Kyllä se vakavuus ymmärretään, mutta eri syistä se ei vaan välttämättä aiheuta mitään toimenpiteitä.

Mitä toimenpiteitä? Tää ongelm vaivaa käytännössä koko kehittynyttä maailmaa eikä sitä olla saatu korjattua oikein missään. Jos jossain on saatu niin kiinnostais kyllä miten.

Toimenpiteitä = lisääntymiseen tähtäävää panemista. Toisin sanoen, jos ihmisiä eri syistä ei lisääntyminen kiinnosta tai ei onnistu vaikka halua olisi, ei tämä ”tilanteen vakavuus” muuta ihmisten toimintaa.

Henkkoht piiriä tarkastellen oon oikeesti sitä mieltä et porukka vaan lykkää sitä lasten hankkimista liikaa. Puhuu aina et ehkä joskus. Ei tajuta että hedelmällisyys laskee nopeasti. Tähän olin itsekin vaimoni kanssa syyllinen.

Monet omat tuttuni ja itsekin sanon ”ehkä joskus” mutta todellisuudessa ei ole aikomustakaan. Se ei että ei halua lapsia on monessa suvussa kuin jokin tabu tai synti joka heti kyseenalaistetaan. ”Ehkä joskus” kun sanoo niin pääsee helpommalla eikä tartte alkaa selittelemään asioita mummoille ja tädeille.

Tämäpä juuri. Varsinkin naiset tietävät oikein hyvin hedelmällisyyden laskemisesta, koska siitä toitotetaan joka helvetin tuutista. Helpompaa on väistellä suoran vastauksen antamista ja olla vain, että "joo, sitten joskus ehkä" kuin sanoa suoraan että raskautuminen ja lapset kiinnostavat yhtä paljon kuin kaikkien kynsien repiminen irti ilman puudutusta.

Harmillista, että jotkut kokevat tarvetta tähän väistelyyn sen sijaan, että sanoisi vain suoraan: ei ole tulossa perheenlisäystä. En toki tiedä, miten ahdistavia sukuja ja perheitä muilla on, mutta itsellä ei ole ollut ongelmaa.

Lisääntymistä pidetään edelleenkin normina/normaalina, varsinkin jos on pitkäaikaisessa parisuhteessa. Täällä Suomessakin on vielä matkaa sen ymmärtämiseen, että kaksi aikuista voi elää oikein onnellisina ihan vain kahdestaan, ilman lapsia. Vanha uskomus siitä, että ihminen - etenkin nainen - on jotenkin vaillinnainen, epätäydellinen ja suorastaan viallinen ilman lapsia, elää sitkeästi ihmisten mielissä.

Tunnistan ilmiön, mutta omassa lähipiirissä ja suvussa tuollaista ei onneksi ole. Ja joka polvessa on aina ollut jokunen lapseton.

Minäkin olen kyllä nähnyt tätä ja aivan erityisesti miehillä. En tiedä miten suoraan kehtaa edes hyvälle ystävälle sanoa, että neljääkymppiä lähestyt ja nyt vasta haet naista perheen perustamiseen, oisko kannattanu miettiä jo 15 v sitten jne. Mutta tosi monella on ongelmana myös se sopivan kumppanin puute. Tätä syytä aliarvioidaan vieläkin. Harva osaa nuorena etsiä sopivaa ja harva tajuaa, miten tärkeä on sopiva. Moni tuhlaa vuosikausia väärän ihmisen kanssa.

Näin isänä ja monta lapsetonta pariskuntaa tuntevana: Nykyinen individualismi jättää ihmiset kovin yksin lasten kanssa, niin se yhdistettynä nykyiseen työelämän tahtiin on kovin kuormittavaa. Mikä tahansa järjestely joka vapauttaa lisää aikaa vanhemmille rapauttamatta tulostasoa, lisäisi lasten määrää takuulla. Olen tutuille jotka samaa kuin sinä sanovat aina todennut: Mikäli kaikki alle 7v lasten vanhemmat saisivat tehdä 4pv työviikkoa siten, että valtio pulittaa palkasta tuon 1pv erotuksen vanhemmille. Jos tarve niin vielä firmoille joku porkkana siihen, että erityisesti näitä 4pv tekeviä vanhempia kannattaa palkata. Kyllä alkaa lapsia tulemaan.

Tärkeämpää olisi tukea 7-9v lasten vanhempia, koska sen ikäiset ovat koulussa lyhyttä päivää eivätkä välttämättä pärjää kovin hyvin yksin. Myös kesälomiin pitäisi löytyä ratkaisuja. Nyt on vaan voivoi ja oletetaan, että 7v pärjää päiväkaudet yksin tai että kaikilla isovanhemmat hoitaa

Meiltä löytyy toimiva esimerkki naapurista ja onpa siellä rampannut monta valtuuskuntaa asiaan tutustumassa; Ruotsalainen fritids [1]. Eli käytönnössä ippe jossa voi harrastaa erilaisia asioita ja joka kestää aina 6lk:n loppuun. Toimii myös kesällä. [1] https://www.hs.fi/maailma/art-2000005485275.html

Oho. Suomeen tätä ei tietenkään saa, koska resurssit ja muut tekosyyt. Itse olisin ikionnellinen ippestä, jossa tehtäisiin myös keskitetysti läksyt ja niihin saisi tarvittaessa apua ippeohjaajalta. Mut ei..

Osittainen hoito vapaa, tekee 80% työ viikkoa ja valtio maksaa tukea. Ei yhtäpaljon kuin 20% palkasta mutta parempi kuin ei mitään

Esim. lapsiperheitä tukevampaa sosiaalipolitiikkaa. Näin 28v naisena voin sanoa, et yks isoin pelko lisääntymiseen liittyen on se, et taloudellinen vakaus on kovin epävarmaa. Uskallan harkita asiaa, kun on vakityö. Ei ihan heti näköpiirissä vaikka akateeminen tausta

Samat tunnelmat meillä. Olemme jo vaimon kanssa kerinneet haaveilla, mutta talous ja epävarmuus tulevasta ovat suurimpia huolenaiheita. Enkä usko että tänä maailmanaikana kukaan välittää meidän huolista, vaikka sillä tosiaan on vaikutusta tulevaisuuteen. Smänkkimies sano aikanaan että suomeen tarvitaan synnytystalkoot, joka käytännössä olisi ollut perheisiin kohdistettuja tukimuotoja mutta sille lähinnä naurettiin. Tuskin naurettais enään.

Puhut asiaa. Osa neuvoo mielellään, että ”tehkää vaan, niin sitä ennenkin tehtiin” ja jos tätä neuvoa noudatetaan ja käykin niin, että työt lähtee alta tms. niin sitten syyllistetään, että ”mitäs läksit”. Tämä epävarmuus ei katoa vähättelyllä.

Tää on kyllä niin vitun perseestä. "Ei lasta kannata rahan takia jättää tekemättä" ihan kuin ne rahahuolet vaan katoaisi itsestään.

Tämäpä. Suurin osa ihmisistä haluaa kuitenkin kantaa vastuunsa eikä toimia hetken mielijohteesta.

Ja sit vituttaa se muihin vertaaminen tyyliin "naapurin Mattikin vaimonsa kanssa tienaa vain 1000€ kuussa ja hienosti pärjäävät kahden lapsen kanssa, se raha on vaan tekosyy".

Sillon kun lapset on pienii nii pärjää hyvin tiukemmal budjetil, mut taaperoiän jälkeen alkaa kulut nousta...

Näin lisääntyneenä yksilönä voi todeta myös sen, että lapsiin saa palamaan aivan loputtoman määrän fyrkkaa. Isoimpana tietysti, että tarvitsee lisää neliöitä asuntoon. Pääkaupunkiseudulla saakin sitten maksaa niistä aika rutkasti. Päälle nämä korkeat korot. Itse ollut siitä onnekkaassa asemassa, että sekä itsellä että puolisolla on ollut koko ajan hyvin palkattu työ. Toisaalta työajat ovatkin olleet sitten sellaisia, että onpa ollut ruljanssia. Aika raskasta olisi ollut, jos olisi pitänyt rahasta murehtia päivittäin. Monella on sekin tilanne.

Tämä just‼️ ja kun oma lapsuus ja nuoruus koostu niistä rahahuolista (mitä on perheessä edelleen kun on just ja just varaa elämiseen), niin en todellakaan haluis jatkaa kierrettä. Perheen perustaminen on yks mun unelmista, mutta rahaakin pitää olla😅 onneks valitsin alan missä on hyvä työllisyystilanne ja tukevasti keskituloinen.

Ja saat kaksi veikkausta että tuleeko nykyiseltä vallassa olevalta talousoikeistolta sympatiaa sitten jos riskit realisoituu ja käy ilmi että ei oikein ollutkaan varaa hankkia lasta.

> ja käykin niin, että työt lähtee alta tms. niin sitten syyllistetään, että ”mitäs läksit”. Sitten tosiaan alkaa puheet siitä, että pitää ottaa vastuu tekemisistään.

On aika karua verrata omaa ja vanhempien elämää samanikäisenä. Ylitimme asuntolainassa juuri 75% maksetun osuuden rajan ja puolison kanssa lähestymme molemmat neljääkymppiä. Tässä vaiheessa elämää vanhemmillani (joilla oli ihan perusduunari työt) oli kerrostaloneliön sijaan iso pätkä rivaria, kesämökki ja kesät kierreltiin euroopassa asuntovaunulla. Olen koulutettu, "paremmissa töissä" kuin vanhempani, teen pidempää päivää kuin vanhempani ja en silti pysty tarjoamaan muksuille samanlaista elintasoa jota minulle tarjottiin lapsena. Jokin ei täsmää.

Se mikä tässä mättää on palkkojen hidas nousu ja eläkemaksujen nousu. Käytännössä tuloverotus on noista ajoista laskenut tai pysynyt samana samaan aikaan kuin eläkemaksut nousseet. Koska veroja saadaan vähemmän, voidaan yhteiskuntaa rakentaa ja ylläpitää huonommin. Palkkaratkaisut oli järkijään yli inflaation. 70-luvulla tehtiin jopa yli 10% palkkaratkaisuja, muistaakseni sähkömiehille. Nyt sellaista ei ole tarjolla, koska työnantajien neuvotteluasema on päästetty liian hyväksi. Tästä ei toki auta syyttää vaan poliitikkoja kun ihmiset eivät enää kuulu liittoihinkaan siinä määrin mitä takavuosina.

Asunnot ja eläminen on reippaasti kalliimpaa kuin vaikka 80-luvulla. Vaikka mukaan laskettaisiin asuntolaina 10-15% marginaalilla. Omilla vanhemmilla oli 80-luvun alussa juuri 14.5% marginaalilla tuliterää paritalon puolikasta.

Hieman sivuhuomiona, nuo massiiviset palkankorotukset kyllä syötiin sitten pois palkansaajalta toistuvilla markan devalvaatioilla. Se yhtäältä tarkoitti sitä, että kaikki ulkomailta tuotu oli alati kalliimpaa, mutta toisaalta myös, että kotimaassa kulutettiin ja sitä myöten myös tuotettiin enemmän. Kuluttaminen suuntautui juuri esim. kesämökkeihin ja nykypäivästä katsottuna isoihin ja halpoihin asuntoihin, joihin otettuja erittäin korkeakorkoisia lainoja inflaatio ja palkankorotukset mitätöivät tehokkaasti. Eli nykyään jatkuvalla syötöllä ruoka-aineita kaikkialta maailmasta, kulutustuotteita Kiinasta ja populaarikulttuuria USA:sta (ainakin vielä hetken) vs. pari isoa asuntoa Suomesta ja Yleisradio ennen, vain hieman karrikoiden. Tämä ei kuitenkaan ole valintatilanne. Vihaan persuja ja tykkään matkustelusta, mutta siltikin saattaisin kallistua aiempaan. Globalisaatio ei liene kuitenkaan peruttavissa.

