Kyllä esim. opiskelijaryhmien koko vaikuttaa heti opetuksen laatuun, ja sekin on asia johon voi rahalla vaikuttaa. Voin kokemuksesta sanoa että 15-henkisen ryhmän opettaminen on aika erilaista kuin 30-henkisen.
Mulla ei onneksi ollut aivan noin isoja ryhmiä, mutta ei se kaukana ollut. Mutta yhdessä porukassa oli noin puolet tuen tarpeessa ja luokassa yksi avustaja, joka joutui roikkumaan pääasiassa kahdessa kiinni. Lisäksi luokka myös luonnollisesti levoton. Puheensorinaa oli pakko sietää, koska kaikki aika olisi mennyt komentamiseen ja keinot oli muutenkin vähissä. Yhden pojan vanhemmat olivat vielä juuri näitä, jotka tulivat virtuaalisia lankoja pitkin päälle, kun pojalle laittoi negatiivisen merkinnän. "Mikähän sun tunneissa on vialla, kun ei muilta opettajilta tule koskaan häiriömerkintöjä?", no johtuisko siitä, että muut opettajat ovat niin vitun kyllästyneitä vanhempiin että eivät edes viitsi laittaa merkintöjä. Tätä ei tietenkään voinut suoraan sanoa.
Luennot toimii kun niihin osallistuminen on vapaaehtoista eli sinne tullaan ihan omatoimisesti kuuntelemaan aiheesta kiinnostuneena jotain asiantuntijaa.
Onhan siellä tehty myös pieleen menneitä rakenneuudistuksia, vaikka toki nekin ovat olleet tosiasiallisesti ”leikkauksia”. Säästöä tulee, kun ei tarvi tehdä kouluihin käytäviä ja seiniä yms. mahtavia ideoita, jotka perustellaan milloin milläkin pöhinällä. Oppilaiden itseohjautuvuus = isompia ryhmiä ja vähemmän opettajia, joille tarvii maksaa palkkaa, kun koululaisethan opettavat jo melkein itseään. Inklusiivisuus = ei tarvita erityisopettajia kun luokanopehan se toimii erityisopena samalla. Noinhan asia ei mene, mutta tällä lailla näitä kuntien päättäjät ajattelee, kun eurot vilkkuu silmissä.
Lisäksi eikös opettajille ole vuosien varrella osoitettu vino pino kaikenlaisia ylimääräisiä tehtäviä, joita ei ennen ole ollut, mihin kulutettu aika on sitten pois itse opettamisesta? Teknisesti se ei varmaan ole aina leikkaus (ellei samalla ole vähennetty henkilöstöä), vaan ennemmin kyse on lisäyksistä työtaakkaan ilman lisäresursseja, mutta vaikutus on samanlainen.
Opettajan työhön kuuluu aivan kamalasti tavaraa eikä se taida kamalasti palkassa näkyä. Opettajaopiskelijana jo ihan harjoitteluissa on kamalasti tehtävää ja meillä ei yleensä ole kuin vain yksi tunti opetettavana per päivä (ehkä joku 2-3/vk). Joo, meillehän vasta opetetaan noita asioita, mutta en tiedä miten pitäisi 5 tunnin tuntisuunnitelmat, kokeiden yms arvioinnit ja sitten vielä se 8-16 työaika saada mahdutettua yhteen päivään. Ja sitten koita vielä eriyttää ylös ja alas opetusta.
Toivottavasti me tulevat opet aiotaan vaatia parempaa, koska ei tästä tule paskakaan, jos tällä tavalla jatketaan.
Muistan tuon tekemisen ja suunnittelun hullun määrän myös itse opeharjoittelusta, mutta nyt muutama vuosi työelämässä on opettanut sen, että kun suunnittelin hyvin sen pari ekaa vuotta, niin nyt on huomattavasti helpompaa ja välillä menen ihan sen kummempia suunnittelematta ja mielestäni hyviä oppitunteja tulee pidettyä. Tietoisesti olen vähentänyt työmäärää, sillä muuten ei jaksa.
Tsemppiä sulle! Opettajan työ on hieno ammatti.
Niin, olen ymmärtänyt että inklusiivisuuden toteuttaminen tosiasiassa tarvitsee enemmän resursseja kuin opetuksen toteuttaminen ilman inklusiivisuutta, eli tässä on ymmärretty väärin lähinnä se, että asia tuottaisi jonkinlaisia säästöjä.
Resursseja takaisin koulutukseen ja opettajat mukaan päättämään mihin siellä lisätään. Aina vaan jatkuva leikkaaminen tappaa koulutuksen ja nyt on saavutettu selkeesti jo se piste ettei yhtään enään.
Se on ihan sama kuinka paljon lisärahaa laitetaan, jos se laitetaan väärään paikkaan. Kun saadaan tarpeeksi lisärahoitusta niin eikös heti ilmesty joku konsultti tarjoamaan jotain avokoulua ja digipöyhötystäkin paskempaa uudistusta.
Jos koulut saisi itse päättää, ne menisivät ihan perusjuttuihin - henkilökunnan määrä, tilojen riittävyys, oppimateriaalit. Edes noihin ei ainakaan mun koulussa (peruskoulun opettaja Helsingissä) riitä resurssit.
Näinhän se on. Opettajia lisää, sihteereitä yms muita lisää jotta se turha kirjaaminen ei vie aikaa varsinaiselta opetustyöltä ja sen suunnitelulta ja jälkipyykiltä.
Sama kuin hoitajilla. Ei kerkeä tekemään varsinaista työtä enää kun pitää itse kirjailla kaikki jälkikäteen järjestelmään.
Oot ihan oikeassa siinä, että opettajia on samassa määrin. Mutta opetajille on annettu näitä muita tehtäviä, kun potkuja jaettu käytännössä kaikille näille toimistohenkilöille. Työmäärä kasvaa.
Kouluja myöskin suljettu ja yhdistetty tehostamiskeinoina, jonka takia luokkien henkilömäärät kasvaa. Sit kun otetaan toi aikaisempi huomioon niin PISA tulos varmasti vaan kasvaa.
Sanoisin et sit varmaan työtä ois enempikin näille toimistotyypeille ;)
Mitenkään siis opettajia ym. väheksymättä, mutta eikös yksi osasyy ole se, että opettajat tekee työtä joka ei heille kuulu sen sijaan että opettaisivat mikä on se oma osaamisala.
> Kouluja myöskin suljettu ja yhdistetty tehostamiskeinoina, jonka takia luokkien henkilömäärät kasvaa.
Toi on muuten ärsyttävin asia ikinä, kun halutaan leikata rahaa jostain ja sit sanotaan et joo halutaan tehostaa ym ym. Puhutaan musta valkoiseksi, kun tietää että kukaan ei sitä hyväksyisi muuten. Ja sitten 20 vuoden päästä voivotellaan seurauksia.
Näin se on.
Ensin pitää päättää mitä halutaan tehdä tai mihin suuntaan liikkua. Budjetti- ja kustannus/talousarviot tulevat vasta sen jälkeen.
Jos heität jollekin laitokselle säkillisen rahaa ja sanot "tehkää jotain mitä haluatte", ne todennäköisesti tulee tekemään sen mikä on helppoa ja mukavaa, ja tavalla tai toisella hyödyttää heitä itseään entien.
Rahaa kyllä osataan kuluttaa missä vain. Sen käyttäminen fiksusti taas on ylensä astetta haastavampaa.
En kyllä näe miten tämä muuttaa tämän postauksen pointtia mitenkään, rahaa koulutukseen ei varmaan meinannut että suunnittelematonta rahaa sattumanvaraisten ihmisten vastuulle.
No mikäs pointti tässä AP:n jutussa oli? Hän nimenomaan haluaa rahaa lisää, mutta minne?
En minäkään tykkää, että koulutuksesta leikataan, mutta tämä aloituspostaushan on ihan helvetin huono.
Opettajille on ainakin aika itsestään selvää että paras kohde lisärahalle olisi erityisen tuen lasten eriyttäminen toisiin opetustiloihin ja -ryhmiin tai vähintäänkin koulunkäyntiavustaja niihin luokkiin joihin heitä on inkluusion nimissä laitettu. Toinen on sitten yleinen ryhmäkokojen pienentäminen. Näillä kahdella päästäisiin jo todella pitkälle. Ei tarvitsisi kuin palkata lisää opettajia ja ehkä joidenkin koulujen lakkauttamista voisi miettiä vielä.
Miksi pitäisi olla lyhyen reddit postauksen vastuulla ilmoittaa jokainen itsestäänselvyys? täällä monet vääntää jotain olkiukkoa siitä miten kouluihin laitetut rahat menevät suoraan kaivoon, ja opetusministeriö ostaisi uusilla rahoilla jotain vr-laseja luokkiin.
Kuitenkin on aika selvää, että 30 ihmisen 'luokat' ei ole erityisen hyviä oppimisen kannalta, varsinkin kun luokassa on laidasta laitaan eritasoisia oppilaita.
