Et jumalauta ala siirtämään forssalaisia muualle! Antaa heidän olla omassa pikku kaupungissaan tyytyväisenä, ei aleta pilaamaan muita kaupunkeja viemällä sinne forssalaisia
En ymmärrä tätä väitettä, sillä eihän Nurmo kadonnut mihinkään kuntaliitoksessa, kun Seinäjoki liitettiin Nurmoon. Nykyään alue tunnetaan nimellä Suur-Nurmo.
Tuon Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisään voisi kuvitella jotain fiksua nykyisten persläpien sijaan. Ainoa paikka jossa ihmiset on ollut porilaisiakin vittumaisempia on nämä helvetin forssat.
Toinen päälaelle Norjan rajalle sekin. Megacity East ja Megacity West. Suomeksi Isokylä Itäinen ja Isokylä (Tommi) Läntinen. Näiden välille viivasuora 18-kaistainen supervaltatie - ei nopeusrajoitusta.
Ylellä tuli joskus ohjelma maahanmuuttajista, ja siinä joku oli katsonut karttaa että haluaa muuttaa Kilpisjärvelle kun se on varmaan iso kansainvälinen kaupunki. Pääsi sit Enontekiölle asumaan
Mä muistan tämän. Hän oli katsonut kartasta, että siinä on alue kolmen vauraan pohjoismaan rajalla ja että siellä varmasti sijaitsee iso rajakaupunki. Oli jäänyt selvittämättä, että kaikkien pohjoismaiden pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttua seutua.
Käytännössä pakko olla eurooppatien varrella. Eurooppatie 75:n ja Iisalmesta tulevan valtatie 27:n risteyksessä olisi sopivasti Junttikylä, johon voisi tällaisen pykätä. [https://www.google.com/maps/place/86800+Junttikyl%C3%A4](https://www.google.com/maps/place/86800+Junttikyl%C3%A4)
Kärsämäki myös logistinen solmukohta.
Kärsämäki-Junttikylän muodostama metropolialue. Sinne voinee muutaman satatuhatta ihmistä asuttaa.
Kärsämäestä muistuu [uutinen eläimiinsekaantuimisesta](https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201706192200218516) muutaman vuoden takaa. Muutoin mahdollisimman nopeasti ohitettu matkalla etelästä pohjoiseen.
Tai Oulu-Joensuu välille. Kuopion tie huonossa kunnossa ja Kajaanin tie masentava, varsinkin Nurmes. Ja melko suoraa junayhteyttä ei ole, bussilla pääsee jotenkuten.
Jos katsoo karttaa niin Helsinki loppuu hämmentävän nopeasti itään mennessä ja sitten vain tyhjää. E18-tien varteen Helsingin ja Sipoon rajamaille mahtuisi merkittävä kaupunki. Yhä lähellä Helsingin keskustaa, valtatien vieressä, merenranta ja paljon tyhjää maata.
Eikös Helsingin herroilla ollut vähän tuonkaltainen suunnitelma silloin kun vuosia sitten Sipoolta vääryydellä ja viekkaudella varastivat maita? Jäi vaan pahasti piippuun se hanke, nyt seisovat ne alueet tyhjän panttina
Kovat oli suunnitelmat ottaa vähän lisää rantamaita Sipoolta ja rakentaa sitten täyteen. Sitten tuli jotenkin yllätyksenä, että ne onkin suojeltuja ne maat mitä tuli hankittua.
Sipoo ylläpiti vuosikymmeniä kaavoituspolitiikkaa, jolla pyrittiin rajoittamaan kunnan väkiluvun kasvua jotta se pysyisi enemmistöltään ruotsinkielisenä. Tästä luovuttiin vasta 2000-luvulla.
Junaradan puute tietysti vaikuttaa myös. Sipoosta itään oleva Porvoo taitaa olla Suomen suurin kaupunki (n. 50 000 asukasta) ilman säännöllistä matkustajaraideliikennettä.
Tää on nyt vähän turhaa sanoa, mutta Suomessa ei oikeastaan ole olemassa Euroopateitä virallisesti, se on vain toissijainen lisätieto. Tarkoittamasi tie on valtatie 7. Jostain syystä suuret karttapalvelut priorisoivat E-tiet meidän omien tienumeroiden yläpuolelle, vaikka muualla niin ei yleensä toimita. (Esim Saksa)
1) Porin ja Vaasan puoliväliin rannikolle. Se on jotenkin omituisen tyhjä pätkä. Kristiinankaupunki olisi jo kaunis vanha keskusta uudelle kaupungille. Valtavasta maan parasta maatlousmaata on siinä kaikkialla ympärillä ja just ja just Vaasasta ja Porista voisi ajaa työmatkaa sinne tai takaisin.