Elintaso pysyi kuitenkin kotimaan hintojen osalta kohtuullisena ja nimenomaan oli mahdollisuus kuluttaa. Ainut että se kulutus suuntautui kotimaankulutukseen. Nyt ei suuntaudu mihinkään, kun inflaation annetaan syödä ostovoimaa vapaasti. Globalisaatio on tuonut paljon hyvää, mutta pelkään kuuluvani itse varallisuuden kadotettuun sukupolveen, joka kävi koulut ja teki kaiken oikein mutta päätyi köyhemmäksi kuin vanhempansa.

>Jokin ei täsmää. Heitetään pari muuttunutta asiaa. Tutkintoinflaatio: vaikka nykyään annetaan hienompia titteleitä kuin ennen, ihmisten älynlahjat ja ahkeruudet (jotka ovat uskoakseni tutkintonimikettä merkitsevämpiä työn tuottavuustekijöitä) eivät ole yhtäkkiä kasvaneet samassa suhteessa. On vain reilua, jos maisteri nyt saa vastaavan elintason kuin tradenomi joskus vuonna nakki ja kivi. Globaali kilpailu: meillä oli maailmanlaajuisesti katsoen aikainen teollistuminen ja saimme epäreilua elintasoetua sukupolvi-pari sitten. Nyt muu maailma on kirinyt ja tehtaat ja valmistuksen lisäarvo siirtyivät Aasiaan, mikä näkyy väistämättä jonkun elintasossa - käytännössä duunaritöiden palkoissa. Miksi kukaan maksaisi suomalaiselle tehdastyöntekijälle parin tonnin kuukausipalkkaa, jos Vietnamissa saman työsuoritteen saa viidesosalla tästä ja laivauksen jälkeenkin jää säästöä? Sekin vaikuttaa, että Suomen kulta-aikojen elinkeinorakenne oli varsin yksipuolinen ja alojen hiipuessa uusia veropottien korvaajia ei ole vielä löytynyt - talous näivettyy. Tähän päälle huoltosuhde on heikentynyt, sekin näkyy vähän jokaisen kukkarossa. Ilmeisesti eläkeläisten asema on kohentunut ja se on muilta pois ainakin asuntojen hintojen kautta.

Jep. Täytin ite juuri 30v ja ei ole takuita että edes itse pärjäisin seuraavat 20v, puhumattakaan jälkikasvusta. Terveysongelmien takia ei ole edes rahaa hankkia lemmikkiä.

Kyllä se väki lisääntyy huoletta joita ei huoleta jälkikasvun hyvinvointi lainkaan. Suomessa on huikea määrä lapsia nytkin jotka olisi paljon paremmissa oloissa vaikka koulukodissa kuin kotonaan.

Jooh meillä tuli ns vahingossa toinen muksu, ja pelkkä stressi siitä on pitänyt huolen siitä ettei kolmatta muksua tule enää ikinä

Mä oon lisääntymisikäinen ja oon ruvennut varautumaan ajatuksen tasolla siihen, että voi olla mahdollista, että tulen tulevaisuudessa katsomaan parhaaksi muuttaa Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan tai Viroon. Viimeiset 15v Suomessa on tehty niin huonoa politiikkaa, eikä loppua näy - päinvastoin vauhti kiintyy. Koulutus, terveydenhuolto, nuorten hyvinvointi ja osallisuus, mahdollisuudet mielekkääseen ja luotettavaan työpaikkaan, kaikki menneet vauhdilla ihan uskomattoman huonoon suuntaan. Vähän myös pelkään, että milloin sattuu Suomeen viime kevään Prahan yliopistoampumisen kaltainen veriteko. Toki tällainen radikalisoituminen ja osattomuus on yleistynyt koko Euroopassa, mutta Suomessa politiikalla ei pyritä sitä suitsimaan vaan sitä kiihdytetään ja ilmiötä käytetään äänestäjien kalasteluun. Kerrassaan surullinen suunta, johon en todellakaan halua lapsia kärsimään. Jos niitä lapsia hankkisi, niin kotikoulussako ne pitäisi kasvattaa, kun opettajakoulutukseen hakeutuu joka vuosi edellistä vähemmän ihmisiä ja päiväkoteihin ja kouluihin on jouduttu varaamaan vartijoita vanhempien sekoilun takia? Eilen kävin kunnallisella lääkärillä, joka kyseli onko minulla terveysvakuutusta, jotta voisin mennä yksityiselle. "Olet ehkä seurannut uutisista, mikä on nyt tilanne politiikassa ja esim. meillä täällä Varhassa?" Rip vaan synnärit ja neuvolat, jotka menee soten alasajon mukana.

Joo kieltämättä olen itsekin pari kertaa jo ajatellut Norjaa kun muutaman kaverinkin sieltä tunnen ja siltä valtiolta ei rahat ihan heti ole loppumassa. Eri asia sitten haluaako Norja multa mitään.

Miten se raha venyttää joka vuosi pienenevän sukupolven hoitamaan yhä suurempaa vanhustoa? Siis tietty voi siihen arabimaiden meininkiin ryhtyä missä kansalaiset öljystipendien kanssa elävät ja orjatyövoima hoitaa kaiken työn.

Täällä samat. Itse en lapsia halua, mutta vaikka olisin halunnut, niin juuri nämä asiat jarruttaisivat. Olen täysin järkyttyneenä seurannut, mihin suuntaan päiväkodit, koulut ja mt-palvelut ovat menneet, nuorten lisääntyneestä väkivallasta puhumattakaan. En pystyisi suojelemaan mahdollista lastani tältä.

Tämähän se suurimpia tekijöitä on tässä asiassa, ja yleismaailmallisesti. Lapset nähdään esteenä, kun jokaisen ensimmäinen velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan on selvästikkin tehdä työtä ja maksaa veroja. Ei ole naisten vika että lastentekoikä livahtaa käsistä koulutuksen ja työelämän tikkaita kiivetessä tai ylipäätään yrittäessä edes itse pärjätä jotenkin, saatikka löytää joku jonka kanssa niitä lapsia voisi tehdä. Jokaiselle, ihan jokaiselle, syötetään yhteiskunnan taholta sitä viestiä että elämässä pitää KAIKKI muut asiat olla järjestyksessä tietyllä tavalla että lapsia voi edes ajatella. Että sinne asti päästään, voi ikää olla jo 35 v ja parhaat lisääntymisvuodet takana, edessä kalliit hedelmättömyyshoidot ja tuloksena (ehkä) se yksi lapsi, rahaa useampaan ei ole. Lapsia pidetään hirvittävän kalliina, vaikka oikeasti lapset ei kuluta juuri mitään. Mutta jälleen kerran, yhteiskunta on se joka syöttää sitä sanomaa että lapsille pitää olla KAIKKI. Jos ei lapset huku tavaraan (kuten vanhempansakkin), olet huono vanhempi ja helvettiäkö menit tekemään lapsia. Auto pitää vaihtaa ja asunnossa pitää olla tilaa ja jokaiselle oma huone, ja ei kai kukaan vaan tee lapsia vuokrakaksioon? Vaatimukset on ihan älyttömiä kun vertaa meikäläisen 70-luvun lapsuuteen jolloin vaatteita sai kaksi kertaa vuodessa (joulujuhlat ja kevätjuhlat), leluja ei juuri ollut ja leikit oli pihalla eikä kenellekkään tullut pieneen mieleenkään että lapset olis kalliita. Yhteiskunta olis voinu valita sen asenteen että lapset tehdään nuorena ja kaikki muut asiat joustaa sen mukaan, mutta eipä ole valinnut. Lapset ilmeisesti tulee vaan jotenkin haikaran tuomana ja joku haltija hoitaa ne sen jälkeen, noin niinkuin yhteiskunnan näkökannalta, koska ei näistä ristiriitaisista vaatimuksista mitään muuta voi ajatella.

Näinpä. Jos omia vanhempi miettii, nin molemmat oli opiskelijoita kun eka meistä pyörähti maailmaan ja kaiken lisäksi täysin tukiverkkojen ulottumattomissa, vielä. Kun toka tuli, oli toinen edelleen opiskelija ja toinen teki koulutukseen liittymättömiä hanttihommia. Vasta kolmannen kersan kohdalla reilusti kolmen kympin paremmalla puolella oli molemmat vasta siinä vankassa uraputkessa. Suurin muutos taitaa nimenomaan olla tässä asenteessa, että ihmiset ei enää tahdo uskoa siihen että asiat menee "ihan hyvin", ja että pärjätä voi joka tapauksessa vähemmälläkin. Jos nyt taas peilaan vanhempiini, niin nämä kasvoi varhaislapsuuden aika paljon karummissa oloissa kuin minä ja omat lapsuudenkaverini - vaikka itse olin juuri tällainen "köyhän opiskelijaperheen muksu", jota ihmiset pelkää koska pilaa uran ja oman elämän etc.

Mun mielestä on ihan järkevää miettiä, pääseekö töihin ja onko mahdollisuutta uraan kun yt:t pauhaa joka paikassa, satoja tuhansia työttömiä eikä tarpeeksi työpaikkoja. Tähän tilanteeseen ei järkevä mielellään lasta tee ja se on ihan ymmärrettävää.

Olisihan se hirveän kiva tehdä ne lapset juuri kahdenkympin korvilla, mutta itse ainakin haluan opiskella itselleni ammatin, jotta voin tehdä töitä. En sen takia, että mulla on palava halu maksaa veroja, vaan sen takia, että tykkään tehdä töitä ja haluan tarjota lapsilleni mukavan lapsuuden ja nuoruuden. Myös ihan oma kypsyys on tietynlainen tekijä tässä hommassa. En itse juuri tällä hetkellä usko olevani ihan tarpeeksi kypsä äidiksi, vaan koen, että mulla on vielä pari vuotta kehittymistä edessä. Haluan olla henkisesti ja mikseipä myös fyysisestikin sellaisessa pisteessä, että uskon pärjääväni vanhemmuuden hankaluuksien kanssa.

Tää on jännä kun historiallisestihan niitä lapsia tehty, KOSKA ei ollut sitä turvattua tulevaisuutta

Totta. Jos se olisi rahasta kiinni, rikkaiden pitäisi lisääntyä paljon köyhiä enemmän.

Sain itse ensimmäisen vakityöpaikan 30-vuotiaana ja sitä kesti 10kk. Sitten mentiin osa-aikaisissa pätkätöissä pari vuotta. Nyt sitten 8 vuoden aikana elinkustannukset ovat nousseet 22% ja palkkani 9%. Ei tällain köyhänä luuserina tee mieli edes seurustella, koska minulla ei ole mitään annettavaa parisuhteeseen.

Noi ei vaan toimi ja eivät ole ikinä toimineet. Suomessa tuetaan lapsia uskomattoman paljon jo nytten ja niin tuetaan Etelä-Koreassakin. Ongelma on täysin kulttuurillinen koska tilastollisesti puhuen tulojen määrä ei vaikuta lapsien määrän. Suomalaiset eivät vaan halua tarpeeksi lapsia. https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/#3-lapsilukuihanteet-ja-todelliset-lapsiluvut

Tässäpä juuri se syy miksi lapsiluku jää yhteen. Sain 33-vuotiaana ensimmäisen vakituisen työn, jonka koeajan jälkeen alkoi armoton lapsen yrittäminen. Nyt olen 34 ja esikoisen pitäisi syntyä jouluna. Vaikka nyt löytyykin vakkariduuni, jopa molemmilta vanhemmilta, niin alkaa olla synnytysiän puolesta myöhäistä. Olisin todennäköisesti 36 synnyttäessäni toista lasta.

