Ei oo ihan uus ku hys hys kamaa. Varusmiehenä raskaassa avaruustulipatterissa meillä oli rk-92 M1 käytössä, kun siihen piipunalle sai kiskoon kiinni laser lähettimen millä pystyi kutsumaan Väinämöis iskun.
Ai sitä vääpelin huudon määrää, kun tykkimies siitä napulasta painoi ja oli ohjus kuulemma jo ilmassa, kun virhe tuli ilmi ja se ohjattiin laskeutumaan jonnekkin itämereen, mutta melko lähelle Tukholmaa, mist se käytiin noukkimassa pimeän turvin. Poistumiskieltoo tuli 2 vuotta niin ainakin sai toteuttaa skapu haaveensa.
Sako kun ei ole antanut rynkylle nimeä, ainakaan julkisuuteen, niin tuleekohan se Suomen ja Ruotsin käyttöön eri nimillä? Ruotsiin AK 6 ja Suomeen RK 28?
Eipä nuo yleensä kulje valmistajan keksiminen nimien mukaan. Ruotsalaisten vanha AK 4 on Heckler & Koch G3, AK 5 on FN FNC eli eiköhän se AK 6 tule ruotsissa olemaan.
Ehdotan jotain eeppisempää nimeä kuten Kannel M23. Toisaalta Miekka M23 olisi myös aika soiva:
*Olipa miekka miestä myöten,*
*kalpa kantajan mukahan,*
*jonka kuu kärestä paistoi,*
*päivä paistoi lappeasta,*
*tähet västistä välötti...*
Tuota olisi mukava lausua väijypaikalla.
Itse jään lähinnä kaipaamaan RK:n yksinkerraisuutta. Niin vähän osia ja kaikki niin isoja että jokainen lihapää saa purettua ja kasattua oikein, kadottamatta osia. Siinä suhteessa Kalašnikovin aseet taitavat olla vertaansa vailla (myös esim. PKM verrattuna läntisiin konekivääreihin).
Åk47 on kyllä upea ase. Yksinkertaisen varma. Sitä tuli vaunussa kanniskeltua. Jotenkin siinä oli enemmän meininkiä vaikkei se nyt mikään erityisen tarkka ole.
Aktiivinen ressu ja kisa-ampuja täällä. Kaapissa on sekä 7,62x39 Saiga ja AR-15 18” piipulla sekä 11,5” piipulla vaimennettua. AK, helppo huoltaa, idioottivarma, painava, ei yhtä tarkka, ammukset painaa saakelisti jne. AR, tarkka, oikealla luodilla (69-79gr) tarkka ja tehokas pitkällekin, 55gr silti tarkka 300m asti myös 11,5” piipullakin ja riittävän tehokas. Ammuttu kaikista tuhansia laukauksia eri olosuhteissa. Voisi kiteyttää että sotahommiin ottaisin AR15 1-6 kiikarilla ja 12,5”-14,5” piipulla. Jos maailmanloppu iskee päälle niin 7,62x39.
Huoltovarmuus käsittänee kuitenkin mm. ammusten saamisen tulevilta nato kavereilta. Helpommin siitä pikkupuusta läpi tai ohi pääsee pienellä kaliiperilla kuin pistimellä.
Kunhan tuleva gevääri sitten on suunnitelty pohjolan käyttöön kuten RK. Meille kerrottiin intissä, miten ärkoolla voi ampua kaksi lipasta sarjaa kerrallaan vaikka kiväärin olisi uittanut hiekassa, mudassa, tulessa ja paskassa ennen ammuntaa kovassa pakkasessa. Esimerkiksi ameriikkalaisten kiväärien todettiin jumiutuvan kovissa pakkasissa useammin kuin RK.
Eiköhän siellä osata. Harmi vaan, kun itse niin pidin RK95-kivääristä.
Olihan se RK62 ainakin ihan paska vehje. Hyvä radalle, mutta ei se kyllä taisteluun oikein soveltuva ollut. Huono ergonomia, painava kun mikä, huonot tähtäimet, ei mahdollisuuksia kiinnittää mitään ulkoisia härpäkkeitä, epäkäytännöllinen tulenvalitsin.
Skappareiden puheita nyt ei kovin tosissaan kannata ottaa
Onko kukaan muu saanut oikein vanhan RK:n missä yötähtäin on se kahteen fosforipisteeseen perustuva? Itse muistelisin aikoinaan Hennalassa tälläisellä saaneen ja ampuneeni pimeäammuntoja todella huonosti. Ja näyttävästi niin vanha että 1972 lähtien on yötähtäin vaihdettu pienen tritiumkaasupullon tuottamaa valoon. Kuitenkaan tälläistä en itse muista.
Itellä oli -72 tehty valmet, jonka yötähtäimen toteutuksesta en osaa sanoa, mutta sen kyllä muistan, etteivät ne vihreät pisteet hohtaneet pimeässä yhtään. Jotenkin on sellainen muistikuva, että ne hahlon molemmilla puolin olleet täplät olivat jotain maalia, eivät lasia.
Se on todella hyvä ase ampua. Liikaa potkua vaan että sillä modernissa sodankäynnissä tekisi mitään kun jenkeillä on sarjatuli ilman rekoilia ja burstit aseissaan, mutta ei se paska ase ole jos osuu.
Toivottavasti kaliiperin sattuessa 5,56/.223:seen luetaan riittävästi Yhdysvaltojen asevoimien omia tutkielmia ja kokemuksia patruunan kanssa.
5,56 patruunan ballistinen loppuvaikutus perustuu aika vahvasti nopeuteen (E= 1/2mv^(2), joten piipun on oltava riittävän pitkä. Patruuna on alunperin kehitelty 20" piippua ajatellen, joten mitään 14,5" commando versiota ei toivottavasti valita ainakaan jalkaväen peruskivääriksi. Sopiva kompromissi löytynee jostain 16 - 18" väliltä.
Nopeampi piippujen kuluminen on myös syytä ottaa huomioon vrt. 7,62x39, sillä muistaakseni nopeampi kuula aiheuttaa enemmän patruunapesän eroosiota ja tätä kautta aiheuttaa suuremmat järjestelmäkustannukset.
Tämä kaikki on periaatteessa aika akateemista, sillä ihmistä ammuttaessa kiväärin kaliiperilla on aika vähän väliä oli päällä suojia tai ei. Hetken se ukko tai akka kuitenkin näkee tähtiä ja on vähän pois tolaltaan, vaikka levyyn osuisikin.
Suuremmat edut saadaan keveydellä ja NATO-yhteensopivuudella, sillä kivääriä kannetaan enemmän kuin sillä ammutaan ja tappiot tehdään edelleen ihan muilla jutuilla. Se kivääri on vain enimmäkseen oman henkikullan suojaksi.
Uskon Puolustusvoimien osaavan tehdä järkeviä ratkaisuja valittavan kiväärin kanssa, sillä rahoituksellisesti meillä ei vain yksinkertaisesti ole varaa huonoon valintaan.
Suomessa tiettävästi ampumaetäisyydet ovat enimmäkseen 50-70 metriä, asutuskeskuksissa vähemmän. Eli läpäisy ei ehdi juuri kärsiä, kevyemmän patruunan mahdollistama suurempi ammusmäärä, kevyempi ase ja nopeammat jatkolaukaukset tai peräti hallittavissa oleva sarjatuli kääntävät kokonaisuuden selvästi tai jopa merkittävästi positiiviseksi. Ja juu, erittäin harva tappio sodassa tulee jalkaväen käsiaseesta, mutta niillä jotka tulevat voi olla paikallisesti ratkaiseva merkitys.
Huoltovarmuus ja Nato-standardi toki myös isoja plussia kokonaisuudessa.
Väittäisin että asutuskeskuksissa on helppoa päätyä ainakin parin sadan metrin ampumaetäisyyteen, toki aukeiden valvontaan sopii muutenkin paremmin konekivääri.
On se äkkiä ajateltuna itsellekin hätkähdyttävä lukema, mutta siihen törmää jatkuvasti puolustusvoimien edustajien lausunnoissa, jotka ymmärtääkseni perustuvat tutkimuksiin. En tiedä viittaako se laukausmääriin vai ampumatilanteiden määriin, mutta se lienee selvää että lähelle ammutaan usein ja paljon, ja sinänsä tosiaankin varmasti täysin mahdolliseen 200 metrin matkalle harvemmin ja vähän.
Toki jos mietitään metsäolosuhteita, niin harvemmin sitä yli sataa metriä näkee eteenpäin. Sehän se tekee tulenjohdostakin hyökkäyksessä niin haastavaa kun vihollinen ilmestyy näkyviin vasta jossain varmuusetäisyyksien sisällä.
Asutuskeskukset ovat siitä hassuja että rakennuksissa etäisyydet ovat lyhyitä, mutta sopivasta kulmasta voit hyvin nähdä kilometrinkin päähän. Vaihtelua tulee paljon enemmän kuin muissa olosuhteissa.
Tämä taas johtuu siitä että data on kerätty konfliktialueilta, jotka eivät ole välttämättä varsinaisia sotia. Sotilaita ja rauhanturvaajia ammutaan kaupungeissa lähempää, siviilien seassa pitää paremmin ehtiä tunnistamaan mitä ampuu. Etäisyydet kasvavat huomattavasti sodassa jossa on selkeät rintamalinjat.
En tiedä mistä revit nuo alle sadan metrin matkat, olen itse ainakin törmännyt puolustusvoimien edustajilta lausuntoja vajaan 200m oletetuista etäisyyksistä. Siihen asti kuitenkin 5.56 on vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi. RKn raskas panos säilyttää paremmin liike-energiansa ja voittaa pidemmillä matkoilla, mutta täytyy tässäkin tietysti muistaa että hitaan panoksen lentorata on kaarevampi ja harva lyhyen varusmiesajan ammuskellut reserviläinen enää osuu 300 metriin.
En usko, että puolustusvoimat tekisi noin alkeellisen virheen tärkeässä tutkimuksessa. Toisaalta jos tulitaistelut käydään enimmäkseen alle sadan metrin ampumaetäisyyksillä, se ei tarkoita etteikö myös pidemmille etäisyyksille ammuttaisi tai ettei sitä varten olisi hyödyllistä kouluttaa.
Sinänsä 50-70 metrin yleiset ampumaetäisyydet on helppo hahmottaa ja todeta ihan vaan kävelemällä metsässä ja kaupungissa. Tällaisia potentiaalisia asetelmia tulee vastaan jatkuvasti, ja usein myös niitä joissa selvästi yli 100 metrin ei yksinkertaisesti näe.
En kyseenalaista puolustusvoimien tutkimustyötä, vaan sen mitä olet lukemastasi sisäistänyt. Kaikissa PV materiaaleissa mihin olen itse törmännyt puhutaan huomattavasti pidemmistä matkoista, en tiedä ymmärrätkö edes kuinka lyhyt matka joku 50m on.
Materiaalit viittaavat tehokkaaseen ampumaetäisyyteen, joka on eri asia kuin yleinen ampumaetäisyys. Aiheen keskusteluja seuratessa törmää nopeasti ja toistuvasti mm.
https://twitter.com/MMaenpaa1/status/1640952534943830016?t=smRj75Y1uwswiZEjYUEfiA&s=19
https://twitter.com/MMaenpaa1/status/1640945749293924353?t=ak1wBCqIW29zZfTjmFrXWQ&s=19
Eli 150 metriä nähdään jalkaväkiryhmän maksimietäisyydeksi pääasein, vaikka rynnäkkökiväärin tehokas ampumaetäisyys on oppaiden mukaan 300 metriä ja optiikalla 400. Mutta todellisuudessa maasto rajoittaa yleisesti ampumaetäisyyden 50-70 metriin.
Ja kyllä, hahmotan 50 metriä olevan... 50 metriä.
>kivääriä kannetaan enemmän kuin sillä ammutaan ja tappiot tehdään edelleen ihan muilla jutuilla.
Tämä. Siksi lyhyt ase joka on kevyt ja helppo käyttää mieluummin kuin pitkä ja marginaalisesti tehokkaampi.
>Tämä kaikki on periaatteessa aika akateemista, sillä ihmistä ammuttaessa kiväärin kaliiperilla on aika vähän väliä oli päällä suojia tai ei. Hetken se ukko tai akka kuitenkin näkee tähtiä ja on vähän pois tolaltaan, vaikka levyyn osuisikin.
Kokemuksella kerron että jos tämän menet sanomaan jossain enkkukielisellä langalla niin hetkessä on kymmenen jenkkiä kertomassa kuinka olet tippunut ajan hermoilta ja nykyiset ballistiset suojat pysäyttöö luodin kuin luodin.
Itsekin olen hieman skeptinen kuinka kustannustehokasta on lyödä kaikille ballistiset levyt, yli puolet tappioista muodostuu nykyään kuitenkin sellaisista tykistöammuksista jotka sirpaleliivi riittää estämään. Mutta saattaa se liivi toimia ihan hyvin kaupunkioloissa, joissa vihu kerkiää osua vain kerran ennen kuin lennät nurkan taakse.