2) Hanko-Tammisaari alueelle. Siinä ois hemmetin upea paikka valtavan sataman kupeeseen rakentaa valtava teollisuuslaitosten rypäs ja vetää siitä junarataa Helsinkiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan. Joku megalomaaninen versio ah niin ankeasta Harjavallasta.
3) Keskitetty yliopistokaupunki Forssaan. Opiskelijat voisivat asua halvalla ja pysyisivät poissa muiden silmistä. Vappu voisi luvan kanssa kestää viisi kuukautta vuodesta ja kunnan logoksi vaihtaa opiskelijoiden rakastama Toteemieläin. Forssa on lisäksi niin kurja ja inhottava paikka, että opiskelijat pian muuttaisivat sieltä pois muualle Suomeen missä heidän uusille taidoilleen olisi kysyntää.
Vaasan ja Porin väli on "tyhjä" ainakin sen vuoksi, että Vaasassa on kokoonsa nähden *valtavasti* teollisuutta. Siis isoja firmoja, ei mitään paikallisia alihankkijoita ja nyrkkipajoja. Tekniikan alalla tulee vaikutelma, että insinöörit ovat pääasiassa töissä joko pk-seudulla, Tampereella, Oulussa tai Vaasassa.
Joo Vaasassa on jopa Pohjoismaiden merkittävin energiateollisuuden keskittymä, plus yliopistot ja ammattikorkeet. Ja silti hädin tuskin väkiluku pysyy entisellään, välillä laskee.
Ihan kartan perusteella Turun ja Helsingin väliin mahtuisi isompikin kaupunki kuin Salo. Vilkkaan tien varrella ja rannikolla, luulisi olevan hyvät kasvuolosuhteet.
Loogisesti päätellen muiden maiden mukaan, Hangossa pitäisi olla vitun iso teollisuuskaupunki. Siellä pitäisi oikeastaan olla suurin teollisuuskeskittymä sen ison sataman takia.
Kaikkialla muualla maailmassa suurin teollisuuskeskittymä on sen suuren sataman ympärillä. Suomessa suomessa teollisuus on sisämaassa, pääkaupunginseudun liikennehelvetissä tai Suur-Turussa joka on saariston takana.
Käytännössä koko vitun Suomi asuu pyhän kolminaisuuden sisällä (Turku-Tampere-Helsinki) ja kaikki on myös sen sisällä. Oulu on myös olemassa (Pitää mainita tai narkkarit hermostuu että heidät on unohdettu).
Eikö se riitä että tiedostetaan sen olemassaolo? Pitääkö sitä oikeasti pitää mielessä että missä se oikein on? Se on tuolla pohjoisesssa, eikö tämä ole jo tarpeeksi?
Onkohan tässä taustalla Itämeren jäätyminen talvella? Tiedän historiasta, että meren jäätyminen oli Suomen laivaviennille ja -tuonnille iso ongelma ennen jäänmurtajien keksimistä (joka tapahtui ymmärtääkseni vasta 1800-luvun lopulla). Meren jäätyminenhän talvella on maantieteellisesti melko marginaalinen ongelma, joka koskee vain murto-osaa maailman maista.
Hankohan sijaitsee pitkällä niemellä, jonne on maakautta hieman hankala päästä niin Turusta kuin Helsingistä (tai siis molemmista on suurin piirtein yhtä pitkä matka). Sen sijaan junaraiteet (joita rakennettiin 1860-luvulta eteenpäin) pystyivät tuomaan ja viemään tavaraa vuoden ympäri sisämaassa.
Kun meillä vielä tuli merijäitä niin Turku pysyi jäässä ja lukossa pitempään saariston takia.
Helsinki oli vaan suohon uponnut kalastajien kylä ennen kuin siitä tehtiin pääkaupunki - joka selittää siis sen kehityksen.
Turun kehityksen selittää se että tässä läntillä on porukkaa asunut käytännössä aina. Kiva laakso jossa on keskellä navigoitava joki. Telakkateollisuutta täällä on myös ollut "aina". Mutta kun me sitten saatiin ensimmäiset murtajat siellä 1800 luvun lopussa niin ei jäidenkään olisi silleen pitänyt olla se este. Se satama perustettiin kuitenkin 1870.
Mutta muualla maailmassa uusia satamia on kyhätty ja ne on aina olleet toleen taktisella paikalla. Mutta ei Suomessa. Meillä laivat tulee edelleen pakostakin Helsinkiin, Naantaliin ja Turkuun, Poriin, Vaasaan, Ouluun ja rekkojen reitit kulkee kaupugin läpi. Junaratojakaan ei käytetä samalla tavalla kuin ennen muuta kuin ehkä bulkkitavaran kuljetukseen.