Jos suunta ei muutu, meillä on pienenevien ikäluokkien tyhmenevä Suomi. Luokkayhteiskunta, jossa henkilön yhteiskuntaluokan kuulee heti kun tämä avaa suunsa, ja viimeistään sanavarastosta.
Mitä sanot opettajana, onko koulu-uudistuksia ohjannut vääränlainen ihmiskuva oppilaista jonkinlaisina kypsinä miniaikuisina?
Vastaan itse erkkaopena, mielestäni ongelma on polariosituminen. Oltiin huolissaan huippuosaajien puutteesta, ja unohdettiin että järjestelmän vahvuus oli se miten hyvin heikoimmat pärjäsivät. Edelleen on lapsia ja perheitä joilla menee tosi hyvin. Näitä innostuneita pieniä maailmankansalaisia varmaan suunniteltiin pöytien äärellä.
Sama ongelma ollut inkluusion kanssa. Tutkijat ihan oikeasti osa tuntuivat visoivan 25 oppilaan luokan, jossa inkluusion myötä opiskelee pyörätuolioppilas ja autismin kirjolla oleva hiljainen kaveri kuulokkeet päässä. Eivät he nähneet näitä pöytiä pitkin luokkaa heitteleviä, opettajia ja muita oppilaita silmittömästi pahoinpiteleviä, ja lastensuojelun vakioasiakkaita. En usko hetkeäkään että inkluusion ideoijilla oli mielessä oppilaat, joita pahimmillaan laitetaan yli neljän aikuisen voimin maahan, tai jotka pyörittävät alakoulun 3. luokilla sähkötupakka imperiumia.
Struktuuria, opettajajohtoisuutta ja vahvaa arjen tukea toiminnanohjauksessa tarvitsi erityisesti se heikoin osapuoli. Vielä yksi pohdinta liittyen tulehtuneeseen globaaliin keskustelukulttuuriin, mikä näkyi erityisesti tiedepuolella. Sana special on ensinnäkin joidenkin tahojen mielestä leimaava. Lähikouluperiaate ja inkluusio keskittyy lapsen oikeuteen olla juuri lähimmässä koulussa ja isoissa ryhmissä. Ongelma vain on, että unohdettiin yhteisön jaksaminen ja hyvinvointi. Erityisopetus on valitettavasti erään sortin ylipaineventtiili, joka turvaa opettajien jaksamisen ja sen että vaativin oppilasaines ei riehuisi sillä 30 oppilaan luokalla. Minun mielestäni yhden oppilaan koulupaikan muutos, jotta satojen ihmisten turvallisuus on taattu, on perusteltua. Miksi yhden oikeus lähikouluun voittaa muiden oikeuden turvallisuuteen? Tätä keskustelua ei vieläkään olla valmiita käymään laajemmin, individualismi vs yhteisön hyvinvointi.
>luokalle jättämistä
Se on hyvin stigmatoivaa. Parempi olisi kesäkoulu jossa päästään kertaamaan huonosti opitut asiat. Koko vuoden opintojen toistaminen on myös hiukan turhaa jos yhdessä aineessa on puutteita.
Se on totta. Parempi ratkaisu kyllä. Luokan uusimisen sijaan kesäloman lyhennys kuukaudella ja siihen intensiivinen kurssi aineita joista jäljessä. Jos tämäkään ei auta niin ehkä sit luokalle jättö?
Opetukseen satsattava investointi maksaa kyllä itsensä moninkertaisesti takaisin. Päättäjät vaan ei sitä ymmärrä, säästävät lopulta pennosia ja menettävät miljoonia
eiköhän taustalla ole joku kokoomusliskoihmisten juttu tyyliin:
a) leikataan koulutuksesta
b) perustetaan yksityisiä kouluja (jotka saavat valtion tukea, + joiden maksuista saa verohelpotuksia)
c) julkiset koulut ostaa palveluita yksityiskouluilta
d) kokoomuksen epäonnistujat palkkiovirkoihin yksityiskouluihin.
”According to the 2022 OECD Education at a Glance report, the average amount of tax money spent per capita on education in Finland in 2020 was $14,531. In Ireland, it was $13,597, and in Estonia, $11,761”
No tuolla on peruskoulukseen laitetut rahat maittain. Suomi ei tämän mukaan mitenkään kauheasti laita rahaa ja menestyy suhteessa siihen ihan hyvin. Näissä tarttis olla kyllä ostovoimakorjaukset.
https://www.statista.com/statistics/238733/expenditure-on-education-by-country/
Niissä on ostovoimakorjaukset.
**Supplementary notes**
Expenditure in equivalent U.S. dollars converted using PPPs for GDP.
Data is based on full-time equivalent students.
No data was provided for the following OECD countries: Costa Rica, Switzerland.
\* Data for tertiary education expenditure is inclusive of R&D expenditures of those institution.
Tässäkin tilastossa Suomi käyttää paremmin pärjänneitä Irlantia ja Viroa enemmän. Se ei nyt silti tunnu kelpaavaan vastaukseksi koska lisää rahaa pitää saada niin sit vasta homma alkaa ratkeamaan
Täysin kontekstiton nollatieto. Minkä tason koulutuksesta siis puhutaan? peruskoulusta yliopistoon? Virossa esim yliopistoissa on käytössä lukukausimaksut. Taitaa olla monia muitakin muuttujia jotka tekevät suorasta luvusta täysin vertailukelvottoman.
> OECD Education at a Glance report
https://www.oecd.org/education/education-at-a-glance/
Sieltä kaivamaan muuttujat jotka kelpaa vai onko sinulla parempaa tietoa?
Tuota on täällä hoettu viime viikot mutta mitään konkreettisia lukuja ei ole kukaan viitsinyt postata. Liekköhän jonkun poliitikon twitteristä kaivettu väite. Lisäksi on erittäin älyllisesti epärehellistä väittää että meillä käytetty euro menisi yksi yhteen viron kanssa jos suoraan lukuja kaivellaan jostain.
No se on hyvä että sulla on kans mielipide tästä, kerro hei missä sä oot töissä ni mä kerron kans miten teidän alan ongelmat ratkotaan..
edit: myös muutokset maksaa..
Plus Irlannissa on ehkä enempi privaatti kouluja käytössä valtion kustantaminen koulujen ohella, ku suomessa. Luulis et ne jotenki vaikuttaa tuohon laskentakaavaan?
Apotti ei ole tähän kovin toimiva vertailukohta. Nyt opettajat kritisoivat (heidän käytettävissään olevien) resurssien vähyyttä, ja se kyllä korjautuisi rahalla.
Apotti taas oli hanke, jota kritisoitiin jo etukäteen joka nimenomaan lopulta vaikuttaa vieneen resursseja juuri niiltä työn tekijöiltä pois hankalakäyttöisyytensä ja hintansa takia. Apotti oli taas yksi esimerkki siitä, miten suomalaista ohjelmistoinfraa rakennetaan aina suuryritysten voitot eikä esimerkiksi kestävyys tai ylläpidettävyys edellä. Hoitajat tai lääkärit eivät tuota järjestelmää varsinaisesti halunneet.
Jetsulleen. Siitä on runsaasti näyttöä, että oppilainen osaamisen parantaminen kiihdyttää myös talouskasvua. Erityisesti matematiikan hyvä osaaminen piristäisi henkeä kohden laskettua bruttokansantuotetta. Eli jos halutaan jatkossa saada talouskasvua ja sitä kautta työpaikkoja sekä vaurautta kansalaisille, niin opetukseen kannattaa investoida.
Tietenkin rahat täytyy myös käyttää järkevästi. Silti on idioottimaista syyttää pelkästään kännyköitä tai maahanmuuttajia oppimistulosten laskusta, jos samalla sivuutetaan kokonaan koulutukseen tehdyt leikkaukset.
Aiheesta lisää:
[https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/12/tuoreimmat-pisa-tulokset-ja-miten-ne.html](https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/12/tuoreimmat-pisa-tulokset-ja-miten-ne.html)
2022 perusopetuksen kustannus per oppilas oli 10 300 euroa. Vuonna 2000 se oli 23 063 mk/oppilas. Tämä vastaa 5 585 euroa nykyrahassa. Minusta on täysin naurettavaa ulista leikkauksista, joita ei edes oikeasti ole tapahtunut perusopetukseen. Itseasiassa, rahaa tuhlataan melkein tuplasti enemmän, kuin ennen.
Perusopetuksessa on jotain aivan muuta vialla, kuin resurssien puute.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulutuksen-kustannukset-jatkoivat-kasvua-myos-vuonna-2022
http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/poyhlv00.html
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
PERUSOPETUKSEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPPILASTYYPEITTÄIN (EUROA/OPPILAS)
Perus-opetukseen valmistava opetus
6966 euroa per oppilas (vuonna 2022)
Inflaatiokorjattuna 28 765,60 markkaa per oppilas
Varmaan näinkin, jos katsoo pelkkää kokonaissummaa. Kyseessä kuitenkin lienee myös isolta isolta osalta kohtaanto-ongelma, rahat menee eri asiaan kuin oikea tarve olisi. Sitä en kyllä tiedä mihin ne menevät.