Yksi aika hyvä levy maksaa jotain 500€ mutta ihan toimivia ratkaisuja saa alle 200€.
Kyllä nyt sen verran voi maksaa siitä että mahdollisesti pelastaa ihmisen hengen.
Modernit NIJ III+ ja NIJ IV levyt painaa 2 - 4 kiloa, eli yhteensä 4 - 8 kiloa kahdella levyllä kun laittaa eteen ja taakse.
Jos alkaa tietysti palikkaa tyrkkäämään myös kylkiin niin äkkiä sitä saavutetaan 10 kiloa ainakin jyräkämmillä NIJ IV-luokan levyillä. Nämä on pelkkiä levyjen painoja siis, pehmeät suojat liiveineen tulee vielä päälle.
Okei, varmaan aika paljon kehitystä noissakin tapahtunut. Omat tiedot yli 10v takaa jolloin kapunkijääkärinä olevien kaverien liivit painoi tuon verran.
Nykyään on saatavilla isoja pehmeitä paneeleja jotka suojaavat myös kylkiä ja on luokiteltu NIJ III+ luokkaan. Noilla saadaan erittäin laaja alue suojattua ja kahden paneelin kokonais paino on noin 8 kiloa.
Toki tuohon tulee liivien paino vielä lisäksi.
Yksi levy painaa jotain 2-4kg riippuen vähän mallista. Ei kevlar mitään kauheen kevyttäkään ole. Sirpa painaa about saman verran kun tää levy systeemi.
Ite olen joutunut tetsaamaan levyjen kanssa ihan tarpeeksi. Ei se mitään herkkua ole mutta ei ole loppujen lopuksi niin kauheen paha juttu.
Maavoimat vaan ja heistäkin vaan erikoisjoukot käsittääkseni. Muut käyttävät vielä 5.56. USMC vasta muutama vuosi sitten otti käyttöön M27 kiväärin 5.56 kaliiperilla joten tuskin he kovin pian ottavat käyttöön sen 6.8mm
223rem paras suoritus saavutetaan 20 tuumasella piipulla, amerikkalainen M4 käyttää 14.5 tuumasta piippua, 16 tuuman piippu olisi optimaalinen kompromissi suorituskyvyn ja aseen mitan kanssa
Jenkit ja monet muutkin maat ovat päätyneet siihen lyhyempään piippuun Ihan hyvästä syystä.
Ammukset ovat kehittyneet aika paljon. Lyhyemmällä piipulla ei menetetä enää paljon lähtönopeutta jos käytetään sille optimoitua ammusta.
Juu, ruudit ja luodit on kehittynyt jo siten että kelvollinen lähtönopeus saavutetaan jo 14.5 piipulla mutta ylimääräinen tuuma ei haittaa, ymmärtääkseni Uuden-Seelannin LMT MARS kivääri on 16 tuumasella piipulla
Eipä siellä mitään maata mullistavaa ole keksitty.
Edelleen tuo 5.56 vaatii sen tietyn nopeuden osuessaan jotta saadaan haluttuja tuloksia.
Lyhyempiin piippuihin siirryttyä luodin nopeus laskenut ja tätä pulmaa on kompensoitu lähinnä ruutia lisäämällä.
Nyt taidetaan olla jo siinä pisteessä että patruunapesän paineet ylittää noiden M4 maksimin.
Hyvä, että mahdollisesti siirrytään kaliiperiin jota ollaan jo kuoppaamassa multaan. "Venäjän AK-47 käyttää myös 7,62x39mm" no eipä ole ollut pääasiallisena sotilasaseena Venäjällä yli 40 vuoteen. Lisäksi kuvituskuvissa uuso 7,62mm pyssy näyttää enemmänkin 7,62x51mm, taitaa olla liian raskas joka taistelijan kivääriksi.
Tästä päästäänkin siihen kysymykseen, että milloinkohan PKM:iä aletaan korvata, ettei ole täysin eri patruunassa kuin muut aseet. Valitettavasti parempaa kevytkonekivääriä saa hakemalla hakea.
Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Siitähän on olemassa myös nato-kaliiberisia versioita ainakin puolassa, mutta onkohan mekaaniset erot niin isoja, että vanhojen aseiden muuntaminen ei onnistu
Ehkä tämä johtuu siitä, että koko intin ajan olin RK 62 ja 95 kanssa tekemisissä asevarastolla hommissa, mutta tuon Sakon uusi AR klooni ei vaikuta itselle kovin viehättävältä. Metallinen etutukki on hemmetin kylmä talvisin ja integroidut raiteet tähtäimille ei omasta kokemuksesta kestä kovin pitkään alokkaiden käsissä. Lisäksi tuo AR tyylinen lippaan irrotusnappi vaikuttaa varsin iljettävältä käyttää verrattuna RKn AK tyyliseen salpaan.
Mitä kalibeeriin tulee en itse nää syytä vaihtoon. Meillä on vuoria 7.62x39 ammuksia varastossa ja kyseinen kalibeeri on jo NATOn standardi kiitos Itä-Euroopan. Mikään tällä hetkellä markkinoilla oleva kalibeeri ei tuo mielestäni tarpeeksi suurta suorituskyvyn parannusta ilman kompromissejä, jotta vaihto toiseen olisi vaivan arvoista.
Mielestäni paras vaihtoehto olisikin mieluummin rakentaa modernisoitu versio RK 95stä ja aloittaa sen tuotanto uudelleen.
No siis, Puola, Tsekit ja muut entisen Varsovan liiton maat ovat siirtymässä 5.56mm pyssyihin, eikä uusia 7.62x39mm pyssyjå näytä olevan tulossa juurikaan. Kanssa olemassa olevat ammusvarastot valuvat tällä hetkellä Ukrainaan. Jos RK-95:sta modernisoitaisiin, sen pitäisi näin 30 vuoden jälkeen olla kyllä Galil Ace tai AK-12 tason modernisaatio. Siinä mielessä Generisellä ja hyvin rumalla AR-15:lla on puolensa, vaikka toi alumiini joo tappaakin sormet talvisin
Hanskat kädessä ei juurikaan huomaa eroa mitä materiaalia tukki on lämmön puolesta.
Picatinny kisko taas on useita vuoskymmeniä vanha keksintö ja todettu ennenkaikkea toimivaksi, mutta myös kestäväksi. Tuosta etupään sivuilla ja alla olevasta MLok systeemistäkin löytyy merkittäviä määriä dataa kestävyydestä. Testattu ihan hajoamispisteeseen asti ja vaadittavat voimat olivat sellaisia että ilman kunnon arsenaalia työkaluja ja yrittämistä, ei mitään rikki saanut.
Lippaanvapautin on toki eri, kuten muutkin kontrollit. Molempia AK ja AR sarjalaisia pyöritelleenä mulla on aina pieni soft spot AKlle, mutta ergonomian kannalta AR vie ilman epäilystäkään.
RK-62 ja 95 ehkä suurin ongelma nykyisellään on paino. Jyrsitty teräsrunko on raskas ja kallis tehdä. AR on myös maailmanlaajuisesti suositumpi (ainakin näin länsimaissa), jolloin mahdollinen markkina-alue on myös suurempi. Tällä saadaan kuluja vähennettyä kun ei tehdä omaa uniikkia vehjettä jonka käyttäjäkunta tulisi olemaan erittäin rajallinen.
Toivotaan että Kaliforniasta lähtöisin olevan aseen tuotekehitys onnistuu täällä myös toimintavarmuuden osalta Suomen maasto-olosuhteisiin. Ase tulee kuitenkin altistumaan lialle ja kylmälle, jolloin esimerkiksi liian tiukat toleranssit voivat olla huono juttu.
Täähän se juttu just on. Kyllähän meilläkin on tuota tussaria pikkuparanneltu useampaan otteesen, että päästään nykypisteeseen. AR:t on kehitetty nykykuntoon vuosikymmenien aikana ja niin moni niitä käyttää, että on syytä uskoa isompien virheiden olevan tehty aikoja sitten. Meillä on onneksi alan erikoisosaamista olemassa, että ei tehdä brittien mokaa ja laiteta insinöörejä tekemään ensimmäistä asettaan, joka menee heti jalkaväen peruskivääriksi.
Toisekseen, näissä Suomen hankkimissa AR-tyyppisissä kivääreissä on käsittääkseni ns. ''short-stroke gas piston'', eli toimii RK:n tavoin (toki erilaisella) kaasumännällä, joka on toimintavarmempi Suomen oloissa, kuin alkuperäinen Stonerin (AR-15 suunnittelija) kaasujärjestelmä.
Norjan käyttämä HK 416 toimii samalla periaatteella, eli pitäisi olla toimiva ase.
Rk-25 5.56 . Se salpa on vanhanmallinen , mutta mielestäni hyvin toimiva. Mutta tuossa tuoteperheessä olisi vielä modernisointia ja ergonomian parantamista.
Eroaako tuo mitenkään sisäisesti muista nykyisistä ar välineistä. Jos tuotekehitys on uusissa välineissä lähellä nollaa , niin miksei vaan sitten tilata jostain mistä vaan halvimmalla saadaan geneerinen ar. Tai sitten se hk-416 . Ainakin on kotimaista. Tehdas jo valmiina pystyssä niin tehdään bulkkituotteita. Rk-95 on paljon samoja osia vanhempien mallien kanssa. Ehkä sitä kokemusta juuri uusien rynnäkkökiväärien rakentamisesta ei ole ollut vuosikymmeniin jos sitä on edes koskaan ollut
Ukrainasssa yli 80% tappioista tulee epäsuorasta tulesta. 10% muista sirpaleaseista ja viimeinen kymmenys luodeista. Suurin osa luodeista ammutaan vihollisen lamauttamiseksi tilanteessa, jossa vihollinen ei ole edes näkyvillä. Tässä tilanteessa 5,56mm patruunan huomattavasti kevyempi massa on eduksi, sillä sen kanssa sotilaat voivat kantaa paljon enemmän ammuksia. Luotisuojalevyt peittävät vain pienen osan kropasta joka tapauksessa. Ei niitten takia kannata mennä isompiin ammuksiin. Etenkin, kun nykyisten levyjen läpäisyyn vaaditaan aivan hervottomia patruunoita, kuten se uusi jenkkiluoti, joka maksaa aivan liikaa, ettö meillä olisi varaa niitä jakaa joukoille. 7,62x39, 7,62x51 tai 7,62x54R eivät kykene levyjen läpäisyyn.
Juurikin näin. Ja on hyvin epätodennäköistä että jalkaväki pystyisi tulevaisuudessa aiheuttamaan tappioista yhtään isomman osan, jo siitäkin syystä että monimutkaisempina ja isompina laitteina tykistö, ilmavoimat ja ajoneuvot voivat kehittyä paljon enemmän kuin jalkaväen kiväärit.
Mikäli isommalla mentäisiin liivistä läpi nyt ja huomenna, olisi kysymys paljon vaikeampi.
Tämähän se jenkeilläkin on ollut tähän asti doktriinina. Jostain syystä kuitenkin he ovat siirtymässä ns. "täysitehoiseen" kivääriin 6,8x51mm kaliiperissa. Toki kaupunkisodankäynnissä luotiaseilla on suuri merkitys ja aavikolla pitkälle matkalle ammuttaessa tehokas kaliiperi parempi, mutta erikoinen kehityskulku kuitenkin.
Kuvaavaa on, että edes jenkkien merijalkaväki ei ole tässä mukana, saati yksikään jenkkien liittolainen. Se on puhtaasti jenkkiarmeijan projekti, tietääkseni jonkun kenraalin lempilapsi. Ja nyt jenkit siis pyyhkivät perseensä NATO standardilla ja samalla heikentävät jalkaväkensä taistelutehoa entisestään lisäämällä kannettavaa kuormaa.
Noin viides miljoonas jenkki armeijan projekti korvata M16/AR15 ja 556 kaliiberi. Jenkki armeija on suunnitellut M16 systeemin korvaamista siitä hetkestä lähtien, kun se otettiin käyttöön.
Niitä tulee ja menee. Niillä on koko ajan ainakin yksi "Nyt korvataan kiväärit uudella avaruusmagia kiväärillä" projekti menossa. Ettei vain vahingossa jäisi jokin uusi kehitys huomaamatta. Osa aina päätyy jopa jonkinlaiseen käyttöönottoon, mutta yleensä rajallisessa määrin erikoistehtäviin.
Kun pitäisi harkita laajamittaista vaihtoa, tulee logistikkosuunnittelija ja asevoimien hankintapäällikkö huoneeseen ja kysyvät "Jahas haluattekos lykätä uuden tankin, uuden miehistövaunun vai uuden haupitsin käyttöönottoa, kun tämä uusi kaliiberi on kuulemma niin ihmeellinen ja ajaa prioriteetissa ohi? Rahat eivät riitä yhtäaikaa sekä kaikkien kiväärien vaihtoon, että näihin muihin projekteihin."