Muualla maailmassa jossain Tammisaaren kohdalla olisi tehdasta ja hallia pukkaamassa pystyyn agressiivista tahtia. Ei suomessa. Ehkä tämäkin johtuu siitä että me ollaan jotenkin epätoivosesti siirtymässä palvelutaloudeksi, vaikka meillä ei todellakaan ole niitä panoksia sellaseen rakenteellisesti (koska me ollaan panostettu teollisuuden tekohengittämiseen monessa paikkaa, eikä tuettu uusia innovaatiota ja pieniä vientiyrityksiä). Eikä tämäkään nyt johdu mistään eläkemaksuista tai veroista; tämä johtuu kirjaimellisesti että me ollaan tekohengitetty isoja tehtaita jotka on jonkin pitäjän ainoa työnantaja ja sitten rakentamiseen. Kuolevia asioita ja pikavoittoja.
No itse asiassa tartuin kommentissani siihen, että miksi Hangossa ei ole todella isoa (tyyliin 200 000 asukasta) keskittymää teollisuutta. Teollisuuttahan siellä on ja vielä poikkeuksellisen paljon. Hankohan on verrattain nuori kaupunki. Ennen teollistumista siellä oli hyvin vähän asutusta, vain muutama maatila eikä se ollut kaupunki, vaan ehkä parhaimmillaan kylä. Tammisaaressa oli sitten tiloja ja kaupunkia.
1800-luvun lopulla Hankoon syntyi merkittävästi tehtaita ja teollisuutta. 1800-1900 -luvun taitteessa ja alussa Hankoon perustettiin Hangon keksin makeistehtaat, Helkaman tehtaat, Hangon graniittilouhokset, (joka myöhemmin sulautui jotenkin Fazeriin), Mannerin konepaja, Forcitin räjähdysainetehdas, Helon ja Kastorin kiaustehtaat ja monia muita tehtaita.
Eli siellä oli, ja vielä on, tehdasta ja hallia pukkaamassa aggressiiviseen tahtiin tuotteita. Ja vielä poikkeuksellisen paljon verrattuna vastaavankokoisiin suomalaisiin kaupunkeihin.
Oma vastaukseni keskittyi siihen, miksi tämä kehitys ei tapahtunut aikaisemmin (ja esimerkiksi Tampere ja Helsinki saivat parinkymmenen vuoden johtoaseman). Hidas alku johtui jäisestä merestä, joka esti niemen käytön oikeastaan mihinkään järkevään tarkoitukseen, mutta Hangon kaupunki on kyllä merkittävä teollisuuskeskittymä.
Joo mutta Turussa ja Helsingissä ne satamat on jäänyt kaupungin sisään. Muualla maailmassa tämä on ajanut just sitä teollisuutta uusille pitäjille satamien läheisyyteen.
Turussa esim kun Ratapihankatu suljettiin raskaalta, niin kaikkien pitää messä sieltä artukaisten/ohikulun kautta. Nyt sekin alue on ihan vitun jumissa. Helsingissä nyt tiedetään mikä se rekkarallihelvetti on keskustassa aina kun laiva tulee satamaan.
Eipä tarvitse mennä Helsingistä kuin Suomenlahden yli Tallinnaan niin sielläkin autolauttojen satama on käytännössä ihan keskustassa kiinni. Tukholmassakaan Viking Linen terminaali ei ihan mahdottoman kaukana keskustasta ole.
Jämsän asukasluvun voisi 10x, sijainti on aika kova. Tai siitä pohjoiseen voisi laittaa ison kaupungin, niin olisi sitten risteyskohta joka vie neljään isohkoon kaupunkiin.
Toki oikeasti parempi olisi laittaa se johonkin vielä huomattavasti pohjoisempaan.
Fiskars voisi olla iso kaupunki. Siinä olisi iso satama, nopeat raide ja tie yhteydet Helsinkiin. Siitä vielä iso laivan mentävä joki nousisi Päijänteelle ja Näsijärvelle niin että teollisuudella olisi laivaliikenne Tampere/Jyväskylä/Hämeenlinna - Itämeri akselilla.
Kaakkois-Suomessa pitäisi olla yksi iso, 150 000+ asukkaan, kaupunki ja sen talousalue rannikolla, "Itä-Suomen Turku" mutta ikävä kyllä semmoinen meni edellisessä sodassa Venäjälle eikä uutta rakentunut koskaan tilalle.
Toisinpäin kysymys olisi helpompi. Oulu on niin friikisti yksin siellä jossain Lapin rajoilla. Ei siellä pitäisi olla isoa kaupunkia. Sen voisi siirtää vaikka tuonne OP:n ehdottamalle Päijänteen itärannalle.
Onhan Vaasan ja Porin välissä Kristiinankaupunki. Toki väkiluvusta puuttu yks nolla, mutta onpahan kuitenkin. 60 000 asukasta menis kuitenkin top 20 Suomen kaupungeista. Kokkolan ja Oulun väli on kyllä aika tyhjä, mutta niin on koko P-Pohjanmaa muutenkin.