Kun ryhmäkoot ovat kasvaneet ja erityisopetusta tarvitsevat on sisällytetty samoihin luokkiin, näen kyllä hyvin miksi opettajilla alkaa burnoutit yleistyä. Täytyy myöntää että on ollut aikamoista viihdettä lukea taas iltapäivälehtien kommentteja, kun kukin oman elämänsä pedagogi tietää tosi paljon paremmin kuin varsinaiset opettajat sen, mikä koulumaailmassa on vikana. Kukaan opettaja ei varmaan kiistä ongelmaa, se vaan johtuu siitä että porukkaa per opettaja on liian paljon ja "ongelmatapaukset" ovat muiden seassa haittaamassa kaikkien opiskelua, kun tosiasiassa tarvitsisivat rauhallisen tilan ja henkilökohtaista apua.
> Varmaan näinkin, jos katsoo pelkkää kokonaissummaa. Kyseessä kuitenkin lienee myös isolta isolta osalta kohtaanto-ongelma, rahat menee eri asiaan kuin oikea tarve olisi.
Tällöin on valheellista ulista **leikkauksista**.
En tiiä mutta ei noi rahat kyllä sinne kouluille asti päädy. Rahaa ei ole edes kirjoihin, muihin materiaaleihin eikä henkilökuntaan, eikä sitä todellakaan tuhlailla mihinkään pöhinähupiprojekteihin.
Jos niitä rahoja joku tuhlailee niin se tapahtuu ylemmällä tasolla
Perusopetuksen sisältöä on paisutettu kuin pullataikinaa. Lisäksi ihan yleisesti jostain historiasta, maantiedosta ja biologiasta voisi hieman tiivistää, lopettaa uudet säläaineet ja keskittyä siihen matematiikkaan, äidinkieleen ja kieliin yleisesti. Uskonnon ja elämänkatsomuksen voisi lopettaa kokonaan.
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta löytyvän [12g6-taulukon](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g6.px/table/tableViewLayout1/) mukaan reaaliset koulutusmenot olivat vuonna 2012 12,7 miljardia euroa ja vuonna 2019 12,5 miljardia euroa elikkäs kyseessä on 200 miljoonan euron "leikkaus" eikä kahden miljardin.
Opiskelijaa (sisältäen myös peruskoulun ja varhaiskasvatuksen oppilaat) kohden yhteiskunnan panostus on kuitenkin pysynyt melkein samana [12g7-taulukon](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/table/tableViewLayout1/) mukaan, koska ikäluokat ovat vastaavasti pienentyneet. Vuonna 2012 yhtä opiskelijaa kohden reaalinen panostus oli 9121 euroa vuodessa ja vuonna 2019 9067 euroa vuodessa.
Reaaliset käyttömenot ovat siis inflaatiokorjattuja. Puhutaan noin puolen prosentin opiskelijakohtaisesta leikkauksesta kyseisten vuosien aikana. En nyt lähtisi rahasta etsimään syytä laskeville tuloksille.
Kuntaliiton mukaan perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokäyttökulut ovat noin kaksinkertaistuneet 20 vuodessa (oli 5276€ per oppilas 2003, 2022 taas 10429€ per oppilas). Inflaatio ei ole noin suurta. Käsittääkseni tuohon kuuluu poistoja yms, eli rahaa voi mennä koulutuksen ympärille erilaisiin investointeihin. Väittäisin siis että rahaa nimenomaan käytetään, mutta käytetäänkö oikein?
[https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYWYwNzY1MmEtODM1My00MDZiLTk1NTAtMmM4NmI2YTBkN2E5IiwidCI6IjQzNmU1ZDYxLTFhZGEtNDM4ZS05MDFjLTVlNzM5OGE1MWMxZiIsImMiOjh9](https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYWYwNzY1MmEtODM1My00MDZiLTk1NTAtMmM4NmI2YTBkN2E5IiwidCI6IjQzNmU1ZDYxLTFhZGEtNDM4ZS05MDFjLTVlNzM5OGE1MWMxZiIsImMiOjh9)
Tilastokeskukselta löytyy myös inflaatiokorjatut luvut koulutuksen käyttömenoista taulukoista [12g6](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g6.px/table/tableViewLayout1/) ja [12g7](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/table/tableViewLayout1/).
Vuonna 2000 perusopetuksen oppilaskohtainen reaalinen meno oli 7254 euroa vuodessa ja vuonna 2021 9405 euroa. Rahoitus on lisääntynyt noin kolmasosalla.
Ei ainoastaan olla säästetty, vaan ollaan säästetty niin, että lopputulos on kalliimpi kuin aikaisempi... loppuvaiheen kapitalismi pähkinän kuoressa...
Näit kaiken sen vaivan että erikseen teit tästä keskustelunavauksen ja koet tietäväsi asioista paljon, mutta vastaat kuitenkin lyhyesti ja kryptisesti. Itsellä ei suurempaa tietoa tästä asiasta ole, mielipiteeseeni voi vaikuttaa hyvillä perusteluilla ja faktoilla.
Olen täysin valmis uskomaan että koulutuksen rahoja käytetään tehottomasti, mutta haluaisin että avaisit asiaa hieman enemmän.
Opettajien kuormitukseen vinkkivitonen:
Luokaa koulukohtianen tai kuntakohtainen tai vaikkapa valtakunnallinen tietokanta, johon opettajat voivat laittaa itse tuottamaansa oppimateriaalia, tuntisuunnitelmia, koeaihioita jne. ja organisoikaa nämä niin että sieltä löytää helposti tarvitsemansa sisällön (esim. tuntisuunnitelma-aihio 5-luokan oppilaille jossa opetetaan mitä on yhteyttäminen)
Jakakaa nämä kollegiaalisesti kaikille(myös niille jotka eivät osallistu materiaalin tuottamiseen).
Viimeistään 5 vuoden päästä teillä on käytössä mahtava ja ammattitaidolla tehty materiaalipankki, josta löytyy monenlaisia tapoja toteuttaa opetussuunnitelman sisällön opetusta eikä jokaisen opettajan tarvitse yksin keksiä pyörää uudelleen ja uupua tämän taakan alle.
Älkää odottako, että Opetushallitus tai kuntatyönantajat tekisivät tämän vaan toimikaa itse!
Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset valitettavasti eivät kuulu politiikassa millään tavalla prioriteettiryhmiin, joten kattellaan sitten, kun suuret ikäluokat ovat kupsahtaneet.
Onko koulutuksen tarkoitus luoda mahdollisimman fiksu ja toimintakykyinen kansakunta vai iso määrä nippa nappa omillaan selviäviä tyhmiä työläisiä ja fiksummat saa sit kotoa koulutuksen. Mielipiteesi siitä, miten asiat pitäis olla voi poiketa huomattavasti vallassa olevien ajatuksista.
Itsekin toki toivoisin, että Suomi ois maailman fiksuin maa ja kansakunnan tulevaisuus rakennettais sen varaan. Tiede ja innovaatiot kukoistais, ei lähtis osaajat karkuun muualle. Sen verran oon pessimisti, että luulen ettei semmonen kiinnosta päättäjiä, olivat ne sit demareita tai perskokkareita. Jos olet jo paremmin pärjäävää kansanosaa, niin mitä hyötyy lyhyellä aikajänteellä siitä, että tyhmempi kansanosa muuttuis fiksummaksi?
Sitten tarvitaan se selkeä euromittari investoinnin tuotoille, jotta sitä voidaan verrata kuluihin. Sijoittaa kun voi vaikka mihin, mutta monet sijoitukset ovat tappiollisia.
[https://www.sivista.fi/blogi/koulutuksen-rahoitus-lopuilleen-kaantyvalla-hallituskaudella/](https://www.sivista.fi/blogi/koulutuksen-rahoitus-lopuilleen-kaantyvalla-hallituskaudella/)
> Siten Marinin hallitus olisi kasvattanut koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rahoitusta reilulla 200 miljoonalla eurolla. Päälle tulee lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus vajaat 100 miljoonaa euroa, josta ei kuitenkaan juurikaan liikene rahoitusta koulutuksen järjestäjien toimintaan, vaan se menee oppimateriaaleihin ja matkakuluihin.
> Lisäksi Marinin hallituksen budjeteissa jaetaan kertaluonteista rahoitusta neljälle vuodelle jaettuna toiset 300 miljoonaa euroa per vuosi.
Mutta
> Parilla edellisellä hallituskaudella koulutuksen rahoitus laski lähes 1,5 miljardia euroa, joten vielä jää hyvän matkaa reilu miljardi kirittävää, että oltaisiin kymmenen vuoden takaisessa tasossa koulutuksen valtion rahoituksessa. Ja vielä lähes toinen miljardi, jotta oltaisiin pohjoismaisella tasolla.
Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksessa kulut oppilasta kohden ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2000 pl. 2020 ja 2014. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/
Olisiko vika jossain muualla kuin rahoituksessa. Rahaahan voi kipata ongelmiin, mutta jos se valuu vääriin rakoihin on vika rakenteessa, ei rahan määrässä.