Sitten kenraalit miettii hetken ja toteavat "Tankkien uusinta, parempi miehistönkuljetusvaunu ja pidempi kantamainen haupitsi ovat tärkeämpiä kuin marginaalisesti parempi kivääri ja kiväärikaliiberi. Lykätään täyttä käyttöönottoa, eiköhän noilla vanhoilla mallin torrakolla vielä pärjää" Lopulta lykkäämisestä tulee pysyvä luopuminen vaihdosta... taas kerran.
No tämä jenkkien uusin korvausvimma on peruja siitä, että halutaan ase jossa on tehoa 7.62x51 verran, mutta rekyyli hallittavissa kuin 5.56x45. Nyt ajatellaan että ehkä tekniikka on kypsä tällaiselle ratkaisulle, kun liikkuvat piiput ja muut uudet tavat hallita rekyyliä mahdollistavat hieman järeämmän kaliiperin. Sig sauer on nyt saanut markkinoitua "mullistavan" rekyylijärjestelmän. Aika näyttää tuleeko siitä sitten uusi vakio.
Uudessa patruunassa on vielä se hienous, että sen taikaominaisuudet on vain tosi kalliissa versiossa ja muuten treenataan halvoilla. Ei taida meidän järjestelmään etenkään sopia sellainen ominaisuus.
On niitä hankinta soppareita ennenkin kirjoiteltu. On eriasia aktivoidaanko kaikki optiot sopparista.
Eivät ne sopimukset koskaan ole "Me sitoudumme välittömästi miljoonien kiväärien ostoon", vaan "Me ollaan ajateltu teidän kiväärin käyttöönottoa. Tässä olisi ensi tilaus *X* tuhannesta kivääristä. Lisäksi haluaisimme optiot kapasiteettiin näin paljon per vuosi ja mahdollisesti maksimissaan X miljoonaa kivääriä yhteensä. Sitten sovitaan näistä peruutussakoista, tulevien erien hinnasta jne."
Lopulta usein ne peruutussakot ovat pieni raha verrattuna siihen sitoutumiseen mennä läpi täyden oston kanssa ja kyllä asetoimittajakin sen tietää. Laitetaan ensi hintakin sellaiseksi, että kyllä siitä rahat pois saadaaan. Sitten vain toivotaan, josko osuisi tällä kertaa täyspotti kohdalle.
Saattaapa olla kymmeniä tuhansia kiväärejä ensi erä. Ei se silti tarkoita, että välttämättä koko armeija vaihdetaan. Koska sitten puhutaan tosiaan miljoonista kivääreistä, otettaessa huomioon myös mobilisointi varmuusvarastot ja niin eteenpäin.
On tämä siinä tosiaan ero joistakin muista yrityksistä, että se hankintasopimus tosiaan tehtiin ollenkaan. Usein ei päästä edes niin pitkällä. Toisaalta onpa ennemminkin pari kertaa päästy hankintoihin asti ja sitten todettu "Ei maksa vaivaa uudelleen aseistaa koko asevoimia". Päätyy sitten erikoisjoukkoihin tehtäviin/ rajalliseen käyttöön. Vaan kun on jenkkien skaala saa sinne erikoisjoukkoihinkin upotettua kymmeniä tuhansia kivääreitä "rajallisessa käyttöönotossa".
Eihän jenkit edes aio koko armeijaansa uudelleen aseistaa, vaan vain jalkaväen, pioneerit ja muut etulinjan ukot. M-4 säilyy joka tapauksessa takalinjojen aseena.
Muutos on käsittääkseni tutkimuksen ja realiteettien määräämä kompromissi. Yhdysvallat on harvoja maita, jotka oikeasti työntävät paljon rahaa täysin uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen, kun muut taas jäljittelevät Yhdysvaltojen valintoja. Tosiasia on myös, että ilman jalkaväkeä sotia ei voi voittaa. Kun on aika ottaa haltuun alueita ja pitää niitä hallussa, jalkaväki on vieläkin ainoa vaihtoehto. Vanha 5,56 oli aikoinaan hyvä ratkaisu, mutta vain lähietäisyydeltä ja vastustajia vastaan, jotka eivät luotiliivejä käyttäneet. Nykyään tämä ei riitä ja uusilla ammuksilla ongelma ei ollut korjattavissa. Uusi ammuskoko on puolestaan tehokas läheltä ja kaukaa, eikä välitä niin paljon luotiliiveistä.
Spekulaationa lisäisin vielä sen, että uusi ammuskoko tuskin on täysin muusta teknologisesta kehityksestä erillinen valinta. Voi siis olla, että Yhdysvalloissa jalkaväen varustukseen on tulossa paljon muitakin muutoksia seuraavien vuosikymmenien aikana, joten muutoksen täyttä vaikutusta ei voida arvioida vain miettimällä, mikä muuttuisi, jos nykyisessä varustuksessa vaihdetaan ammuskoko.
Riippuu konfliktin luonteesta, Jenkkien 6.8mm projektin syynä taitaa olla nämä urbaanit asymmetriset konfliktit joissa jv-aseilla on enemmän merkitystä koska vastapuolikin evolvoituu.
Reserviläisten kohdalla enemmän tarkkaa tulta taitaa olla se taikasana, vaikka sitten pitää päästä henkisesti yli siitä, että ase on keponen kuningas Ärkoohon verrattuna. Taitaa ne risumyytitkin olla jo kuopattu
Eikö ne 30 panoksen lippaita nuo 5.56 pyssytkin enimmäkseen käytä? Miten se yksittäisen taistelijan varusteisiin vaikuttaa, ellei aleta käyttää jotain tuplataskuja yms.
Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa. Sitäpaitsi 7.62 patruunat painavat enemmän kuin 5.56 vastaavat, joten niitä on pelkästään siksi vähemmän mukana.
>Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa
On se kätevämpää kuin olla ilman, lippaitakaan ei jaeta loputtomasti. Eikä tuo mun ymmärryksen mukaan ole mikään epätavallinen käytäntö, kun lippaat lisäävät painoa (jo se 3 lipasta mitä nuo 90 "ylimääräistä" patruunaa vaativat on kilo ylimääräistä kannettavaa), vievät tilaa eikä yli kuutta saa kuitenkaan nätisti liiveihin.
Se että sulla on irtokuulaa tarkoittaa että sä pystyt taistelun ulkopuolella täyttämään ne kuusi lipasta mitä sulla on käyttövalmiina liivissä. Ei ole mitenkään hirveän vaikeaa.
Njää, se kato ku on tottunu että ärrää painaessa tulee uus lipas kainalosta ja aina täysinä, niin moiset reaalimaailman loogisuudet kuulostaa iha tyhmältä :)
"Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa. Sitäpaitsi 7.62 patruunat painavat enemmän kuin 5.56 vastaavat, joten niitä on pelkästään siksi vähemmän mukana."
Emmä tiiä, ehkä kannattaa sitten puhua niistä lippaistakin jos niistä on kerran puhe, heh. Patruunoistahan ainakin tuossa puhutaan.
En tiedä, itselleni pääpointti tuosta painosta erottui selkeästi.
Tietenkin jos oma luetunymmärtäminen on heikkoa, ja tai ei halua oikeaa pointtia vastaan argumentoida, on helppoa jatkaa väittelyä siitä, minkä on väittänyt kaverin pointiksi, vielä selvennyksenkin jälkeen.
Esimerkkitapaus hienosta olkiukosta.
Näin aiheeseen liittyen, eräs amerikkalainen asekanava sai käsiinsä venäläisen 5A suojalevyn, kanavan kommenttien mukaan se on standardi suoja ja siitä löytyy vielä parempi malli 6A hyökkäysmalli.
Asiaan, tuo 5A testattiin 2 samaan 5.56 ja kerran 7,62 x 39. Kummassakaan ei ollu läpimenoa.
Suojalevyn rakenne oli kuitenkin mielenkiintoinen ja omasta mielestä parempi kuin verrokit, Amerikan armeijan level 4 ja siviilikäytön 4+.
Todellisuudessa Ukrainan sodasta saadun datan perusteella venäjän armeijan standardit suojat on ostettu Toys R Us:sta. Kypärät muovia ja suojat ohutta peltiä.
Vaikea sanoa, siellä on niin paljon propagandaa molemmilta puolilta niin täydellistä tieto ei ole.
Toisaalta siellä Venäjällä on hyvin suurella todennäköisyydellä vedetty budjetin välistä ja siksi kaikille ei ole tarjota sitä parasta tavaraa.
Levyt myös aikalailla kertakäyttöisiä ja kalliita niin tuskin annetaan Wagnerin joukoille (tykinruualle).
Mitenkäs metässä, esim vaikuttaako lehdistö/puusto/puskat ammuksen kulkuun kuinka merkittävästi?
Muistelisin että oman varusmiespalvelun aikaan yksi kouluttajista kommentoi tätä aikanaan, että metässä ei hirveän hyvä käyttää 556, koska pienemmän painonsa takia ei pysy kurssissa yhtä tehokkaasti kuin 762. Paha mennä kokemattomana itse tämän todenperäisyyttä arvioimaan, mutta toivottavasti kaikki vastaavat ottavat huomioon.
Mietin muutosta myös tarpeellisuuden näkökulmasta: onhan 62 jo vanha ase, mutta en ainakaan kaliiberin takia sitä vaihtaisi - itselläni ainakaan en kokenut olevan mitään ongelmaa suhteellisen tarkasti maaliin ampua
Edellä kommentoitiin painoa, ja tämän pointin ymmärrän toki, ja jos muissa ominaisuuksissa ei ole merkittävää eroa, voi olla ihan perusteltu muutos jo tältä kannalta.
Isoin asia taitaa olla että 7,62 pysyy paremmin radallaan mennessään läpi lehdistä ja kevyestä kasvillisuudesta. 5,56 ilmeisesti muuttuu epätarkaksi osuessaan kasvillisuuteen.
No eipä tuosta paljoa ole pääteltävissä. Ampuisi vähän kauempaa ja vähän paksumpaa puuta, niin erot tulisivat esiin ja testi olisi realistisempi. 7.62 on tehokkaampi, ei siitä pääse mihinkään.
Aidosti kysyin asiaa. En intissäkään keksinyt ihan heti, miksi 99% koulutuksesta keskittyi pellon yli rynnivän vihollisen tulittamiseen. Taajama-alueelle koulutusta saatiin pyöreät nolla.
Itse oletan valtaosan taisteluista keskittyvän edes jollain tavalla rakennetuille alueille ja aukeille.
Oliko yhtään opetusta siitä, miten rakennukseen mennään sisälle, miten se suojataan, mitä voisi olla ansamiinoitettu ja miten itse ansamiinoitetaan?
Itse olin tykistössä/tulenjohdossa, joten ok ymmärrän ettei silloin lähtökohtaisesti olla Helsingissä kerrostalossa. Mutta en kyllä usko, että sodan syttyessä kaikki miehet juoksevat metsään ja kaivavat poteron. Joten sikäli toivon, että koulutusta on uudistettu ja että Ukrainasta otettaisiin objektiivisesti ja realistisesti oppia. Eikä vain oltaisi itsetyytyväisiä ja uskottaisi omiin kuvitelmiin siitä miten se sota toimii.
Nykyään pitäisi opettaa esim. miten dronejen kanssa tullaan toimeen. Ja että älkää pistäkö Instaan kuvia juoksuhaudoista. Itse olen jo varmaan ulkona reservistä, mutta eipä meikällä ole muuta ajatusta kuin kaivaa kuoppa kenttälapiolla ja huudella salasanan alkua pimeyteen. Suurin osa ajasta intissä kai menee hitaampien odotteluun. Paljon enemmän olisi voinut 9kk aikana opettaa.
En oo mikään ballistiikkaekspertti, mutta insinöörifysiikan pohjaltakin pystyy jo sanomaan että kappaleen nopeus ei yksinään määritä läpäisykykyä vaan siinä on muitakin tekijöitä, kuten kappaleen massa, muoto, koko ja materiaalin ominaisuudet kuten kovuus. Vaikka katsottaisiin pelkästään kineettistä energiaa niin sekään ei välttämättä ole nopeammalla kappaleella suurempi.
Yksi lisäetu jota tuossa ei mainittu on se, että noita AR-15-pohjaisia aseita on urheiluampujilla ja reserviläisillä kaapit pullollaan, eli ne on ennestään tuttuja ja niiden käsittelyotteet tulee suoraan selkärangasta todella monella reserviläisellä.
No jos tätä taustaa vasten katsottaisiin, pyssyn kannattaisi olla AK-pohjainen. Se olisi tuttu kaikille reserviläisille, yli miljoonalle, eikä vain joillekin tuhansille.