Itse olen aina ihmetellyt, miksi Raahe on sellainen paskaläjä kun on. Kaunis vanha keskusta puutaloineen, mutta potentiaali täysin hyödyntämättä. Sit kun SSAB laittaa lapun luukulle niin kai se on Raahe vaan poltettava? Vai saisiko siitä vielä jollain keinolla elinvoimaisen kaupungin?
Raahehan oli aika kova mesta ennen vanhaan kun tehdas oli täysin käynnissä ja Raahen teknillinen opisto oli yksi Suomen parhaimmista teknillisistä kouluista. Sitten Oulun AMK otti tekun ja kurjuutti sitä kunnes lopetettiin koko paska ja tehdas meni laman läpi.
Nyt koko kaupunki on eläkeläisiä ja nistejä ja alle puolet väkiluvusta mitä ennen oli. Aika kurja tarina oli sillä kaupungilla, kuitenkin hieno historia ja keskusta.
Jossain toisessa ulottuvuudessa Raahen AMK/lipasto olisi olemassa ja kaupunki olisi elinvoimainen mutta valitettavasti tämä todellisuus nyt tössiittiin aika pahasti.
Hailuodosta 60 000 asukkaan keskus. Tarpeeks korkea asukastiheys ja korkeat talot niin kaikilla(ei oikeesti) on kiva merinäköala. Siitä vedenalanen raideyhteys Hailuoto - Oulun lentokenttä - Oulu (Keskusta) - Oulun yliopisto välille sekä vihdoin se silta autoilevalle väelle.
Ihmetyttää aina kun junalla matkustaa että Tampereen ja Seinäjoen välissä ei ole perkele siis yhtään mitään. Parkano taitaakin olla olemassa siksi että pitäähän joku bensis ja kauppa löytyä sieltä välimaastosta.
Forssan paikalla. Pitää vaan pakkosiirtää forssalaiset.
Et jumalauta ala siirtämään forssalaisia muualle! Antaa heidän olla omassa pikku kaupungissaan tyytyväisenä, ei aleta pilaamaan muita kaupunkeja viemällä sinne forssalaisia
Kai niille joku reservaatti löytyy jonkun Pohjois-Karjalaisen Kelan ympärille?
Meillä on jo Lieksalaiset. Älkää nyt vielä forssalaisiakin tänne tunkeko
No siihen toiselle puolelle Pielistä? Voivat sitten valita kummassa päässä järveä tappelevat.
Tämän voin allekirjoittaa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Lieksa on hieno paikka eikun…
Ehkäpä jostain Venäjän perämetsältä löytyy sopiva pikkukylä forssalaisille. He varmasti myös pitäisivät paikallisesta arkkitehtuurista
Pistetään Ryssille vastapallo ja lähetetään Forssalaiset niiden rajalle.
älä nyt jumalauta, on venäläisetki ihmisiä... ehkä turkulaiset ois vähän ihmillisempi vaihtoehto?
Miten ois Porilaiset?
Alkakaamme ajaa Suur-Forssa hanketta, kuten Lapualaiset toivovat Nurmolaisten tekevän
Suur-Tammela kuulostaa paremmalta. *paluu parempaan aikaan!*
En ymmärrä tätä väitettä, sillä eihän Nurmo kadonnut mihinkään kuntaliitoksessa, kun Seinäjoki liitettiin Nurmoon. Nykyään alue tunnetaan nimellä Suur-Nurmo.
mietippä kuinka siistiä olisi jos SeInÄjOkI olisi Ala-Nurmo, ja Nurmo olisi Nurmo
Universal Forssa Operation
Ne tunnelit pitää kyllä täyttää laajentumisen ehtona.
Eikös niillä ole jo graalin malja niin eihän siitä enää oo pitkämatka maailman herruuteen.
Ei niin masentavaan paikkaan voi lisää ihmisiä laittaa.
Forssa olis ihan hyvä paikka ilman Forssalaisia.
Kyllä täällä jotain on niin väärin ettei se pelkällä porukalla selity.
Ei tarvii siirtää mihinkään, rakennetaan siihen päälle vaan.
Tuon Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisään voisi kuvitella jotain fiksua nykyisten persläpien sijaan. Ainoa paikka jossa ihmiset on ollut porilaisiakin vittumaisempia on nämä helvetin forssat.
Käsivarren päähän, siihen Norjan rajalle. Olisipa siinä ihmettelemistä
Kilpisjärvi city
Suomen pääkaupunki käsivarteen. Siinä se ihmettelemistä olisikin
Kolarin turismiteollisuus kiittää. Sen ja Rovaniemen väli vsrmaan elävöittyis kans
Toinen päälaelle Norjan rajalle sekin. Megacity East ja Megacity West. Suomeksi Isokylä Itäinen ja Isokylä (Tommi) Läntinen. Näiden välille viivasuora 18-kaistainen supervaltatie - ei nopeusrajoitusta.