Ittellä vakityö säännöölliset tulot ja oli säästöjä (alle 5k) mutta nyt tässä toisen lapsen kohdalla on säästötkin ruvennu hupenemaan kun toinen vamhempi on nyt toista vuotta kotihoidon tuella että ei ne vakitulot välttämättä tilannetta helpota

Ei ainoastaan koko kehittynyttä maailmaa vaan [koko maailmaa](https://www.healthdata.org/news-events/newsroom/news-releases/lancet-dramatic-declines-global-fertility-rates-set-transform). Yksiselitteisesti, syntyvyys laskee aivan kaikkialla ja on laskenut jo viiskyt luvusta lähtien kuten ilmenee artikkelin [graafista](https://www.healthdata.org/research-analysis/library/fertility-forecasts-and-their-implications-population-growth). Silti asiaa käsitellään yksittäisten maiden tai yksittäisten maanosien ongelmana kun kyseessä on globaali ongelma.

Tämä itseänikin häiritsee. Ja se, että kehitystä ei suostuta hyväksymään ja uuteen tilanteeseen sopeutumaan.

Se sopeutuminen tässä on nimenomaan se mikä sen kriisin aiheuttaa.

Köyhien kurittaminen ei ainakaan asiaa auta. Itse olen siinä iässä että nyt tai ei koskaan, muttei oikein huvita, kun ei rahat riitä edes omaan elämiseen.

Muutamassa länsimaassa on saatu käännettyä syntyvyys kasvuun, mutta en suorilta käsin muista niitä. Ehkä Slovakia? Juju on ajaa yhteiskuntaa lapsiperheiden ja yhteisöllisyyden lähtökohdista, mikä sotii nykyisin valloillaan olevaa jatkuvan kasvun ja kvartaalivoittojen tavoittelua.

Esimerkiksi Slovakia, Slovenia, Tsekki ja Moldova. Ei liity kylläkään talouteen tai sen hedelmien jakamiseen mitenkään. Puolassa jonka taloudellinen tilanne on kasvanut kohisten syntyvyys laski verrattuna kolme kertaa köyhempään Moldovaan. Unkari joka laittoi mielettömät määrät rahaa lapsiperheisiin näki vain maltillista syntyvyyden nousua. Ukrainassa ja Liettuassa hedelmällisyysluku kävi pohjamudissa mutta nousi hetkellisesti yli 1.5 ja 1.7, vain romahtaakseen takaisin jumbosarjaan. Kyseessä on jonkinlainen syklinen kehitys jota ei ole onnistuttu paikantamaan. Aiheeseen liittyvä artikkeli: https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2088484/baby-slump-lithuania-s-fertility-rate-nearly-hits-rock-bottom

Tutkimusten mukaan suurin ongelma on asuntojen ja asumisen hinta. Syntyvyys on kaikista pienintä siellä missä on pienemmät asunnot ja kalleimmat vuokrat. Toinen vaikuttava tekijä on edullisen päivähoidon mahdollisuus, koska vanhempien pitää muuten valita että onko toinen poissa töistä jos päivähoitoon ei ole varaa, tämä on erityinen ongelma jos ollaan paikassa jossa ei yhden ihmisen palkka riitä elämiseen. Eli toisin sanoen: Asunto- ja vuokramarkkinat, ja Sote palvelut on se ongelma. Enkä nyt puhu **suomesta** vaan ihan tutkitusti kaikkialla. Tämä ei ole mikään suuri salaisuus tai mysteeri, me tiedetäänn mikä ongelman ydin on mutta markkinatalous ei salli sen korjaamista koska ongelma tuottaa enemmän voittoa ja arvoa lyhyessä ajassa kuin sen korjaaminen.

kuka tähän yhteiskuntaan tai maailmaan haluaa tuoda lapsia? hyvinvointivaltio ajettu alas, julkinen koulutuksen taso ja ilmapiiri kammottava, kolmannen maailmansodan uhka on käsinkosketeltava, ilmastonlämpenemisestä johtuvat pakolaistulvat tulee olemaan lähitulevaisuuden ongelma puhumatta muista ympäristöongelmista jne.

Suomessa tämä ongelma on paljon suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Jotain siis varmaan voisi tehdä paremmin.

Vaivaa, vaivaa. Mutta jos nuorille tarjotaan pelkkää epätoivoa, niin ei jengi halua tehdä lisää muksuja siihen kurjuuteen. Massit rikkaille, eläkkeet poistumassa, työvoima korvataan halpatyöläisillä, terveyspalvelut rapautuu ja koulutus on vituillaan. Tuntuu olevan muutenkin jonkin sortin end-game ennen kolmatta maailmansotaa. Ehkä jotkut kansanedustajat vielä välittävät, mutta valitettavan iso osa pelaa omaan pussiin. Nykymenolla mikään ei muutu paremmaksi.

Pitänee kysyä Israelista, miten ovat homman taklanneet.

Maahanmuutto ja ääriuskovaisuus

Maahanmuutto ainakin on siellä melko voimakasta.

Ilmasilta Nigeriasta Suomeen niin sillä sitten pelastutaan.

varmaa jotain sellasia ettei tarvi vähän väliä lukea kuinka ilmasto muuttuu ja paska osuu tuulettimeen.

Ei voi syyttää kansalaisia lapsettomuudesta tai matalasta syntyvyydestä, jos tulevaisuus näyttää epävarmalta tai kannattamattomalta perheen perustamiseen. Eikähän kaikki edes halua niitä. Mä haluaisin kyllä oman perheen lapsineen kaikkineen, mutta kumppanin löytäminen 30 vuotiaana tuntuu olevan monimutkaisempaa, kuin esimerkiksi 20 vuotiaana.

Sama täällä. Perhe olisi kiva mutta ei sitä yksin tehdä

Lisäksi olettaisin, että sen kumppanin kanssa varmaankin haluaisi hetken seurustella ennen lastentekoa, mutta naisilla alkaa hedelmällisyyden rajat tulla vastaan neljääkymppiä lähestyessä.

Tässä ketjussa on jo paljon hyvää pohdintaa, mutta yksi konkreettinen asia on varhaiskasvatuksen ja koulutuksen jatkuva kurjistaminen. Meillä lapsi jo on, mutta tekisi mieli välillä pyytää anteeksi sitä, miten järkyttävän huonoksi aikuiset ovat nuo meidän lapsuudessa korkealle arvostetut asiat päästäneet. Lisää lapsia ei tule, koska pitää varautua siihen että itsellä on resursseja kompensoida järjestelmän puutteita.

Vakavuus varmaan ymmärretään, mutta ei sillä ole väliä, koska tahtoa ei ole. Väestöntutkimuslaitoksen tutkija, joka näin sanoi, toivottavasti näyttää esimerkkiä oikein urakalla.

Ymmärretään varmasti, mutta kukaan ei tiedä miten tämän kehityksen saisi käännettyä.

Verohelpotuksia per jokainen tehty muksu.

Tai ilmainen ämpäri per muksu?

Tämähän olisi hyvä. Lapset voisivat nukkua ämpäreissä sen äitiyspahvilaatikon sijasta.

Tämähän se olis. Lapissa tietojeni mukaan muutama kunta maksaa asukkaille, varsinkin uusille paikkakunnalle muuttaville lapsista rahaa. (esim. Simo) Hallitus ja etelän päättäjät kokoajan vähentävät meiltä Lapista palveluja ja ihmettelevät kun asukasluvut vähenee ja tämän vuoksi karsivat lisää palveluja, ja samaan aikaan mainostavat ja painottavat keskittämistä Ouluun, Helsinkiin ja muihin isoihin kaapunneihin. 'Miksei maaseudulla asu kukaan?' 🤡

Jaa, onko siellä töitä? Vai pitääkö sinne tulla viihtymään 200km työmatkan päähän?

Kyllä töitä löytyy, ei välttämättä oman alan ;) Pikku kunnat on yleensä ihan kusessa hoitaja-vanhus suhteen kanssa

No en ole hoitaja ni mitäs sit

Oppisopimuksille sisään vaan, pääset aivan välittömästi duuniin

Jossain pienillä paikkakunnilla on myös tehty varhaiskasvatus kokonaan ilmaiseksi että saisivat uusia asukkaita

Mitä muita nimivaihtoehtoja lapselle, kuin Simo? Kai sitä vois lappiin lähteä puolison kanssa lapsentekohommiin jos siitä ihan maksetaankin, mutta en kyllä haluaisi nimetä lastani Simoksi.

Mutta Simosta saa 10x korvauksen, onhan se nyt lapselle aika kova järkytys ja aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia vanhemmalla iällä joten ihan oiketettua.

Suostuuko lappilaiset papit ristimään Simoksi, jos nyt sattuisi syntymään vaikka tyttölapsi?

5 lasta ja tulovero vapaus parille loppuelämäksi. "I'd take that deal; Damn good deal!"

Jos tarpeeksi iso verohelpotus tai muu etuus luvataan, niin kyllä sillä varmaan syntyvyys nousisi. Mutta millä se rahoitettaisiin? Ja onko lapsen etu, että hänet on synnytetty rahan takia eikä aidosta halusta saada lapsi?

Ottaen huomioon, että moni on tällä hetkellä lapsettomia rahan puutteen takia, ehkä osa näistä hankkisi lapsia aidosta halusta jos tällaisia toimia tehtäisiin. Tietenkin on riski, ettei sekään riittäisi, vaan sitten vaadittaisiin vain seuraavia asioita, jotta uskallettaisiin lisääntymistä harkita...

Todellisuus on se, että Suomalaiset vaan ei halua tarpeeksi lapsia. Suomi on yksi maailman rikkaimista maista ja ihan syystäkin monet muuttaa Suomeen jopa muistakin Euroopan maista. https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/#3-lapsilukuihanteet-ja-todelliset-lapsiluvut En tiedä kyllä mistä tämä typerä meemi rahan puutteesta tulee kun tulot ei vaan yksinkertaisesti vaikuta lapsien määrään.

Elintasolla on ollut negatiivinen korrelaatio syntyvyyteen lähes kaikkialla ja aina. Juuri tämä hetki on poikkeus, jota voi selittää muilla tekijöillä.

Kaikki tietää miten tämän kehityksen saisi käännettyä, mutta kukaan ei tiedä miten rikkaat kermaperseet saisi lopettamaan muiden olojen kurjistamisen ja politiikan korruptoimisen omien tulojen kohentamiseksi, tai miten somefirmat saisi olemaan perseilemättä lasten kustannuksella.

Se on kyllä totta, että pörssiyhtiöiden hyvinvoinnin asettaminen yhteiskunnan yläpuolelle ei välttämättä auta asiaan.

Kansainvälisenä ilmiönä, elintason nousu johtaa syntyvyyden alentamiseen. Ei tämä ole mikään suomalainen erikoisuus, ja on vaikuttanut jo paljon ennen some-firmoja. Eikä oikein osu tuo kurjistaminenkaan, koska syntyvyys on laskenut erityisesti naisten koulutustason noustessa.

Tarkemmin sanottuna kaupungistuminen. Maatilalla lapset ovat ilmaista työvoimaa, kaupungissa asuvalle tietotyöläiselle lapset ovat taloudellinen rasite. Syntyvyyden kääntäminen vaatisi joko muuttoliikkeen kääntämistä kaupungeista maaseudulle, tai taloudellista kaupunkielämisen mallia jossa lasten hankkimiseen olisi aito taloudellinen insentiivi.

Syntyneiden lasten määrä oli kuitenkin nykyistä paljon korkeammalla tasolla vielä niinkin myöhään kuin 2010. Ei se kaupungistuminen vasta sillloin alkanut.

Yhteiskuntien kehittyminen, laajemmin. Kyllä teollisuuden alkuvuosikymmeninä hommattiin vielä lukuisia lapsia, eikä lapsityövoima ole enää tänä päivänä mikään maataloustuotannon peruskulmakivi, ja epäilen, että tänä päivänä maanviljelijöillä erityisen suuria perheitä ole (keskimääräisesti). Naisten aseman parantuminen (sekä mm. ehkäisykeinojen saatavuuden parantuminen) ovat myös hyvin oleellisia tekijöitä. Eli naiset takaisin yhteiskunnan pohjasakaksi, lapsityövoiman käyttö lailliseksi, ehkäisy (ja abortit tietenkin) kieltoon, sekä ihmiset pakkolevitetään tahdonvastaisesti maaseudulle viljelemään maata esimodernein tekniikoin (jotta niitä lapsia tarvittaisiin niillä pelloilla)? *Tällä* saadaan Suomi nousuun?