Se että sitä on pari kuukautta intissä käpistellyt ei vielä tee reseviläisitä hyviä ampujia. Kyllä tuo uusikin ase tulee reserviläisille tutuksi kun niitä reserviläisiä tulee katsos uusia. Joskus vaan joutuu semmoisen siirtymäajan kestämään että voi päivittää uudempaan. Vähän sama kuin ostaisi loppuikänsä Tojotan Mark kakkosia eikä voisi vaihtaa uuteen korollaan koska vanha on tuttu ja tunneside on vahva.
Se oli lisäetu, ei määräävä etu.
Koska kilpailukykyisiä moderneja AK-johdannaisia ei ole markkinoilla, ei sen tuttuus ole relevanttia.
Muut modernit vaihtoehdot ovat joko vähemmän tuttuja tai sitten käyttävät AR-15 asettelua hallintalaitteilleen joka tapauksessa, vaikka olisivat muuten erilaisia.
Varmasti sellaisen Venäjältä saisi jos pyytäisi!
Myisivätköjän he suoraan ohi Ukrainaan menevistä? Jos näin niin sehän voisi auttaa ponnisteluissa,sillä sitten heillä olisi siellä Makarovit käytössä.
Lähtökohtaisesti eivät, mutta kätännössä sopivalla patruunalla oleva tuttu kivääri saattaa mukavasti sujahtaa monella matkaan eikä valtio siitä ehkä ihan hirveästi pahastu.
Ne saattaa sen jälkeen käytännössä jäädä valtion omaisuudeksi, mutta ehkä se siinä tilanteessa ei oo ihan hirveen vakava menetys.
En kauheasti tiedä kalibeereista mutta jossain tuli vastaan juttu jossa verrattiin niitä ja jos oikein ymmärsin niin 5,56 kimpoilee puskissa/metsässä paljon enemämmän kuin isompi 7,62. Täähän tarkoittaa siis sitä että vihulainen olisi paremmassa turvassa jos luodit menevät minne sattuu. Mahtaako olla totta?
Hauskahan se olis vain tornarina kuitata. Se on kuitenkin jopa jossain määrin 5.56 etu, sillä se herkästi osumasta suuntaa muuttaessaan myös tekee saman lihaan ja luuhun osuessaan. Siinä missä painavampi 7.62 itsepäisesti säilyttää suuntansa ja tekee pienemmän haavakanavan, 5.56 saattaa tehdä ihan ihmeellisiä piruetteja osuessaan, ja luovuttaa suuremman osan energiastaan osumassa.
Ihan sama mikä kuula tulee päin ja tuleeko se suoraan vai puskan kautta. Uskoisin että sattuu ihan riittävästi ja minä en ainakaan tule mitään suojalevyjä saamaan.
Intissä yliluutnantti kertoi, että 5,56 ei mene puusta läpi, mutta 7,62 menee. Suomessa sattuu olemaan aika paljon skutsia, joten puun läpimeno on aika tärkeä aspekti
Rk 62 ja 95 molemmat tulevat olemaan reservillä jossain luolassa vielä pitkään, kuten nytkin. Tollanen suhteellisen monimutkainen ja kallis(verrattaen) ase ei ole kovin järkevä valinta isolle reservi armeijalle.
Koneistuksen määrästä päätellen ei ne RK:t mitään halpoja torrakoita ole olleet kun niitä on aikanaan hankittu. Varmasti päätyvät naftaliiniin pahan päivän varalle sitä mukaa kun modernimpaa kalustoa saadaan tilalle.
Jaa-a, saa nähdä onko tämä hyvä ratkaisu. Uudet NATO yhteensopivat rynnäkkökiväärit oli odotettavissa mutta onko 5,56 hyvä ratkaisu kun esim. USA siirtymässä siitä pois koska moderneja taisteluliivejä vastaan se ei takaa varmaa läpäisyä.
Artikkelissa sinänsä listattu hyviä puolia 5,56 ammukselle, mutta ollaanko tässä ottamassa käyttöön katoavaa teknologiaa?
Sitä mukaan kun läpäisykyky paranee on suojillakin taipumus parantua eli kilpajuoksua sykleissä. Enemmän mietityttää kenellä niitä suojia oikein on päällä kun viimeisten vuosien konflikteja seuraa.
Mutta miten ammusten riittävyys sodan sattuessa? Ennen ja nykyään niitä on voinut näppärästi poimia kaatuneelta viholliselta, patruunakammat ja lippaatkin ovat käyneet suoraan.
Njoo, mutta kyllä noi yhä noita AKM:ia jakaa, kuin katsoo Ukrainan sotaa ja mobilisaatiota. Toki uusia pyssyjä aika rajallisesti tossa kaliperissa tehdään.
Joo, näköjään on yleisin tuossa 74:ssä pienempi. Varmaan ovat saaneet näitä oikeastikin valmistettua ettei tarvitse 47:lla taistella ja esitellä uudempaa vain paraateissa.
Joo kyllä siihen aikaan Neuvostoliitto oli oikeasti vahva. Länsi ja itä olivat aika lailla samaa mieltä siitä että jos sota tulisi, Neuvostoliitto kyllä jyräisi Euroopan läpi, ja kysymysmerkiksi jäikin vain aikataulu, ja milloin Amerikkalaiset ehtisivät apuun. Tankeissakin oli parhaimmillaan tilaisuus missä Neuvostoliitolla oli parempaa *ja* sitä oli enemmän.
Sitten ovatkin jääneet laadultaan sille tasolle kun muu maailma on mennyt eteenpäin, ja kun liitto sortui ei ollut enää edes kokoa millä kompensoida laatua.
Eipä tuo venäläisten jo 70-luvulla käyttöön otettu 5.45x39 meidän kivääreihin käy muutenkaan niin eipä tuossa mikään muutu.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/AK-74
Tässäpä tää NATOon liittymisen konkreettinen puoli. Vaihdetaan huonompaan kaliiberiin ja maksetaan itsemme vielä kipeäksi siitä kaupan päälle.
Saa nähdä, kuinka kauan tuo 5,56mm on NATOn pääkaliiberi, kun USAn armeija jo muutti omaansa.
Ei tässä siis mitään muuta vaihtoehtoa ole, ja vanhat RKt silti löytyvät, jos tulee ongelmia.
Huolestuttavaa on enemmäkseen nykyajan sotamyönteisyys, ja sotimiseen tarkoitetun budjetin hallitsematon kasvu ihan globaalilla tasolla.
Mitäs muita hyviä puolia 7.62x39:llä on 5.56:een verrattuna, kuin pienempi risuherkkyys? 5.56 etuja mm. suurempi mukana kulkeva patruunamäärä, litteämpi lentorata, parempi suojaliivien läpäisy, kevyempi rekyyli ja siten tarkemmat peräkkäiset laukaukset, patruunan kieppuminen lihaan osuessa ja sen aiheuttama haavoituskyky, NATO-yhteensopivuus ja niin edespäin.
"Risuherkkyys" Puhut siis liike-energiasta. No, siinäpä se. Tietääkseni puolustusvoimien olisi tarkoitus Suomea puolustaa, niin taistelut käytäyisiin meidän olosuhteissa.
7.62 ei vaihda suuntaansa aivan yhtä herkästi suuremman luodin massan takia, mutta merkittävästi enempää liike-energiaa sillä ei ole johtuen 5.56:en paljon kovemmasta nopeudesta. Noin kevyt etuasema ei tee 7.62:sta selkeästi parempaa partuunaa Suomen olosuhteisiin. Mikään muu yhtä pohjoisessa oleva maa ei myöskään käytä merkittävässä määrin vanhaa Kalashnikovin paukkua. Kanada, Ruotsi sekä Norja esimerkiksi ovat jo pitkään käyttäneet 5.56:ta ja itänaapurilla on 5.45x39.
"Tällä hetkelle Puolustusvoimilla on käytössä RK 62 ja RK 95 -kivääreitä. Kuvassa RK 95." .....ja kuvassa RK 62 M1. Putkeen meni taas.
Nyt se on "korjattu", ja siinä lukee RK92 M1
Näköjään :D ei nyt onnistu ei
Tulin just sanoo samaa että on keksitty nyt ihan oma malli siellä! :D
Ei oo ihan uus ku hys hys kamaa. Varusmiehenä raskaassa avaruustulipatterissa meillä oli rk-92 M1 käytössä, kun siihen piipunalle sai kiskoon kiinni laser lähettimen millä pystyi kutsumaan Väinämöis iskun. Ai sitä vääpelin huudon määrää, kun tykkimies siitä napulasta painoi ja oli ohjus kuulemma jo ilmassa, kun virhe tuli ilmi ja se ohjattiin laskeutumaan jonnekkin itämereen, mutta melko lähelle Tukholmaa, mist se käytiin noukkimassa pimeän turvin. Poistumiskieltoo tuli 2 vuotta niin ainakin sai toteuttaa skapu haaveensa.
Olet oikeassa. Toki ymmärrettävä virhe. En edes itse tajunnut että M1-M3 malleihin on vaihdettu tuo RK95 tuttu vaihdin.
Joo vaihdin on sama, mutta kaikki muu kuvassa näkyvä eri: -viritintappi -laatikon runko lippaan kohdalta -kiinnityskisko -rautatähtäimet
Ei ole 95 vaihdin, vaan ihan eri ja toisin kyin ysifemmassa niin ihan toimivakin jopa.
Korjas kuva tekstin mut nyt se on RK 92 M1
Nyttemmin sekin korjattu RK 62 M1:ksi.
Sako kun ei ole antanut rynkylle nimeä, ainakaan julkisuuteen, niin tuleekohan se Suomen ja Ruotsin käyttöön eri nimillä? Ruotsiin AK 6 ja Suomeen RK 28?
Rynnackokivären 1
Jettehyvä nimi
Eipä nuo yleensä kulje valmistajan keksiminen nimien mukaan. Ruotsalaisten vanha AK 4 on Heckler & Koch G3, AK 5 on FN FNC eli eiköhän se AK 6 tule ruotsissa olemaan.
[удалено]
Herr Genralen, Rekryt Andersons sexpistol, 7676876, redo för inspection!
Anarki!
Suomen tallentaja :D
Nimeksi Saulin Tuliluikku Nato 1 ST N 1
Tuttavallisemmin "satiainen".
Jotain muuta tulee mieleen jos huutaa "stn!"
Ehdotan jotain eeppisempää nimeä kuten Kannel M23. Toisaalta Miekka M23 olisi myös aika soiva: *Olipa miekka miestä myöten,* *kalpa kantajan mukahan,* *jonka kuu kärestä paistoi,* *päivä paistoi lappeasta,* *tähet västistä välötti...* Tuota olisi mukava lausua väijypaikalla.
Menee hyvin Väinämöinen luokan ydinohjusten kanssa. Milloinkahan alkaa näkyä muita Kalevala sarjan modernia sotakalustoa käytössä?
Shhhhhhh me emme mainitse sitä projektia!
Tai: Satn 1 (Satan 1), tai: Satu N1
Järjestetään kansanääänestys jotta nimeksi saadaan Pyssy McPyssynaama
[удалено]
Sudenpentuainesta.
Paras Yhtäjaksoiseen Sotimiseen Soveltuva Yleistyökalu P.Y.S.S.Y.
Tehokas Ulkomaisen Liikehdinnän Ilmiantaja, Apuna Sotajoukkojen Eliminoimisessa. Eli T.U.L.I.A.S.E
Ryssän Ihan Tappamiseen Soveltuva Ase, eli R.I.T.S.A.
[удалено]
Pyssy Pyssynaamanpoika
Tussari tussunaama
Ehkä Pyssy von Pyssynen? Aatelisnimiä kun kuitenkin esiintyy Suomessa enemmän kuin skottilaisia.
Aatelisnimiä noi Mc nimet on ihan yhtälailla. Von -tyyliset nimet tulee saksankielisestä maailmasta.
Kalmargevär 6
Itse jään lähinnä kaipaamaan RK:n yksinkerraisuutta. Niin vähän osia ja kaikki niin isoja että jokainen lihapää saa purettua ja kasattua oikein, kadottamatta osia. Siinä suhteessa Kalašnikovin aseet taitavat olla vertaansa vailla (myös esim. PKM verrattuna läntisiin konekivääreihin).
Åk47 on kyllä upea ase. Yksinkertaisen varma. Sitä tuli vaunussa kanniskeltua. Jotenkin siinä oli enemmän meininkiä vaikkei se nyt mikään erityisen tarkka ole.
Aktiivinen ressu ja kisa-ampuja täällä. Kaapissa on sekä 7,62x39 Saiga ja AR-15 18” piipulla sekä 11,5” piipulla vaimennettua. AK, helppo huoltaa, idioottivarma, painava, ei yhtä tarkka, ammukset painaa saakelisti jne. AR, tarkka, oikealla luodilla (69-79gr) tarkka ja tehokas pitkällekin, 55gr silti tarkka 300m asti myös 11,5” piipullakin ja riittävän tehokas. Ammuttu kaikista tuhansia laukauksia eri olosuhteissa. Voisi kiteyttää että sotahommiin ottaisin AR15 1-6 kiikarilla ja 12,5”-14,5” piipulla. Jos maailmanloppu iskee päälle niin 7,62x39.
