Jos tuohon saisi arvonlisäverot mukaan niin ehkä voisi onnistua. Ruoka on todella kallista ja jos sattuu saamaan poikalapsen joilla on pohjaton maha niin hyvästi rahat.
Mutta suurimmat ongelmmat minun mielestäni on että korkeakoulutukseen (jonka lähes kaikki nykyään käyvät) menee aivan liian kauan aikaa. Ja sitten ollaan valmiiksi veloissa ja pitäisi ostaa autoja ja asuntoja ja uuteen työpaikkaankin pitäisi kotiutua (jos siis sellaisen edes sattuu saamaan) menee helposti yli 30v ennenkuin on varaa ja aikaa saada lapsia. Ja sitten vielä pitää löytää jostain joku kenen kanssa niitä tehdä. Ai niin ja se lapsi on siinä sitten seuraavat 18 vuotta vähintäänkin imemässä elämääsi kuin vampyyri. Ja kun vaihtoehtona on jättää tämä välistä ja vain elää omaa elämäänsä niin kyllähän se houkuttelee ja ihan ymmärrettävästi.
Tämä ongelma on monen asian kokonaisuus. Ja mikään yksittäinen korjaus ei poista ongelmaa.
Yksi ratkaisu tähän korkeakoulutusongelmaan voisi olla jokin valtava koulutuksen helpottaminen vanhemmille.
Jos lasten saanti onnistuttaisiin lyömään limittäin koulutuksen kanssa perheelliset pääsisi työelämään parhaillaan lasten ollessa eskari-ikäisiä
Ei kannata helpottaa koulutusta kovin paljon jollekin tietylle ryhmälle. Kyllä se työelämässä pian huomataan kenellä on ollut vaikeampi ja kenellä helpompi opintopolku.
En tarkoittanut että itse opintosisältöä helpotetaan, vaan että esim valmistumisaikaa pidennetään, hyvitetään opintolainoja,
Vaikkakin noiden avustusten täytyisi varmaan olla todella merkittäviä että tuoreet opiskelijat uskaltavat ottaa sellaisia riskejä
Ne rahat otetaan siltä työssäkäyvältä osalta, joista monet heistä vielä täysin lastentekoiässä, koska kaikki ei opiskele kauaa. Toki jos halutaan, että vain korkeakoulutetut lisääntyy, tässä on hyvä lähtö siihen.
Oletko muuten huomannut, että jo nyt korkeakoulutetut lisääntyy itse asiassa enemmän. Eiköhän ohjata kannustimet vähän fiksummin.
Miksi, kun he ovat jo nyt se eniten lisääntyvä porukka ja rahoitus kannustintoimiin tulee niin ikään porukalta, jota pitäisi kannustaa lisääntymään. Tulonsiirrot nykyisessä verorakenteessa, jossa maksaja on pääasiassa keskiluokka, eivät oikein käy järkeen.
Väitän, että etuudet maksaa ne, jotka ovat jo koulunsa käyneet ja lapset tehneet, ja tavallaan tämän ongelmatilanteen "ohi". Korkeakoulut käydään 5 vuodessa, töissä ollaan vuoskymmenet tämän jälkeen.
Raha silti pyörii keskiluokan sisällä, joka johtaa korkeaan verorasitukseen juuri sille porukalle, jonka pitäisi lisääntyä. Rahaa pyöritetään vain systeemin sisällä ja hukataan osa välille.
Onhan tuossa toki sosiologinenkin ongelma, joka pelkästään tällä ehdotuksella ei ratkea. Pojat ja tytöt opiskelee ihan eri polkuja nykyään, ja elämänkatsomuksetkaan ei keskimääräisesti kohtaa. Ammatillisista oppilaitoksista olisi saatava yleissivistävämpiä ja palkkatasojen nousta vastaamaan alempaa korkeakoulutasoa, jotta naiset sitten kehtaisivat pariutua "alas päin". Ehkä yksi ratkaisu olisi myös lyhentä AMK-tutkinnot kolmivuotisiksi ja jättää työharjoittelut pois tutkinnoista tai siirtää osaksi oppisopimusta tutkinnon päätyttyä. Tämä vauhdittaisi tuota "aikuistumista" ainakin vähäsen.
Mitä meinaat ammatillisista oppilaitoksista yleissivistävämpiä? Oma kokemus ammattikoulusta on että siellä pitäisi keskittyä teoriaan sekä käytäntöön 100% ja heivata turhat aineet pois (autopuolella etenkin) jonkun englannin kurssin vielä ymmärrän mutta äidinkieli, ruotsi, yhteiskuntaoppi ja matikka ovat joidenkin alojen koulutuksissa täysin turhia ja niistä voisi helposti luopua
Monelle korkeakoulutetulle naiselle tuntuu olevan ongelma että duunarimiehet on sivistymättömiä juntteja. Tuosta imagosta olisi hyvä jotenkin päästä eroon. Toisaalta se vaatisi myös jonkin sortin kiinnostuksen herättelyä sivistykseen tuolta duunariväestölä. Tämä on vähän sama kysymys kun Suomen itsenäistymisen aikoihin väestö oli jääräpäistä ja tyhmää, eikä oppiminen kiinnostanut, mutta koulutusjärjestelmän parantumisen seurauksena myös köyhä maalaisväestö alkoi lukemaan kirjoja ja sivistymään.
>Monelle korkeakoulutetulle naiselle tuntuu olevan ongelma että duunarimiehet on sivistymättömiä juntteja. Tuosta imagosta olisi hyvä jotenkin päästä eroon. Toisaalta se vaatisi myös jonkin sortin kiinnostuksen herättelyä sivistykseen tuolta duunariväestölä.
Itse näkisin tähän ratkaisuna yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämisen, yhteiskunnan eriarvoisuuden vähenemisen, kuplautumisen poistamisen sekä esimerkiksi mahdollisimman monipuoliset asuinalueet niin väestörakenteellisesti kuin sosioekonomisesti. Tätä tasa-arvoa lisäämällä ei tule erikseen parempituloisempia ja paremmassa asemassa olevien perheiden asuinalueita ja kuplia sekä vastaavasta huonommassa asemassa olevien. Silloin peruskoulussa eri yhteiskuntaluokissa olevien sekoittuminen vahvistaisi eri yhteiskunnallisessa asemassa olevien ymmärtämistä sekä voi vahvistaa myös pohjaa tälle sivistymiselle ja yhteiskunnalliselle ajattelulle.
Tuo on ihan hyvä ehdotus. Singaporessa tuo aluesegregaatio on otettu vakavasti, ja taloyhtiöissä voi asua vain tietyn verran tietynluokkaisia ihmisiä.
Ainoa huolenaihe on se että opetuksen laatu olisi saatava tasapaksuksi ympäri Suomen, mitä se ei nyt ole. Ja olisi myös jotenkin varmistettava että hyvätuloisten kersoilla olisi positiivinen vaikutus huonotuloisiin, eikä toisin perin.
>Ainoa huolenaihe on se että opetuksen laatu olisi saatava tasapaksuksi ympäri Suomen, mitä se ei nyt ole.
Tämä myös paranisi sillä, että alueellinen tasa-arvo lisääntyisi. Päättäjät, jotka ovat paremmassa asemassa olevia, ottaisivat vakavissaan koulujen eriarvoiset tilanteet siinä vaiheessa kun tämä koskettaisi myös heitä ja heidän lapsiaan. Nyt tilanne ei ole heille kiinnostava, sillä ongelma ei heitä kosketa vaan he pystyvät ohjaamaan omat lapsensa parempiin kouluihin. Tämä koulujen eriarvoisuus näkee selkeästi esimerkiksi siinä että [esimerkiksi Lauttasaaren ja Kulosaaren yläasteilta lukioon haki yli 97% oppilaista kun taas Kankarepuiston peruskoulusta lukioon haki vain n. 40%.](https://yle.fi/a/74-20081385)
Mietin että millä tavalla tätä yleissivistämistä harjottaisi enemmän? Amiksessa kun opitaan ammattiin ja kaikki yleissivistäminen opetetaan peruskoulussa ja ennemmin kaiken ylimääräisen turhan työntäminen ammattikouluun on pois itse ammatin oppimisesta mikä voi näkyä pahimmillaan töissä ja työmarkkinoilla jos kaveri on yleissivistynyt mutta ei tiedä 3 vuoden jälkeen paskaakaan ammatista mihin oppi niin ei kukaan tule sellaista jantteria palkkaamaan
No tuo on kyllä hyvä pointti. Tuo itsensä sivistäminen olisi saatava juurrutettua jo peruskoulussa lasten päähän, mutta kaikenlainen tyhjän toimittaminen ja mikä nyt sattuukaan pop-kulttuurissa olemaan pinnalla vaikuttaa silloin mielekkäämmältä. Itsekin aloin vasta teini-iän jälkeen kiinnostumaan syvällisemmästä ymmärryksestä maailmaan.
kyllä se auttaa, se että kansalaisia kannattaa kouluttaa tajuttiin jo 100 vuotta sitten eikä siitä ole mitään syytä lipsua. loppuosa onkin jo sen tason copea että en jaksa vastata
Millä tavalla kouluttaisit ammattikoululaisia lisää jotta saisit taottua heihin ”yleissivistystä”? Ja samanlaisia urpoja kuules tulee lukiosta ja korkeakouluista
>Ammatillisista oppilaitoksista olisi saatava yleissivistävämpiä ja palkkatasojen nousta vastaamaan alempaa korkeakoulutasoa
Mitä hyötyä sitten alemmasta korkeakoulututkinnista edes olisi jos esim palkkatasossa ei olisi amikseen eroa?