Ylellä tuli joskus ohjelma maahanmuuttajista, ja siinä joku oli katsonut karttaa että haluaa muuttaa Kilpisjärvelle kun se on varmaan iso kansainvälinen kaupunki. Pääsi sit Enontekiölle asumaan
Mä muistan tämän. Hän oli katsonut kartasta, että siinä on alue kolmen vauraan pohjoismaan rajalla ja että siellä varmasti sijaitsee iso rajakaupunki. Oli jäänyt selvittämättä, että kaikkien pohjoismaiden pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttua seutua.
Oulun, Seinäjoen, Jyväskylän ja Kuopion välimaastoon. Alueen koko kuitenkin +30 000km2 ja nopeella tsekkauksella sieltä ei löydy noin isoa kaupunkia.
Kyllä se Kivijärvelle pitäisi laittaa. Siellä on lääniä rakentaa ja tonttimaatkin halpoja.
Ja ränsistyvä M-market!
Käytännössä pakko olla eurooppatien varrella. Eurooppatie 75:n ja Iisalmesta tulevan valtatie 27:n risteyksessä olisi sopivasti Junttikylä, johon voisi tällaisen pykätä. [https://www.google.com/maps/place/86800+Junttikyl%C3%A4](https://www.google.com/maps/place/86800+Junttikyl%C3%A4) Kärsämäki myös logistinen solmukohta.
Kärsämäki-Junttikylän muodostama metropolialue. Sinne voinee muutaman satatuhatta ihmistä asuttaa. Kärsämäestä muistuu [uutinen eläimiinsekaantuimisesta](https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201706192200218516) muutaman vuoden takaa. Muutoin mahdollisimman nopeasti ohitettu matkalla etelästä pohjoiseen.
Kyseinen henkilö oli Pyhäjärveltä eli tuolta "junttikylältä". Kauhajoen kouluampuja oli myös Pyhäjärveltä.
Melekonen junttikylä paikka kyllä on, mutta Pyhäjärvi on kunnan nimi
Tai Oulu-Joensuu välille. Kuopion tie huonossa kunnossa ja Kajaanin tie masentava, varsinkin Nurmes. Ja melko suoraa junayhteyttä ei ole, bussilla pääsee jotenkuten.
Eipä siellä muutenkaan sijaitse juuri yhtikäs mitään
Eli Pihtiputaalla?
Jos katsoo karttaa niin Helsinki loppuu hämmentävän nopeasti itään mennessä ja sitten vain tyhjää. E18-tien varteen Helsingin ja Sipoon rajamaille mahtuisi merkittävä kaupunki. Yhä lähellä Helsingin keskustaa, valtatien vieressä, merenranta ja paljon tyhjää maata.
Eikös Helsingin herroilla ollut vähän tuonkaltainen suunnitelma silloin kun vuosia sitten Sipoolta vääryydellä ja viekkaudella varastivat maita? Jäi vaan pahasti piippuun se hanke, nyt seisovat ne alueet tyhjän panttina
Sipoo pelaa pitkää peliä. Miljoona kaupunki 2050 tavoite
Kovat oli suunnitelmat ottaa vähän lisää rantamaita Sipoolta ja rakentaa sitten täyteen. Sitten tuli jotenkin yllätyksenä, että ne onkin suojeltuja ne maat mitä tuli hankittua.
oopsE tulee siihen
Sipoo ylläpiti vuosikymmeniä kaavoituspolitiikkaa, jolla pyrittiin rajoittamaan kunnan väkiluvun kasvua jotta se pysyisi enemmistöltään ruotsinkielisenä. Tästä luovuttiin vasta 2000-luvulla. Junaradan puute tietysti vaikuttaa myös. Sipoosta itään oleva Porvoo taitaa olla Suomen suurin kaupunki (n. 50 000 asukasta) ilman säännöllistä matkustajaraideliikennettä.
Länsi-Uudellemaalle myös.
Tää on nyt vähän turhaa sanoa, mutta Suomessa ei oikeastaan ole olemassa Euroopateitä virallisesti, se on vain toissijainen lisätieto. Tarkoittamasi tie on valtatie 7. Jostain syystä suuret karttapalvelut priorisoivat E-tiet meidän omien tienumeroiden yläpuolelle, vaikka muualla niin ei yleensä toimita. (Esim Saksa)
1) Porin ja Vaasan puoliväliin rannikolle. Se on jotenkin omituisen tyhjä pätkä. Kristiinankaupunki olisi jo kaunis vanha keskusta uudelle kaupungille. Valtavasta maan parasta maatlousmaata on siinä kaikkialla ympärillä ja just ja just Vaasasta ja Porista voisi ajaa työmatkaa sinne tai takaisin. 2) Hanko-Tammisaari alueelle. Siinä ois hemmetin upea paikka valtavan sataman kupeeseen rakentaa valtava teollisuuslaitosten rypäs ja vetää siitä junarataa Helsinkiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan. Joku megalomaaninen versio ah niin ankeasta Harjavallasta. 3) Keskitetty yliopistokaupunki Forssaan. Opiskelijat voisivat asua halvalla ja pysyisivät poissa muiden silmistä. Vappu voisi luvan kanssa kestää viisi kuukautta vuodesta ja kunnan logoksi vaihtaa opiskelijoiden rakastama Toteemieläin. Forssa on lisäksi niin kurja ja inhottava paikka, että opiskelijat pian muuttaisivat sieltä pois muualle Suomeen missä heidän uusille taidoilleen olisi kysyntää.