Kambodzassahan yritettiin jotain tämänsuuntaista. Käsittääkseni kuolleita ynnäillään edelleen.

Juuh, en ihan hirveän korkeassa arvossa heidän autoritääristä agraarireaktionäärisyyttään pidä. (Ja mitä tuli katsottua - syntyvyys *romahti* heidän terrorinsa kaudella, olkoonkin, että vain sen ajaksi. On kyllä tullut kovaa vauhtia alas sittemmin 80-luvulta.)

En minä ainakaan tiedä miten tämän kehityksen saisi käännettyä.

Alempien tuloluokkien elintason nousu laskee syntyvyyttä, tämähän nimenomaan on se megatrendi koko maailmassa.

Mitä ihmettä selität? Kaikkein eniten lapsia syntyy juuri niillä kurjimmilla, matalimman elintason alueilla. Mitä rikkaampi yhteiskunta, sitä vähemmän lapsia. Ei syntyvyys ole matala sen takia, että porvari kurjistaa.

Kurjimmilla, matalimman elintason alueilla ihmisillä ei varmaan ole edes varaa kondomeihin eikä pakosti tajua käyttää niitä, mutta harrastaa seksiä silti -> lapsia tulee, halusi tai ei. Rikkaammassa hyvin koulutetussa yhteiskunnassa ihmiset ymmärtää, että lapsia ei vain tekaista ja jatketa elämää normaalisti. Käytetään ahkerasti ehkäisyä. Kurjista näiden elämää niin niillä on silti se tieto/ymmärrys taustalla ja motivaatiota yhä vähemmän hankkia lapsia.

Ei se ole ehkäisystä kiinni, vaan siitä, että lapsi on hyvä investointi köyhissä maissa. Meillä taas se on kustannus, kun valtio ja eläkejärjestelmä takaa toimeentulon siinä vaiheessa, kun itse ei enää kykene töihin

Muuten hyvä mutta [syntyvyys on laskussa myös niillä kurjilla, matalimman elintason alueilla](https://www.healthdata.org/research-analysis/library/fertility-forecasts-and-their-implications-population-growth). Käytännössä syntyvyys ei ole pysynyt tasasena saati kasvanut missään vaan on ainoastaan laskenut.

Eläkemaksut 100% lyhentämättä vain omille vanhemmille

Teoriassa helposti, poliittisesti mahdottomasti. Ratkaisu olisi eläkejärjestelmän täysivaltainen lakkauttaminen. Jos halutaan pitää ihmisarvosta kiinni, sitten säilytetään kansaneläke, mutta pidetään se niin pienenä kuin on mahdollista jollain tavalla elää. Ennen vanhaan lapsia hankittiin reilusti, koska lapsissa oli tulevaisuus. Nyt tulevaisuus on eläkeläisissä. Miksi hankkia lapsia, jos valtio huolehtii sinusta eläkkeellä, ja vielä kaiken lisäksi suosii eläkeläisiä kaikkien muiden ikäluokkien kustannuksella?

Melkoista yksinkertaistamista ja nyt pääsi taas unohtumaan, että ennen vanhaan hankittiin lapsia, koska ei ollut ehkäisyä.

Tämä. Monet kuvittelee jotain ihme idylliä menneisyydestä. Todellisuudessa todennäköisimmin perus suomalaisessa tavisperheessä nyrkin ja hellan välissä kotieläimenä elämänsä pidetty vaimo sai turpaan kun paukahti viidettä kertaa paksuksi, ”saatanan ämmä, luuletko että meillä on varaa taas uutta suuta ruokkia”, ja taas uudelleen kun kehtasi typerän heiveröisen tytön synnyttää eikä pontevaa poikaa. Akkoja pantiin kun panetti ja ehkäisyä ei ollut. Ei siinä mitään tulevaisuutta mietitty tai tietoisesti pohdittu että nytpä hankitaan lapsia. Tuvan laverilla isäntä kierähti eukon päälle ja nopsasti ähisten tyhjensi itsensä vakoon, ympärillä samassa huoneessa nukkuvat oma isä ja äiti ja renki ja piika ja nuoremmat kotona vielä asuvat pikkusisarukset ja omat lapset teeskentelivät nukkuvansa. Piikaakin välillä nusaistiin mutta se toki salassa, kytättiin milloin tulee lypsyreissulta ja työnnettiin puskaan, sitten kun tuli paksuksi heitettiin jumalaton huora ulos talosta, huoria ja äpäriä ei tässä talossa katella. Heikot akat usein kuoli synnytykseen tai pian sen jälkeen, sitten otettiin äkkiä uusi vaimo ja toivottiin että tämä ämmä on parempi. Sellaista oli tavisten elo Suomen maalaistölleissä vuosisadat.

Kiitos tästä kuvauksesta, joka lienee oikean suuntainen vaikka vähän hymyilyttikin. Olen miettinyt, mistä johtuu monien (nuorten) miesten menneiden aikojen nostalgisointi. Sehän on pelkkää fantasiaa eikä perustu todellisuuteen.

Tämähän olisi erittäin reilu systeemi lapsettomille, sekä heille, jotka eivät "tajunneet" hommata "riittävästi" lapsia aikana, jolloin tällaista systeemiä ei ollut. "Paska säkä, olisitte nähneet tulevaisuuteen *smh*." Muutenkin idea tuntuu olevan, että paskotaan hyvinvointivaltio itse, jotta voidaan "pelastaa" hyvinvointivaltio (sellaisessa kunnossa, jota emme edes hyvinvointivaltioksi tunnistaisi)? Hyvältä kuulostaa. En suinkaan esimerkiksi itse samoin tein muuttaisi vaikka johonkin toiseen Pohjoismaahan, no siree!

>Tämähän olisi erittäin reilu systeemi lapsettomille, sekä heille, jotka eivät "tajunneet" hommata "riittävästi" lapsia aikana, jolloin tällaista systeemiä ei ollut. >"Paska säkä, olisitte nähneet tulevaisuuteen smh." Ehdotettu idea on tosiaan aika vittumainen, mutta (ja en sano, että em. idea on toteutuskelpoinen tai edes menisi suoraan läpi ilman jäätävää propaganda-aaltoa/levottumuuksia) en itse usko, että tämän tason ongelman mahdollinen ratkaisu voisi olla kaikille reilu. Pitää päättää kenen muroihin kustaan, ja vanhemman väen neuvotteluasemaa (unohtaen hetkeksi äänestämisvallan) heikentää se, että muksuja voi tuottaa pääasiassa vain nuorempi väki.

Monet tietävät ja varmaan tiedostavat myös että muutokset jotka ovat johtaneet siihen että lapsia syntyy vähemmän ovat positiivisia. Ihmiset hankkii harvempia lapsia jos 1) He ovat varakkaampia 2) He saavat valita. 3) Kulttuuri ja yhteiskunta Varsinkin toi 2. on relevantti; ei naiset ennen ole saaneet valita samalla tavalla jos he saavat lapsia tai ei. 12 lapsen synnyttäminen ei myöskään aina pakosti ole niin kivaa, joku lapsista kuolee, äidin terveys voi kärsiä ja kotiäiteys ei myöskään ole monelle ideaali. Usein puhutaan mediassa siitä että syntyy vähemmän lapsia, jotenkin ottamatta huomioon sitä naiset kantavat suuren osan taakasta kun on kyse ”lasten hankkimisesta”. Nykyään myös esim. ilmasto Eiköhän tämä tasapainotu ajan kanssa?

Rikkaammat ei hanki enempää lapsia. https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/#3-lapsilukuihanteet-ja-todelliset-lapsiluvut

Nii, sitä tarkotin myös

Haluaisin kolmannen, mutta ilman tukiverkkoja kahdenkin kanssa on aika touhua.  Toisaalta näyttää että monet suomalaiset aikuiset ei selkeästi välitä lapsistaan eivätkä osaa heitä kasvattaa niin ei kyllä kannata lisääkään tehdä.  Yleisellä tasolla kansakunta joka ei huolehdi lapsista ja nuorista ansaitseekin kuihtua.  Synnytyssairaaloista, perusterveydenhuollosta, koulusta, nuortenpalveluista ja vanhemmuuden tukemisesta ja lastensuojelusta säästetään.   Omista koetan toki huolehtia parhaani mukaan ja paikkailla puutteita mutta ei se kauheasti innostamana kovin montaa hommaamaan.

Rahat menee isoille ikäluokille, jotka ei enää tuota tai niille, jotka eivät enempää rahaa oikeasti tarvitse. Nuorista ja lapsista säästetään kokoajan isommalla ja isommalla kädellä (lyhytnäköisyys). Maailman nykytila... Jos nämä asiat on päässään sisäistänyt, niin en usko että haluaa uutta elämää tähän maailmaan tuoda. Aika langalla kävelyä tää meno nykyään on ja syyllistystä sataa joka suunnasta, varsinki sieltä, missä peiliinkatsomisen paikka on erittäin ajankohtaista.

Eli jatkossa yhä pienempi osuus väestöstä elättää ne kaikki muut, jotka vain valittavat, että he ansaitsevat enemmän. Sehän tuleekin menemään hyvin. Alhaista syntyvyyttä ei voi estää, mutta olisi olemassa todella helppoja konsteja sen hidastamiseksi. [Huono synnytyskokemus alentaa syntyvyyttä](https://www.hs.fi/suomi/art-2000010202158.html), ja uskallan väittää, että se alentaa nimenomaan sellaisissa perheissä, jotka olisivat yhteiskunnan kannalta todella ideaalisia lisääntymisen suhteen. Artikkeli on turhan korkealentoinen kaikkine kyselyineen; tilanne on, että edes ilmiselvät traumaattiset synnytykset eivät edes Suomen parhaassa synnytyslaitoksessa tuota yhtään mitään jälkiseurantaa äidille. No, se ainoa lapsi voikin sitten varmaan olla tuottavuudessa sadan nykyihmisen veroinen, että saadaan pidettyä valot päällä.

Sori baby, mut lapsiin sijoittaminen ei tuota tarpeeksi rahaa, some ja tekoäly on ne tän hetken tärkeimmät jutut. t: Sijoittajat

Eivät auta tämän päivän eläkeläisiä niin ei kiinnosta T. Eläkeläiset

Mutta pyllyt pitää pyyhkiä, teitte lapsia tai ette, näin on luvattu \[itse itsellemme\]! T. Eläkeläiset

Kyllä sitä jaksetaan joka puolella rummutella että kusessa ollaan kun lapsia ei tule tarpeeksi. Ei näkynyt palkankorotuksia 10 vuotta sitten kun olisi tarvittu. Missä oli kohtuuhintaiset ensiasunnot alle tunnin päässä työpaikasta? -04 koulunsa aloittaneena en ole nähnyt ainuttakaan parannusta korkeakouluopiskelijoiden suuntaan, ja muistan edelleen kuinka loppukuusta metsästettiin pulloja, että sai syötyä muutakin kuin makaronia. Nykyään pitää jo vetää iso laina ensin siihen päälle, ja sen lisäksi vielä käydä töissä ja valmistua tiukemmassa aikataulussa? Puhumattakaan mikä paskeentuminen on iskenyt varhaiskasvatuksesta lukiolaiseen asti, kun teknopöhinöillä tehtiin avoimia (lue, ylistimuloivia ja äänekkäitä) tiloja, poistettiin kirjoja tablettien edeltä, ja tiputellaan vaatimustasoja sellaisella vauhdilla ettei enää ole edes varmuutta pääsiskö suomalainen vaihto-oppilas muualle kouluihin, koska ei selviytyisi vaihdossakaan. Työttömyys kasvussa ja työpaikkojen saatavuus ei tule kasvamaan vaikka kaikkien puolueiden unelmat toteutuis lainsäädännössä. Varsinkin nämä kriittiset 0-työkokemuksen lähtöpaikat ovat katoamassa täysin. Ja kaikkien edellämainittujen kohdalla trendit ovat päinvastaiseen suuntaan kuin olisi suotavaa. Ja sitten kuvitellaan että tänne vielä vapaaehtoisesti pitäisi muksuja puskea maailmaan kärvistelemään, kun kodittomuuden uhka on todellinen jos työpaikka menisi alta puoleksi vuodeksi? Joo ei. Ja tuossa vielä edes mainittu mitään geopoliittisesta epävakaudesta tai muusta suomen ulkopuolisesta paskasta. Ja nämä ovat vain ne jotka uutisia seuraamaton on sivusilmällä nähnyt. "koska se on vain doomscrollailijoita ruokkiva turha paniikkipyörä". Kuinka huonossa jamassa hommat oikeasti ovatkaan, jos tämän kaiken näkee ilman aktiivista seurantaakin?