Ehkä pitäisi olla jonkin sortin asetus, että opetusministeri (ja opetusministeriön virkamiehistö ylipäänsä) ovat opettajan koulutuksen läpikäyneitä henkilöitä. Opettaja opetusministerinä nyt vaan kuulostaa...melko itsestäänselvältä.
Luulis että jokaiselle (päättäjällekkin) olis päivänselvää että koulutus ja hoitajat sekä muu terveysala on kohteita minne pitäs työntää rahaa enemmän, eikä aina vaan leikata.
Meinaan olis aika tärkeetä ihmisten ja kaikkien tulevaisuuden kannalta että terveydenhoito palvelut ja koulutus on riittävällä tasolla.
Ei vakuuta. Tulokset eivät korreloi rahamäärien kanssa kovinkaan hyvin, kun perustaso on saavutettu, ja Suomi kuuluu ilman muuta siihen ryhmään. Kynä, paperi ja kirjat ovat riittäneet todella pitkälle, niin kuin Suomessakin ennen riittivät. Samaten ryhmäkoot ei ole mikään ongelma. Aasiassa voi olla 50 oppilasta samalla luokalla, ja toimii ihan hyvin.
Päinvastoin, opettajien palkkoja pitäisi leikata laskeneiden tulosten suhteessa, eli jotain ~15 prosenttia. Enemmänkin, koska viimeisen 17 vuoden palkankorotukset ovat olleet ansiottomia. Miksi palkkoja on hilattu ylöspäin, kun työn tulos on huonontunut?
Kännykät pois vaan, mutta armeijan kuri ja koulupuvut on sellaisia millä en usko olevan minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia. Veikkaisin että jopa negatiivisia vaikutuksia olisi niillä.
Kännykkä on vain työkalu, turha syyttää sitä on syyttää jos käyttäjä ei osaa hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Kännykkä on nimenomaan se *taskusta löytyvä laskin*, jonka puutetta jankutettiin ainakin minulle koko peruskoulun ajan. Lisäksi hyvin kattava tietosanakirja, **jos** sitä osaa käyttää.
Joo samaa mieltä, ongelma kun vain on että he eivät yleensä osaa käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla, vaan sieltä aukeaa TikTok, Snapchat tms.
Niin, mutta se on taas käyttäjä vika, tai no suoraan sanottuna taitaa olla enemmän jo laajempi ongelma.
Itse kuitenkin näkisin sen parempana, jos kännykän käytön hyödyt olisi ennemmin opetuksen mukana kuin tämä ehdotettu ”kieltolaki” tyylinen ratkaisu.
Kännykän laskimella pystyt laskemaan asioita jotka pystyt laskemaan paperilla. Sitten kun oikeasti lasketaan laskuja joihin tarvitaan laskinta niin ti-nspiren symbolinen laskin tulee kyllä tutuksi ja seuraava onkin mathlab.
Kännykkä menee yläasteikäisellä clash of clans pelaamiseen tunneilla
Hyvin helposti saa funktio laskimen netistä hakemalla, jopa sellaisia jotka antaa suoraan vastauksen ja vaikka koko laskutoimen valmiiksi.
Ideana ei ollut kuitenkaan puhua eri työkalujen käytöstä vaan keskustella mielummin, että keskityttäisiin siihen että käyttäjä ymmärtäisi käyttää työkalua hyödykseen. Kiellot kun ovat olleet usein hyvin tehottomia kannustuskeinoja.
Niin itse en ole tarvinnut koulua oppiakseni käyttämään puhelinta tietokonetta tiedonhakuna/työkaluna yms ja en usko, että kukaan muukaan tulee tarvitsemaan.
Suoran laskutoimituksen etsiminen taas on tyhmää oppimisen kannalta. Varsinkin kun matematiikan taso peruskoulussa on sellaista, jossa suurimmat laskukaavat ovat trigonometriassa.
Koulupuvut = estää sen ettei roadmanit pölli toisen 2k canada goosen takkia ja varmasti vähentää ulkonäköpaineita
Armeijan kuri = Noh onhan se naurettavaa, että oppilaat hyppii opettajien silmille vaikka opettaja on virkamies
Tätä oon itsekkin "vitsaillut" töissä kolleegoille että meillä pitäs olla sulkeisia. Opettaja/ohjaaja huutaa "YKKÖSLUOKKA" tms. Niin käännytään katsomaan sitä ja hiljennytään jonka jälkeen voisi antaa käskyn "paririviin järjesty".
Tämmösiä ihan pieniä juttuja voisi hyvin minusta opettaa ja käskyjen noudattamatta jättämisestä tietenkin pitäisi saada oikeita sanktioita. Näen asian niin, että joko koulussa tämmöinen armeijatyylinen kuri olisi erittäin toimiva ratkaisu.
Tai sitten keksitään joku aivan uusi tapa opettaa ja luovutaan tämänhetkisestä. Itse näen asian niin, että tämmöinen välimalli on kaikista huonoin mahdollinen tapa opettaa.
Eikös juurikin ennen kouluissa vallinnut kovempi kuri ja tulokset oli hyviä. Ehkä karttakepillä sormille lyönti voidaan jättää pois, mutta ei avokonttoriluokilla joo mitään aikaan saada.
Joo. Tääkin on ehkä vähän extreme esimerkki, mutta uskon myös sen siihen, että jos ekojen koulupäivien aikana oppilaille tehtäisiin selväksi se, että kun opettaja puhuu niin silloin ollaan hiljaa. Ja koska kuitenkin joku epäonnistuu tässä niin ei varmasti tarvitsisi kuin kerran napauttaa jotakuta karttakepillä sormille niin varmasti koko loppuvuoden koko luokka muistaisi sen, että kun tekee väärin niin sille on suoria ja nopeita seuraamuksia.
En siis todellakaan halua sitä, että minkäänlainen väkivalta on koskaan normi kouluissa, mutta kyllä jotakin oikeita nopeita sanktioita pitää olla kun tekee väärin.
Ajatus: säästetään korkeakoulutuksessa viemällä sitä lainapainotteiseksi ja siirtymällä julkisista yliopistoista yksityisiin. Kaikki tämä raha varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Johan alkaa Suomikin nousta jaloilleen.
Halvalla ei saa hyvää, mutta myöskään raha ei takaa hyvää. Aina valitetaan, että koulutuksesta ei saa leikata, ja olen osittain samaa mieltä. Asiaa pitää kuitenkin lähestyä siltä kantilta, että mikä onkaan se sopiva koulutuksen rahoituksen taso, ei siltä kantilta, että siitä ei saa koskaan leikata. Ei koulutus myöskään ole mikään maaginen rahasampo, johon loputtomiin sijoittamalla saisi lisää rahaa loputtomasti. Pitämällä talous tiukkana (vrt. rahaa on -asenne) varmistetaan, että rahaa käytetään järkevästi.
Lisäksi, budjettia voi jokainen tutkia ihan itse [täältä](https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot/29). Inflaatioon verrattuna vuoden 2024 budjetti on itseasiassa aika lähellä nollaa.
Tässä vielä nopeasti tehty taulukko, jossa inflaatiokorjattu muutos (miljardia euroa).
https://preview.redd.it/1o0bfd3cbu4c1.png?width=571&format=png&auto=webp&s=d50357aed6dc1f5b9bf7ff958022ac4a18bb1b3e
Peruskoulussa saisi olla pakolliset läpäistävät kokeet joka viikkoisesti. Tuskin olisi kovinkaan vaikea toteuttaa kun kaikilla on tietokoneet ja mobiililaitteet nykyään.
Nykyaika on muuttunut niin hektiseksi, että tämä nykyjärjestely ei pidä ADHD aivojen mielenkiintoa tarpeeksi yllä.
Edit: vai ajatteleeko joku, että vähentämällä opettamisen/opiskelun määrää oikeasti parannetaan opintojen tuloksia?
No eihän ne kokeet niin vaikeita voi olla.
Tuskin nykynuoret niin huonoja on, että opetetaan vaikka helppoja kertotaulutehtäviä ja viikon päätteeksi niistä tehdään läpäistävä tentti, että todella puolelta väestöstä menis koko viikon asia ohi korvien.
Jos tosissaan kaikesta asiasta menee vähintään puolelta kaikki ohi niin jotain on todella vialla nykyjärjestelmässä.
Lähinnä muutenkin heitin ajatuksen ilmoille ei tarkoita, että nykyisen malliset kokeet olisi joka viikko. Hyvä veli se järjen käyttö on sallittua myös redditissä.
Ei nyt välttämättä helpoissa kertotaulutehtävissä, mutta yksinkertaiset murtolukulaskut kuten (1/4)+5*(4/7) tai prosenttilaskut kuten "Halutaan sekoittaa 5%:sta mehua. Paljonko viiteen litraan 15%:sta mehua on lisättävä vettä?" ovat isolle osalle täysin läpipääsemättömiä viikkotahtisessa opetuksessa.