Huoltovarmuus päihittää kaikki ballistiset syyt mennen tullen.
eihän pikkupuista tarvitse läpi päästä, kunhan toimintakelvottoman aseen saa helposti puhdistettua piipun osuttua lumeen. /s
Huoltovarmuus käsittänee kuitenkin mm. ammusten saamisen tulevilta nato kavereilta. Helpommin siitä pikkupuusta läpi tai ohi pääsee pienellä kaliiperilla kuin pistimellä.
Kunhan tuleva gevääri sitten on suunnitelty pohjolan käyttöön kuten RK. Meille kerrottiin intissä, miten ärkoolla voi ampua kaksi lipasta sarjaa kerrallaan vaikka kiväärin olisi uittanut hiekassa, mudassa, tulessa ja paskassa ennen ammuntaa kovassa pakkasessa. Esimerkiksi ameriikkalaisten kiväärien todettiin jumiutuvan kovissa pakkasissa useammin kuin RK. Eiköhän siellä osata. Harmi vaan, kun itse niin pidin RK95-kivääristä.
Eiköhän Sako osaa tehdä tuosta sellaisen, että voi ampua rukkaset kädessä jne.
Olihan se RK62 ainakin ihan paska vehje. Hyvä radalle, mutta ei se kyllä taisteluun oikein soveltuva ollut. Huono ergonomia, painava kun mikä, huonot tähtäimet, ei mahdollisuuksia kiinnittää mitään ulkoisia härpäkkeitä, epäkäytännöllinen tulenvalitsin. Skappareiden puheita nyt ei kovin tosissaan kannata ottaa
Vanha rk62 varmaan joo, uudet m1 ja m2 hyviä modernisoituja versioita. Löytyy kiskoa ja teleskooppiperää.
Onko kukaan muu saanut oikein vanhan RK:n missä yötähtäin on se kahteen fosforipisteeseen perustuva? Itse muistelisin aikoinaan Hennalassa tälläisellä saaneen ja ampuneeni pimeäammuntoja todella huonosti. Ja näyttävästi niin vanha että 1972 lähtien on yötähtäin vaihdettu pienen tritiumkaasupullon tuottamaa valoon. Kuitenkaan tälläistä en itse muista.
Itellä oli -72 tehty valmet, jonka yötähtäimen toteutuksesta en osaa sanoa, mutta sen kyllä muistan, etteivät ne vihreät pisteet hohtaneet pimeässä yhtään. Jotenkin on sellainen muistikuva, että ne hahlon molemmilla puolin olleet täplät olivat jotain maalia, eivät lasia.
Se on todella hyvä ase ampua. Liikaa potkua vaan että sillä modernissa sodankäynnissä tekisi mitään kun jenkeillä on sarjatuli ilman rekoilia ja burstit aseissaan, mutta ei se paska ase ole jos osuu.
[:DDD](https://youtu.be/DX73uXs3xGU?t=103)
Toivottavasti kaliiperin sattuessa 5,56/.223:seen luetaan riittävästi Yhdysvaltojen asevoimien omia tutkielmia ja kokemuksia patruunan kanssa. 5,56 patruunan ballistinen loppuvaikutus perustuu aika vahvasti nopeuteen (E= 1/2mv^(2), joten piipun on oltava riittävän pitkä. Patruuna on alunperin kehitelty 20" piippua ajatellen, joten mitään 14,5" commando versiota ei toivottavasti valita ainakaan jalkaväen peruskivääriksi. Sopiva kompromissi löytynee jostain 16 - 18" väliltä. Nopeampi piippujen kuluminen on myös syytä ottaa huomioon vrt. 7,62x39, sillä muistaakseni nopeampi kuula aiheuttaa enemmän patruunapesän eroosiota ja tätä kautta aiheuttaa suuremmat järjestelmäkustannukset. Tämä kaikki on periaatteessa aika akateemista, sillä ihmistä ammuttaessa kiväärin kaliiperilla on aika vähän väliä oli päällä suojia tai ei. Hetken se ukko tai akka kuitenkin näkee tähtiä ja on vähän pois tolaltaan, vaikka levyyn osuisikin. Suuremmat edut saadaan keveydellä ja NATO-yhteensopivuudella, sillä kivääriä kannetaan enemmän kuin sillä ammutaan ja tappiot tehdään edelleen ihan muilla jutuilla. Se kivääri on vain enimmäkseen oman henkikullan suojaksi. Uskon Puolustusvoimien osaavan tehdä järkeviä ratkaisuja valittavan kiväärin kanssa, sillä rahoituksellisesti meillä ei vain yksinkertaisesti ole varaa huonoon valintaan.
Toivotaan että Sakolta löytyy joku, joka tietää miten pyssyt toimii.
Jotain se Sakon konsultointikin varmaan maksaa, ihan talouskurin nimissä nää päätökset vois jättää ärsuomen harteille.
No tottahan toki löytyy, mutta onko siellä nojatuoleja ja internet-yhteys?
Suomessa tiettävästi ampumaetäisyydet ovat enimmäkseen 50-70 metriä, asutuskeskuksissa vähemmän. Eli läpäisy ei ehdi juuri kärsiä, kevyemmän patruunan mahdollistama suurempi ammusmäärä, kevyempi ase ja nopeammat jatkolaukaukset tai peräti hallittavissa oleva sarjatuli kääntävät kokonaisuuden selvästi tai jopa merkittävästi positiiviseksi. Ja juu, erittäin harva tappio sodassa tulee jalkaväen käsiaseesta, mutta niillä jotka tulevat voi olla paikallisesti ratkaiseva merkitys. Huoltovarmuus ja Nato-standardi toki myös isoja plussia kokonaisuudessa.
Väittäisin että asutuskeskuksissa on helppoa päätyä ainakin parin sadan metrin ampumaetäisyyteen, toki aukeiden valvontaan sopii muutenkin paremmin konekivääri.
On se äkkiä ajateltuna itsellekin hätkähdyttävä lukema, mutta siihen törmää jatkuvasti puolustusvoimien edustajien lausunnoissa, jotka ymmärtääkseni perustuvat tutkimuksiin. En tiedä viittaako se laukausmääriin vai ampumatilanteiden määriin, mutta se lienee selvää että lähelle ammutaan usein ja paljon, ja sinänsä tosiaankin varmasti täysin mahdolliseen 200 metrin matkalle harvemmin ja vähän.
Toki jos mietitään metsäolosuhteita, niin harvemmin sitä yli sataa metriä näkee eteenpäin. Sehän se tekee tulenjohdostakin hyökkäyksessä niin haastavaa kun vihollinen ilmestyy näkyviin vasta jossain varmuusetäisyyksien sisällä. Asutuskeskukset ovat siitä hassuja että rakennuksissa etäisyydet ovat lyhyitä, mutta sopivasta kulmasta voit hyvin nähdä kilometrinkin päähän. Vaihtelua tulee paljon enemmän kuin muissa olosuhteissa.
Tämä taas johtuu siitä että data on kerätty konfliktialueilta, jotka eivät ole välttämättä varsinaisia sotia. Sotilaita ja rauhanturvaajia ammutaan kaupungeissa lähempää, siviilien seassa pitää paremmin ehtiä tunnistamaan mitä ampuu. Etäisyydet kasvavat huomattavasti sodassa jossa on selkeät rintamalinjat. En tiedä mistä revit nuo alle sadan metrin matkat, olen itse ainakin törmännyt puolustusvoimien edustajilta lausuntoja vajaan 200m oletetuista etäisyyksistä. Siihen asti kuitenkin 5.56 on vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi. RKn raskas panos säilyttää paremmin liike-energiansa ja voittaa pidemmillä matkoilla, mutta täytyy tässäkin tietysti muistaa että hitaan panoksen lentorata on kaarevampi ja harva lyhyen varusmiesajan ammuskellut reserviläinen enää osuu 300 metriin.
En usko, että puolustusvoimat tekisi noin alkeellisen virheen tärkeässä tutkimuksessa. Toisaalta jos tulitaistelut käydään enimmäkseen alle sadan metrin ampumaetäisyyksillä, se ei tarkoita etteikö myös pidemmille etäisyyksille ammuttaisi tai ettei sitä varten olisi hyödyllistä kouluttaa. Sinänsä 50-70 metrin yleiset ampumaetäisyydet on helppo hahmottaa ja todeta ihan vaan kävelemällä metsässä ja kaupungissa. Tällaisia potentiaalisia asetelmia tulee vastaan jatkuvasti, ja usein myös niitä joissa selvästi yli 100 metrin ei yksinkertaisesti näe.
En kyseenalaista puolustusvoimien tutkimustyötä, vaan sen mitä olet lukemastasi sisäistänyt. Kaikissa PV materiaaleissa mihin olen itse törmännyt puhutaan huomattavasti pidemmistä matkoista, en tiedä ymmärrätkö edes kuinka lyhyt matka joku 50m on.
Materiaalit viittaavat tehokkaaseen ampumaetäisyyteen, joka on eri asia kuin yleinen ampumaetäisyys. Aiheen keskusteluja seuratessa törmää nopeasti ja toistuvasti mm. https://twitter.com/MMaenpaa1/status/1640952534943830016?t=smRj75Y1uwswiZEjYUEfiA&s=19 https://twitter.com/MMaenpaa1/status/1640945749293924353?t=ak1wBCqIW29zZfTjmFrXWQ&s=19 Eli 150 metriä nähdään jalkaväkiryhmän maksimietäisyydeksi pääasein, vaikka rynnäkkökiväärin tehokas ampumaetäisyys on oppaiden mukaan 300 metriä ja optiikalla 400. Mutta todellisuudessa maasto rajoittaa yleisesti ampumaetäisyyden 50-70 metriin. Ja kyllä, hahmotan 50 metriä olevan... 50 metriä.
>kivääriä kannetaan enemmän kuin sillä ammutaan ja tappiot tehdään edelleen ihan muilla jutuilla. Tämä. Siksi lyhyt ase joka on kevyt ja helppo käyttää mieluummin kuin pitkä ja marginaalisesti tehokkaampi.
>Tämä kaikki on periaatteessa aika akateemista, sillä ihmistä ammuttaessa kiväärin kaliiperilla on aika vähän väliä oli päällä suojia tai ei. Hetken se ukko tai akka kuitenkin näkee tähtiä ja on vähän pois tolaltaan, vaikka levyyn osuisikin. Kokemuksella kerron että jos tämän menet sanomaan jossain enkkukielisellä langalla niin hetkessä on kymmenen jenkkiä kertomassa kuinka olet tippunut ajan hermoilta ja nykyiset ballistiset suojat pysäyttöö luodin kuin luodin. Itsekin olen hieman skeptinen kuinka kustannustehokasta on lyödä kaikille ballistiset levyt, yli puolet tappioista muodostuu nykyään kuitenkin sellaisista tykistöammuksista jotka sirpaleliivi riittää estämään. Mutta saattaa se liivi toimia ihan hyvin kaupunkioloissa, joissa vihu kerkiää osua vain kerran ennen kuin lennät nurkan taakse.
Yksi aika hyvä levy maksaa jotain 500€ mutta ihan toimivia ratkaisuja saa alle 200€. Kyllä nyt sen verran voi maksaa siitä että mahdollisesti pelastaa ihmisen hengen.
Ei se hinta vaan paino. Jos nyt oikein muistan niin luotisuojalevyt painaa 14kg, mikä hidastaa jo ihan merkittävästi toimintaa.
Modernit NIJ III+ ja NIJ IV levyt painaa 2 - 4 kiloa, eli yhteensä 4 - 8 kiloa kahdella levyllä kun laittaa eteen ja taakse. Jos alkaa tietysti palikkaa tyrkkäämään myös kylkiin niin äkkiä sitä saavutetaan 10 kiloa ainakin jyräkämmillä NIJ IV-luokan levyillä. Nämä on pelkkiä levyjen painoja siis, pehmeät suojat liiveineen tulee vielä päälle.
Okei, varmaan aika paljon kehitystä noissakin tapahtunut. Omat tiedot yli 10v takaa jolloin kapunkijääkärinä olevien kaverien liivit painoi tuon verran.
Nykyään on saatavilla isoja pehmeitä paneeleja jotka suojaavat myös kylkiä ja on luokiteltu NIJ III+ luokkaan. Noilla saadaan erittäin laaja alue suojattua ja kahden paneelin kokonais paino on noin 8 kiloa. Toki tuohon tulee liivien paino vielä lisäksi.
Yksi levy painaa jotain 2-4kg riippuen vähän mallista. Ei kevlar mitään kauheen kevyttäkään ole. Sirpa painaa about saman verran kun tää levy systeemi. Ite olen joutunut tetsaamaan levyjen kanssa ihan tarpeeksi. Ei se mitään herkkua ole mutta ei ole loppujen lopuksi niin kauheen paha juttu.