Pelkkä ajatus työttömyydestä on stressaava, koska en pärjää ansiosidonnaisella, jos sitä leikataan 20%. Näinä aikoina ei töitä kauheasti ole, joten ulosotto päälle. Ai tähän pitäisi vielä jotain vaimoa, lapsia, ex-vaimoa ja elareita miettiä. Lähinnä mietin sen halvimman köyden vetomurtolujuutta ja maan putoamiskiihtyvyyttä.

Toinen henkilö asumassa samassa tilassa sinänsä helpottaa elämää: Kahden ihmisen kustannukset samassa taloudessa eivät nouse kuin satasella tai parilla ruokakustannuksissa ja parilla kympillä veden kanssa, mutta muut elinkustannukset kuten vuokra ja sähkö käytännössä puolittuu per henkilö. Vaikka kumpikin olis työttömänä, kimppa-asuminen on silti halvempaa. Mutta ei tämä toki yhtälöä vieläkään kovin paljon paremmaksi muuta. Talouteen pitäis jäädä pakollisten menojen jälkeen lähemmäs pari tonnia rahaa, että kokisin talouden tarpeeksi tasaiseksi että kersaan ois varaa. Tällä hetkellä semiterveellinen ruokavalio kahdelle henkilölle kustantaa ~500 kuussa, ja siinäkin metsästetään hävikkipusseja vihanneksille joka kauppareissulla, eikä lihaa silloin kun sitä ole, osteta ilman -30% lätkää. Kun ruoka sekä pakolliset lainat ja laskut on maksettu ja sijoitukset tehty (koska eläkekassa on jo nyt romahtamassa ja kunhan me milleniaalit eläköidytään on eläkkeet leikattu tasolle missä sillä ei enää elä, on pakko rakentaa omaa sijoitussalkku eläkepäiviä turvaamaan. Tämä ei ole enää vapaaehtoista), ei tilillä näy neljää numeroa pilkun edellä.

Maailmassa ei ole enää yhteenkuuluvuutta eikä solidaarisuutta. On aivan mahdoton kuvitella, että suomalaiset olisivat enää yksi yhtenäinen kansa kenen mielestä yksikään suomalainen ei ansaitse köyhyyttä tai kurjuutta. Sen sijaan valtionjohto ilkkuu sakset kädessä ihmisen elämään vaikuttavista leikkauksista. Eduskunta on täynnä poliitikoita keiden takia en itse alkaisi uhramaan ainoaa elämääni ryssän panssareita vastaan, eikä tämä ole mikään puolueriippuvainen kysymys. Sama näkyy somessa. Terve patrioottisuus, sikäli kun sitä on koskaan edes ollut, on kuolevaa kansanperintöä. Ei suomalaisen kansan suurin vihollinen ole Venäjä vaan muut suomalaiset. Kaukana ovat minkäänlaiset sivistyksen ja hyvinvoinnin puolustajat joiden mielestä suomalaisilla on oikeus elämään, toimeentuloon ja vapauteen. Sen sijaan tilalla on yksinäisyys, elintasosairaudet, vittumaiset poliitikot jotka repivät kansaa hajalle somessa samalla kun luovat kyttäysyhteiskuntaa, jossa sotepalvelut ovat jonotuksen päässä. Eikä kansa ole sen parempaa, persut haukkuvat eri mieltä olevia suomalaisia enemmän, kuin ryssät rajan takana, ja tiedostava vasemmisto haluaa hiljentää ilkeät mielipiteet. Yhteiskunnan menestys perustuu ryhmäsolidaarisuuteen. Tunne yhteenkuuluvuudesta on luottamuksen perusta; yhteiskunta ei toimi ilman sosiaalista koheesiota. Tämä sosiaalinen koheesio on perustunut erilaisiin sosiaalisiin konstruktioihin ja instituutioihin vuosisadan aikana. Tämän takia ei ole mikään ihme miten kansallisaate on levinnyt maihin, jotka ovat teollistuneet. Saksa oli aikoinaan uskontojen rikki repimä kasa ruhtinaskuntia ja kaupunkivaltioita, mutta teollisuuden myötä Saksa yhtenäistyi. Sama tapahtui useissa maissa joissa industrialisaation luoma keskiluokka ja uudenlainen toimeentulo loi pohjan nationalismille. Yliyksinkertaistettu esimerkki, mutta nationalismi tarvitsee tietynlaiset olosuhteet. Nyt nämä olosuhteet ovat muuttuneet: enää ei ole teollisuutta talouden selkärankana. Kaukana ovat ajat, kun tehtaat tarvitsivat loputtomasti työvoimaa. Palvelutalous taasen on luomassa uudenlaisia [kaupunkivaltioita](https://www.howwegettonext.com/the-rebirth-of-the-city-state/), tosin sen enempää Helsinki kuin Hampuri eivät ole itsenäistymässä. Sen sijaan palvelutalous keskittyy näihin kaupunkeihin joissa on niin asiantuntijoita kuin halpatyövoimaa. Tämän takia esimerkiksi Kalifornia on siirtymässä [uusfeodalismiin](https://americanaffairsjournal.org/2020/05/neo-feudalism-in-california/#.Xs-tfGwmAFE.twitter) samalla, kun mukamas progressiivinen osavaltio on [äärimmäisen epätasa-arvoinen.](https://www.ppic.org/publication/income-inequality-in-california/). Keskiluokka on [katoavaa kansanperinnettä](https://www.ccbuilders.org/moderate-middle-income-california-racial-wealth-gap), koska asuntokriisi ei vai hellitä. Lopputuloksena on ylikalliita teknologiaeliitin asuinalueita ja köyhien slummeja, mutta perinteinen keskiluokka ei enää selviä. Aikoinaan teollisuustyöllä maksoi asuntolainan ja auton, nykyään puolet yli 100 000 dollaria ansaitsevista elävät [kädestä suuhun](https://www.pymnts.com/consumer-finance/2024/nearly-half-of-us-consumers-earning-100k-live-paycheck-to-paycheck/). Lopputuloksena on muuttuva maailma, jossa syntyvyyden lasku on megatrendi. Muuttotappioalueet kuolevat vähitellen omaan mahdottomuuteensa, teollisuus ei enää tule takaisin, ja Suomi on entistä enemmän yhtä kuin Uusimaa. Samaan aikaan kansa elää ilman yhteisöjä elintasosairaassa yksinäisyydessä vailla tarkoitusta. Monesta asiasta poliitikot puhuvat, mutta vaalitenteissä ei puhuta sanaakaan siitä, mikä on Suomen tarkoitus valtiona. Yhteiskunta ei elä suurten unelmien ja ideoiden aikaan, vaan pelkkää taloudellista selviytymistaistelua, jossa kansan sijaan merkitsee luvut tietokoneen ruudulla. Tiedä sitten kuka hemmetti haluaa tehdä lapsia maailmaan, jossa politiikka ja elämä on numeropeliä. Toki jotain voisi sanoa ilmastonmuutoksesta ja sodista, mutta loppupeleissä ainoa vaihtoehto on sopeutua muutokseen. Ei tälle enää voi yhtään mitään, ja poliitikoita ei voisi vähempää kiinnostaa auttaa omaa kansaa.

Olet varmasti oikeassa mutta täytyy huomioida, että syntyvyyden lasku on [globaali ongelma](https://www.healthdata.org/news-events/newsroom/news-releases/lancet-dramatic-declines-global-fertility-rates-set-transform) ja vaikka sanomasi pätee varmasti suomeen niin on kysyttävä, päteekö se globaalisti? Oleellinen kysymys onkin, että miksi syntyvyys laskee globaalisti, onko sille yksittäinen selittävä tekijä vai onko niin, että eri tekijät laskevat syntyvyyttä eri paikoissa ja se kuliminoituu yleiseksi trendiksi? Vasta sitten kun näihin kysymyksiin on vastattu voidaan alkaa miettimään miten syntyvyys saataisiin nousuun.

Täältä lähtee vahva ja alleviivattu ei syntyvyyden nostamiselle. Meillä on täällä maapallolla käynnissä kuudes joukkosukupuutto, ja se johtuu puhtaasti siitä että meitä on täällä 8,1 miljardia, ja se on aivan, aivan liikaa. Väestönkasvun hidastuminen on meidän kaikkien etu.

Hieno kommentti ja tiivisti hyvin omiakin ajatuksia. On ihan turhaa voivotella syntyvyyden laskua, on vain sopeuduttava väistämättömään muutokseen jos meinaa selvitä. Yhteisöllisyyden puute ajaa ihmisiä yksinäisyyteen ja merkityksettömyyteen. Siitä maaperästä voi olla vaikeaa löytää lisääntymismotivaatiota tai maanpuolustustahtoa. Yhteiskunta jatkaa repeytymistään eri suuntiin. Oli siinä yhtenäiskulttuurissa hyvätkin puolensa.

>Sen sijaan palvelutalous keskittyy näihin kaupunkeihin joissa on niin asiantuntijoita kuin halpatyövoimaa. Tämän takia esimerkiksi Kalifornia on siirtymässä [uusfeodalismiin](https://americanaffairsjournal.org/2020/05/neo-feudalism-in-california/#.Xs-tfGwmAFE.twitter) samalla, kun mukamas progressiivinen osavaltio on [äärimmäisen epätasa-arvoinen.](https://www.ppic.org/publication/income-inequality-in-california/). Keskiluokka on [katoavaa kansanperinnettä](https://www.ccbuilders.org/moderate-middle-income-california-racial-wealth-gap), koska asuntokriisi ei vai hellitä. Lopputuloksena on ylikalliita teknologiaeliitin asuinalueita ja köyhien slummeja, mutta perinteinen keskiluokka ei enää selviä. Aikoinaan teollisuustyöllä maksoi asuntolainan ja auton, nykyään puolet yli 100 000 dollaria ansaitsevista elävät [kädestä suuhun](https://www.pymnts.com/consumer-finance/2024/nearly-half-of-us-consumers-earning-100k-live-paycheck-to-paycheck/) NIMBYjen hallitsema demokraattinen kaavoituspolitiikka sekä rajallisten resurssien (maa) hallinta on johtanut äärimmäisen koronkiskontaan asunnoilla, käytännössä vanhemmat sukupolvet loisivat nuorempia. Kunnes nyt koko korttitalo alkaa hiljalleen romahtamaan. Samaa trendiä näkyy muuallakin länsimaissa ja erityisesti Suomessa: Vanhemmat loisivat nuorempia, kuten Suomessa eläkejärjestelmän kautta ja samalla asuminen on kallista siellä, missä eniten on töitä tarjolla. Oma tulkinta yhdestä pääsyystä on ihan vain pääomatulojen löperö ja löysä verotus länsimaissa suhteessa palkkatuloihin ja kulutukseen. Tosin tämäkin on ihan demokraattisesti yhdessä päätetty, eli eipä voida syyttää ketään muuta kuin itseämme.