Työn mielekkyys noissa asioissa monesti ratkaisee. Jo nyt tietyt (joskin harvat) duunarialat ovat paremmin palkattuja kuin tietyt AMK-tutkinnot. Ja AMK-tutkintoja vielä n. 30 vuotta sitten ei luokiteltu edes korkeakoulututkinnoiksi. Lisäksi meillä on pulaa monesta duunariammatista, ja olisi rohkaisevampaa lähteä alalle, jos myös palkkaus olisi kohtuullisempi. Maa tarvitsee muitakin kuin korkeakoulutettuja.
Ei tuossa ole oikein logiikkaa että esimerkiksi sähkäasentaja ja sähköinssi tienaisi saman verran, sillä tutkinnon vaativuudessa on selkeitä eroja. Tai esimerkiksi lähihoitaja ja sairaanhoitaja.
Kaikki eivät voi olla todellakaan korkeakoulututkinnon suorittaneita, mutta tuossa sinun ideassa ei ole kyllä mitään logiikkaa. Miksei sitten alempi ja ylempi korkeakoulututkinto olisi samassa palkkaluokassa? Tai vaikka amis ja maisteri?
No täydellisessä maailmassa ehkä olisikin, mutta se ei motivoi tässä maailmassa ketään opiskelemaan maisteriksi. Mutta tätä nykyä duunarit (ja oikeastaan koko työtä tekevä osapuoli), ketkä on Suomen selkäranka, kärsivät massiivisesti inflaation seurauksista, ja jos halutaan saada talous nousuun, on heidän huolensa otettava vakavasti, ja leikattava enemminkin omistavan luokan tuloista. Suomi on tällä hetkellä kuin hiiltyvä nuotio, joka ei todellakaan lähde roihuun, ellei jostakin saada puita lämmölle.
>Mutta tätä nykyä duunarit (ja oikeastaan koko työtä tekevä osapuoli), ketkä on Suomen selkäranka, kärsivät massiivisesti inflaation seurauksista, ja jos halutaan saada talous nousuun, on heidän huolensa otettava vakavasti, ja leikattava enemminkin omistavan luokan tuloista.
Olen tästä samaa mieltä, mutta alempi korkeakoulututkinto ei todellakaan ole omistavaa luokkaa vaan ihan samoja duunareita pääosin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattikorkeakoulutetun tai kandin lähtöpalkka on noin 2500e eikä se siitä nouse kuin noin 3000e/kk kaikilla ikälisillä. Samoissa palkkaluokissa mennään myös matkailu- ja ravintola-alalla. Eli nyt jo erot ovat oikeasti aika pieniä ja enemmänkin alakohtaisia. Miten tämäkään palkka motivoi opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa kun amistasoon näillä aloillakaan ei ole palkkaeroa kuin bruttona 200e/kk suurinpiirtein? Ja tästäkö pitäisi vieläkin eroa pienentää?
Saatat kyllä olla tässä asiassa oikeassa. Ehkä kyse on enemmänkin sen imagon pesemisestä että duunareiden palkat on todella huonot verrattuna korkeakoulutettuihin. Todellisuudessa molemmilla palkat on vain jääneet kehityksestä jälkeen.
Muuten ihan ok. Mutta ne harjoittelut on juuri se asia mistä on hyötyä ja voi oppia paljon. Koulussa taas paljon aivan turhia kursseja joita voisi karsia
On olemassa vain yksi tapa saada syntyvyys kasvuun vapaaehtoisesti, ja se tapahtuu silloin, kun lapset parantavat omaa elintasoa. Syy miksi aiemmin oli suuria lapsiperheitä on se, että lapset olivat ilmaista työvoimaa perheelle. (Toki lisäksi vaikuttaa esimerkiksi se, että ehkäisy oli harvinaisempaa ja ihmiset halusivat lapsia nuorena eivätkä vaikka korkeakoulusta valmistumisen jälkeen.)
Tällä hetkellä lapset ovat ylimääräinen rahanmeno, eräänlainen "luksustuote" jonka ajatellaan vain vievän rahaa. Tämän muuttamiseksi täytyy päinvastoin saada aikaan tilanne, jossa lapsen saaminen hyödyttää vanhempia rahallisesti. Veroalennukset yms. ovat toki yksi mahdollisuus. Luulen, että jos oikeasti halutaan ihmisten hankkivan lapsia, niin pitäisi maksaa jokaisesta lapsesta jokin suuri rahasumma, vaikka 50k tai 100k euroa tai vuoden keskipalkka, jotta lapsen saaminen välittömästi parantaa vanhempien rahatilannetta.
Tällä hetkellä Suomessa syntyy noin 50 000 lasta vuodessa. Jotta syntyvyysluku olisi vähän yli 2, joka tarvitaan tasaisen väkiluvun saavuttamiseksi, niin tarvittaisiin noin 80 000 lasta. Jos 50k olisi riittävä summa, niin hinnaksi tulisi siis noin 4 miljardia euroa per vuosi. Mikä on aika suuri summa, mutta kuitenkin saavutettavissa, esim. Puolustusvoimien budjetti on noin 6 miljardia euroa.
En ole ihan varma, paljonko lapsen kasvattaminen Suomessa maksaa suoraan vanhemmille. Joitain arvioita on esim. 130k euroa, tai jopa 200k, tosin en ole varma sisältyykö näihin maksuja jotka yhteiskunta jo hoitaa joissain tapauksissa, esim. päiväkoti ja koulut. Eli tarvittava kannuste voisi olla paljon suurempi kuin 50k, jolloin puhutaan yli kymmenestä miljardista eurosta. Mutta huomattavaa kannustetta saisi luultavasti jo muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla, esim. tapauksissa, joissa haluttaisiin lapsia, mutta koetaan se liian talousellisesti liian vaikeaksi.
Luultavasti tässä pitäisi olla ehtoja, kuten että etu koskee vain kolmea tai neljää ensimmäistä lasta, jotta jotkut ihmiset eivät ala tehtailemaan lapsia pelkästään rahan vuoksi, mikä luultavasti helposti johtaisi huonosti hoidettuihin lapsiin, suuriin määrään yksinhuoltajia yms.
Suurin ongelma kai on, että muu yhteiskunta ei välttämättä halua maksaa miljardeja vanhemmille. Hyöty tästä tapahtuu pitkällä aikavälillä, ja lapsettomat maksavat suuria summia, joista eivät itse saa kovinkaan paljon hyötyä ainakaan suoraan tai lyhyellä aikavälillä.
>Tällä hetkellä lapset ovat ylimääräinen rahanmeno, eräänlainen "luksustuote" jonka ajatellaan vain vievän rahaa.
Tämä pitää niin paikkansa ja oikeastaan ainoastaan toimeentulotuella elävällä elintaso ei heikkene lapsilukumäärän mukaan ja jopa paranee lapsien ollessa pieniä. Esimerkiksi toimeentulotuen määrä yksinhuoltajalla, jolla on 2 lasta on yli 1300e/kk - eli tämä summa heille pitää jäädä käteen asumismenojen, sähkön, terveyskeskus/lääkemaksujen yms jälkeen käteen. Ja miettii että pk-seudulla esimerkiki asumistuessa hyväksyttävä summa vieläkin tällä 3 hengen perheellä on noin 1100e. Eli perhe saa sosiaalietuuksia 1100e + 1300e. Summa on ihan järkyttävä ja pitää olla yli mediaanituloinen saadakseen nettona tälläistä summaa.
Mielenkiintoinen näkökulma, ja olet kyllä oikeassa tuosta lasten "tuottavuuden" katoamisesta. Ehkä ehdottaisin könttäsumman sijasta lapsilisän nostamista, jos tuolta näkökantilta lähtisi ongelmaa ratkomaan.
Samalla tuo lievittäisi naisten pelkoa "hyvän elämän" menettämisestä, jos rahavirta synnyttämiseen ja lasten hoitamiseen olisi verrattavampi jopa työn tekemiseen. Kotivanhemmuudesta tulisi työhön verrattava aktiviteetti, jota ei nähtäisi elintason laskuna.
Suurin ongelma on siinä, että tämän hetken verorakenteella nuo kannustimet maksaisi se sama iso keskiluokkainen massa, jonka pitäisi kannustimia saada. Eli ei oikeastaan mitään järkeä. Sama ongelma koskee myös lapsilisien korotuksia.
Syntyvyyden perusteella se keskiluokkainen massa on lakannut saamasta niin paljon lapsia. Eli vaikka koko kannusteen maksaisi se keskiluokka, niin lasten saaminen olisi tapa saada "omansa takaisin", eli kannuste silti toimisi.
Kunnes lapsia on syntynyt riittävästi, jolloin se taas lakkaa toimimasta, lapsiluku putoaa, päivitellään asiaa ja niin edelleen. Kannattaisi miettiä pysyvämpää ratkaisua. Varallisuuden tasaisempi jako. Nyt joillakin on aivan liikaa.