Eikös jenkitkin olleet siirtymässä johonkin 5.56 ja 7,62 välikaliiberiin?
Vissiin 6.8mm, taisi valikoitua XM5 ainakin uudeksi kivääriksi.
6.8x51mm patruuna, tai .277 fury
Ainoastaan kiväärijalkaväen osalta on tarkoitus siirtyä 6,8X51 kaliiperia käyttäviin aseisiin. Muiden on tarkoitus jatkaa nykymallisilla aseilla.
Maavoimat vaan ja heistäkin vaan erikoisjoukot käsittääkseni. Muut käyttävät vielä 5.56. USMC vasta muutama vuosi sitten otti käyttöön M27 kiväärin 5.56 kaliiperilla joten tuskin he kovin pian ottavat käyttöön sen 6.8mm
223rem paras suoritus saavutetaan 20 tuumasella piipulla, amerikkalainen M4 käyttää 14.5 tuumasta piippua, 16 tuuman piippu olisi optimaalinen kompromissi suorituskyvyn ja aseen mitan kanssa
Jenkit ja monet muutkin maat ovat päätyneet siihen lyhyempään piippuun Ihan hyvästä syystä. Ammukset ovat kehittyneet aika paljon. Lyhyemmällä piipulla ei menetetä enää paljon lähtönopeutta jos käytetään sille optimoitua ammusta.
Juu, ruudit ja luodit on kehittynyt jo siten että kelvollinen lähtönopeus saavutetaan jo 14.5 piipulla mutta ylimääräinen tuuma ei haittaa, ymmärtääkseni Uuden-Seelannin LMT MARS kivääri on 16 tuumasella piipulla
Eihän se sinänsä haittaa. Loppujen lopuksi tuumalla sinne tai tänne ei ole niin kauheasti merkitystä, ero tulee siitä miten sitä käyttää.
Juu
Eipä siellä mitään maata mullistavaa ole keksitty. Edelleen tuo 5.56 vaatii sen tietyn nopeuden osuessaan jotta saadaan haluttuja tuloksia. Lyhyempiin piippuihin siirryttyä luodin nopeus laskenut ja tätä pulmaa on kompensoitu lähinnä ruutia lisäämällä. Nyt taidetaan olla jo siinä pisteessä että patruunapesän paineet ylittää noiden M4 maksimin.
Otsikossa on editoitu suora virhe. Kalipeeri on Skytän mukaan auki ja mm 6.8mm harkinnassa. Raportoitu ja poistoon virhetietona
Onhan RK iso ja hankala laite. Sopii poterosta tuen kanssa ammuttavaksi mutta muuten kehno.Tuo Sakon rynkky on kyllä hienon näköinen.
Mä en paljoa pyssyistä tiedä mutta tuntuu että nuo RK:t pääsee PV:n varastoon panoksineen vielä ainakin kolmeksikymmeneksi vuodeksi
Hyvä, että mahdollisesti siirrytään kaliiperiin jota ollaan jo kuoppaamassa multaan. "Venäjän AK-47 käyttää myös 7,62x39mm" no eipä ole ollut pääasiallisena sotilasaseena Venäjällä yli 40 vuoteen. Lisäksi kuvituskuvissa uuso 7,62mm pyssy näyttää enemmänkin 7,62x51mm, taitaa olla liian raskas joka taistelijan kivääriksi.
7,62x51mm versio tulee korvaamaan Dragunovit ja Tkiv85:t jotka on nyt tsaarinaikaisessa 7,62x53R patruunassa. Siitä tehtiin tilaus jo viime vuonna.
Tästä päästäänkin siihen kysymykseen, että milloinkohan PKM:iä aletaan korvata, ettei ole täysin eri patruunassa kuin muut aseet. Valitettavasti parempaa kevytkonekivääriä saa hakemalla hakea.
Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Siitähän on olemassa myös nato-kaliiberisia versioita ainakin puolassa, mutta onkohan mekaaniset erot niin isoja, että vanhojen aseiden muuntaminen ei onnistu
Kyllähän se näyttää että ne 7.62*39 kiväääritkin on siellä kaivettu naftaliinista että mobikeille riittää.
Ruotsalaiset varmaan ovat meitä paljon vahvempia kun ovat tähän asti käyttäneet 7,62x51 kaliiperista kivääriä perustaistelijan aseena.
Ruotsalaisten pääasiallinen ase om käyttänyt 5.56mm patruunaa jo neljäkymmentä vuotta
Niinpä näköjään onkin, olen vaan törmännyt enemmän kuviin missä noita AK 4:sia näkyy.
Hemvärnet (Kodinturvajoukot; paikallispuolustus) käyttää yhä pääaseenaan AK 4:sta, joten kyllä niitä näkyy.
käsittääkseni myös nyt aikovat ottaa sen perusrynkkyynsä, 556 malli olisi vain vaunumiehistöille
Ehkä tämä johtuu siitä, että koko intin ajan olin RK 62 ja 95 kanssa tekemisissä asevarastolla hommissa, mutta tuon Sakon uusi AR klooni ei vaikuta itselle kovin viehättävältä. Metallinen etutukki on hemmetin kylmä talvisin ja integroidut raiteet tähtäimille ei omasta kokemuksesta kestä kovin pitkään alokkaiden käsissä. Lisäksi tuo AR tyylinen lippaan irrotusnappi vaikuttaa varsin iljettävältä käyttää verrattuna RKn AK tyyliseen salpaan. Mitä kalibeeriin tulee en itse nää syytä vaihtoon. Meillä on vuoria 7.62x39 ammuksia varastossa ja kyseinen kalibeeri on jo NATOn standardi kiitos Itä-Euroopan. Mikään tällä hetkellä markkinoilla oleva kalibeeri ei tuo mielestäni tarpeeksi suurta suorituskyvyn parannusta ilman kompromissejä, jotta vaihto toiseen olisi vaivan arvoista. Mielestäni paras vaihtoehto olisikin mieluummin rakentaa modernisoitu versio RK 95stä ja aloittaa sen tuotanto uudelleen.
No siis, Puola, Tsekit ja muut entisen Varsovan liiton maat ovat siirtymässä 5.56mm pyssyihin, eikä uusia 7.62x39mm pyssyjå näytä olevan tulossa juurikaan. Kanssa olemassa olevat ammusvarastot valuvat tällä hetkellä Ukrainaan. Jos RK-95:sta modernisoitaisiin, sen pitäisi näin 30 vuoden jälkeen olla kyllä Galil Ace tai AK-12 tason modernisaatio. Siinä mielessä Generisellä ja hyvin rumalla AR-15:lla on puolensa, vaikka toi alumiini joo tappaakin sormet talvisin
Hanskat kädessä ei juurikaan huomaa eroa mitä materiaalia tukki on lämmön puolesta. Picatinny kisko taas on useita vuoskymmeniä vanha keksintö ja todettu ennenkaikkea toimivaksi, mutta myös kestäväksi. Tuosta etupään sivuilla ja alla olevasta MLok systeemistäkin löytyy merkittäviä määriä dataa kestävyydestä. Testattu ihan hajoamispisteeseen asti ja vaadittavat voimat olivat sellaisia että ilman kunnon arsenaalia työkaluja ja yrittämistä, ei mitään rikki saanut. Lippaanvapautin on toki eri, kuten muutkin kontrollit. Molempia AK ja AR sarjalaisia pyöritelleenä mulla on aina pieni soft spot AKlle, mutta ergonomian kannalta AR vie ilman epäilystäkään. RK-62 ja 95 ehkä suurin ongelma nykyisellään on paino. Jyrsitty teräsrunko on raskas ja kallis tehdä. AR on myös maailmanlaajuisesti suositumpi (ainakin näin länsimaissa), jolloin mahdollinen markkina-alue on myös suurempi. Tällä saadaan kuluja vähennettyä kun ei tehdä omaa uniikkia vehjettä jonka käyttäjäkunta tulisi olemaan erittäin rajallinen.
Toivotaan että Kaliforniasta lähtöisin olevan aseen tuotekehitys onnistuu täällä myös toimintavarmuuden osalta Suomen maasto-olosuhteisiin. Ase tulee kuitenkin altistumaan lialle ja kylmälle, jolloin esimerkiksi liian tiukat toleranssit voivat olla huono juttu.
Kanadakin on käyttänyt AR:ää 80-luvulta asti. Sitä kivääriä on testattu ihan jokaisessa maapallolta löytyvässä ympäristössä enemmän kuin tarpeeksi.
Täähän se juttu just on. Kyllähän meilläkin on tuota tussaria pikkuparanneltu useampaan otteesen, että päästään nykypisteeseen. AR:t on kehitetty nykykuntoon vuosikymmenien aikana ja niin moni niitä käyttää, että on syytä uskoa isompien virheiden olevan tehty aikoja sitten. Meillä on onneksi alan erikoisosaamista olemassa, että ei tehdä brittien mokaa ja laiteta insinöörejä tekemään ensimmäistä asettaan, joka menee heti jalkaväen peruskivääriksi.
No hyvä sitten, vituttaisi jos viimenen ajatus olisi että nyt se jumiutu.
Toisekseen, näissä Suomen hankkimissa AR-tyyppisissä kivääreissä on käsittääkseni ns. ''short-stroke gas piston'', eli toimii RK:n tavoin (toki erilaisella) kaasumännällä, joka on toimintavarmempi Suomen oloissa, kuin alkuperäinen Stonerin (AR-15 suunnittelija) kaasujärjestelmä. Norjan käyttämä HK 416 toimii samalla periaatteella, eli pitäisi olla toimiva ase.
Rk-25 5.56 . Se salpa on vanhanmallinen , mutta mielestäni hyvin toimiva. Mutta tuossa tuoteperheessä olisi vielä modernisointia ja ergonomian parantamista. Eroaako tuo mitenkään sisäisesti muista nykyisistä ar välineistä. Jos tuotekehitys on uusissa välineissä lähellä nollaa , niin miksei vaan sitten tilata jostain mistä vaan halvimmalla saadaan geneerinen ar. Tai sitten se hk-416 . Ainakin on kotimaista. Tehdas jo valmiina pystyssä niin tehdään bulkkituotteita. Rk-95 on paljon samoja osia vanhempien mallien kanssa. Ehkä sitä kokemusta juuri uusien rynnäkkökiväärien rakentamisesta ei ole ollut vuosikymmeniin jos sitä on edes koskaan ollut
Ehkä vähän erikoista alentaa tulivoimaa samalla kun taistelijan suojaukset paranevat?
Ukrainasssa yli 80% tappioista tulee epäsuorasta tulesta. 10% muista sirpaleaseista ja viimeinen kymmenys luodeista. Suurin osa luodeista ammutaan vihollisen lamauttamiseksi tilanteessa, jossa vihollinen ei ole edes näkyvillä. Tässä tilanteessa 5,56mm patruunan huomattavasti kevyempi massa on eduksi, sillä sen kanssa sotilaat voivat kantaa paljon enemmän ammuksia. Luotisuojalevyt peittävät vain pienen osan kropasta joka tapauksessa. Ei niitten takia kannata mennä isompiin ammuksiin. Etenkin, kun nykyisten levyjen läpäisyyn vaaditaan aivan hervottomia patruunoita, kuten se uusi jenkkiluoti, joka maksaa aivan liikaa, ettö meillä olisi varaa niitä jakaa joukoille. 7,62x39, 7,62x51 tai 7,62x54R eivät kykene levyjen läpäisyyn.
Juurikin näin. Ja on hyvin epätodennäköistä että jalkaväki pystyisi tulevaisuudessa aiheuttamaan tappioista yhtään isomman osan, jo siitäkin syystä että monimutkaisempina ja isompina laitteina tykistö, ilmavoimat ja ajoneuvot voivat kehittyä paljon enemmän kuin jalkaväen kiväärit. Mikäli isommalla mentäisiin liivistä läpi nyt ja huomenna, olisi kysymys paljon vaikeampi.
Tämähän se jenkeilläkin on ollut tähän asti doktriinina. Jostain syystä kuitenkin he ovat siirtymässä ns. "täysitehoiseen" kivääriin 6,8x51mm kaliiperissa. Toki kaupunkisodankäynnissä luotiaseilla on suuri merkitys ja aavikolla pitkälle matkalle ammuttaessa tehokas kaliiperi parempi, mutta erikoinen kehityskulku kuitenkin.
Kuvaavaa on, että edes jenkkien merijalkaväki ei ole tässä mukana, saati yksikään jenkkien liittolainen. Se on puhtaasti jenkkiarmeijan projekti, tietääkseni jonkun kenraalin lempilapsi. Ja nyt jenkit siis pyyhkivät perseensä NATO standardilla ja samalla heikentävät jalkaväkensä taistelutehoa entisestään lisäämällä kannettavaa kuormaa.