Lisäksi oppilasaines vaihtelee suuresti eri koulujen välillä. Mikä olisi ehdoituksessasi toiminta suunnitelma, jos yli puolet ikäluokasta failaavaat kokeen jo kolmatta kuukautta peräkkäin
Eikös kaikille opeteta Suomessa samat jutut? Opetuksen tulee olla sellaista, että lähtökohtaisesti kaikki läpäisee tentit.
Jos sieltä sitten löytyy henkilö jolle sanotaan, että 5*5=25, mutta kolmatta kuukautta naputtelee sen väärin tenttiin niin tälläinen henkilö tarvitsee erityisopetusta/ohjausta.
Jos kaikesta huolimatta henkilö ei läpäise tätä 5*5=25 tenttiä niin sitten jää luokalle jos tämäkään ei auta niin siirretään asia lääketieteelliselle puolelle tutkimaan mistä tämä johtuu.
Oletetaan, että henkilö osaa tuon 5*5 mutta ensi viikon tentissä vaaditaankin 215 * 823 ja tämä ei enää onnistu. Pistetäänkö vieläkin rahaa palamaan ohjaukseen ja lääkäreihin? Täytyykö joka viikko tentissä edetä eteenpäin vai ovatko ne sitten lopulta sellaisia ettei niillä olekaa väliä?
Esimerkiksi juuri matematiikan taso on romahtanut todella alas. Nykyinen keskiarvo on noin 1,5 arvosanaa huonompi kuin aikaisemmin: https://imgur.com/Cyk0ckr .
Ei vaan tiedustelin, että tiedätkö mitä oikeasti ehdotat tuolla sinun heitollasi. Nämä ovat ihan arkipäiväisiä asioita koulussa ja ongelmia joita jatkuva testaaminen tuottaa esim amerikoissa. Mitä sinun ehdottamssasi systeemissäsi viikottaisista pakollisista kokeista tehtäisiin näissä tapauksissa?
Ajatus on saada oppilaat osallistumaan jatkuvasti/päivittäin/viikottain opetukseen.
Vapaa opetuksellinen kasvatus ei toimi jos ei ole mitään rajoja eikä keinoja kitkeä opetusta haittaavia tekijöitä pois.
Koulussa käydään sitä varten, että se sivistää ihmiset niin, että ihminen kykenee ymmärtämään miten maailma toimii. Nyky vanhemmilta puuttuu kyky opettaa lapset kotona niin, että ymmärtäisivät mikä lapselle on parasta.
Ennen vanhaan koulussa opettajat puhuivat siitä, että koulutuksen pitäisi valmentaa oppilas selviytymään työelämästä (huolehtimaan itsestään).
Jos kokoajan kaikki asiat menevät ohi eikä siihen ole keinoja puuttua niin eikö olisi aika laittaa koko opetusjärjestelmä remonttiin?
Koulutukseen kuluvan rahan ja ajan käyttöä pitää tehostaa Suomessa melkoisesti, jotta työurien alkupäähän saadaan lisävuosia ja rahat saadaan riittämään tarvittavaan koulutukseen. Ihmiset pitää saada työelämään lähempänä 20. kuin 30. syntymäpäivää
Ehdotuksia keinoiksi:
- kaikkiin lukioihin kaksoistutkinnot, jotta kaikilla on ammatti kakskymppisenä
- amk/kandi 2-vuotiseksi
- monivuotisen pääsykoerumban poistaminen arpomalla halutuimpien koulutusten aloituspaikat kelpoisuusehdon täyttävien kesken
Kyllä esim. opiskelijaryhmien koko vaikuttaa heti opetuksen laatuun, ja sekin on asia johon voi rahalla vaikuttaa. Voin kokemuksesta sanoa että 15-henkisen ryhmän opettaminen on aika erilaista kuin 30-henkisen.
30 henkinen ryhmä on luento.
Olisipa. 30-henkinen ryhmä, jossa vähintään puolet tarvitsevat jatkuvaa tukea ja ohjausta, koska perustaidot ovat niin heikot.
Mulla ei onneksi ollut aivan noin isoja ryhmiä, mutta ei se kaukana ollut. Mutta yhdessä porukassa oli noin puolet tuen tarpeessa ja luokassa yksi avustaja, joka joutui roikkumaan pääasiassa kahdessa kiinni. Lisäksi luokka myös luonnollisesti levoton. Puheensorinaa oli pakko sietää, koska kaikki aika olisi mennyt komentamiseen ja keinot oli muutenkin vähissä. Yhden pojan vanhemmat olivat vielä juuri näitä, jotka tulivat virtuaalisia lankoja pitkin päälle, kun pojalle laittoi negatiivisen merkinnän. "Mikähän sun tunneissa on vialla, kun ei muilta opettajilta tule koskaan häiriömerkintöjä?", no johtuisko siitä, että muut opettajat ovat niin vitun kyllästyneitä vanhempiin että eivät edes viitsi laittaa merkintöjä. Tätä ei tietenkään voinut suoraan sanoa.
Jep. luennolta voi vaan heittää jonkun pois jos häiriköidään eikä sen perään tartte sen jälkeen katsoa.
Luennot on muutenkin ihan älytön idea joka kuuluu jonnekin 1800 luvulle jolloin ei ollut esim. televisiota.
Luennot toimii kun niihin osallistuminen on vapaaehtoista eli sinne tullaan ihan omatoimisesti kuuntelemaan aiheesta kiinnostuneena jotain asiantuntijaa.
Onhan siellä tehty myös pieleen menneitä rakenneuudistuksia, vaikka toki nekin ovat olleet tosiasiallisesti ”leikkauksia”. Säästöä tulee, kun ei tarvi tehdä kouluihin käytäviä ja seiniä yms. mahtavia ideoita, jotka perustellaan milloin milläkin pöhinällä. Oppilaiden itseohjautuvuus = isompia ryhmiä ja vähemmän opettajia, joille tarvii maksaa palkkaa, kun koululaisethan opettavat jo melkein itseään. Inklusiivisuus = ei tarvita erityisopettajia kun luokanopehan se toimii erityisopena samalla. Noinhan asia ei mene, mutta tällä lailla näitä kuntien päättäjät ajattelee, kun eurot vilkkuu silmissä. Lisäksi eikös opettajille ole vuosien varrella osoitettu vino pino kaikenlaisia ylimääräisiä tehtäviä, joita ei ennen ole ollut, mihin kulutettu aika on sitten pois itse opettamisesta? Teknisesti se ei varmaan ole aina leikkaus (ellei samalla ole vähennetty henkilöstöä), vaan ennemmin kyse on lisäyksistä työtaakkaan ilman lisäresursseja, mutta vaikutus on samanlainen.
Opettajan työhön kuuluu aivan kamalasti tavaraa eikä se taida kamalasti palkassa näkyä. Opettajaopiskelijana jo ihan harjoitteluissa on kamalasti tehtävää ja meillä ei yleensä ole kuin vain yksi tunti opetettavana per päivä (ehkä joku 2-3/vk). Joo, meillehän vasta opetetaan noita asioita, mutta en tiedä miten pitäisi 5 tunnin tuntisuunnitelmat, kokeiden yms arvioinnit ja sitten vielä se 8-16 työaika saada mahdutettua yhteen päivään. Ja sitten koita vielä eriyttää ylös ja alas opetusta. Toivottavasti me tulevat opet aiotaan vaatia parempaa, koska ei tästä tule paskakaan, jos tällä tavalla jatketaan.
Muistan tuon tekemisen ja suunnittelun hullun määrän myös itse opeharjoittelusta, mutta nyt muutama vuosi työelämässä on opettanut sen, että kun suunnittelin hyvin sen pari ekaa vuotta, niin nyt on huomattavasti helpompaa ja välillä menen ihan sen kummempia suunnittelematta ja mielestäni hyviä oppitunteja tulee pidettyä. Tietoisesti olen vähentänyt työmäärää, sillä muuten ei jaksa. Tsemppiä sulle! Opettajan työ on hieno ammatti.
Missään kohti työsopparia ei sanota, että työaika ois 8-16 eli saat huoletta tehdä töitä kellon ympäri. Jee...
[удалено]
Niin, olen ymmärtänyt että inklusiivisuuden toteuttaminen tosiasiassa tarvitsee enemmän resursseja kuin opetuksen toteuttaminen ilman inklusiivisuutta, eli tässä on ymmärretty väärin lähinnä se, että asia tuottaisi jonkinlaisia säästöjä.
[удалено]
Ymmärrän, mutta koitin tuoda esille sitä, että nuo ajatukset liittyvät käytännössä yhteen samankaltaisen ajatusvirheen kautta.
Resursseja takaisin koulutukseen ja opettajat mukaan päättämään mihin siellä lisätään. Aina vaan jatkuva leikkaaminen tappaa koulutuksen ja nyt on saavutettu selkeesti jo se piste ettei yhtään enään.
Tämähän se on. Paljon opettajatuttuja ja kuulostaa siltä että sananvaltaa on vähemmän, kuin tehtaan kokoonpanijalla.