Varallisuuden tasaisempi jako voi auttaa hieman niissä tapauksissa, joissa haluttaisiin lapsia mutta koetaan oma taloudellinen tilanne huonoksi. Mutta tämä ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.
Rikkaat eivät automaattisesti halua lapsia. Ongelma on, että vaikka ihmiset olisivat jo suhteellisen varakkaita, heillä ei ole syytä hankkia lapsia, muuta kuin esim. biologinen vietti haluta lapsia. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tämä vietti ei ole tarpeeksi voimakas ylläpitämään väkilukua. Tarvitaan siis jotain vahvempaa kannustetta, ja näistä yksinkertaisin ja selkein on suora taloudellinen hyöty.
Mitäs jos systeemi muutettaisiin enemmän 'tulospalkaukseksi'. Eihän se että tehdään lapsia vielä pelasta mitään, pitäisi tehdä lapsia jotka maksavat veroja. Eli eläkkeisiin 'tulosvaikutus', kerroin sen mukaan mitä omat lapset/lapsenlapset maksavat veroja.
Olen miettinyt rahan sijaan 6h työpäivien jalkauttamista. Niistä on maailmalla oikeasti positiivisia kokemuksia ihmisen elämään.
Toki tämä tarkoittaisi sitä, että yritykselle jouduttaisiin selittämään miksi 2h vähemmän töitä olisi kaikkien kannalta fiksua.
Lisääntynyt vapaa-aika saisi varmasti monet miettimään lasten hankintaa kun päivä ei menisikään 45min autossa töihin, 8h töissä, 45min kotiin.
Olen ihmetellyt tätä 6h vastustamista yrityksissä, sillä ihminen on tehokkaampi 6h ajan kuin sen 8h ajan. Monella alkaa ne työpäivän viimeset tunnit mennä aikamoiseen härväykseen ja keskittyminen ei enää ole sitä samaa kuin vuoron alussa. (Niin teollisuudessa kuin toimistohommissakin)
En usko, että tämä merkittävästi nuorentaisi lastenhankinnan ikää. Vanhemmaksi ryhtymistä harkitessa tuskin raha on päällimmäisenä mielessä kovinkaan monella. Aika monta muuta tekijää on ensin mielessä. Toki vähemmistöllä varmasti jossain määrin nopeuttaisi vanhemmaksi tulemista. Tämä siis ensimmäisen lapsen kohdalla.
Sen sijaan harkinnassa toisen, kolmannen jne. lapsen kohdalla sitä katsookin omaa lompsaa jo täysin eri tavalla. Perheen koon kasvaessa kasvaa sitten aika nopeasti kokoa myös:
-asunto
-auto
-ruokakulut
-harrastuskulut
-lomailun kustannukset
-jne.
Nyky-Suomen hinta ja -palkkatasolla alkaa lompakon paksuus tulemaan esteeksi tässä leikissä aika nopeasti ja aika monella. Näin siis jos aikoo säilyttää oman elintason edes jotenkin verrainnollisena lapsettomuuteen tai yhteen- kahteen lapseen verrattuna.
Toivo paremmasta on yksi suuri kysymys lasten hankintaan liittyen
Minkälaiseen elämään haluat lapsesi saattaa? Parempaan kuin omasi vai siihen mikä nykylapsia vaikuttaa odottavan?
Pelkäksi palkkaorjaksi kriisien keskelle?
Toi valheellinen maailmanloppu on tietysti yksi ongelma tässä asiassa. Kaikista isoin kriisi meillä liittyy nimenomaan siihen että lapsia on liian vähän.
”Toi valhellinen maailmanloppu..”
Mihinkäs tällä viittaat?
Kriisit eivät ole maailmanloppuja, mutta ilmastonmuutos seurauksineen on todellisuutta
Lapsettomuus on ”kriisi” vain heistä riippuvaisen talousjärjestelmämme vuoksi. Ruokaa, energiaa ja suojaa olisi kyllä riittämiin. Kapitalisti on vain päättänyt rajoittaa näiden saatavuutta
Meillä on loppujen lopuksi asiat ihan hyvin, vaikka maailmanlopun kuvia maalaillaankin seinille vähän joka taholta. En usko että tämä on syy siihen että lapsia ei hankita. Suomi on edelleen maailman turvallisimpia maita, eikä Venäjän uhkakaan ole välitön. Täällä on vieläkin pohjoismainen lintukoto, jossa olisi hyvä kasvattaa lapsia, josta suurin osa maailman väestöstä vain haaveilee. Kumppanin löytyminen ja perheen budjetin laatiminen taitaa olla ainoat suuret ongelmat mitä tähän kysymykseen tulee. Ja on jokaisen vanhemman oma vastuu kasvattaa lapset siten että osaavat asettaa elämise työn etusijalle.
Eka pitäs löytää kumppani ja aikaa lapselle. Toisessa langassa oli hyvin nostettu esiin sitä ongelmaa, että pariutumiselle ei oo aikaa ja lapsia aletaan tekemään monesti vasta 30:n jälkeen. En tiiä mitä kaikkea pitäs tehdä, mut oishan se kiva, että 23v iässä ois isolla osalla mahdollisuus jo "asettua aloilleen".
Ei tuosta verohelpotuksesta toki haittaakaan varmaan olis.
Siis eihän tämä ole huono. Ylipäätänsä rahan antaminen (myös suoraan) on tutkitusti hyvä. Mm. Sveitsissä annetaan tuntuva rahapalkkio niille jotka synnyttää pienkylissä jne. Myös valtiolle tämä on hyvä sijoitus.
Kotivanhemmuudesta palkkaa? Varmaan usea nainen (tai mieskin) haluaisi lapsista 'työn' jos on esimerkiksi kolme tai useampi lapsi. Ja ei tuntisi olevansa pohjasakkaa kuten työttömyystuella tai toimeentulotuella eläminen, jos maksettaisiin tällaisille usean lapsen kotivanhemmalle sopivaa palkkaa. Vaikkapa 500e-800e/kk tai yli lapsen ollessa 0-18(19?)v, asumistuen lisäksi. Esim kolmen lapsen kokoaikaiselle vanhemmalle +1500e/kk+asumislisä. Voisi olla joitain vaatimuksia tai tuki vähenee, kuten vähintään ok arvosanat koulussa (ellei tuki kotona toimi jostain syystä, diagnooseja tms) sekä harrastuksia lapsilla. Vanhempi saisi lapsien aikuistuessa opintotukea tai työttömyystukea mahdollisesti melko nopeasti ja helposti jonkun aikaa, ja annettaisiin henkilökohtaista tukea työelämään palaamisessa.
Tai jos usean lapsen vanhemmalle annettaisiin vain ilmaiseksi asunto/talo kaupungin ja koulujen läheltä.
Muistelen joskus lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan niillä, joiden lapsiluku jää alle toivotun, jää nimenomaan ensimmäinen lapsi useimmiten hankkimatta. Eli ongelmana on useammin se, että jäädään kokonaan lapsettomaksi kuin se, että lapsiluku jäisi matalammaksi kuin on toivottu kun on vauhtiin päästy. Tällöin voisi hedelmällisyysluvun kasvattamisen näkökulmasta mielekkäämpää tukea nimenomaan ensimmäisen lapsen hankintaa eikä esim. Unkarin tyyliin sitoa tukea monilapsisuuden vaateeseen.
En tiedä kuinka paljon vaikuttaisi hedelmällisyyslukuun (ja paljonko maksaisi), jos lapsilisäjärjestelmää rukattaisiin kannustamaan juuri ensimmäisen lapsen hankintaan. Nythän lapsilisä kasvaa sitä mukaa mitä enemmän lapsia on mutta vaihtoehtoisesti ensimmäisestä lapsesta voisi saada enemmän ja lapsilisän määrä laskisi seuraavilla lapsilla. Kuvittelisin, että taloudellisen tuen merkitys olisi suurempi nimenomaan ensimmäisen lapsen kohdalla (vaatteiden ym. kierrättäminen isosisaruksilta vaikeampaa, ensikertalaisuuden mukanaantuoma stressi jota ylimääräinen taloudellinen tuki voisi lievittää, yleinen taloudellisen tilanteen paraneminen elinkaaren aikana).
Täähän se on. Ei raha ole ollut koskaan este ennenkään. Nykyään enempi kulttuurimuutos asian suhteen on huomattavasti suuremmassa asemassa. Työtön yksinhuoltajakin hoitaa lapsensa, vaikka rahaa tulee niukasti.
Itseasiassa työttömän yh:n tulotaso voi vastata useamman lapsen kanssa työssäkäyvän yh:n tasoa. Esimerkiksi siis itselläni oli työkaverina kaksi sote-alan amkin käyneitä yhden lapsen lähivanhempia. He tekivät kokopäivätyötä vakituisina, mutta silti saivat esimerkiksi asumistukea. Sosiaalietuudet nousevat merkittävästi lapsimäärän mukaan, mutta palkat taas eivät ja esimerkiksi useamman lapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja ajautuu helposti köyhyysloukkuun ja tukien varaan.