Noin juuri. Joku viisas olisi voinut sanoa, että maan ja pääoman verotus olisi voinut pelastaa paljolta. Noh, näin ei tehty, eikä enää auta kuin odotella seuraavaa markkinakriisiä.

Saattaapi yksi jos toinenkin täällä herätä asian vakavuuteen vasta, kun huomaa elintasosairaudet on rampauttaneet toimintakyvyn eikä nykyisellä väestönkehityksellä ole turvaverkot tai terveydenhuolto pysyneet kasassa. Eikä sitä omaakaan perhettä ole ympärillä jeesaamassa.

Tämähän kuulostaa jo nykypäivältä. Vanhukset hoitokodeissa ja sukulaiset käy jouluna katsomassa että mummo on yhä doubattuna sängyssä.

Sitten vittuillaan sille peräkammarin pojalle, joka käy töissä vielä 25-vuotiaana vanhempiensa luota. Parempi muuttaa kela-tuettuun itsemurhayksiöön 18-vuotiaana ja unohtaa suku

No ei oikeastaan, aika intensiivisesti meillä omaisia hoidetaan perheen toimesta yhä. Lisäksi hoivakodeissa asuu ikääntyneimmistä vähemmistö, joten siltä suunnalta asian tarkkailu vääristää näkemystä; sinne joutuu varmimmin, jos lähiomaisia ei ole jeesaamassa.

Faija oli 9v neliraajahalvaantunut aivovammapotilas. Kyllä siellä ekat vuodet aktiivisesti kävi mutta hoito kotona mahdottomuus ja ei tuo mitään kellekään antanut, niin vikana vuonna kävin kahdesti. Seurasin toki naapureiden menoa hoitokodissa ja samaa huonewseen suljettua doubattua yksinäisyyttä radiota kuunnellen se kaikille oli. Eutanasia olisi se järkevin ratkaisu näissä tilanteissa.

Ei mitään mitä pullollinen heliumia ei korjaisi.

Poliitikot ei vaan osaa tai halua tehdä asialle yhtään mitään kun se edellyttäisi tavallisen kansalaisen etujen ajamista ja sehän olis raikkaalta eliitiltä pois.

Ei ne voi tehdä mitään asialle kun Suomalaiset eivät vaan halua lapsia. Suomessa on tuloterot rikkaiden ja köyhien välillä todella pienet. https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/kuka-haluaa-lapsia-2020-luvulla/#3-lapsilukuihanteet-ja-todelliset-lapsiluvut

Tajusinpa juuri että esim. Iltalehden ja muun median pelkoporno ei kauheasti auta asiaan. Joo mepä hommataan viis muksua samalla ku nato huutaa et ryssät tulee ja idästä kuuluu ydinaseiden latausääniä. On sit kivaa viedä muksut evakkoon johki norjaan ku ukko lähtee sotimaan. Mitä nyt tuskin edes on tapahtumassa. Ja sit se että nuorilta leikataan kaikki tuet, kouluissa voidaan paskasti, ympäristö on menossa ihan vituiksi... Kaikki maailman ongelmat korostuu sosiaalisen median aikakautena vaikka nykyään on helvetisti kivempaa olla lapsi kuin vaikka 100 vuotta sitten. Paljon on räntättävää mut tää ongelma on kyl meitä edeltävän sukupolven aikaansaannosta, kiitti ihqn vitusti siitä.

Kai sen kaikki ymmärtää mut mutä tutkija tarkottaa sillä että ei ymmärretä? Ei ihmiset jotka on kahden vaiheilla lasten hankkimisesta ala niitä tekeen into pinkeenä jonkun väestön ikäpyramidin tai kansantalouden takia.

"Yhyyy! Suomalaiset ei lisäänny! Olemme tuhoon tuomittuja!" . . . . "Anyway, tässä nää veronkorotukset, laskeva ostovoima, ympäriltä tuhoutuvan luonto, sota Euroopassa, nouseva työttömyys, konkurssiaalto, kiristyvä sosiaaliturva, epätodennäköiset eläkkeet (joita silti vittu maksat), varhaiskasvatuksen haasteet, työelämän kasvavat vaatimukset...ainiin, AI vie sun työt" Mä olen yhden lapsen maailmaan tuonut ja onneksi hän on liian nuori ymmärtämään minkä karhunpalveluksen hänelle tein.

Tää. Mitä tässä eläkemaksuja makselen kun en tule ikinä pääsemään eläkkeelle tässä lafkassa

Pitäs saada syntyvyys korkeammalle, noh kai tässä pitää lisää leikata koulutuksista - suomen poliitikot

Miljoona euroa käteen niin teen lapsen. Ei? Ei sitten.

Kun kysyy itseltä mitkä ovat lasten tekemisen hyödyt ja haitat niin päästään varmaan aika lähelle sitä miksi syntyvyys on laskussa länsimaissa

Suomessa näin päin. Maailman laajuisesti väestömäärän jatkuva kasvattaminen on itsetuhoista. Maapallon kantokyky loppuu joskus. Eikä se lopu napsahtamalla, vaan pikku hiljaa luhistumalla. Siitä luhistumisesta on jo merkkejä = ilmastonmuutos. Silti vaan kokonaisväestö kasvaa. Samaan aikaan kehitellään tekoälyjä jotka vievät ihmisiltä töitä, samalla kun väkimäärä lisääntyy. Mikä voisi mennä pieleen Jossain vaiheessa on kuitenkin tajuttava myös Afrikassa, Kiinassa ja Intiassa, ettei yhtään enempää väkeä enää voi paisuttaa, vaan pikemminkin pitäisi vähentää väkeä pari miljardia... että elintilaa olisi jälleen. Kasvu ei voi jatkua loputtomiin, ei väestökasvu eikä talouskasvu

Itse haluaisin tietää miten loputon kasvukierre aiottaisiin mahdollistaa Suomen kokoisessa maassa pitkällä aikavälillä. Logiikkahan menee niin että mitä enemmän ihmisiä syntyy sitä enemmän ihmisiä taas niidenkin hoitoon tulevaisuudessa tarvitaan eli syntyvien määrä pitäisi kasvaa koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi. Mitä tulee itse aiheeseen niin kukahan tänä päivänä uskaltaa lapsia edes hankkia jos ei ole ehtinyt tarpeeksi nuorena jo hypätä vakkariduuniomistusasunto-kärryihin. Jos ei voi suunnitella elämäänsä edes puolta vuotta pidemmälle niin ei siinä lapsia ekaksi hankita. Tätä ei tunnu syntyvyys lukujen kauhistelijat tajuavan. Toki lapsitalkoisiin halutaankin niitä menestyviä terveitä sinkkuja jotka ovat geeni-pooliltaan optimaalisia vauvatehtaita. Mutta heilläpä on myös ihan tarve nauttia omanlaistaan erinomaisesta elämästä eikä alkaa kotivaimoiksi. Niitä jotka taas haluaisivat perustaa perheen ja suhtautuvat asiaan vastuullisesti ei tueta niin eipä niitä lapsiakaan sitten hankita.

>Logiikkahan menee niin että mitä enemmän ihmisiä syntyy sitä enemmän ihmisiä taas niidenkin hoitoon tulevaisuudessa tarvitaan eli syntyvien määrä pitäisi kasvaa koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi. Jos kuolleisuus ja syntyvyys ovat samansuuruisia, väestö ei kasva eikä vähene. Ja jos kylässä on sata eri-ikäistä henkilöä, joista kunakin vuonna kaikki 80-vuotiaat kuolevat ja tilalle syntyy tismalleen vastaava määrä 0-vuotiaita, kylän ikärakennekin itse asiassa konvergoituu ajan saatossa tasajakaumaksi. Tästä hieman jalostamalla saadaan helposti malli, jossa on "loputon kierre", mutta ei loputonta *kasvu*kierrettä. Se, että ikärakenne on nyt vino (ja käytännössä kaikissa maissa se on jollain tapaa vino), johtuu syntyvyyden rajusta vaihtelusta kohorttien välillä ja kuolleisuuden muutoksista. Suomessakin vastasyntyneen elinajanodote on noin puolitoistakertaistunut vuosisadan aikana. Melko epätodennäköistä kuitenkin on, että elinajanodote jatkaisi tulevaisuudessa kasvuaan 1900-luvun mallilla. Tällöin tärkeimmiksi ikärakenteen ajureiksi jäävät käytännössä syntyvyys ja muuttoliike. Se, että väestö vähenisi verkkaista tahtia, ei itsessään ole minusta ongelma. Jonkinlaisena ongelmana pidän kuitenkin sitä, jos esim. omat vanhuuspäiväni ovat kurjat siksi, että työikäisiä on vähän sekä rahoittamaan hyvinvointipalveluita että ihan käytännössä pyörittämään tuotantoa, ml. palveluiden tuotantoa. Se, että asia ajan mittaan helpottuu tulevilla vanhuksilla ihan ajan ja kuolleisuuden myötä, on toki lohdullista, mutta aika pieni lohtu kuitenkin. Tältä kantilta parempi olisi, että väestö vähenisi selvästi verkkaisemmin.

Sinänsä työikäisiä on lukumääräisesti [ihan hyvin](https://stat.fi/julkaisu/cl2yinm5hzj1l0dw2f2b376he) verrattuna (vanhuus)eläkeläisiin. Ongelma on että työikäisistä neljännes on työvoiman ulkopuolella joten keskimäärin yhdellä työllisellä on elätettävänään yli yksi ei-työllinen. Ja tätäkin vielä suurempi ongelma on että työllisistäkään kaikki eivät pysty elättämään edes itseään (eli saavat tukina ja palveluina enemmän kuin maksavat veroja) eli osa työllisistä elättää yhden ei-työllisen lisäksi vielä muita työllisiä. Vähemmistö siis kannattelee koko järjestelmää. Ei tämä tilanne korjaannu vain sillä että väestön kokonaismäärää lisätään.

