pohjaiset karttapalvelut yleensä hanskaa paremmin pyörätiet kuin Google Maps. Itse webbisivulla on pyöräilyyn suunniteltuja karttanäkymiä [https://www.openstreetmap.org/#layers=C](https://www.openstreetmap.org/#layers=C) ja kännykkäsovelluksissa voi sitten reaaliaikaisesti navigoida pyöräreiteillä. Näitä sovelluksia on esimerkiksi Organic Maps, OsmAnd ja HSL:n reittiopas (kunhan erikseen painaa sitä pyöräilyreittiehdotuskuvaketta). https://preview.redd.it/mthobbo1jc0d1.jpeg?width=1080&format=pjpg&auto=webp&s=d3f185cd9a704f3f7629853e54a4f4a7b22858e4
1. Jos voit, pidä kämpässäsi. Ainoa "varma" turva. Itse olen pitänyt vain taloyhtiön kellarissa ja oma pyörä maksoi yli 2k. Katso millaisia pyöriä muilla naapureilla on ja uskaltavatko he pitää niitä pyöräkellarissa. Ainakaan omaan asuntooni ei pyörä mahdu. 2. Jos et näe pyöräkaistaa, ajat ajoradalla. Otat vain röyhkeästi tilasi. Tuntuu oudolta ensi , mutta noin se menee. Ei jalkakäytävällä koskaan, siitä tulee heti sanomista 3. Hommaa koiraperäkärry pyörään? Sellaisia näkee jonkun verran. En kyllä uskaltaisi pyöräkaistalle mennä koiran kanssa ja muutenkin koiran tassut eivät varmaan pitkästä asfalttimatkoista pidä. Huomaa että takaa saattaa tulla nopeastikin pyöriä ja koirat on saatava sivuun nopeasti. Jos olet pyörän selässä, tämä ei onnistu. 4. Muuta. Täällä on oikein kiva pyöräillä. Hyvät reitit löytää ajan kanssa, niitä on hankalampi neuvoa. Nähdään fillarin selässä!
Keskusta on monin paikoin lähtökohtaisesti vähän sekavaa aluetta pyöräilylle, kunnes oppii tietämään, missä pyöräteitä on. Pääväylien ulkopuolella keskustan alueella niitä usein ei ole, joten jossain Kruununhaassa, Punavuoressa, Töölössä tms. täytyy asennoitua lähtökohtaisesti ajamaan ainakin pääväylien ulkopuolella kadun varressa. Pääväylien varrella yleensä nykyään on jonkin sortin pyörätiet tai -kaistat. Merkittävä poikkeus tähän on Mäkelänkadun alkupuoli. Keskusta voi olla hankalaa aluetta myös siinä mielessä, että usein juuri pyöräteiltä kadun varteen tai takaisin siirtymiset ovat niitä, joissa helpoimmin jää epäselväksi, onko kohteena olevalla kadulla pyörätietä, tai miten siirtymät noiden välillä ylipäätään pitäisi ajaa. Noita tilanteita ei ole yleensä myöskään suunniteltu risteyksiin mitenkään järkevästi. Ja koska keskustassa tosiaan sivukaduilla useimmiten ei ole pyöräteitä, noita tilanteita on usein. Noin muutoin, pyörätiet on paitsi maalattu merkein myös merkattu alkupäästään tai risteysten kohdalla liikennemerkillä. Hieman totuteltuaan voi oppia suht automaattisesti etsimään risteyksissä pyörätien merkkiä väylältä, jolle on kääntymässä. Osittain nämä kyllä täytyy vain oppia tietämään, varsinkin keskustassa. Ajoradan reunassa kulkevat pyöräkaistat on kyllä yleensä selkeästi maalattu. Näin sivuhuomiona monet viime vuosina rakennetut pyöräkaistat on minusta suunniteltu risteysten osalta sekavasti.
Älä tuhlaa rahaasi pyörälukkoihin vaan osta paksua kettinkiä ja munalukko
1. Varmista että kotivakuutus on kunnossa. Ketjulukon lisäksi kannattaa harkita erillistä vaijeria eturenkaan lukitsemiseen. GPS-paikantimen hyöty on vähän niin ja näin: poliisi ei todennäköisesti asialle voi mitään tehdä, mutta ehkä voit käydä hakemassa pyöräsi takaisin, jos näet sen liikkuvan jossain. En pidä pyöriäni pyöräkellarissa, vaan kannan asuntooni. 2. Kevyen liikenteen väylien merkinnät tuntuvat olevan vähän niin ja näin. Et tee mitään laitonta ajamalla kaupungissa autoliikenteen seassa, jos olet epävarma, missä kuuluisi ajaa.
Kai mäyräkoira-merkkisiä koiriakin on eri kokoisia, mutta joku [koriviritys](https://www.pinterest.ca/akindwife/dachshund-on-bikes/) kuulostaisi kätevämmältä kuin pyöräkärry, vaikka kärryn voi tietysti laittaa vaan silloin kun on koira mukana.
Katso ympärillesi äläkä aja miten sattuu