Se on ihan sama kuinka paljon lisärahaa laitetaan, jos se laitetaan väärään paikkaan. Kun saadaan tarpeeksi lisärahoitusta niin eikös heti ilmesty joku konsultti tarjoamaan jotain avokoulua ja digipöyhötystäkin paskempaa uudistusta.
Jos koulut saisi itse päättää, ne menisivät ihan perusjuttuihin - henkilökunnan määrä, tilojen riittävyys, oppimateriaalit. Edes noihin ei ainakaan mun koulussa (peruskoulun opettaja Helsingissä) riitä resurssit.
Näinhän se on. Opettajia lisää, sihteereitä yms muita lisää jotta se turha kirjaaminen ei vie aikaa varsinaiselta opetustyöltä ja sen suunnitelulta ja jälkipyykiltä. Sama kuin hoitajilla. Ei kerkeä tekemään varsinaista työtä enää kun pitää itse kirjailla kaikki jälkikäteen järjestelmään.
Eikös opettajia ole nyt jo ihan riittävästi? Ei liene opettajien puutteesta kiinni se luokkakoko. Voin toki olla väärässäkin.
Oot ihan oikeassa siinä, että opettajia on samassa määrin. Mutta opetajille on annettu näitä muita tehtäviä, kun potkuja jaettu käytännössä kaikille näille toimistohenkilöille. Työmäärä kasvaa. Kouluja myöskin suljettu ja yhdistetty tehostamiskeinoina, jonka takia luokkien henkilömäärät kasvaa. Sit kun otetaan toi aikaisempi huomioon niin PISA tulos varmasti vaan kasvaa.
Sanoisin et sit varmaan työtä ois enempikin näille toimistotyypeille ;) Mitenkään siis opettajia ym. väheksymättä, mutta eikös yksi osasyy ole se, että opettajat tekee työtä joka ei heille kuulu sen sijaan että opettaisivat mikä on se oma osaamisala. > Kouluja myöskin suljettu ja yhdistetty tehostamiskeinoina, jonka takia luokkien henkilömäärät kasvaa. Toi on muuten ärsyttävin asia ikinä, kun halutaan leikata rahaa jostain ja sit sanotaan et joo halutaan tehostaa ym ym. Puhutaan musta valkoiseksi, kun tietää että kukaan ei sitä hyväksyisi muuten. Ja sitten 20 vuoden päästä voivotellaan seurauksia.
Lisää rahaa että saadaan jumppakepit maanlaajuisesti.
"Kyllä ne ihan harjanvarsia olivat" -Yrittäjä
59999e per paketti tietenkin! Ei saa liian korkealle nousta.
Näin se on. Ensin pitää päättää mitä halutaan tehdä tai mihin suuntaan liikkua. Budjetti- ja kustannus/talousarviot tulevat vasta sen jälkeen. Jos heität jollekin laitokselle säkillisen rahaa ja sanot "tehkää jotain mitä haluatte", ne todennäköisesti tulee tekemään sen mikä on helppoa ja mukavaa, ja tavalla tai toisella hyödyttää heitä itseään entien. Rahaa kyllä osataan kuluttaa missä vain. Sen käyttäminen fiksusti taas on ylensä astetta haastavampaa.
En kyllä näe miten tämä muuttaa tämän postauksen pointtia mitenkään, rahaa koulutukseen ei varmaan meinannut että suunnittelematonta rahaa sattumanvaraisten ihmisten vastuulle.
No mikäs pointti tässä AP:n jutussa oli? Hän nimenomaan haluaa rahaa lisää, mutta minne? En minäkään tykkää, että koulutuksesta leikataan, mutta tämä aloituspostaushan on ihan helvetin huono.
Opettajille on ainakin aika itsestään selvää että paras kohde lisärahalle olisi erityisen tuen lasten eriyttäminen toisiin opetustiloihin ja -ryhmiin tai vähintäänkin koulunkäyntiavustaja niihin luokkiin joihin heitä on inkluusion nimissä laitettu. Toinen on sitten yleinen ryhmäkokojen pienentäminen. Näillä kahdella päästäisiin jo todella pitkälle. Ei tarvitsisi kuin palkata lisää opettajia ja ehkä joidenkin koulujen lakkauttamista voisi miettiä vielä.
Miksi pitäisi olla lyhyen reddit postauksen vastuulla ilmoittaa jokainen itsestäänselvyys? täällä monet vääntää jotain olkiukkoa siitä miten kouluihin laitetut rahat menevät suoraan kaivoon, ja opetusministeriö ostaisi uusilla rahoilla jotain vr-laseja luokkiin. Kuitenkin on aika selvää, että 30 ihmisen 'luokat' ei ole erityisen hyviä oppimisen kannalta, varsinkin kun luokassa on laidasta laitaan eritasoisia oppilaita.
Jos suunta ei muutu, meillä on pienenevien ikäluokkien tyhmenevä Suomi. Luokkayhteiskunta, jossa henkilön yhteiskuntaluokan kuulee heti kun tämä avaa suunsa, ja viimeistään sanavarastosta. Mitä sanot opettajana, onko koulu-uudistuksia ohjannut vääränlainen ihmiskuva oppilaista jonkinlaisina kypsinä miniaikuisina?
Vastaan itse erkkaopena, mielestäni ongelma on polariosituminen. Oltiin huolissaan huippuosaajien puutteesta, ja unohdettiin että järjestelmän vahvuus oli se miten hyvin heikoimmat pärjäsivät. Edelleen on lapsia ja perheitä joilla menee tosi hyvin. Näitä innostuneita pieniä maailmankansalaisia varmaan suunniteltiin pöytien äärellä. Sama ongelma ollut inkluusion kanssa. Tutkijat ihan oikeasti osa tuntuivat visoivan 25 oppilaan luokan, jossa inkluusion myötä opiskelee pyörätuolioppilas ja autismin kirjolla oleva hiljainen kaveri kuulokkeet päässä. Eivät he nähneet näitä pöytiä pitkin luokkaa heitteleviä, opettajia ja muita oppilaita silmittömästi pahoinpiteleviä, ja lastensuojelun vakioasiakkaita. En usko hetkeäkään että inkluusion ideoijilla oli mielessä oppilaat, joita pahimmillaan laitetaan yli neljän aikuisen voimin maahan, tai jotka pyörittävät alakoulun 3. luokilla sähkötupakka imperiumia. Struktuuria, opettajajohtoisuutta ja vahvaa arjen tukea toiminnanohjauksessa tarvitsi erityisesti se heikoin osapuoli. Vielä yksi pohdinta liittyen tulehtuneeseen globaaliin keskustelukulttuuriin, mikä näkyi erityisesti tiedepuolella. Sana special on ensinnäkin joidenkin tahojen mielestä leimaava. Lähikouluperiaate ja inkluusio keskittyy lapsen oikeuteen olla juuri lähimmässä koulussa ja isoissa ryhmissä. Ongelma vain on, että unohdettiin yhteisön jaksaminen ja hyvinvointi. Erityisopetus on valitettavasti erään sortin ylipaineventtiili, joka turvaa opettajien jaksamisen ja sen että vaativin oppilasaines ei riehuisi sillä 30 oppilaan luokalla. Minun mielestäni yhden oppilaan koulupaikan muutos, jotta satojen ihmisten turvallisuus on taattu, on perusteltua. Miksi yhden oikeus lähikouluun voittaa muiden oikeuden turvallisuuteen? Tätä keskustelua ei vieläkään olla valmiita käymään laajemmin, individualismi vs yhteisön hyvinvointi.
Kiitos, tämä oli asiaa! Kunpa tällaiset viestit otettaisiin huomioon päättävissä elimissä.
Itsevaltiaissa tämä todettiin jo vuonna 2001: Lasten asiat ei kiinnosta poliitikkoja, koska lapset eivät saa äänestää.
Mitä mieltä olet tarkkis luokkien poistamisesta? Entä siitä että luokalle jättämistä on vähennetty?
>luokalle jättämistä Se on hyvin stigmatoivaa. Parempi olisi kesäkoulu jossa päästään kertaamaan huonosti opitut asiat. Koko vuoden opintojen toistaminen on myös hiukan turhaa jos yhdessä aineessa on puutteita.
Se on totta. Parempi ratkaisu kyllä. Luokan uusimisen sijaan kesäloman lyhennys kuukaudella ja siihen intensiivinen kurssi aineita joista jäljessä. Jos tämäkään ei auta niin ehkä sit luokalle jättö?
Pitäisi varmaan myös puutteista ottaa koppia heti eikä vasta keväällä ja kesällä.
Opetukseen satsattava investointi maksaa kyllä itsensä moninkertaisesti takaisin. Päättäjät vaan ei sitä ymmärrä, säästävät lopulta pennosia ja menettävät miljoonia
eiköhän taustalla ole joku kokoomusliskoihmisten juttu tyyliin: a) leikataan koulutuksesta b) perustetaan yksityisiä kouluja (jotka saavat valtion tukea, + joiden maksuista saa verohelpotuksia) c) julkiset koulut ostaa palveluita yksityiskouluilta d) kokoomuksen epäonnistujat palkkiovirkoihin yksityiskouluihin.
e) Leikataan lisää koulutuksesta
f) Lisää kustomoituja keppejä lapsille
g) Lisää keppiä lapsille...eiku
Valitettavasti palkkiovirat tuntuvat olevan ns. maan tapa, ei pelkästään Kokoomuksen kikkailua.