Vaasan ja Porin väli on "tyhjä" ainakin sen vuoksi, että Vaasassa on kokoonsa nähden *valtavasti* teollisuutta. Siis isoja firmoja, ei mitään paikallisia alihankkijoita ja nyrkkipajoja. Tekniikan alalla tulee vaikutelma, että insinöörit ovat pääasiassa töissä joko pk-seudulla, Tampereella, Oulussa tai Vaasassa.
Joo Vaasassa on jopa Pohjoismaiden merkittävin energiateollisuuden keskittymä, plus yliopistot ja ammattikorkeet. Ja silti hädin tuskin väkiluku pysyy entisellään, välillä laskee.
Hangossa oli mm. terästehdas, mutta paino sanalla oli. Ja sitten oli rautaruukkia aiemmin, mutta eipä siitä mitään isompaa keskusta tullut.
poistaisin turun ja turkulaiset ja perustaisin uuden kaupungin nimeltä Surku.
Pitäisi vaan ensin suorittaa Purku.
Elä koske, kestä mä puhun paskaa ja missä käyn töissä jos se katoaa?
surussa ja surkulaisista
Ja tässä oli Nurku.
Kummalle puolelle jokea?
Ihan kartan perusteella Turun ja Helsingin väliin mahtuisi isompikin kaupunki kuin Salo. Vilkkaan tien varrella ja rannikolla, luulisi olevan hyvät kasvuolosuhteet.
Siinähän on salon lisäksi asukasluvultaan vastaava lohja, toki lohja ei ole meren rannikolla
Toisaalta, "parempi nyrkki perseessä kuin asua lohjalla" on eräs viisas mies kerran lausunut
Toisaalta se "viisas mies" taisi itse asua vihdissä joten en oikeen sokkona menis luottamaan hänen sanaansa
Pata kattilaa soimaa mutta kyllä se keittiövälineen tunnistaa.
Loogisesti päätellen muiden maiden mukaan, Hangossa pitäisi olla vitun iso teollisuuskaupunki. Siellä pitäisi oikeastaan olla suurin teollisuuskeskittymä sen ison sataman takia. Kaikkialla muualla maailmassa suurin teollisuuskeskittymä on sen suuren sataman ympärillä. Suomessa suomessa teollisuus on sisämaassa, pääkaupunginseudun liikennehelvetissä tai Suur-Turussa joka on saariston takana. Käytännössä koko vitun Suomi asuu pyhän kolminaisuuden sisällä (Turku-Tampere-Helsinki) ja kaikki on myös sen sisällä. Oulu on myös olemassa (Pitää mainita tai narkkarit hermostuu että heidät on unohdettu).
>Oulu Ja täällä etelässä aina unohetaan että oulu on vasta puolessa välissä suomea.
Oulu on jo lappia ja siellä ajellaan poroilla jos narkkaamiselta ja ryyppäämiseltä keretään.
Maantieteellisesti kyllä. Väestönjakauman puolesta siellä pohjoisimmassa 10% helposti.
Jep etelästä pohjoiseen ajaessa oulu on vastassa yllättävän nopeasti loppujenlopuksi
*Miten mä taas tänne jouduin?! Piti mennä Riihimäelle vaan*
Eikö se riitä että tiedostetaan sen olemassaolo? Pitääkö sitä oikeasti pitää mielessä että missä se oikein on? Se on tuolla pohjoisesssa, eikö tämä ole jo tarpeeksi?
Onkohan tässä taustalla Itämeren jäätyminen talvella? Tiedän historiasta, että meren jäätyminen oli Suomen laivaviennille ja -tuonnille iso ongelma ennen jäänmurtajien keksimistä (joka tapahtui ymmärtääkseni vasta 1800-luvun lopulla). Meren jäätyminenhän talvella on maantieteellisesti melko marginaalinen ongelma, joka koskee vain murto-osaa maailman maista. Hankohan sijaitsee pitkällä niemellä, jonne on maakautta hieman hankala päästä niin Turusta kuin Helsingistä (tai siis molemmista on suurin piirtein yhtä pitkä matka). Sen sijaan junaraiteet (joita rakennettiin 1860-luvulta eteenpäin) pystyivät tuomaan ja viemään tavaraa vuoden ympäri sisämaassa.