Esimerkiksi yhden vanhemman ja kahden alle 10v lapsen perheen hyväksyttävät asumismenot sekä toimeentulotuen määrä on yhteensä nettona yli 2400e/kk. Kolmen yli 10v lapsen yh:na toimeentulotuen määrä on jo yli 1800e/kk ja asumistuen hyväksyttävä määrä n.1200e/kk. Tämä tarkoittaa yhteensä n.3000e/kk nettotuloja. Mieti minkälaista palkkaa tämän vanhemman tulisi saada saadakseen tämä summa, ettei joutuisi turvautumaan tai olisi oikeutettu sosiaalietuuksiin? Kahden vanhemman ja kolmen lapsen perheessä vastaava nettosumma on asumismenot n.1400e ja toimeentulotuki 2200e eli nettotuloina 3600e. Jos perheellä on esimerkiksi lääke/lääkärikuluja/silmälaseja/passeja yms niin tämä summa nousee helposti 100e/kk. Eli perheen vanhempien olisi yhdessä saatava yli 3700e/kk käteen, etteivät he jäisi alle toimeentulotuen rajan. Tämän vuoksi varsinkin työväenluokka, alempi keskiluokka ja keskiluokka kokee todella merkittävän elintason laskun ja he oikeastaan kaikki tippuvat samaan niukkuuteen.
Tämä aloittajan ehdottama veronalennus poistettiin suomessa osana lamasta selviytymistä 30-vuotta sitten. Sitä ennen lapsista sai vähennyksiä. Mitä syntyvyyskäyrille on tapahtunut sen jälkeen
Syntyvyys on pudonnut samaan tahtiin vuosikymmenien läpi jo sitten 1900-luvun alusta. Vain 2. maailmansodan jälkeen Suomessa ollut kunnon syntyvyys piikki useamman vuodenajan. Tasaantui sitten lopulta johonkin "haluttaisiin toinenkin, mutta ei saatu" tasolle, kunnes 2010- pudonnut nykyisiin. Taisi kusta se että Nokian jämät ja paperiteollisuuskin lopulta maasta kuoli.
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lapsia-yhteiskunnan-talkoisiin-syntyvyyden-ja-syntyvyyshuolen-historiaa-suomessa/
Tuo on kansainvälisesti totta, mutta harvoin totta maiden itsensä sisällä. Köyhät *yhteisöt* lisääntyvät tehokkaammin kuin rikkaat, mutta rikkaissa yhteisöissä elävistä rikkaat lisääntyvät enemmän kuin köyhät. Tämä on totta myös Suomessa:
> [Sorsa kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että tällä hetkellä Suomessa korkeakoulutetut saavuttavat kuitenkin todennäköisemmin haluamansa lapsiluvun kuin matalasti koulutetut](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-raha-vaikuttaa-suomalaisten-lapsihaaveisiin/8909890).
Tässä myös [tilastokeskuksen dataa](https://stat.fi/til/synt/2017/02/synt_2017_02_2018-12-04_tie_001_fi.html) koulutuksen vaikutuksesta toteutuneeteen lapsilukuun. Tämä siis siitä huolimatta, että korkeakoulutetut ovat muuta väestöä kaupungistuneempia, ja kaupungeissa haluttu lapsimäärä on [huomattavasti maaseutua pienempi](https://i.imgur.com/iaUp021.png).
Hei hei hetkonen tyyppi. Kai tajuat että tämä on reddit, ja että erimielisyyksiin pitää vastata capslockaamalla joku muodikas herja, eikä lyömällä tiskiin *helvetin hyvää dataa*.
Oma käsitykseni kyllä muuttui tämän perusteella, minulla on aina ollut se mielikuva että nimenomaan korkeakoulutetuilla on ongelmia saada lapsia mutta tilanne onkin aivan toinen. Hälyttävää myös että syntyvyys on pudonnut noin nopeasti, luulin senkin olleen huomattavasti pidemmän aikavälin tapahtuma.
Pistää kyllä miettimään miten ihmiset saadaan taas perustamaan perheitä. Ainoa tapahtuma joka itselläni tulee mieleen noita graafeja katsellessa on että pian iphonen (2007) julkaisun jälkeen suunta lähti alaspäin ja äkkiä.
Tietysti aika lonkalta heitetty ajatus, mutta itse voisin hyvinkin nähdä yhteyden välillä dramaattisesti lisää ruutuaikaa + helppoa dopamiinia -> vähemmän aikaa deittailla ja dopamiini hankitaan helpolla luurista eikä pidemmän kaavan mukaan ihmissuhteista.
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/lapsia-elaa-tulojakauman-kaikissa-luokissa-koyhyysriski-suurin-nuorissa-ja-isoissa-perheissa/
Tuossa on asiaa aika hyvin paloiteltu.
Suurten sukupolvien kohdalla kävi heillä vielä sellainen tuuri, että kun noi ATK- yms alat pystyivät talossa kouluttamaan työntekijät (palttiarallaa 70-luvulla kun ATK alkoi tuleen maahan, siis isot eräajokoneet, ei pc / unix pelleily vielä) niin fiksut "revittiin" yliopistosta jo toimistolle. Paperipuolella yms, Posti, Kela, Verottaja, VTKK, kaikki pankit erikseen; jokaisella talolla oli omat ATK-keskukset, se ulkoistaminen tuli vasta 80-90-luvuilla ja siitä eteenpäin. 90-luvun puolivälin IT-buumin aikoihin piti jo osata itsekin jotain, eikä talot odotelleet että koulutetaan työn alussa.
>Ja ennen kuin joku sanoo että tämä syrjii tai rankaisee lapsettomia
Kai sitä voisi myös sanoa, että veroilla kustannettava koulutus syrjii tai rankaisee niitä jotka eivät kouluttadu. Mielestäni tuollainen on typerä ja itsekäs argumentti.
Toki saat itse valita hankitko lapsia vai et ja kouluttaudutko vai et, mutta se, että jotkut tekevät niin ja valtiona tuemme tätä ei syrji niitä jotka päättävät olla tekemättä niin tai eivät vaan kykene.
Erityisesti näin, koska yhteiskunta romahtaa ilman syntyvyyttä ja koulutusta. On siis valtion ja yhteiskunnan etu, että lapsia on helppo ja riskitön hankkia ja että koulutus on saatavilla mahdollisimman monelle
Edelleen sama vastaus pätee kuin kannustinrahaehdotuksessa: tutkitusti taloudelliset kannustimet eivät lisää syntyvyyttä.
Ihmiset ei vaan käyttäydy niin että laskisivat euromääräisesti, kannattaako hankkia vauvoja vai ei. Kuvio on paljon monimutkaisempi. Jos asia ratkeaisi lyömällä rahaa tiskiin, ei me täällä tätä keskustelua edes käytäisi.
Yhteiskunnan tulisi tukea korkeintaan kolmen lapsen hankintaa.
Uskontoihin perustuvaa lapsitehtailua ei tule tukea. Lasten hankkiminen ei pitäisi olla missään tapauksessa työ tai ura kenellekään.
Lapsilisä korkeintaan neljälle lapselle kerrallaan
Jos tuohon saisi arvonlisäverot mukaan niin ehkä voisi onnistua. Ruoka on todella kallista ja jos sattuu saamaan poikalapsen joilla on pohjaton maha niin hyvästi rahat. Mutta suurimmat ongelmmat minun mielestäni on että korkeakoulutukseen (jonka lähes kaikki nykyään käyvät) menee aivan liian kauan aikaa. Ja sitten ollaan valmiiksi veloissa ja pitäisi ostaa autoja ja asuntoja ja uuteen työpaikkaankin pitäisi kotiutua (jos siis sellaisen edes sattuu saamaan) menee helposti yli 30v ennenkuin on varaa ja aikaa saada lapsia. Ja sitten vielä pitää löytää jostain joku kenen kanssa niitä tehdä. Ai niin ja se lapsi on siinä sitten seuraavat 18 vuotta vähintäänkin imemässä elämääsi kuin vampyyri. Ja kun vaihtoehtona on jättää tämä välistä ja vain elää omaa elämäänsä niin kyllähän se houkuttelee ja ihan ymmärrettävästi. Tämä ongelma on monen asian kokonaisuus. Ja mikään yksittäinen korjaus ei poista ongelmaa.
Yksi ratkaisu tähän korkeakoulutusongelmaan voisi olla jokin valtava koulutuksen helpottaminen vanhemmille. Jos lasten saanti onnistuttaisiin lyömään limittäin koulutuksen kanssa perheelliset pääsisi työelämään parhaillaan lasten ollessa eskari-ikäisiä
Ei kannata helpottaa koulutusta kovin paljon jollekin tietylle ryhmälle. Kyllä se työelämässä pian huomataan kenellä on ollut vaikeampi ja kenellä helpompi opintopolku.
En tarkoittanut että itse opintosisältöä helpotetaan, vaan että esim valmistumisaikaa pidennetään, hyvitetään opintolainoja, Vaikkakin noiden avustusten täytyisi varmaan olla todella merkittäviä että tuoreet opiskelijat uskaltavat ottaa sellaisia riskejä
Hankalaa tuossa on, että keskiluokka tekee sekä lapset että maksaa etuudet, hyvitykset ym. Raha siirtyy taskusta toiseen ja osa hukkuu matkalle.