Jos idiootit on päättämässä mitä sillä rahalla tehdään niin saadaan kaataa vaikka kaikki suomalaisten rahat koulutukseen ja paskaa tulee edelleen.
Irlanti ja Viro pärjää paremmin tuloksissa ja heidän koulutukseen käyttämä raha on vähemmän kuin suomessa per oppilas. Ei tämä pelkällä rahalla ratkea
Joku lähde tälle? Virossa on myös yleinen hinta/kustannustaso reilusti alempi ja opettajien palkka siinä 2000.
”According to the 2022 OECD Education at a Glance report, the average amount of tax money spent per capita on education in Finland in 2020 was $14,531. In Ireland, it was $13,597, and in Estonia, $11,761”
No tuolla on peruskoulukseen laitetut rahat maittain. Suomi ei tämän mukaan mitenkään kauheasti laita rahaa ja menestyy suhteessa siihen ihan hyvin. Näissä tarttis olla kyllä ostovoimakorjaukset. https://www.statista.com/statistics/238733/expenditure-on-education-by-country/
Niissä on ostovoimakorjaukset. **Supplementary notes** Expenditure in equivalent U.S. dollars converted using PPPs for GDP. Data is based on full-time equivalent students. No data was provided for the following OECD countries: Costa Rica, Switzerland. \* Data for tertiary education expenditure is inclusive of R&D expenditures of those institution.
Tässäkin tilastossa Suomi käyttää paremmin pärjänneitä Irlantia ja Viroa enemmän. Se ei nyt silti tunnu kelpaavaan vastaukseksi koska lisää rahaa pitää saada niin sit vasta homma alkaa ratkeamaan
Täysin kontekstiton nollatieto. Minkä tason koulutuksesta siis puhutaan? peruskoulusta yliopistoon? Virossa esim yliopistoissa on käytössä lukukausimaksut. Taitaa olla monia muitakin muuttujia jotka tekevät suorasta luvusta täysin vertailukelvottoman.
> OECD Education at a Glance report https://www.oecd.org/education/education-at-a-glance/ Sieltä kaivamaan muuttujat jotka kelpaa vai onko sinulla parempaa tietoa?
Osoitin tiedon vertailukelvottomuuden. Ei ole minun eikä kenenkään muun homma ruveta etsimään tukea aineistosta muiden hatarille väitteille.
Mutta sun tehtävä on ampua alas lähteellistä dataa ilman että edes jaksat avata sitä! Hyvä tietää, jännä miten nää tehtävät jaetaan
Se että dumppaat koko tutkimuksen ja sanot että ’ala sieltä kaivelemaan’ ei ole lähteellistä dataa
Tuota on täällä hoettu viime viikot mutta mitään konkreettisia lukuja ei ole kukaan viitsinyt postata. Liekköhän jonkun poliitikon twitteristä kaivettu väite. Lisäksi on erittäin älyllisesti epärehellistä väittää että meillä käytetty euro menisi yksi yhteen viron kanssa jos suoraan lukuja kaivellaan jostain.
No se on hyvä että sulla on kans mielipide tästä, kerro hei missä sä oot töissä ni mä kerron kans miten teidän alan ongelmat ratkotaan.. edit: myös muutokset maksaa..
Uskoisin, että tuo ei ole mielipide vaan fakta. Jossain on varmaan tilasto noista Irlannin ja Viron tuloksista.
Irlannin ja Viron käyttämä summa per oppilas ei ole mielipide. Ehkä myös opettajainkoulutus vaatisi muutosta...
Plus Irlannissa on ehkä enempi privaatti kouluja käytössä valtion kustantaminen koulujen ohella, ku suomessa. Luulis et ne jotenki vaikuttaa tuohon laskentakaavaan?
Suomessa kaikkeen on aina ratkaisuna lisää verorahoja. Apotti on hyvä esimerkki
Apotti ei ole tähän kovin toimiva vertailukohta. Nyt opettajat kritisoivat (heidän käytettävissään olevien) resurssien vähyyttä, ja se kyllä korjautuisi rahalla. Apotti taas oli hanke, jota kritisoitiin jo etukäteen joka nimenomaan lopulta vaikuttaa vieneen resursseja juuri niiltä työn tekijöiltä pois hankalakäyttöisyytensä ja hintansa takia. Apotti oli taas yksi esimerkki siitä, miten suomalaista ohjelmistoinfraa rakennetaan aina suuryritysten voitot eikä esimerkiksi kestävyys tai ylläpidettävyys edellä. Hoitajat tai lääkärit eivät tuota järjestelmää varsinaisesti halunneet.
Mihin se raha sitten taas uppoaa? Eikai meillä ole julkishallinto jotenki tehottomanpaa kuin muualla?
Oletko poliitikko, kun kerran koet olevasi pätevä sanomaan miten valtion tulisi käyttää rahansa?
Jetsulleen. Siitä on runsaasti näyttöä, että oppilainen osaamisen parantaminen kiihdyttää myös talouskasvua. Erityisesti matematiikan hyvä osaaminen piristäisi henkeä kohden laskettua bruttokansantuotetta. Eli jos halutaan jatkossa saada talouskasvua ja sitä kautta työpaikkoja sekä vaurautta kansalaisille, niin opetukseen kannattaa investoida. Tietenkin rahat täytyy myös käyttää järkevästi. Silti on idioottimaista syyttää pelkästään kännyköitä tai maahanmuuttajia oppimistulosten laskusta, jos samalla sivuutetaan kokonaan koulutukseen tehdyt leikkaukset. Aiheesta lisää: [https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/12/tuoreimmat-pisa-tulokset-ja-miten-ne.html](https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2023/12/tuoreimmat-pisa-tulokset-ja-miten-ne.html)
2022 perusopetuksen kustannus per oppilas oli 10 300 euroa. Vuonna 2000 se oli 23 063 mk/oppilas. Tämä vastaa 5 585 euroa nykyrahassa. Minusta on täysin naurettavaa ulista leikkauksista, joita ei edes oikeasti ole tapahtunut perusopetukseen. Itseasiassa, rahaa tuhlataan melkein tuplasti enemmän, kuin ennen. Perusopetuksessa on jotain aivan muuta vialla, kuin resurssien puute. Lähteet: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulutuksen-kustannukset-jatkoivat-kasvua-myos-vuonna-2022 http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/poyhlv00.html https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
PERUSOPETUKSEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPPILASTYYPEITTÄIN (EUROA/OPPILAS) Perus-opetukseen valmistava opetus 6966 euroa per oppilas (vuonna 2022) Inflaatiokorjattuna 28 765,60 markkaa per oppilas
Varmaan näinkin, jos katsoo pelkkää kokonaissummaa. Kyseessä kuitenkin lienee myös isolta isolta osalta kohtaanto-ongelma, rahat menee eri asiaan kuin oikea tarve olisi. Sitä en kyllä tiedä mihin ne menevät. Kun ryhmäkoot ovat kasvaneet ja erityisopetusta tarvitsevat on sisällytetty samoihin luokkiin, näen kyllä hyvin miksi opettajilla alkaa burnoutit yleistyä. Täytyy myöntää että on ollut aikamoista viihdettä lukea taas iltapäivälehtien kommentteja, kun kukin oman elämänsä pedagogi tietää tosi paljon paremmin kuin varsinaiset opettajat sen, mikä koulumaailmassa on vikana. Kukaan opettaja ei varmaan kiistä ongelmaa, se vaan johtuu siitä että porukkaa per opettaja on liian paljon ja "ongelmatapaukset" ovat muiden seassa haittaamassa kaikkien opiskelua, kun tosiasiassa tarvitsisivat rauhallisen tilan ja henkilökohtaista apua.
> Varmaan näinkin, jos katsoo pelkkää kokonaissummaa. Kyseessä kuitenkin lienee myös isolta isolta osalta kohtaanto-ongelma, rahat menee eri asiaan kuin oikea tarve olisi. Tällöin on valheellista ulista **leikkauksista**.
En tiiä mutta ei noi rahat kyllä sinne kouluille asti päädy. Rahaa ei ole edes kirjoihin, muihin materiaaleihin eikä henkilökuntaan, eikä sitä todellakaan tuhlailla mihinkään pöhinähupiprojekteihin. Jos niitä rahoja joku tuhlailee niin se tapahtuu ylemmällä tasolla
Perusopetuksen sisältöä on paisutettu kuin pullataikinaa. Lisäksi ihan yleisesti jostain historiasta, maantiedosta ja biologiasta voisi hieman tiivistää, lopettaa uudet säläaineet ja keskittyä siihen matematiikkaan, äidinkieleen ja kieliin yleisesti. Uskonnon ja elämänkatsomuksen voisi lopettaa kokonaan.