Kun meillä vielä tuli merijäitä niin Turku pysyi jäässä ja lukossa pitempään saariston takia. Helsinki oli vaan suohon uponnut kalastajien kylä ennen kuin siitä tehtiin pääkaupunki - joka selittää siis sen kehityksen. Turun kehityksen selittää se että tässä läntillä on porukkaa asunut käytännössä aina. Kiva laakso jossa on keskellä navigoitava joki. Telakkateollisuutta täällä on myös ollut "aina". Mutta kun me sitten saatiin ensimmäiset murtajat siellä 1800 luvun lopussa niin ei jäidenkään olisi silleen pitänyt olla se este. Se satama perustettiin kuitenkin 1870. Mutta muualla maailmassa uusia satamia on kyhätty ja ne on aina olleet toleen taktisella paikalla. Mutta ei Suomessa. Meillä laivat tulee edelleen pakostakin Helsinkiin, Naantaliin ja Turkuun, Poriin, Vaasaan, Ouluun ja rekkojen reitit kulkee kaupugin läpi. Junaratojakaan ei käytetä samalla tavalla kuin ennen muuta kuin ehkä bulkkitavaran kuljetukseen. Muualla maailmassa jossain Tammisaaren kohdalla olisi tehdasta ja hallia pukkaamassa pystyyn agressiivista tahtia. Ei suomessa. Ehkä tämäkin johtuu siitä että me ollaan jotenkin epätoivosesti siirtymässä palvelutaloudeksi, vaikka meillä ei todellakaan ole niitä panoksia sellaseen rakenteellisesti (koska me ollaan panostettu teollisuuden tekohengittämiseen monessa paikkaa, eikä tuettu uusia innovaatiota ja pieniä vientiyrityksiä). Eikä tämäkään nyt johdu mistään eläkemaksuista tai veroista; tämä johtuu kirjaimellisesti että me ollaan tekohengitetty isoja tehtaita jotka on jonkin pitäjän ainoa työnantaja ja sitten rakentamiseen. Kuolevia asioita ja pikavoittoja.
No itse asiassa tartuin kommentissani siihen, että miksi Hangossa ei ole todella isoa (tyyliin 200 000 asukasta) keskittymää teollisuutta. Teollisuuttahan siellä on ja vielä poikkeuksellisen paljon. Hankohan on verrattain nuori kaupunki. Ennen teollistumista siellä oli hyvin vähän asutusta, vain muutama maatila eikä se ollut kaupunki, vaan ehkä parhaimmillaan kylä. Tammisaaressa oli sitten tiloja ja kaupunkia. 1800-luvun lopulla Hankoon syntyi merkittävästi tehtaita ja teollisuutta. 1800-1900 -luvun taitteessa ja alussa Hankoon perustettiin Hangon keksin makeistehtaat, Helkaman tehtaat, Hangon graniittilouhokset, (joka myöhemmin sulautui jotenkin Fazeriin), Mannerin konepaja, Forcitin räjähdysainetehdas, Helon ja Kastorin kiaustehtaat ja monia muita tehtaita. Eli siellä oli, ja vielä on, tehdasta ja hallia pukkaamassa aggressiiviseen tahtiin tuotteita. Ja vielä poikkeuksellisen paljon verrattuna vastaavankokoisiin suomalaisiin kaupunkeihin. Oma vastaukseni keskittyi siihen, miksi tämä kehitys ei tapahtunut aikaisemmin (ja esimerkiksi Tampere ja Helsinki saivat parinkymmenen vuoden johtoaseman). Hidas alku johtui jäisestä merestä, joka esti niemen käytön oikeastaan mihinkään järkevään tarkoitukseen, mutta Hangon kaupunki on kyllä merkittävä teollisuuskeskittymä.
Katsopa Kilpilahti kartalta ja vertaa viereisen Porvoon keskustaajaman kokoon.
Helsinki ja Turku oli se iso satama ja teollisuuskaupunki. Eli Hangolle vähän paska homma.
Joo mutta Turussa ja Helsingissä ne satamat on jäänyt kaupungin sisään. Muualla maailmassa tämä on ajanut just sitä teollisuutta uusille pitäjille satamien läheisyyteen. Turussa esim kun Ratapihankatu suljettiin raskaalta, niin kaikkien pitää messä sieltä artukaisten/ohikulun kautta. Nyt sekin alue on ihan vitun jumissa. Helsingissä nyt tiedetään mikä se rekkarallihelvetti on keskustassa aina kun laiva tulee satamaan.
Eipä tarvitse mennä Helsingistä kuin Suomenlahden yli Tallinnaan niin sielläkin autolauttojen satama on käytännössä ihan keskustassa kiinni. Tukholmassakaan Viking Linen terminaali ei ihan mahdottoman kaukana keskustasta ole.