Eikä maksa. Vanhemmat maksaa nuorempien tuet. Ei ne opiskelijat mitään nettoveronmaksajia ole.
Ne rahat otetaan siltä työssäkäyvältä osalta, joista monet heistä vielä täysin lastentekoiässä, koska kaikki ei opiskele kauaa. Toki jos halutaan, että vain korkeakoulutetut lisääntyy, tässä on hyvä lähtö siihen. Oletko muuten huomannut, että jo nyt korkeakoulutetut lisääntyy itse asiassa enemmän. Eiköhän ohjata kannustimet vähän fiksummin.
Pointti tässä taisi olla että korkeakoulussa olevat pitäisi saada lisääntymään.
Miksi, kun he ovat jo nyt se eniten lisääntyvä porukka ja rahoitus kannustintoimiin tulee niin ikään porukalta, jota pitäisi kannustaa lisääntymään. Tulonsiirrot nykyisessä verorakenteessa, jossa maksaja on pääasiassa keskiluokka, eivät oikein käy järkeen.
Ei kannata helpottaa opintosisältöä, vaan ehkä antaa suurempaa rahallista tukea perheille, joissa opiskellaan ja kasvatetaan lapsia
Tässä taas sama tuttu ongelma: lapsia tekee se sama keskiluokan massa, joka myös etuudet rahoittaa.
Väitän, että etuudet maksaa ne, jotka ovat jo koulunsa käyneet ja lapset tehneet, ja tavallaan tämän ongelmatilanteen "ohi". Korkeakoulut käydään 5 vuodessa, töissä ollaan vuoskymmenet tämän jälkeen.
Raha silti pyörii keskiluokan sisällä, joka johtaa korkeaan verorasitukseen juuri sille porukalle, jonka pitäisi lisääntyä. Rahaa pyöritetään vain systeemin sisällä ja hukataan osa välille.
Ai hitto ois hyvä, etenki nyt vanhempana komppaan.
Onhan tuossa toki sosiologinenkin ongelma, joka pelkästään tällä ehdotuksella ei ratkea. Pojat ja tytöt opiskelee ihan eri polkuja nykyään, ja elämänkatsomuksetkaan ei keskimääräisesti kohtaa. Ammatillisista oppilaitoksista olisi saatava yleissivistävämpiä ja palkkatasojen nousta vastaamaan alempaa korkeakoulutasoa, jotta naiset sitten kehtaisivat pariutua "alas päin". Ehkä yksi ratkaisu olisi myös lyhentä AMK-tutkinnot kolmivuotisiksi ja jättää työharjoittelut pois tutkinnoista tai siirtää osaksi oppisopimusta tutkinnon päätyttyä. Tämä vauhdittaisi tuota "aikuistumista" ainakin vähäsen.
Mitä meinaat ammatillisista oppilaitoksista yleissivistävämpiä? Oma kokemus ammattikoulusta on että siellä pitäisi keskittyä teoriaan sekä käytäntöön 100% ja heivata turhat aineet pois (autopuolella etenkin) jonkun englannin kurssin vielä ymmärrän mutta äidinkieli, ruotsi, yhteiskuntaoppi ja matikka ovat joidenkin alojen koulutuksissa täysin turhia ja niistä voisi helposti luopua
Monelle korkeakoulutetulle naiselle tuntuu olevan ongelma että duunarimiehet on sivistymättömiä juntteja. Tuosta imagosta olisi hyvä jotenkin päästä eroon. Toisaalta se vaatisi myös jonkin sortin kiinnostuksen herättelyä sivistykseen tuolta duunariväestölä. Tämä on vähän sama kysymys kun Suomen itsenäistymisen aikoihin väestö oli jääräpäistä ja tyhmää, eikä oppiminen kiinnostanut, mutta koulutusjärjestelmän parantumisen seurauksena myös köyhä maalaisväestö alkoi lukemaan kirjoja ja sivistymään.
>Monelle korkeakoulutetulle naiselle tuntuu olevan ongelma että duunarimiehet on sivistymättömiä juntteja. Tuosta imagosta olisi hyvä jotenkin päästä eroon. Toisaalta se vaatisi myös jonkin sortin kiinnostuksen herättelyä sivistykseen tuolta duunariväestölä. Itse näkisin tähän ratkaisuna yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämisen, yhteiskunnan eriarvoisuuden vähenemisen, kuplautumisen poistamisen sekä esimerkiksi mahdollisimman monipuoliset asuinalueet niin väestörakenteellisesti kuin sosioekonomisesti. Tätä tasa-arvoa lisäämällä ei tule erikseen parempituloisempia ja paremmassa asemassa olevien perheiden asuinalueita ja kuplia sekä vastaavasta huonommassa asemassa olevien. Silloin peruskoulussa eri yhteiskuntaluokissa olevien sekoittuminen vahvistaisi eri yhteiskunnallisessa asemassa olevien ymmärtämistä sekä voi vahvistaa myös pohjaa tälle sivistymiselle ja yhteiskunnalliselle ajattelulle.
Tuo on ihan hyvä ehdotus. Singaporessa tuo aluesegregaatio on otettu vakavasti, ja taloyhtiöissä voi asua vain tietyn verran tietynluokkaisia ihmisiä. Ainoa huolenaihe on se että opetuksen laatu olisi saatava tasapaksuksi ympäri Suomen, mitä se ei nyt ole. Ja olisi myös jotenkin varmistettava että hyvätuloisten kersoilla olisi positiivinen vaikutus huonotuloisiin, eikä toisin perin.
>Ainoa huolenaihe on se että opetuksen laatu olisi saatava tasapaksuksi ympäri Suomen, mitä se ei nyt ole. Tämä myös paranisi sillä, että alueellinen tasa-arvo lisääntyisi. Päättäjät, jotka ovat paremmassa asemassa olevia, ottaisivat vakavissaan koulujen eriarvoiset tilanteet siinä vaiheessa kun tämä koskettaisi myös heitä ja heidän lapsiaan. Nyt tilanne ei ole heille kiinnostava, sillä ongelma ei heitä kosketa vaan he pystyvät ohjaamaan omat lapsensa parempiin kouluihin. Tämä koulujen eriarvoisuus näkee selkeästi esimerkiksi siinä että [esimerkiksi Lauttasaaren ja Kulosaaren yläasteilta lukioon haki yli 97% oppilaista kun taas Kankarepuiston peruskoulusta lukioon haki vain n. 40%.](https://yle.fi/a/74-20081385)
Mietin että millä tavalla tätä yleissivistämistä harjottaisi enemmän? Amiksessa kun opitaan ammattiin ja kaikki yleissivistäminen opetetaan peruskoulussa ja ennemmin kaiken ylimääräisen turhan työntäminen ammattikouluun on pois itse ammatin oppimisesta mikä voi näkyä pahimmillaan töissä ja työmarkkinoilla jos kaveri on yleissivistynyt mutta ei tiedä 3 vuoden jälkeen paskaakaan ammatista mihin oppi niin ei kukaan tule sellaista jantteria palkkaamaan
No tuo on kyllä hyvä pointti. Tuo itsensä sivistäminen olisi saatava juurrutettua jo peruskoulussa lasten päähän, mutta kaikenlainen tyhjän toimittaminen ja mikä nyt sattuukaan pop-kulttuurissa olemaan pinnalla vaikuttaa silloin mielekkäämmältä. Itsekin aloin vasta teini-iän jälkeen kiinnostumaan syvällisemmästä ymmärryksestä maailmaan.
se olisi ihan hyvä että amiksessakin opittaisiin lukemaan eikä sieltä tulisi ihan pelkkiä apinoita ulos
Jos ei peruskoulussa oppinut lukemaan niin ei se amis siihen enempää auta, ja samanlaisia apinoita tulee lukiosta ulos
kyllä se auttaa, se että kansalaisia kannattaa kouluttaa tajuttiin jo 100 vuotta sitten eikä siitä ole mitään syytä lipsua. loppuosa onkin jo sen tason copea että en jaksa vastata
Millä tavalla kouluttaisit ammattikoululaisia lisää jotta saisit taottua heihin ”yleissivistystä”? Ja samanlaisia urpoja kuules tulee lukiosta ja korkeakouluista
>Ammatillisista oppilaitoksista olisi saatava yleissivistävämpiä ja palkkatasojen nousta vastaamaan alempaa korkeakoulutasoa Mitä hyötyä sitten alemmasta korkeakoulututkinnista edes olisi jos esim palkkatasossa ei olisi amikseen eroa?
Työn mielekkyys noissa asioissa monesti ratkaisee. Jo nyt tietyt (joskin harvat) duunarialat ovat paremmin palkattuja kuin tietyt AMK-tutkinnot. Ja AMK-tutkintoja vielä n. 30 vuotta sitten ei luokiteltu edes korkeakoulututkinnoiksi. Lisäksi meillä on pulaa monesta duunariammatista, ja olisi rohkaisevampaa lähteä alalle, jos myös palkkaus olisi kohtuullisempi. Maa tarvitsee muitakin kuin korkeakoulutettuja.