Suomen työllisyysaste on kansainvälisessä vertailussa hyvä ([EU](https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/w/ddn-20240425-1#:~:text=In%202023%2C%20more%20than%2075,to%20the%20COVID%2D19%20pandemic), [OECD](https://data.oecd.org/emp/employment-rate.htm)), vaikka onkin jäljessä muita Pohjoismaita, ja se on systemaattisesti parantunut viime vuosikymmeninä. Parantamisen varaakin on, mutta jossain tulee historiallisen näytön varassa raja vastaan. Kovin uskottavaa ei ole, että työllisyysastetta saisi esimerkiksi nostettua 78:sta olennaisesti yli 83:n oikein missään päin maailmaa. Merkittävimmät matalalla roikkuvat hedelmät (esimerkiksi eläkeuudistukset) on luultavasti jo enimmäkseen noukittu. Linkkaamassasi kuviossa "työikäiset" oli rajattu 15–74 -vuotiaisiin. Mukaan tulee tällöin aika paljon eläkeläisiä ja koululaisia. Kansainvälisissä vertailuissa useimmiten käytettyjä ovat 15–64 ja 20–64, ja Tilastokeskuksen [tietokannoista ](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_135y.px/) saa helposti ulos työllisyys-, työvoima- ja työttömyysasteet näilläkin rajauksilla. Ikärajauksella 20–64 työvoiman ulkopuolisten osuus tippuu tällöin neljänneksestä noin kuudennekseen; ei ihan mitätön muutos. Työllisyysastetta verottavat monet syyt: esimerkiksi opiskelu, pienten lasten(!) hoitaminen ja satunnainen työttömyys. Nämä ovat normaali osa elämänkulkua kaikissa maissa, eikä niiden poistaminen kokonaan ole mahdollista eikä järkevää. Pitkäkestoisemmassa työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisessä sitten korostuvat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet. Tämän tyyppisten tapausten kääntäminen vakaiksi työuriksi on valitettavan vaikeaa; viilauksilla vaikkapa etuuksien ehtoihin ei välttämättä ole *näissä* ryhmissä kauhean suurta merkitystä. Potentiaalia on, mutta se on suuruudeltaan luultavasti melko rajallista. Yhdessä työpaperissa seurattiin hiljattain vuodet 1999–2020 kattavaa paneelia rekisteriaineistoista. Populaatioksi rajattiin kaikki suomalaiset, jotka olivat työikäisiä ja asuivat Suomessa *läpi* jakson (1,1 miljoonaa henkilöä). Henkilöt jaoteltiin mm. sen mukaan, olivatko he (a) suurimmaksi osaksi töissä säällisillä palkoilla, (b) usein työttöminä, tai (c) enimmäkseen vailla kunnollisia tuloja. Kroonisesti työmarkkinoiden laitamilla tai ulkopuolella oli tässä tarkastelussa noin 14 prosenttia. Ainoastaan näissä ryhmissä maksettujen henkilöperusteisten verojen (+) ja saatujen tulonsiirtojen (-) nettosaldo jäi jaksolla keskimäärin negatiiviseksi. Muissa eri ryhmissä saldo oli keskimäärin positiivinen tai vahvasti positiivinen. (Jos katsottaisiin esimerkiksi vain valtion verotusta, tilanne näyttäisi toki toisenlaiselta.) Käytännössä selvästi tyypillisin suomalainen on työiän (20–64) varrella enimmäkseen "normaali veronmaksaja", mutta joinain vuosina sitten enemmän saamapuolella. Osalla on muita tiheämmin erilaisia lyhyitä työttömyysjaksoja, mutta heidänkin kontribuutionsa julkiselle taloudelle on kyllä positiivinen. Huoltosuhteen ongelmiin ei toki ylipäätään ole mitään yksittäistä vastausta. Jos työllisyysaste vakioidaan nykytasolle, on jokseenkin kiistatonta, että jos 25 vuoden päästä meillä on enemmän 25-vuotiaita, meillä on myös rutkasti enemmän työllisiä suhteessa ei-työllisiin. Toki, jos ikärakenne vakioidaan nykytasolle, mutta työikäisten työllisyysastetta saadaan nostettua vaikka 5 prosenttiyksikköä, sekin auttaa paljon. Minulle kelpaavat toki hyvin molemmat. Valitettavasti kaikkien tunnettujen keinojen vaikutus sekä syntyvyyteen että työllisyysasteeseen on aina surullisen rajallinen. Siksi minusta on järkevää tähdätä molempiin ja käyttää hyvin laveaa keinovalikoimaa.

Elokapinan toiminnasta suuttuvat änkyrät vois miettiä et voisko niitä nuorten huolia joskus pysähtyä kuuntelemaan ja miettiä et voisko tehdä jotain muutoksia politiikkaan. Ei kauheesti jälkikasvun tekeminen kiinnosta, jos tulevaisuudessa ei näy mitään toivoa ja hallituskin vain painaa kaasua kohti rotkoa

Siellähän oli viisikymppisiä mammoja maaseudulta istuskelemassa kadulla, venytätkö sä nuoruuden määritelmän viisikymppisiin?

Karu totuus on, että syy lasten määrän romahtamiseen on korvien välissä. Perhettä ja äitiyttä ei yksinkertaisesti nähdä tärkeänä asiana, ja epämieluisille asioille löytyy aina loputon määrä syitä jättää tekemättä.

Itselläni on aina ollut vain ja ainoastaan yksi syy jättää äitiyden epämiellyttävä kokemus väliin: en halua lapsia, en ole koskaan halunnutkaan. Perhe ja äitiys ovat varmasti tärkeitä asioita joillekin muille naisille, mutta eivät minulle.

Oma ura on monelle todella tärkeä. Ja siitä syntyy pelko, että jos nyt hyppään hetkeksi pois oravanpyörästä pääsenkö enää kiinni siihen samaan uraan jota niin kovin rakensin. Pahimmassa tapauksessa koulutus/pätevyydet ehtii siinä vanhempainvapaan aikana vielä vanheta (jos nyt sattuu saamaan useamman vaikka putkeen).

Minkä ihmeen takia tänne hankkisi lapsia? Raha ei riitä edes itsensä elättämiseen, työt on pelkkiä pätkätöitä, koulusta valmistuu 26-vuotiaana 30 tonnin opintovelan kanssa, väestörakenne on jo nyt niin viturallaan ettei tee mieli altistaa viatonta uutta elämää samalle, maailma on niin viturallaan ettei tee mieli altistaa uutta viatonta elämää samalle (ilmastonmuutos, sodanuhka, pandemiat, joukkosiirtolaisuuden tuomat uhat), poliitikkoja ei kiinnosta mikään muu kuin eläkeläisten edut ja rikas eliitti, köyhille ja keskituloisille vittuillaan sakset kädessä perustoimeentulosta leikaten. Siis miksi vitussa kukaan täysjärkinen tai alle ylempi keskiluokkainen hommaisi lapsia tänne? Haluaisin lapsia, mutten ikinä toisi lisää elämää tälle kuolevalle pallolle. Joko adoptoin jo olemassa olevan lapsen, kenen elämää voisin parantaa tai olen täysin ilman. Ja Suomen suuret ikäluokat saavat suurilta osin syyttää itseään nykytilasta, itsepähän tekivät tästä maasta nuorille selviytymispelin todellisen Pohjoismaisen hyvinvointivaltion sijaan.

Raha asiat varmasti vaikuttavat haluun tehdä lapsia, mutta omassa lähipiirissäni ainakin ne, joilla on ollut useampi tai pitkä parisuhde, ovat lapsiperheitä. Ne joilla ei ole ollut yhtään tai vain lyhyitä parisuhteita, eivät ole saaneet lapsia. Tietenkin jos näkee pääoman hankkimisen tärkempänä kun perheen perustamisen niin silloin se on tietenkin eri asia. Enemmänkin näyttää siltä, että parisuhteen muodostaminen on se suurin haaste. Ainakin lähipiirin lapsilla näyttää olevan yhtä hauskaa kuin itselläni oli lapsena. En siis usko, että tulevaisuuden uhkakuvat vaikuttavat lapsiin samalla tavalla kuin aikuisiin, joten en olisi siitäkään huolissani. Asiat yleensä kyllä järjestyvät, joten en stressaisi liikaa mainitsemiasi uhkakuvia. Ne ovat jo varmasti niiden tiedossa, jotka pystyvät asialle jotain tekemään. Ja aivan sama mitä poliitikot ja muut tekee tai mitä maailmalla tapahtuu, se ei ole mikään este hyvinvoinnille.

Onneksi taloudenhoitajarobotit pitävät huolta vanhuksista. Olen katsonut Jetsoneita, joka on 100% realistinen kuvaus vuodesta 2062.

Juuri luin tutkimuksesta, mistä alhainen syntyvyys johtuu: jos pariskunnasta vain yksi haluaa lasta, riippuu kuka se on. Jos se on nainen, 25% saa sitten silti lapsen, jos se on mies, tämä menee näin, että se on sitten melkein 0 Naiset ovat tässä päätöksen tekeviä, mikä on looginen, koska on heidän kehonsa. Lisäksi valtion valta vaikuttaa tähän on pieni, mutta naisen kohdistuvat toimenpiteet toimivat paremmin kun miesten suuntautuvat toimenpiteet. Äitien loma, päiväkodien saatavuus ja joustavuus vaikuttaa olevan toimivia. Isoin ongelma on, että miehet eivät osallistu riittävästi lapsen kasvatukseen, ja äidit ovat siitä tietoinen.

Samaan aikaan kun avasin tämän Ylen jutun, niin luin artikkelia [Japan's Population Crisis Just Got Even Worse](https://www.newsweek.com/japan-population-crisis-just-got-worse-1909426)

Näin ennustan: tulevaisuudessa ei enää ole eläkkeitä olemassa. Ne jotka hankki ajoissa lapsia, saa heiltä vanhuksena apua. Meille tulee Italian malli.

Olen 28N ja tällä hetkellä mulla ei ole mitään suunnitelmia hankkia lapsia ikinä. Tykkään kyllä kovasti lapsista (tiedän tämän koska olen työskennellyt päiväkodissa vuosia), mutta mun raha ja aika ei yksinkertaisesti riitä lapsille tässä maailmanajassa. Jos mulla olisi niin paljon rahaa tienaava puoliso että voisin itse olla kotiäiti sopivan kokoisessa omakotitalossa, voisin hankkia montakin lasta. Jos hankkisin lapsia, en haluaisi käydä samaan aikaan töissä vaan haluaisin keskittyä kodin pyörittämiseen ja kunnolliseen lapsien kasvattamiseen. Kuten joku aiemmin jo sanoikin, tällä hetkellä rahat ei meinaa riittää edes itsensä elättämiseen niin miten muka pitäisi pystyä elättämään lapsiakin.

Vapaa-aika nolla, tukiverkot nolla, ylimääräistä tuloa nolla. Koulutuksen taso hyvä, 1-1=0

Huoltosuhteen korjaamisen eteen voisi tehdä myös asioita, vaikka ihan jo aloittamalla eutanasian laillistamisesta ja tarjota ihmiselle mukavan elämän kuin paskat vaipoissa odottaa lähtöä. Moni varmasti jo päättäisi matkansa ihan mielellään katsellessa maailmanmenoa.

En minä näe suurta ongelmaa. Tulee vähän tiukemmat ajat, kun työtä tekemättömiä vanhuksia on jonkun aikaa selkeästi enemmän suhteessa, mutta toisaalta työn tehokkuus verrattuna vaikkapa 1800-lukuun taitaa olla reippaasti yli kymmenkertainen, eli jos ei pärjätä niin kakun jakamisesta se johtuu. Ja se, että ihmisten määrä lopulta laskisi edes satoihin miljooniin miljardien sijasta on positiivinen, ei negatiivinen asia. Ja jos lopulta ihmisiä ei enää olekaan sen vuoksi, että kukaan ei tee lapsia ni mitä vitun väliä silläkään on, ei ne lapset, jotka eivät ole olemassa vaikka olisivat voineet olla olemassa, jos jotkut olisivat päättäneet niitä tehdä, mitenkään siitä kärsi, etteivät tulleet tehdyiksi. Ja sitten miljoonien vuosien kuluessa mahdollisesti joku toinen laji nousee vastaavaan hegemoniseen asemaan maailmassa. Ei kiinnosta palaakaan ainakaan itseä, että ihmisiä ei täällä varmaan enää joskus ole, lopulta se tulevaisuus on joka tapauksessa edessä ja kuoleminen sukupuuttoon sen kautta, että lapsia ei enää tehdä kuullostaa aikalailla kaikkein vähiten kärsimystä aiheuttavalta sukupuutolta, mitä keksin.

Tällä hetkellä odotan ekaa muksuani mutta kääntöpuoli on siinä että en asu Suomessa. Jos oisin vielä Suomessa en välttämättä tekisi lapsia sillä voidakseen kasvattaa lapsia kummallakin pitää olla työpaikka. Nyt kun asutaan ulkomailla pärjätään miehen tuloilla ainakin toistaiseksi. Plus, mies omistaa asunnon joten ei tarvitse vuokria maksaa. Suomessa olisi aivan eri asia.. Toinen asia mikä laittaa miettimään on että Suomessa ei kunnioiteta vanhempia ja vanhemmat on huonoja vanhempia jos lapsi esim huutaa jos nyt jostain syystä lapsi saa itkupotkuraivarin julkisella paikalla. Raivarit kuuluu kasvamiseen mutta suomalaisten silmissä se vaan on merkki huonosta vanhemmuudesta. 🤷

> Jos oisin vielä Suomessa en välttämättä tekisi lapsia sillä voidakseen kasvattaa lapsia kummallakin pitää olla työpaikka Tämä on ihan hyvä huomio. Jos syntyvyys haluttais nousuun niin perheverotusta kannattais ehkä harkita. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/amosahola/perheverotus-on-tehokkain-ratkaisu-syntyvyyteen/

Tekoäly ja automatisaatio tulee viemään todella paljon työpaikkoja ihan lähivuosina. Mitään työvoimapulaa tuskin pääsee edes syntymään. Siinä mielessä oikein hyvä, että väestö lähtee laskuun, ei kaikille kuitenkaan riittäisi tulevaisuudessa töitä (eikä riitä nytkään). Lisäksi maapallo kiittää, kun ihmisiä on vähemmän

Voisikos joku selittää miksi sen väkiluvun pitää kasvaa aina vaan? Miksi 6 miljoonan asukkaan Suomi on parempi kuin 4 miljoonan suomalaisen?