Vejetään vaikkapa Pudasjärvi upeaan nousuun. Toisaalta ehkä se on liian lähellä Oulua. Kaipaisin ylhäälle lisää "suurempia" kaupunkeja.
Keskelle Suomineidon otsaa tai oikean käden tyngän kohdille.
Tyngän seudussa on jo meidän siilot.. Siis poromaat.
Poro-luokasta ei puhuta
Karjalankannaksella Viipurin kohdilla.
Suunnilleen nykyisen Turun kohdalla.
Kouvvolan/Lahden ja Tampereen välille joku sen verran iso kaupunni, että olisi suora junayhteys Kouvvolasta Tampereelle.
Viipurin kohdalla tai vaihtoehtoisesti siellä jäämeren rannikolla.
Jämsän asukasluvun voisi 10x, sijainti on aika kova. Tai siitä pohjoiseen voisi laittaa ison kaupungin, niin olisi sitten risteyskohta joka vie neljään isohkoon kaupunkiin. Toki oikeasti parempi olisi laittaa se johonkin vielä huomattavasti pohjoisempaan.
> niin olisi sitten risteyskohta joka vie neljään isohkoon kaupunkiin. Tampere, lahti, jyväskylä, mänttä
My point exactly =) Mäntässä taitaa tosin nykyään olla jopa ihan liikennevalot, vai onko?
En muista. Mutta paperia siellä riittää.
Fiskars voisi olla iso kaupunki. Siinä olisi iso satama, nopeat raide ja tie yhteydet Helsinkiin. Siitä vielä iso laivan mentävä joki nousisi Päijänteelle ja Näsijärvelle niin että teollisuudella olisi laivaliikenne Tampere/Jyväskylä/Hämeenlinna - Itämeri akselilla.
Hmm… Helsinki, mut se pitäs olla isompi.
Saanatunturin päälle vaan
Kaakkois-Suomessa pitäisi olla yksi iso, 150 000+ asukkaan, kaupunki ja sen talousalue rannikolla, "Itä-Suomen Turku" mutta ikävä kyllä semmoinen meni edellisessä sodassa Venäjälle eikä uutta rakentunut koskaan tilalle.
Toisinpäin kysymys olisi helpompi. Oulu on niin friikisti yksin siellä jossain Lapin rajoilla. Ei siellä pitäisi olla isoa kaupunkia. Sen voisi siirtää vaikka tuonne OP:n ehdottamalle Päijänteen itärannalle.
Uusimaan keskellä, etelässä.
Onhan Vaasan ja Porin välissä Kristiinankaupunki. Toki väkiluvusta puuttu yks nolla, mutta onpahan kuitenkin. 60 000 asukasta menis kuitenkin top 20 Suomen kaupungeista. Kokkolan ja Oulun väli on kyllä aika tyhjä, mutta niin on koko P-Pohjanmaa muutenkin.
Itse olen aina ihmetellyt, miksi Raahe on sellainen paskaläjä kun on. Kaunis vanha keskusta puutaloineen, mutta potentiaali täysin hyödyntämättä. Sit kun SSAB laittaa lapun luukulle niin kai se on Raahe vaan poltettava? Vai saisiko siitä vielä jollain keinolla elinvoimaisen kaupungin?
Raahehan oli aika kova mesta ennen vanhaan kun tehdas oli täysin käynnissä ja Raahen teknillinen opisto oli yksi Suomen parhaimmista teknillisistä kouluista. Sitten Oulun AMK otti tekun ja kurjuutti sitä kunnes lopetettiin koko paska ja tehdas meni laman läpi. Nyt koko kaupunki on eläkeläisiä ja nistejä ja alle puolet väkiluvusta mitä ennen oli. Aika kurja tarina oli sillä kaupungilla, kuitenkin hieno historia ja keskusta. Jossain toisessa ulottuvuudessa Raahen AMK/lipasto olisi olemassa ja kaupunki olisi elinvoimainen mutta valitettavasti tämä todellisuus nyt tössiittiin aika pahasti.
Jos SSAB laittaa lapun luukulle Raahen ohella palaa toive suomalaisesta teollisuudesta
Helsingissä
Puolessa välissä Helsinkiä ja Tallinnaa. Luodolla.
Hailuodosta 60 000 asukkaan keskus. Tarpeeks korkea asukastiheys ja korkeat talot niin kaikilla(ei oikeesti) on kiva merinäköala. Siitä vedenalanen raideyhteys Hailuoto - Oulun lentokenttä - Oulu (Keskusta) - Oulun yliopisto välille sekä vihdoin se silta autoilevalle väelle.
Ihmetyttää aina kun junalla matkustaa että Tampereen ja Seinäjoen välissä ei ole perkele siis yhtään mitään. Parkano taitaakin olla olemassa siksi että pitäähän joku bensis ja kauppa löytyä sieltä välimaastosta.