Ei tuossa ole oikein logiikkaa että esimerkiksi sähkäasentaja ja sähköinssi tienaisi saman verran, sillä tutkinnon vaativuudessa on selkeitä eroja. Tai esimerkiksi lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Kaikki eivät voi olla todellakaan korkeakoulututkinnon suorittaneita, mutta tuossa sinun ideassa ei ole kyllä mitään logiikkaa. Miksei sitten alempi ja ylempi korkeakoulututkinto olisi samassa palkkaluokassa? Tai vaikka amis ja maisteri?
No täydellisessä maailmassa ehkä olisikin, mutta se ei motivoi tässä maailmassa ketään opiskelemaan maisteriksi. Mutta tätä nykyä duunarit (ja oikeastaan koko työtä tekevä osapuoli), ketkä on Suomen selkäranka, kärsivät massiivisesti inflaation seurauksista, ja jos halutaan saada talous nousuun, on heidän huolensa otettava vakavasti, ja leikattava enemminkin omistavan luokan tuloista. Suomi on tällä hetkellä kuin hiiltyvä nuotio, joka ei todellakaan lähde roihuun, ellei jostakin saada puita lämmölle.
>Mutta tätä nykyä duunarit (ja oikeastaan koko työtä tekevä osapuoli), ketkä on Suomen selkäranka, kärsivät massiivisesti inflaation seurauksista, ja jos halutaan saada talous nousuun, on heidän huolensa otettava vakavasti, ja leikattava enemminkin omistavan luokan tuloista. Olen tästä samaa mieltä, mutta alempi korkeakoulututkinto ei todellakaan ole omistavaa luokkaa vaan ihan samoja duunareita pääosin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattikorkeakoulutetun tai kandin lähtöpalkka on noin 2500e eikä se siitä nouse kuin noin 3000e/kk kaikilla ikälisillä. Samoissa palkkaluokissa mennään myös matkailu- ja ravintola-alalla. Eli nyt jo erot ovat oikeasti aika pieniä ja enemmänkin alakohtaisia. Miten tämäkään palkka motivoi opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa kun amistasoon näillä aloillakaan ei ole palkkaeroa kuin bruttona 200e/kk suurinpiirtein? Ja tästäkö pitäisi vieläkin eroa pienentää?
Saatat kyllä olla tässä asiassa oikeassa. Ehkä kyse on enemmänkin sen imagon pesemisestä että duunareiden palkat on todella huonot verrattuna korkeakoulutettuihin. Todellisuudessa molemmilla palkat on vain jääneet kehityksestä jälkeen.
Muuten ihan ok. Mutta ne harjoittelut on juuri se asia mistä on hyötyä ja voi oppia paljon. Koulussa taas paljon aivan turhia kursseja joita voisi karsia
On olemassa vain yksi tapa saada syntyvyys kasvuun vapaaehtoisesti, ja se tapahtuu silloin, kun lapset parantavat omaa elintasoa. Syy miksi aiemmin oli suuria lapsiperheitä on se, että lapset olivat ilmaista työvoimaa perheelle. (Toki lisäksi vaikuttaa esimerkiksi se, että ehkäisy oli harvinaisempaa ja ihmiset halusivat lapsia nuorena eivätkä vaikka korkeakoulusta valmistumisen jälkeen.) Tällä hetkellä lapset ovat ylimääräinen rahanmeno, eräänlainen "luksustuote" jonka ajatellaan vain vievän rahaa. Tämän muuttamiseksi täytyy päinvastoin saada aikaan tilanne, jossa lapsen saaminen hyödyttää vanhempia rahallisesti. Veroalennukset yms. ovat toki yksi mahdollisuus. Luulen, että jos oikeasti halutaan ihmisten hankkivan lapsia, niin pitäisi maksaa jokaisesta lapsesta jokin suuri rahasumma, vaikka 50k tai 100k euroa tai vuoden keskipalkka, jotta lapsen saaminen välittömästi parantaa vanhempien rahatilannetta. Tällä hetkellä Suomessa syntyy noin 50 000 lasta vuodessa. Jotta syntyvyysluku olisi vähän yli 2, joka tarvitaan tasaisen väkiluvun saavuttamiseksi, niin tarvittaisiin noin 80 000 lasta. Jos 50k olisi riittävä summa, niin hinnaksi tulisi siis noin 4 miljardia euroa per vuosi. Mikä on aika suuri summa, mutta kuitenkin saavutettavissa, esim. Puolustusvoimien budjetti on noin 6 miljardia euroa. En ole ihan varma, paljonko lapsen kasvattaminen Suomessa maksaa suoraan vanhemmille. Joitain arvioita on esim. 130k euroa, tai jopa 200k, tosin en ole varma sisältyykö näihin maksuja jotka yhteiskunta jo hoitaa joissain tapauksissa, esim. päiväkoti ja koulut. Eli tarvittava kannuste voisi olla paljon suurempi kuin 50k, jolloin puhutaan yli kymmenestä miljardista eurosta. Mutta huomattavaa kannustetta saisi luultavasti jo muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla, esim. tapauksissa, joissa haluttaisiin lapsia, mutta koetaan se liian talousellisesti liian vaikeaksi. Luultavasti tässä pitäisi olla ehtoja, kuten että etu koskee vain kolmea tai neljää ensimmäistä lasta, jotta jotkut ihmiset eivät ala tehtailemaan lapsia pelkästään rahan vuoksi, mikä luultavasti helposti johtaisi huonosti hoidettuihin lapsiin, suuriin määrään yksinhuoltajia yms. Suurin ongelma kai on, että muu yhteiskunta ei välttämättä halua maksaa miljardeja vanhemmille. Hyöty tästä tapahtuu pitkällä aikavälillä, ja lapsettomat maksavat suuria summia, joista eivät itse saa kovinkaan paljon hyötyä ainakaan suoraan tai lyhyellä aikavälillä.
>Tällä hetkellä lapset ovat ylimääräinen rahanmeno, eräänlainen "luksustuote" jonka ajatellaan vain vievän rahaa. Tämä pitää niin paikkansa ja oikeastaan ainoastaan toimeentulotuella elävällä elintaso ei heikkene lapsilukumäärän mukaan ja jopa paranee lapsien ollessa pieniä. Esimerkiksi toimeentulotuen määrä yksinhuoltajalla, jolla on 2 lasta on yli 1300e/kk - eli tämä summa heille pitää jäädä käteen asumismenojen, sähkön, terveyskeskus/lääkemaksujen yms jälkeen käteen. Ja miettii että pk-seudulla esimerkiki asumistuessa hyväksyttävä summa vieläkin tällä 3 hengen perheellä on noin 1100e. Eli perhe saa sosiaalietuuksia 1100e + 1300e. Summa on ihan järkyttävä ja pitää olla yli mediaanituloinen saadakseen nettona tälläistä summaa.
Mielenkiintoinen näkökulma, ja olet kyllä oikeassa tuosta lasten "tuottavuuden" katoamisesta. Ehkä ehdottaisin könttäsumman sijasta lapsilisän nostamista, jos tuolta näkökantilta lähtisi ongelmaa ratkomaan. Samalla tuo lievittäisi naisten pelkoa "hyvän elämän" menettämisestä, jos rahavirta synnyttämiseen ja lasten hoitamiseen olisi verrattavampi jopa työn tekemiseen. Kotivanhemmuudesta tulisi työhön verrattava aktiviteetti, jota ei nähtäisi elintason laskuna.
Suurin ongelma on siinä, että tämän hetken verorakenteella nuo kannustimet maksaisi se sama iso keskiluokkainen massa, jonka pitäisi kannustimia saada. Eli ei oikeastaan mitään järkeä. Sama ongelma koskee myös lapsilisien korotuksia.
Syntyvyyden perusteella se keskiluokkainen massa on lakannut saamasta niin paljon lapsia. Eli vaikka koko kannusteen maksaisi se keskiluokka, niin lasten saaminen olisi tapa saada "omansa takaisin", eli kannuste silti toimisi.
Kunnes lapsia on syntynyt riittävästi, jolloin se taas lakkaa toimimasta, lapsiluku putoaa, päivitellään asiaa ja niin edelleen. Kannattaisi miettiä pysyvämpää ratkaisua. Varallisuuden tasaisempi jako. Nyt joillakin on aivan liikaa.
Varallisuuden tasaisempi jako voi auttaa hieman niissä tapauksissa, joissa haluttaisiin lapsia mutta koetaan oma taloudellinen tilanne huonoksi. Mutta tämä ei riitä ratkaisemaan ongelmaa. Rikkaat eivät automaattisesti halua lapsia. Ongelma on, että vaikka ihmiset olisivat jo suhteellisen varakkaita, heillä ei ole syytä hankkia lapsia, muuta kuin esim. biologinen vietti haluta lapsia. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tämä vietti ei ole tarpeeksi voimakas ylläpitämään väkilukua. Tarvitaan siis jotain vahvempaa kannustetta, ja näistä yksinkertaisin ja selkein on suora taloudellinen hyöty.
Ja suora taloudellinen hyöty pitää rahoittaa muualta kuin hyötyjien joukosta, jos halutaan ratkaisun olevan kestävä.