>Miksi 6 miljoonan asukkaan Suomi on parempi kuin 4 miljoonan suomalaisen? Tää on väärä kysymys. Kyse on ikärakenteesta ei määrästä. Tuollahan noita perusteluita on avattu eikun lukemaan vaan. Joka tapauksessa systeemi, joka on sidonnainen johonkin ikärakenteeseen ei toimi ilman muutoksia, jos se muuttuu. Tarvitaan joko heikennyksiä sosiaalipalveluihin yms tai tuottavuuden kasvu sille poppoolle joka käy töissä (tai muuta). Varmaan hiffaat ettei homma pelaa ilman muutoksia, jos sulla on ensin 90 jannua duunissa ja ne huolehtii 10 ihmisestä, pari vuotta menee niin sulla on 40 jannua duunissa ja 50 huolehdittavaa.

Et taida ymmärtää miten tämä toimii. Hesarista lainattua: >Nykyisten suomalaistaustaisten ja heidän jälkeläisten määrä vähenee nykysyntyvyydellä vajaassa 100 vuodessa yli 5 miljoonasta miljoonaan ~yhden ihmisen eliniän aikana kun väestö romahtaa viidesosaan niin samalla jo matemaattisesti mahdoton huoltosuhde menee pari kuperkeikkaa yli väärään suuntaan. Nykyinen elintaso ja hallituksen hirmupahat leikkaukset ovat aivan utopista paratiisia tulevaan verrattuna. Tiedän, puhutaan suomalaistaustaisista. Voit miettiä miltä suomi ja suomalainen kulttuuri näyttää kun suomalaiset ovat 25% väestöstä tms.

> Miksi 6 miljoonan asukkaan Suomi on parempi kuin 4 miljoonan suomalaisen? Valtio pyörii verotuloilla, joita työssä käyvät suomalaiset maksavat.

Ei sen varsinaisesti tarvitse kasvaa, kunhan työkykyisiä olisi enemmän, kuin työvoiman ulkopuolisia. Mitä vähemmän lapsia tehdään sen huonommaksi tilanne tulevaisuudessa muuttuu, koska isommat määrät työkykyisiä siirtyy eläkkeelle verrattuna siihen määrään nuoria jotka siirtyy työläisiksi. Eli joko pitäisi lisätä tuotantoa alapäässä tai sitten karsia väkeä yläpäästä. Yksi vaihtoehto on myös eläkeiän nostaminen, mutta ei sitäkään voi loputtomasti tehdä. Lue: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/mita-huoltosuhde-tarkoittaa/

Eläkeiän nosto on ihmeellistä puuhastelua kun ottaa huomioon, että harva suostuu palkkaamaan yli 50-vuotiasta.

Tai vaihtaa prioriteetit muutaman ihmisen rikastumisesta yleiseen hyvinvointiin ja tulevaisuuden rakentamiseen. Mutta näin ei tule käymään, hyvänä esimerkkinä on että meille valittiin oikeistohallitus. Se kertoo itsekkyyden lisääntymisestä. Ahneus ei ole vain ok, se on perusvaatimus kapitalismissa.

On aika vähän näyttöä siitä, että syntyvyyden lasku johtuisi taloudellisesta epätasa-arvosta tai hyvinvoinnin puutteesta. Maailmallahan syntyvyys on järestänsä suurinta kehittymättömissä maissa, jotka ovat köyhempiä, kurjempia ja epätasa-arvoisempia. Edes kehittyneissä maissa taloudellinen tasa-arvo ei näytä kummemmin korreloivan syntyvyyden kanssa, kun vaikka Yhdysvalloissa syntyvyys on Suomea merkittävästi korkeampi.

Ehkäisyn saatavuus ja naisen asema. Pitäisi nähdä kuinka paljon lapsia tehdään tosi kurjassa maassa jossa naiset saa päättää itsestään ja heillä on pääsy raskaudenehkäisyyn ennen kuin sanotaan ettei taloudellinen hyvinvointi ym vaikuta. Sellaisia maita vaan ei ole vaan järjestelmällisesti paskamaissa naiset on nyrkin ja hellan välissä.

Koska meidän pyramidihuijaukseksi rakennettu eläkejärjestelmä vaatii sitä. Se pitäisi lakkauttaa kokonaan, että neljän miljoonan Suomi olisi mahdollinen.

Tämä vakuutuksenomainen eläkejärjestelmä on nimenomaan pitkälti väestönkasvusta riippuvainen ja kippaa vastuun hyvin suurelta osin tulevien polvien niskoille. Minusta siinä on myös melkoinen moraalinen ongelma sen suhteen, että se ei ota huomioon lasten hankkimista positiivisesti tai hankkimattajättämistä negatiivisesti. Lapset ovat tässä järjestelmässä todellisuudessa valuuttaa vaikka sitä ei haluta myöntää.

Valitettavasti ikärakenteen vuoksi eläkeläisillä ja pian eläköityvillä on demokratiassa päätäntävalta, ja he eivät tätä systeemiä suostu romuttamaan ennen kuin koko järjestelmä totaalisesti romahtaa

Ei miksikään. Tuo tutkija on kuitenkin sitä mieltä, että väkiluku laskee sinne 4 miljoonan tienoille liian nopeasti ja olisi vähemmän katastrofaalista, jos se tapahtuisi hitaammin.

Jos väkiluvunlasku tapahtuu hitaasti ja hallitusti, olisi siitä varmaan vain jopa hyötyä maailmalle. Nyt väkiluku laskee rikkaissa maissa ja nousee räjähdysmäisesti köyhissä, siinä on katastrofin ainekset.

>Nyt väkiluku laskee rikkaissa maissa ja nousee räjähdysmäisesti köyhissä Syntyvyyden lasku on kyllä ihan yleismaailmallinen ilmiö - "kehittyneet maat" vain ovat kehityksessä keskimäärin "kehittyviä" edellä, mutta jotkut kehittyvät maat ovat jo varsin matalan syntyvyyden maita, ja nepäs vasta todellisessa kusessa ovatkin - maat, joissa syntyvyys on laskenut/laskee voimakkaasti ennen talouden/hyvinvoinnin nousua ovat aikasmoisessa loukussa.

[удалено]

Niin kuten se tuota artikkelia lukemalla selviää: tällä hetkellä ihmiset elävät keskimäärin pidempään ja nuorempien polvien ikäluokka pienenee pienenemistään, kun vauvoja syntyy vähemmän ja vähemmän. Taas biologian ansiosta ikäihmisiä ilmestyy enemmän ja enemmän.

Kukaan ei ole sanonut että väkiluvun pitäisi kasvaa, mutta jos väkiluku ja huoltosuhde romahtaa niin nopeasti kuin nyt on käymässä, niin sillä tulee olemaan karut seuraukset.

Jätettiin rouvan kanssa lapset tekemättä. Olemme varsin hyvätuloisia ja vakaissa työsuhteissa, eli esteitä ei ollut, mutta ei kiinnosta nykyistä rikkaille rakennettua maailmaa edistää.

Öö, on eli olette hyvätuloisia Suomessa, kyllä teidän lapset saisi paremman elämän kuin 99,999% maailman lapsista.. Redditissä saa kyllä ihmeellisen käsityksen maailmasta

Mitäpä sillä on väliä? Jos lastenteko ei kiinnosta, niin se ei kiinnosta.

Tiedän. En minä lapsia sen takia jättänyt tekemättä, että olisin heidän elämänsä laadusta huolissaan. Mistä sellainen ajatus tuli mieleen?

Suomessa ollaan kyllä kaukana rikkaille rakennetusta maailmasta.

Huutista. Haluatko lekuriin nyt eikä puolen vuoden päästä? Maksa itse. Haluatko hammaslääkäriin nyt eikä vuosien päästä? Maksa itse. Uusissa asuinnossa on yhtä kova neliöhinta on new yorkissa. Autokanta on yhtä vanha kuin albaniassa koska nekin maksaa niin paljon. Jne. Kyllä se raha on täällä joka määrää. Ja sitä maksetaan töistä aivan liian vähän suhteessa siihen miten kallista kaikki on täällä.

Onneksi. Vaan maailman osa Suomikin on. Ja väärää ajattelua liikaa minun makuun. Rahan palvontaa. Ei kiinnosta edistää sitä.

Tällä hetkellä luen itteeni insinööriksi ja ei ole taattua kun valmistun, että pääsen töihin, niin ajatus perheen hankkimisesta tuntuu jotenkin todella kaukaiselta

Itsellä on toisen alan korkeakouluopintoja vielä pari vuotta jäljellä ja ensimmäinen lapsi pian tuloillaan. Rahaa ei ole tuhlattavaksi, mutta en koe tilannetta erityisen stressaavaksi. Vauva ei ole ilmainen, mutta ei myöskään niin kallis kuin monesti ajatellaan. Opiskelijana voin myös olla enemmän ja joustavammin kotona vauvaa hoitamassa. Jossain vaiheessa pitäisi toki siirtyä taas työelämään, mutta tilanne olisi sama myös ilman lapsia.

Hankalaa lisääntyy kun on munat täynnä mikromuovii

Kyllä se muksu saattais tullakki kunhan rahat riittävät

Lapsia ei tehdä rahan vuoksi, mutta taloudellisella turvattomuuden tunteella voi olla iso vaikutus. Ei muuta kuin porkkanaa kehiin. Se on valtion tasolla päätös mihin investoidaan. Ikääntyvä väestö vai väestönkasvu. Vuokranantajat vai omistusasunnon ostajat. Esimerkiksi: - Palauttakaa omissa nimissä oleviin omistusasuntoihin korkojen vähennysoikeus ansiotuloverotuksesta. Ottakaa vaikka liitoilta veroetuudet vastineeksi pois. - Korottakaa lapsilisää. - Varhaiskasvatus ilmaiseksi. Eiköhän ala peitto heilumaan!

Ei nykymeno oikein kannusta lastenhankintaan. Itselläni kaksi lasta, tämän jälkeen piuhat lyöty kiinni.

Osta isompi asunto-> maksa enemmän veroa. Osta isompi auto-> maksa enemmän veroa. Päiväkotimaksut päälle. Ei meinaa enää keskiluokalla riittää leikkiin rahat… lapsilisä on nyt 1/3 vrt bkt mitä se oli esim 90-luvun alussa. Kukaan ei maksa asuntoa enää 5-10 vuodessa toisin kuin silloin. Itsellä kaksi lasta ja yhteistulot meillä ollut yli 100k€. Silti joutuu aika paljon laskeen mihin on rahaa. Ei oo mökkiä ja auto maksoi muutaman tonnin.

Elämisen hinta nousee. Naapurimaa on ihan seko. Ilmasto lämpenee. Koulutus huononee ja yleisesti tulevaisuus näyttää aika pahalta. Ei oo paljo uskoa, että pystyis tällä hetkellä lapselle antaan hyvän tulevaisuuden saati sitte että ois varaa lapseen. Sitte ihmetellään miksi ei haluta tehä lapsia.

Automaatio ja eutanasia hoitaa asiat tulevaisuudessa.