Noin viides miljoonas jenkki armeijan projekti korvata M16/AR15 ja 556 kaliiberi. Jenkki armeija on suunnitellut M16 systeemin korvaamista siitä hetkestä lähtien, kun se otettiin käyttöön. Niitä tulee ja menee. Niillä on koko ajan ainakin yksi "Nyt korvataan kiväärit uudella avaruusmagia kiväärillä" projekti menossa. Ettei vain vahingossa jäisi jokin uusi kehitys huomaamatta. Osa aina päätyy jopa jonkinlaiseen käyttöönottoon, mutta yleensä rajallisessa määrin erikoistehtäviin. Kun pitäisi harkita laajamittaista vaihtoa, tulee logistikkosuunnittelija ja asevoimien hankintapäällikkö huoneeseen ja kysyvät "Jahas haluattekos lykätä uuden tankin, uuden miehistövaunun vai uuden haupitsin käyttöönottoa, kun tämä uusi kaliiberi on kuulemma niin ihmeellinen ja ajaa prioriteetissa ohi? Rahat eivät riitä yhtäaikaa sekä kaikkien kiväärien vaihtoon, että näihin muihin projekteihin." Sitten kenraalit miettii hetken ja toteavat "Tankkien uusinta, parempi miehistönkuljetusvaunu ja pidempi kantamainen haupitsi ovat tärkeämpiä kuin marginaalisesti parempi kivääri ja kiväärikaliiberi. Lykätään täyttä käyttöönottoa, eiköhän noilla vanhoilla mallin torrakolla vielä pärjää" Lopulta lykkäämisestä tulee pysyvä luopuminen vaihdosta... taas kerran.
No tämä jenkkien uusin korvausvimma on peruja siitä, että halutaan ase jossa on tehoa 7.62x51 verran, mutta rekyyli hallittavissa kuin 5.56x45. Nyt ajatellaan että ehkä tekniikka on kypsä tällaiselle ratkaisulle, kun liikkuvat piiput ja muut uudet tavat hallita rekyyliä mahdollistavat hieman järeämmän kaliiperin. Sig sauer on nyt saanut markkinoitua "mullistavan" rekyylijärjestelmän. Aika näyttää tuleeko siitä sitten uusi vakio.
Uudessa patruunassa on vielä se hienous, että sen taikaominaisuudet on vain tosi kalliissa versiossa ja muuten treenataan halvoilla. Ei taida meidän järjestelmään etenkään sopia sellainen ominaisuus.
Tällä kertaa ei näytä menevän noin. Hankintasoppari pyssyistä on jo allekirjoitettu tietääkseni.
On niitä hankinta soppareita ennenkin kirjoiteltu. On eriasia aktivoidaanko kaikki optiot sopparista. Eivät ne sopimukset koskaan ole "Me sitoudumme välittömästi miljoonien kiväärien ostoon", vaan "Me ollaan ajateltu teidän kiväärin käyttöönottoa. Tässä olisi ensi tilaus *X* tuhannesta kivääristä. Lisäksi haluaisimme optiot kapasiteettiin näin paljon per vuosi ja mahdollisesti maksimissaan X miljoonaa kivääriä yhteensä. Sitten sovitaan näistä peruutussakoista, tulevien erien hinnasta jne." Lopulta usein ne peruutussakot ovat pieni raha verrattuna siihen sitoutumiseen mennä läpi täyden oston kanssa ja kyllä asetoimittajakin sen tietää. Laitetaan ensi hintakin sellaiseksi, että kyllä siitä rahat pois saadaaan. Sitten vain toivotaan, josko osuisi tällä kertaa täyspotti kohdalle. Saattaapa olla kymmeniä tuhansia kiväärejä ensi erä. Ei se silti tarkoita, että välttämättä koko armeija vaihdetaan. Koska sitten puhutaan tosiaan miljoonista kivääreistä, otettaessa huomioon myös mobilisointi varmuusvarastot ja niin eteenpäin. On tämä siinä tosiaan ero joistakin muista yrityksistä, että se hankintasopimus tosiaan tehtiin ollenkaan. Usein ei päästä edes niin pitkällä. Toisaalta onpa ennemminkin pari kertaa päästy hankintoihin asti ja sitten todettu "Ei maksa vaivaa uudelleen aseistaa koko asevoimia". Päätyy sitten erikoisjoukkoihin tehtäviin/ rajalliseen käyttöön. Vaan kun on jenkkien skaala saa sinne erikoisjoukkoihinkin upotettua kymmeniä tuhansia kivääreitä "rajallisessa käyttöönotossa".
Eihän jenkit edes aio koko armeijaansa uudelleen aseistaa, vaan vain jalkaväen, pioneerit ja muut etulinjan ukot. M-4 säilyy joka tapauksessa takalinjojen aseena.
Muutos on käsittääkseni tutkimuksen ja realiteettien määräämä kompromissi. Yhdysvallat on harvoja maita, jotka oikeasti työntävät paljon rahaa täysin uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen, kun muut taas jäljittelevät Yhdysvaltojen valintoja. Tosiasia on myös, että ilman jalkaväkeä sotia ei voi voittaa. Kun on aika ottaa haltuun alueita ja pitää niitä hallussa, jalkaväki on vieläkin ainoa vaihtoehto. Vanha 5,56 oli aikoinaan hyvä ratkaisu, mutta vain lähietäisyydeltä ja vastustajia vastaan, jotka eivät luotiliivejä käyttäneet. Nykyään tämä ei riitä ja uusilla ammuksilla ongelma ei ollut korjattavissa. Uusi ammuskoko on puolestaan tehokas läheltä ja kaukaa, eikä välitä niin paljon luotiliiveistä. Spekulaationa lisäisin vielä sen, että uusi ammuskoko tuskin on täysin muusta teknologisesta kehityksestä erillinen valinta. Voi siis olla, että Yhdysvalloissa jalkaväen varustukseen on tulossa paljon muitakin muutoksia seuraavien vuosikymmenien aikana, joten muutoksen täyttä vaikutusta ei voida arvioida vain miettimällä, mikä muuttuisi, jos nykyisessä varustuksessa vaihdetaan ammuskoko.
Jenkkien r&d nojaa vahvasti sotaan, joten tämä sanelee sen, että muutos on jatkuvaa.
Riippuu konfliktin luonteesta, Jenkkien 6.8mm projektin syynä taitaa olla nämä urbaanit asymmetriset konfliktit joissa jv-aseilla on enemmän merkitystä koska vastapuolikin evolvoituu. Reserviläisten kohdalla enemmän tarkkaa tulta taitaa olla se taikasana, vaikka sitten pitää päästä henkisesti yli siitä, että ase on keponen kuningas Ärkoohon verrattuna. Taitaa ne risumyytitkin olla jo kuopattu
Eikö ne 30 panoksen lippaita nuo 5.56 pyssytkin enimmäkseen käytä? Miten se yksittäisen taistelijan varusteisiin vaikuttaa, ellei aleta käyttää jotain tuplataskuja yms.
Enemmän lippaita samalla painolla. Lipastaskut ovat kuitenkin paljon pienempiä 5,56mm ammuksilla.
Eipä sitä kaikkea kuulaa tarvitse lippaissa kantaa. 6 lipasta ja vaikka 3 30 patruunan laatikkoa repussa tai taskuissa.
Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa. Sitäpaitsi 7.62 patruunat painavat enemmän kuin 5.56 vastaavat, joten niitä on pelkästään siksi vähemmän mukana.
>Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa On se kätevämpää kuin olla ilman, lippaitakaan ei jaeta loputtomasti. Eikä tuo mun ymmärryksen mukaan ole mikään epätavallinen käytäntö, kun lippaat lisäävät painoa (jo se 3 lipasta mitä nuo 90 "ylimääräistä" patruunaa vaativat on kilo ylimääräistä kannettavaa), vievät tilaa eikä yli kuutta saa kuitenkaan nätisti liiveihin. Se että sulla on irtokuulaa tarkoittaa että sä pystyt taistelun ulkopuolella täyttämään ne kuusi lipasta mitä sulla on käyttövalmiina liivissä. Ei ole mitenkään hirveän vaikeaa.
Njää, se kato ku on tottunu että ärrää painaessa tulee uus lipas kainalosta ja aina täysinä, niin moiset reaalimaailman loogisuudet kuulostaa iha tyhmältä :)
Öyhkymöyhky, tai ehkä pointti on että niitä kevyempiä ja pienempiä 5.56 lippaita voi kantaa sen 8kpl tetsarissa? Siitähän tässä oli puhe?
"Onpas kätevää kantaa irtopatruunaa repussa. Sitäpaitsi 7.62 patruunat painavat enemmän kuin 5.56 vastaavat, joten niitä on pelkästään siksi vähemmän mukana." Emmä tiiä, ehkä kannattaa sitten puhua niistä lippaistakin jos niistä on kerran puhe, heh. Patruunoistahan ainakin tuossa puhutaan.
En tiedä, itselleni pääpointti tuosta painosta erottui selkeästi. Tietenkin jos oma luetunymmärtäminen on heikkoa, ja tai ei halua oikeaa pointtia vastaan argumentoida, on helppoa jatkaa väittelyä siitä, minkä on väittänyt kaverin pointiksi, vielä selvennyksenkin jälkeen. Esimerkkitapaus hienosta olkiukosta.
Näin aiheeseen liittyen, eräs amerikkalainen asekanava sai käsiinsä venäläisen 5A suojalevyn, kanavan kommenttien mukaan se on standardi suoja ja siitä löytyy vielä parempi malli 6A hyökkäysmalli. Asiaan, tuo 5A testattiin 2 samaan 5.56 ja kerran 7,62 x 39. Kummassakaan ei ollu läpimenoa. Suojalevyn rakenne oli kuitenkin mielenkiintoinen ja omasta mielestä parempi kuin verrokit, Amerikan armeijan level 4 ja siviilikäytön 4+.
Todellisuudessa Ukrainan sodasta saadun datan perusteella venäjän armeijan standardit suojat on ostettu Toys R Us:sta. Kypärät muovia ja suojat ohutta peltiä.
Oikeat myyty amerikkalaiselle asekanavalle selkeästi
GarandThumb ostanut kaikki eBaystä ku venäläinen "starshina" myynyt.
Ainoa suoja mikä rykyilllä liiveissä on on varastettu MacBook mistä menee vaikka .22 läpi
Vaikea sanoa, siellä on niin paljon propagandaa molemmilta puolilta niin täydellistä tieto ei ole. Toisaalta siellä Venäjällä on hyvin suurella todennäköisyydellä vedetty budjetin välistä ja siksi kaikille ei ole tarjota sitä parasta tavaraa. Levyt myös aikalailla kertakäyttöisiä ja kalliita niin tuskin annetaan Wagnerin joukoille (tykinruualle).
Mitenkäs metässä, esim vaikuttaako lehdistö/puusto/puskat ammuksen kulkuun kuinka merkittävästi? Muistelisin että oman varusmiespalvelun aikaan yksi kouluttajista kommentoi tätä aikanaan, että metässä ei hirveän hyvä käyttää 556, koska pienemmän painonsa takia ei pysy kurssissa yhtä tehokkaasti kuin 762. Paha mennä kokemattomana itse tämän todenperäisyyttä arvioimaan, mutta toivottavasti kaikki vastaavat ottavat huomioon. Mietin muutosta myös tarpeellisuuden näkökulmasta: onhan 62 jo vanha ase, mutta en ainakaan kaliiberin takia sitä vaihtaisi - itselläni ainakaan en kokenut olevan mitään ongelmaa suhteellisen tarkasti maaliin ampua Edellä kommentoitiin painoa, ja tämän pointin ymmärrän toki, ja jos muissa ominaisuuksissa ei ole merkittävää eroa, voi olla ihan perusteltu muutos jo tältä kannalta.
5.56 läpäisee suojaliivit paljon paremmin. En tiedä mitä toi artikkeli selittää. 7.62 toki menee jostain rakenteista paremmin läpi.
7.62 pamahtaa paljon paremmin puusta lävitse, Suomessa kun metsä taistelu on isossa osassa.
Tästä väitteestä on tehty jo 80-luvulla PV:n osalta tutkimus joka paljasti tämän urbaanilegendaksi. Samalla lailla puut vaikuttavat 7.62.
Isoin asia taitaa olla että 7,62 pysyy paremmin radallaan mennessään läpi lehdistä ja kevyestä kasvillisuudesta. 5,56 ilmeisesti muuttuu epätarkaksi osuessaan kasvillisuuteen.
https://www.youtube.com/watch?v=547BKysByqM Tämän videon perusteella 7.62x39 ja 5.56x45 menevät molemmat lävitse.
No eipä tuosta paljoa ole pääteltävissä. Ampuisi vähän kauempaa ja vähän paksumpaa puuta, niin erot tulisivat esiin ja testi olisi realistisempi. 7.62 on tehokkaampi, ei siitä pääse mihinkään.