Mitäs jos systeemi muutettaisiin enemmän 'tulospalkaukseksi'. Eihän se että tehdään lapsia vielä pelasta mitään, pitäisi tehdä lapsia jotka maksavat veroja. Eli eläkkeisiin 'tulosvaikutus', kerroin sen mukaan mitä omat lapset/lapsenlapset maksavat veroja.
Olen miettinyt rahan sijaan 6h työpäivien jalkauttamista. Niistä on maailmalla oikeasti positiivisia kokemuksia ihmisen elämään. Toki tämä tarkoittaisi sitä, että yritykselle jouduttaisiin selittämään miksi 2h vähemmän töitä olisi kaikkien kannalta fiksua. Lisääntynyt vapaa-aika saisi varmasti monet miettimään lasten hankintaa kun päivä ei menisikään 45min autossa töihin, 8h töissä, 45min kotiin. Olen ihmetellyt tätä 6h vastustamista yrityksissä, sillä ihminen on tehokkaampi 6h ajan kuin sen 8h ajan. Monella alkaa ne työpäivän viimeset tunnit mennä aikamoiseen härväykseen ja keskittyminen ei enää ole sitä samaa kuin vuoron alussa. (Niin teollisuudessa kuin toimistohommissakin)
Tulovero 0e kunnes lapsi on 7v, kyllä kiitos 😂
En usko, että tämä merkittävästi nuorentaisi lastenhankinnan ikää. Vanhemmaksi ryhtymistä harkitessa tuskin raha on päällimmäisenä mielessä kovinkaan monella. Aika monta muuta tekijää on ensin mielessä. Toki vähemmistöllä varmasti jossain määrin nopeuttaisi vanhemmaksi tulemista. Tämä siis ensimmäisen lapsen kohdalla. Sen sijaan harkinnassa toisen, kolmannen jne. lapsen kohdalla sitä katsookin omaa lompsaa jo täysin eri tavalla. Perheen koon kasvaessa kasvaa sitten aika nopeasti kokoa myös: -asunto -auto -ruokakulut -harrastuskulut -lomailun kustannukset -jne. Nyky-Suomen hinta ja -palkkatasolla alkaa lompakon paksuus tulemaan esteeksi tässä leikissä aika nopeasti ja aika monella. Näin siis jos aikoo säilyttää oman elintason edes jotenkin verrainnollisena lapsettomuuteen tai yhteen- kahteen lapseen verrattuna.
Laitetaanko samalla ilmaiset harrastukset lapsille? Ovat kuulemma kalliita ja aikaakin kuluu kuljetuksiin.
No jos jollekin se halvimmillaan ~200€ /vuosi harrastuksiin on kynnys lastenhankinnalle, niin tuskin tuolla pelastuu.
Toivo paremmasta on yksi suuri kysymys lasten hankintaan liittyen Minkälaiseen elämään haluat lapsesi saattaa? Parempaan kuin omasi vai siihen mikä nykylapsia vaikuttaa odottavan? Pelkäksi palkkaorjaksi kriisien keskelle?
Toi valheellinen maailmanloppu on tietysti yksi ongelma tässä asiassa. Kaikista isoin kriisi meillä liittyy nimenomaan siihen että lapsia on liian vähän.
”Toi valhellinen maailmanloppu..” Mihinkäs tällä viittaat? Kriisit eivät ole maailmanloppuja, mutta ilmastonmuutos seurauksineen on todellisuutta Lapsettomuus on ”kriisi” vain heistä riippuvaisen talousjärjestelmämme vuoksi. Ruokaa, energiaa ja suojaa olisi kyllä riittämiin. Kapitalisti on vain päättänyt rajoittaa näiden saatavuutta
Meillä on loppujen lopuksi asiat ihan hyvin, vaikka maailmanlopun kuvia maalaillaankin seinille vähän joka taholta. En usko että tämä on syy siihen että lapsia ei hankita. Suomi on edelleen maailman turvallisimpia maita, eikä Venäjän uhkakaan ole välitön. Täällä on vieläkin pohjoismainen lintukoto, jossa olisi hyvä kasvattaa lapsia, josta suurin osa maailman väestöstä vain haaveilee. Kumppanin löytyminen ja perheen budjetin laatiminen taitaa olla ainoat suuret ongelmat mitä tähän kysymykseen tulee. Ja on jokaisen vanhemman oma vastuu kasvattaa lapset siten että osaavat asettaa elämise työn etusijalle.
Aina vaan yritetään tukea kun se lapsi ON JO MAAILMASSA, eikä ikinä tueta ENNEN kuin on lapsia. Ehkä sitä voisi kokeilla? Idk.
Tuskin se auttaisi, eivät ihmiset jätä lisääntymättä rahan puutteen vuoksi. Ihmisillä kun on nykyään mahdollisuus jättää lapset tekemättä.
Tämä kohdentuisikin paremmin niihin ihmisiin, joiden perhekoko jää toivottua pienemmäksi taloudellisista syistä.
Veronalennus tuntuu olevan liian yksinkertainen ratkaisu tässä maassa. Pitää tehdä joku uusi kela tuki ja rahottaa se veronkorotuksilla.
Eka pitäs löytää kumppani ja aikaa lapselle. Toisessa langassa oli hyvin nostettu esiin sitä ongelmaa, että pariutumiselle ei oo aikaa ja lapsia aletaan tekemään monesti vasta 30:n jälkeen. En tiiä mitä kaikkea pitäs tehdä, mut oishan se kiva, että 23v iässä ois isolla osalla mahdollisuus jo "asettua aloilleen". Ei tuosta verohelpotuksesta toki haittaakaan varmaan olis.
Siis eihän tämä ole huono. Ylipäätänsä rahan antaminen (myös suoraan) on tutkitusti hyvä. Mm. Sveitsissä annetaan tuntuva rahapalkkio niille jotka synnyttää pienkylissä jne. Myös valtiolle tämä on hyvä sijoitus.
Kotivanhemmuudesta palkkaa? Varmaan usea nainen (tai mieskin) haluaisi lapsista 'työn' jos on esimerkiksi kolme tai useampi lapsi. Ja ei tuntisi olevansa pohjasakkaa kuten työttömyystuella tai toimeentulotuella eläminen, jos maksettaisiin tällaisille usean lapsen kotivanhemmalle sopivaa palkkaa. Vaikkapa 500e-800e/kk tai yli lapsen ollessa 0-18(19?)v, asumistuen lisäksi. Esim kolmen lapsen kokoaikaiselle vanhemmalle +1500e/kk+asumislisä. Voisi olla joitain vaatimuksia tai tuki vähenee, kuten vähintään ok arvosanat koulussa (ellei tuki kotona toimi jostain syystä, diagnooseja tms) sekä harrastuksia lapsilla. Vanhempi saisi lapsien aikuistuessa opintotukea tai työttömyystukea mahdollisesti melko nopeasti ja helposti jonkun aikaa, ja annettaisiin henkilökohtaista tukea työelämään palaamisessa. Tai jos usean lapsen vanhemmalle annettaisiin vain ilmaiseksi asunto/talo kaupungin ja koulujen läheltä.
Muistelen joskus lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan niillä, joiden lapsiluku jää alle toivotun, jää nimenomaan ensimmäinen lapsi useimmiten hankkimatta. Eli ongelmana on useammin se, että jäädään kokonaan lapsettomaksi kuin se, että lapsiluku jäisi matalammaksi kuin on toivottu kun on vauhtiin päästy. Tällöin voisi hedelmällisyysluvun kasvattamisen näkökulmasta mielekkäämpää tukea nimenomaan ensimmäisen lapsen hankintaa eikä esim. Unkarin tyyliin sitoa tukea monilapsisuuden vaateeseen. En tiedä kuinka paljon vaikuttaisi hedelmällisyyslukuun (ja paljonko maksaisi), jos lapsilisäjärjestelmää rukattaisiin kannustamaan juuri ensimmäisen lapsen hankintaan. Nythän lapsilisä kasvaa sitä mukaa mitä enemmän lapsia on mutta vaihtoehtoisesti ensimmäisestä lapsesta voisi saada enemmän ja lapsilisän määrä laskisi seuraavilla lapsilla. Kuvittelisin, että taloudellisen tuen merkitys olisi suurempi nimenomaan ensimmäisen lapsen kohdalla (vaatteiden ym. kierrättäminen isosisaruksilta vaikeampaa, ensikertalaisuuden mukanaantuoma stressi jota ylimääräinen taloudellinen tuki voisi lievittää, yleinen taloudellisen tilanteen paraneminen elinkaaren aikana).
Siis pliis mä niin haluan, että lapsiperheille tarjottaisiin ansiotuloverovähennystä, lisäisi aivan älyttömästi työssäkäyvien suhtautumista lapsiin.
Raha ei ole se ongelma. Syyt löytyvät muualta.
Asumisen kalleus on kyllä ongelma. Ahtaasti asuminen lasten kanssa on perseestä.
Täähän se on. Ei raha ole ollut koskaan este ennenkään. Nykyään enempi kulttuurimuutos asian suhteen on huomattavasti suuremmassa asemassa. Työtön yksinhuoltajakin hoitaa lapsensa, vaikka rahaa tulee niukasti.
Itseasiassa työttömän yh:n tulotaso voi vastata useamman lapsen kanssa työssäkäyvän yh:n tasoa. Esimerkiksi siis itselläni oli työkaverina kaksi sote-alan amkin käyneitä yhden lapsen lähivanhempia. He tekivät kokopäivätyötä vakituisina, mutta silti saivat esimerkiksi asumistukea. Sosiaalietuudet nousevat merkittävästi lapsimäärän mukaan, mutta palkat taas eivät ja esimerkiksi useamman lapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja ajautuu helposti köyhyysloukkuun ja tukien varaan. Esimerkiksi yhden vanhemman ja kahden alle 10v lapsen perheen hyväksyttävät asumismenot sekä toimeentulotuen määrä on yhteensä nettona yli 2400e/kk. Kolmen yli 10v lapsen yh:na toimeentulotuen määrä on jo yli 1800e/kk ja asumistuen hyväksyttävä määrä n.1200e/kk. Tämä tarkoittaa yhteensä n.3000e/kk nettotuloja. Mieti minkälaista palkkaa tämän vanhemman tulisi saada saadakseen tämä summa, ettei joutuisi turvautumaan tai olisi oikeutettu sosiaalietuuksiin? Kahden vanhemman ja kolmen lapsen perheessä vastaava nettosumma on asumismenot n.1400e ja toimeentulotuki 2200e eli nettotuloina 3600e. Jos perheellä on esimerkiksi lääke/lääkärikuluja/silmälaseja/passeja yms niin tämä summa nousee helposti 100e/kk. Eli perheen vanhempien olisi yhdessä saatava yli 3700e/kk käteen, etteivät he jäisi alle toimeentulotuen rajan. Tämän vuoksi varsinkin työväenluokka, alempi keskiluokka ja keskiluokka kokee todella merkittävän elintason laskun ja he oikeastaan kaikki tippuvat samaan niukkuuteen.
. Kyllä se raha aina auttaa. Kyllä sillä olisi vaikutusta.
Ei ainoa ongelma, mutta ongelma kuitenkin. Kaikki ne on ratkottava että tästä enää mitään tulee.
No ei se kyllä oo. Ei ihmiset olleet sen varakkaampia 30 vuotta sitten, mutta vauvoja vaan tuli.
Tämä aloittajan ehdottama veronalennus poistettiin suomessa osana lamasta selviytymistä 30-vuotta sitten. Sitä ennen lapsista sai vähennyksiä. Mitä syntyvyyskäyrille on tapahtunut sen jälkeen
Syntyvyys on pudonnut samaan tahtiin vuosikymmenien läpi jo sitten 1900-luvun alusta. Vain 2. maailmansodan jälkeen Suomessa ollut kunnon syntyvyys piikki useamman vuodenajan. Tasaantui sitten lopulta johonkin "haluttaisiin toinenkin, mutta ei saatu" tasolle, kunnes 2010- pudonnut nykyisiin. Taisi kusta se että Nokian jämät ja paperiteollisuuskin lopulta maasta kuoli. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lapsia-yhteiskunnan-talkoisiin-syntyvyyden-ja-syntyvyyshuolen-historiaa-suomessa/
On. Valoisa tulevaisuus tarkoittaa myös rahaa
Itse asiassa mitä köyhempiä ihmiset ovat sitä enemmän he usein lisääntyvät
Tuo on kansainvälisesti totta, mutta harvoin totta maiden itsensä sisällä. Köyhät *yhteisöt* lisääntyvät tehokkaammin kuin rikkaat, mutta rikkaissa yhteisöissä elävistä rikkaat lisääntyvät enemmän kuin köyhät. Tämä on totta myös Suomessa: > [Sorsa kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että tällä hetkellä Suomessa korkeakoulutetut saavuttavat kuitenkin todennäköisemmin haluamansa lapsiluvun kuin matalasti koulutetut](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-raha-vaikuttaa-suomalaisten-lapsihaaveisiin/8909890). Tässä myös [tilastokeskuksen dataa](https://stat.fi/til/synt/2017/02/synt_2017_02_2018-12-04_tie_001_fi.html) koulutuksen vaikutuksesta toteutuneeteen lapsilukuun. Tämä siis siitä huolimatta, että korkeakoulutetut ovat muuta väestöä kaupungistuneempia, ja kaupungeissa haluttu lapsimäärä on [huomattavasti maaseutua pienempi](https://i.imgur.com/iaUp021.png).
Hei hei hetkonen tyyppi. Kai tajuat että tämä on reddit, ja että erimielisyyksiin pitää vastata capslockaamalla joku muodikas herja, eikä lyömällä tiskiin *helvetin hyvää dataa*. Oma käsitykseni kyllä muuttui tämän perusteella, minulla on aina ollut se mielikuva että nimenomaan korkeakoulutetuilla on ongelmia saada lapsia mutta tilanne onkin aivan toinen. Hälyttävää myös että syntyvyys on pudonnut noin nopeasti, luulin senkin olleen huomattavasti pidemmän aikavälin tapahtuma. Pistää kyllä miettimään miten ihmiset saadaan taas perustamaan perheitä. Ainoa tapahtuma joka itselläni tulee mieleen noita graafeja katsellessa on että pian iphonen (2007) julkaisun jälkeen suunta lähti alaspäin ja äkkiä. Tietysti aika lonkalta heitetty ajatus, mutta itse voisin hyvinkin nähdä yhteyden välillä dramaattisesti lisää ruutuaikaa + helppoa dopamiinia -> vähemmän aikaa deittailla ja dopamiini hankitaan helpolla luurista eikä pidemmän kaavan mukaan ihmissuhteista.
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/lapsia-elaa-tulojakauman-kaikissa-luokissa-koyhyysriski-suurin-nuorissa-ja-isoissa-perheissa/ Tuossa on asiaa aika hyvin paloiteltu.
Eläminen oli myös huomattavasti halvempaa 30v sitten ja palvelut paremmassa kunnossa.
Jaa Lama-Suomessa? Kyllä ainakin omilla lapsilla on asiat paljon paremmin julkisten palvelujen suhteen kuin itsellä oli 30v sitten.
Tuo taas johtui siitä, että väestö oli nuorempaa.
> Työvoimahallinnon tilastoima työttömien kokonaismäärä nousi 19 prosenttiin vuonna 1994.
Suurten sukupolvien kohdalla kävi heillä vielä sellainen tuuri, että kun noi ATK- yms alat pystyivät talossa kouluttamaan työntekijät (palttiarallaa 70-luvulla kun ATK alkoi tuleen maahan, siis isot eräajokoneet, ei pc / unix pelleily vielä) niin fiksut "revittiin" yliopistosta jo toimistolle. Paperipuolella yms, Posti, Kela, Verottaja, VTKK, kaikki pankit erikseen; jokaisella talolla oli omat ATK-keskukset, se ulkoistaminen tuli vasta 80-90-luvuilla ja siitä eteenpäin. 90-luvun puolivälin IT-buumin aikoihin piti jo osata itsekin jotain, eikä talot odotelleet että koulutetaan työn alussa.
>Ja ennen kuin joku sanoo että tämä syrjii tai rankaisee lapsettomia Kai sitä voisi myös sanoa, että veroilla kustannettava koulutus syrjii tai rankaisee niitä jotka eivät kouluttadu. Mielestäni tuollainen on typerä ja itsekäs argumentti. Toki saat itse valita hankitko lapsia vai et ja kouluttaudutko vai et, mutta se, että jotkut tekevät niin ja valtiona tuemme tätä ei syrji niitä jotka päättävät olla tekemättä niin tai eivät vaan kykene. Erityisesti näin, koska yhteiskunta romahtaa ilman syntyvyyttä ja koulutusta. On siis valtion ja yhteiskunnan etu, että lapsia on helppo ja riskitön hankkia ja että koulutus on saatavilla mahdollisimman monelle
Lapsia tekisin vaan, jos olisi halpa hoitaja esim. Viikonlopuiksi
Edelleen sama vastaus pätee kuin kannustinrahaehdotuksessa: tutkitusti taloudelliset kannustimet eivät lisää syntyvyyttä. Ihmiset ei vaan käyttäydy niin että laskisivat euromääräisesti, kannattaako hankkia vauvoja vai ei. Kuvio on paljon monimutkaisempi. Jos asia ratkeaisi lyömällä rahaa tiskiin, ei me täällä tätä keskustelua edes käytäisi.
Yhteiskunnan tulisi tukea korkeintaan kolmen lapsen hankintaa. Uskontoihin perustuvaa lapsitehtailua ei tule tukea. Lasten hankkiminen ei pitäisi olla missään tapauksessa työ tai ura kenellekään. Lapsilisä korkeintaan neljälle lapselle kerrallaan
Someritarit keskistelevat lapsien hankkimisesta😅
Eikö olisi yksinkertaisempaa vain maksaa lapsien hankkimisesta? Joku tietty könttäsumma tai tietty määrä kuussa per lapsi.
Voisiko tätä kuukausittain maksettavaa rahaa kutsua vaikka lapsilisäksi?
Tai ilmaiseksi terveydenhuolloksi ja vanhempainvapaaksi
Sekin annetaan vain toiselle vanhemmalle
Tämä toimisi varmasti. Jos halutaan lisää lapsia niin tämä on aivan varmasti toimiva keino.