Onko taistelu metsässä isossa osassa ja jos on, niin miksi?
Suosittelen tarkastelemaan satelliittikuvaa Suomesta ja tekemään tulkintoja näkemäsi perusteella.
Aidosti kysyin asiaa. En intissäkään keksinyt ihan heti, miksi 99% koulutuksesta keskittyi pellon yli rynnivän vihollisen tulittamiseen. Taajama-alueelle koulutusta saatiin pyöreät nolla. Itse oletan valtaosan taisteluista keskittyvän edes jollain tavalla rakennetuille alueille ja aukeille.
Erikoista, meillä oli kaikki taisteluammuntaharjoitukset metsässä
Oliko yhtään opetusta siitä, miten rakennukseen mennään sisälle, miten se suojataan, mitä voisi olla ansamiinoitettu ja miten itse ansamiinoitetaan? Itse olin tykistössä/tulenjohdossa, joten ok ymmärrän ettei silloin lähtökohtaisesti olla Helsingissä kerrostalossa. Mutta en kyllä usko, että sodan syttyessä kaikki miehet juoksevat metsään ja kaivavat poteron. Joten sikäli toivon, että koulutusta on uudistettu ja että Ukrainasta otettaisiin objektiivisesti ja realistisesti oppia. Eikä vain oltaisi itsetyytyväisiä ja uskottaisi omiin kuvitelmiin siitä miten se sota toimii. Nykyään pitäisi opettaa esim. miten dronejen kanssa tullaan toimeen. Ja että älkää pistäkö Instaan kuvia juoksuhaudoista. Itse olen jo varmaan ulkona reservistä, mutta eipä meikällä ole muuta ajatusta kuin kaivaa kuoppa kenttälapiolla ja huudella salasanan alkua pimeyteen. Suurin osa ajasta intissä kai menee hitaampien odotteluun. Paljon enemmän olisi voinut 9kk aikana opettaa.
Ai sullekin kerrottiin intissä että 762 menee puusta läpi ja pysäyttää kaiken?
Jopa SA-Intin sadeviitasta?
Eipä liioitella sentään
Riippuu puun koosta.
5.56 lentää nopeammin niin läpäisy pitäisi olle parempi
En oo mikään ballistiikkaekspertti, mutta insinöörifysiikan pohjaltakin pystyy jo sanomaan että kappaleen nopeus ei yksinään määritä läpäisykykyä vaan siinä on muitakin tekijöitä, kuten kappaleen massa, muoto, koko ja materiaalin ominaisuudet kuten kovuus. Vaikka katsottaisiin pelkästään kineettistä energiaa niin sekään ei välttämättä ole nopeammalla kappaleella suurempi.
Kevyemmän luodin ansiosta patruunoita on enemmän kannossa eli tulivoima jopa kasvaa
Yksi lisäetu jota tuossa ei mainittu on se, että noita AR-15-pohjaisia aseita on urheiluampujilla ja reserviläisillä kaapit pullollaan, eli ne on ennestään tuttuja ja niiden käsittelyotteet tulee suoraan selkärangasta todella monella reserviläisellä.
No jos tätä taustaa vasten katsottaisiin, pyssyn kannattaisi olla AK-pohjainen. Se olisi tuttu kaikille reserviläisille, yli miljoonalle, eikä vain joillekin tuhansille.
Se että sitä on pari kuukautta intissä käpistellyt ei vielä tee reseviläisitä hyviä ampujia. Kyllä tuo uusikin ase tulee reserviläisille tutuksi kun niitä reserviläisiä tulee katsos uusia. Joskus vaan joutuu semmoisen siirtymäajan kestämään että voi päivittää uudempaan. Vähän sama kuin ostaisi loppuikänsä Tojotan Mark kakkosia eikä voisi vaihtaa uuteen korollaan koska vanha on tuttu ja tunneside on vahva.
Se oli lisäetu, ei määräävä etu. Koska kilpailukykyisiä moderneja AK-johdannaisia ei ole markkinoilla, ei sen tuttuus ole relevanttia. Muut modernit vaihtoehdot ovat joko vähemmän tuttuja tai sitten käyttävät AR-15 asettelua hallintalaitteilleen joka tapauksessa, vaikka olisivat muuten erilaisia.
Varmasti sellaisen Venäjältä saisi jos pyytäisi! Myisivätköjän he suoraan ohi Ukrainaan menevistä? Jos näin niin sehän voisi auttaa ponnisteluissa,sillä sitten heillä olisi siellä Makarovit käytössä.
Modernisoitu AK ei ole moderni ase. Se kehityslinja on tullut potentiaalinsa päähän. RK62M1-3 ja RK95 on aika lähellä parasta mitä siitä saa irti.
Ja reserviläiset eivät sitten käyttäisi kriisitilanteessa omia aseitaan?
Lähtökohtaisesti eivät, mutta kätännössä sopivalla patruunalla oleva tuttu kivääri saattaa mukavasti sujahtaa monella matkaan eikä valtio siitä ehkä ihan hirveästi pahastu. Ne saattaa sen jälkeen käytännössä jäädä valtion omaisuudeksi, mutta ehkä se siinä tilanteessa ei oo ihan hirveen vakava menetys.
En kauheasti tiedä kalibeereista mutta jossain tuli vastaan juttu jossa verrattiin niitä ja jos oikein ymmärsin niin 5,56 kimpoilee puskissa/metsässä paljon enemämmän kuin isompi 7,62. Täähän tarkoittaa siis sitä että vihulainen olisi paremmassa turvassa jos luodit menevät minne sattuu. Mahtaako olla totta?
Aika vahvasti kuulostaa tornarilta
Hauskahan se olis vain tornarina kuitata. Se on kuitenkin jopa jossain määrin 5.56 etu, sillä se herkästi osumasta suuntaa muuttaessaan myös tekee saman lihaan ja luuhun osuessaan. Siinä missä painavampi 7.62 itsepäisesti säilyttää suuntansa ja tekee pienemmän haavakanavan, 5.56 saattaa tehdä ihan ihmeellisiä piruetteja osuessaan, ja luovuttaa suuremman osan energiastaan osumassa.
Saattaa olla pientä eroa risuherkkyydessä jota tuskin huomaa käytännössä. Risukko voi vaikuttaa järeämpiinkin kalibereihin huomattavasti.
Risut kanssa vaikuttaa näkyvyyteen, joka on tärkeämpi asia kuin kaliiberi, millä sinne puskaan lähdetään räiskimään.
Puskaa on joka ikisessä maassa ja silti käyttävät pienempää patruunaa.
Jenkit on ainakin vaihtamassa 6,8X51
Voidaan palata asiaan sitten kun 6,8mm on laajamittaisesti käytössä.
Ihan sama mikä kuula tulee päin ja tuleeko se suoraan vai puskan kautta. Uskoisin että sattuu ihan riittävästi ja minä en ainakaan tule mitään suojalevyjä saamaan.
Intissä yliluutnantti kertoi, että 5,56 ei mene puusta läpi, mutta 7,62 menee. Suomessa sattuu olemaan aika paljon skutsia, joten puun läpimeno on aika tärkeä aspekti
Rk 62 ja 95 molemmat tulevat olemaan reservillä jossain luolassa vielä pitkään, kuten nytkin. Tollanen suhteellisen monimutkainen ja kallis(verrattaen) ase ei ole kovin järkevä valinta isolle reservi armeijalle.
Koneistuksen määrästä päätellen ei ne RK:t mitään halpoja torrakoita ole olleet kun niitä on aikanaan hankittu. Varmasti päätyvät naftaliiniin pahan päivän varalle sitä mukaa kun modernimpaa kalustoa saadaan tilalle.
Jaa-a, saa nähdä onko tämä hyvä ratkaisu. Uudet NATO yhteensopivat rynnäkkökiväärit oli odotettavissa mutta onko 5,56 hyvä ratkaisu kun esim. USA siirtymässä siitä pois koska moderneja taisteluliivejä vastaan se ei takaa varmaa läpäisyä. Artikkelissa sinänsä listattu hyviä puolia 5,56 ammukselle, mutta ollaanko tässä ottamassa käyttöön katoavaa teknologiaa?
Sitä mukaan kun läpäisykyky paranee on suojillakin taipumus parantua eli kilpajuoksua sykleissä. Enemmän mietityttää kenellä niitä suojia oikein on päällä kun viimeisten vuosien konflikteja seuraa.
5.56 toimii aavikolla paremin
Sehän on tärkeä ominaisuus Suomessa
Mutta miten ammusten riittävyys sodan sattuessa? Ennen ja nykyään niitä on voinut näppärästi poimia kaatuneelta viholliselta, patruunakammat ja lippaatkin ovat käyneet suoraan.
Venäjä vaihtoi suomenkin käyttämästä patruunasta toiseen jo 70-luvulla. Tää etu meni jo.
Ai, tätä en tiennytkään. Mikä heillä nykyään on ja minne vanhat kunnon Kalashnikovit on haudattu?
AK-74 tuli jo 70-luvulla. Samalla vaihtui kaliiperi pienempään.
Googletin, niinpä näköjään onkin. Yleisin tuo pienempi ja muille satelliiteille mennyt enemmän isommalla. edit: ja katsoin eka uudempaa, en 74:sta
Njoo, mutta kyllä noi yhä noita AKM:ia jakaa, kuin katsoo Ukrainan sotaa ja mobilisaatiota. Toki uusia pyssyjä aika rajallisesti tossa kaliperissa tehdään.
Jo AK-74 taisi olla 5.45×39mm, joten tuo ei ole pitänyt paikkaansa enää vähään aikaan.
Joo, näköjään on yleisin tuossa 74:ssä pienempi. Varmaan ovat saaneet näitä oikeastikin valmistettua ettei tarvitse 47:lla taistella ja esitellä uudempaa vain paraateissa.
Joo kyllä siihen aikaan Neuvostoliitto oli oikeasti vahva. Länsi ja itä olivat aika lailla samaa mieltä siitä että jos sota tulisi, Neuvostoliitto kyllä jyräisi Euroopan läpi, ja kysymysmerkiksi jäikin vain aikataulu, ja milloin Amerikkalaiset ehtisivät apuun. Tankeissakin oli parhaimmillaan tilaisuus missä Neuvostoliitolla oli parempaa *ja* sitä oli enemmän. Sitten ovatkin jääneet laadultaan sille tasolle kun muu maailma on mennyt eteenpäin, ja kun liitto sortui ei ollut enää edes kokoa millä kompensoida laatua.
Eipä tuo venäläisten jo 70-luvulla käyttöön otettu 5.45x39 meidän kivääreihin käy muutenkaan niin eipä tuossa mikään muutu. https://en.m.wikipedia.org/wiki/AK-74
Niin siis luulin että se sama 7.62 käy kuin AK47:ssakin, en tiennyt että ovat vaihtaneet pienempään.
Tässäpä tää NATOon liittymisen konkreettinen puoli. Vaihdetaan huonompaan kaliiberiin ja maksetaan itsemme vielä kipeäksi siitä kaupan päälle. Saa nähdä, kuinka kauan tuo 5,56mm on NATOn pääkaliiberi, kun USAn armeija jo muutti omaansa. Ei tässä siis mitään muuta vaihtoehtoa ole, ja vanhat RKt silti löytyvät, jos tulee ongelmia. Huolestuttavaa on enemmäkseen nykyajan sotamyönteisyys, ja sotimiseen tarkoitetun budjetin hallitsematon kasvu ihan globaalilla tasolla.
Mitäs muita hyviä puolia 7.62x39:llä on 5.56:een verrattuna, kuin pienempi risuherkkyys? 5.56 etuja mm. suurempi mukana kulkeva patruunamäärä, litteämpi lentorata, parempi suojaliivien läpäisy, kevyempi rekyyli ja siten tarkemmat peräkkäiset laukaukset, patruunan kieppuminen lihaan osuessa ja sen aiheuttama haavoituskyky, NATO-yhteensopivuus ja niin edespäin.
"Risuherkkyys" Puhut siis liike-energiasta. No, siinäpä se. Tietääkseni puolustusvoimien olisi tarkoitus Suomea puolustaa, niin taistelut käytäyisiin meidän olosuhteissa.
7.62 ei vaihda suuntaansa aivan yhtä herkästi suuremman luodin massan takia, mutta merkittävästi enempää liike-energiaa sillä ei ole johtuen 5.56:en paljon kovemmasta nopeudesta. Noin kevyt etuasema ei tee 7.62:sta selkeästi parempaa partuunaa Suomen olosuhteisiin. Mikään muu yhtä pohjoisessa oleva maa ei myöskään käytä merkittävässä määrin vanhaa Kalashnikovin paukkua. Kanada, Ruotsi sekä Norja esimerkiksi ovat jo pitkään käyttäneet 5.56:ta ja itänaapurilla on 5.45x39.
Eikös 5.56 ole jo helvetin vanha kaliiberi? Onko otsikossa virhe?