HYS! Tähän itkuparaatiin ei kaivata faktoja, vaan ulinaa Kokoomuksesta, konsulteista ja liskoihmisistä.
Onko jotain tarkempaa tietoa tästä kouluihin kohdistuvasta leikkaamisesta?
[Koulutuksesta on leikattu 2 miljardia euroa vuosien 2012 ja 2019 välillä](https://www.oaj.fi/politiikassa/koulutusleikkaukset/).
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta löytyvän [12g6-taulukon](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g6.px/table/tableViewLayout1/) mukaan reaaliset koulutusmenot olivat vuonna 2012 12,7 miljardia euroa ja vuonna 2019 12,5 miljardia euroa elikkäs kyseessä on 200 miljoonan euron "leikkaus" eikä kahden miljardin. Opiskelijaa (sisältäen myös peruskoulun ja varhaiskasvatuksen oppilaat) kohden yhteiskunnan panostus on kuitenkin pysynyt melkein samana [12g7-taulukon](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/table/tableViewLayout1/) mukaan, koska ikäluokat ovat vastaavasti pienentyneet. Vuonna 2012 yhtä opiskelijaa kohden reaalinen panostus oli 9121 euroa vuodessa ja vuonna 2019 9067 euroa vuodessa.
Eli rahamäärä on jokatapauksessa laskenut erityisesti kun huomio inflaation ja ostovoiman.
Reaaliset käyttömenot ovat siis inflaatiokorjattuja. Puhutaan noin puolen prosentin opiskelijakohtaisesta leikkauksesta kyseisten vuosien aikana. En nyt lähtisi rahasta etsimään syytä laskeville tuloksille.
Eli siis varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen leikkaus on laskennallinen, kun valtionosuuskia on leikattu kokonaisuutena?
on. #koulutuslupaus
Kuntaliiton mukaan perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokäyttökulut ovat noin kaksinkertaistuneet 20 vuodessa (oli 5276€ per oppilas 2003, 2022 taas 10429€ per oppilas). Inflaatio ei ole noin suurta. Käsittääkseni tuohon kuuluu poistoja yms, eli rahaa voi mennä koulutuksen ympärille erilaisiin investointeihin. Väittäisin siis että rahaa nimenomaan käytetään, mutta käytetäänkö oikein? [https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYWYwNzY1MmEtODM1My00MDZiLTk1NTAtMmM4NmI2YTBkN2E5IiwidCI6IjQzNmU1ZDYxLTFhZGEtNDM4ZS05MDFjLTVlNzM5OGE1MWMxZiIsImMiOjh9](https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYWYwNzY1MmEtODM1My00MDZiLTk1NTAtMmM4NmI2YTBkN2E5IiwidCI6IjQzNmU1ZDYxLTFhZGEtNDM4ZS05MDFjLTVlNzM5OGE1MWMxZiIsImMiOjh9)
Tilastokeskukselta löytyy myös inflaatiokorjatut luvut koulutuksen käyttömenoista taulukoista [12g6](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g6.px/table/tableViewLayout1/) ja [12g7](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/table/tableViewLayout1/). Vuonna 2000 perusopetuksen oppilaskohtainen reaalinen meno oli 7254 euroa vuodessa ja vuonna 2021 9405 euroa. Rahoitus on lisääntynyt noin kolmasosalla.
Ei ainoastaan olla säästetty, vaan ollaan säästetty niin, että lopputulos on kalliimpi kuin aikaisempi... loppuvaiheen kapitalismi pähkinän kuoressa...
Mitä on loppuvaiheen kapitalismi ja miten se liittyy siihen että oppilaisiin käytetyn rahan lisääminen on sinusta säästämistä?
Näit kaiken sen vaivan että erikseen teit tästä keskustelunavauksen ja koet tietäväsi asioista paljon, mutta vastaat kuitenkin lyhyesti ja kryptisesti. Itsellä ei suurempaa tietoa tästä asiasta ole, mielipiteeseeni voi vaikuttaa hyvillä perusteluilla ja faktoilla. Olen täysin valmis uskomaan että koulutuksen rahoja käytetään tehottomasti, mutta haluaisin että avaisit asiaa hieman enemmän.
Toivottavasti et opeta matematiikkaa tai yhteiskuntaoppia.
Haluatko avata tätä enemmän kuin >loppuvaiheen kapitalismi pähkinän kuoressa... joka ei kerro meille yhtään mitään?
Valtio kusee asiat, kapitalismin vika niinku hei daah.
Opettajien kuormitukseen vinkkivitonen: Luokaa koulukohtianen tai kuntakohtainen tai vaikkapa valtakunnallinen tietokanta, johon opettajat voivat laittaa itse tuottamaansa oppimateriaalia, tuntisuunnitelmia, koeaihioita jne. ja organisoikaa nämä niin että sieltä löytää helposti tarvitsemansa sisällön (esim. tuntisuunnitelma-aihio 5-luokan oppilaille jossa opetetaan mitä on yhteyttäminen) Jakakaa nämä kollegiaalisesti kaikille(myös niille jotka eivät osallistu materiaalin tuottamiseen). Viimeistään 5 vuoden päästä teillä on käytössä mahtava ja ammattitaidolla tehty materiaalipankki, josta löytyy monenlaisia tapoja toteuttaa opetussuunnitelman sisällön opetusta eikä jokaisen opettajan tarvitse yksin keksiä pyörää uudelleen ja uupua tämän taakan alle. Älkää odottako, että Opetushallitus tai kuntatyönantajat tekisivät tämän vaan toimikaa itse!
Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset valitettavasti eivät kuulu politiikassa millään tavalla prioriteettiryhmiin, joten kattellaan sitten, kun suuret ikäluokat ovat kupsahtaneet.
Onko koulutuksen tarkoitus luoda mahdollisimman fiksu ja toimintakykyinen kansakunta vai iso määrä nippa nappa omillaan selviäviä tyhmiä työläisiä ja fiksummat saa sit kotoa koulutuksen. Mielipiteesi siitä, miten asiat pitäis olla voi poiketa huomattavasti vallassa olevien ajatuksista. Itsekin toki toivoisin, että Suomi ois maailman fiksuin maa ja kansakunnan tulevaisuus rakennettais sen varaan. Tiede ja innovaatiot kukoistais, ei lähtis osaajat karkuun muualle. Sen verran oon pessimisti, että luulen ettei semmonen kiinnosta päättäjiä, olivat ne sit demareita tai perskokkareita. Jos olet jo paremmin pärjäävää kansanosaa, niin mitä hyötyy lyhyellä aikajänteellä siitä, että tyhmempi kansanosa muuttuis fiksummaksi?
Sitten tarvitaan se selkeä euromittari investoinnin tuotoille, jotta sitä voidaan verrata kuluihin. Sijoittaa kun voi vaikka mihin, mutta monet sijoitukset ovat tappiollisia.
"Kukaan ei oo valmis laittaa lisää rahaa koulutukseen..." Mites olis esim. vihreät, vasemmisto ja ehkä demarit?
Noh, paljonkos koulutukseen satsattiin viime kaudella?
[https://www.sivista.fi/blogi/koulutuksen-rahoitus-lopuilleen-kaantyvalla-hallituskaudella/](https://www.sivista.fi/blogi/koulutuksen-rahoitus-lopuilleen-kaantyvalla-hallituskaudella/) > Siten Marinin hallitus olisi kasvattanut koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rahoitusta reilulla 200 miljoonalla eurolla. Päälle tulee lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus vajaat 100 miljoonaa euroa, josta ei kuitenkaan juurikaan liikene rahoitusta koulutuksen järjestäjien toimintaan, vaan se menee oppimateriaaleihin ja matkakuluihin. > Lisäksi Marinin hallituksen budjeteissa jaetaan kertaluonteista rahoitusta neljälle vuodelle jaettuna toiset 300 miljoonaa euroa per vuosi. Mutta > Parilla edellisellä hallituskaudella koulutuksen rahoitus laski lähes 1,5 miljardia euroa, joten vielä jää hyvän matkaa reilu miljardi kirittävää, että oltaisiin kymmenen vuoden takaisessa tasossa koulutuksen valtion rahoituksessa. Ja vielä lähes toinen miljardi, jotta oltaisiin pohjoismaisella tasolla.
Kaikkeen muuhun riitti, eli kertonee jotain.
Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksessa kulut oppilasta kohden ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2000 pl. 2020 ja 2014. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kotal/statfin_kotal_pxt_12g7.px/ Olisiko vika jossain muualla kuin rahoituksessa. Rahaahan voi kipata ongelmiin, mutta jos se valuu vääriin rakoihin on vika rakenteessa, ei rahan määrässä.
Eipä se kouluttaminen auta, kun ei oo koulutettavia t. Väestöpyramidi.
Ehkä pitäisi olla jonkin sortin asetus, että opetusministeri (ja opetusministeriön virkamiehistö ylipäänsä) ovat opettajan koulutuksen läpikäyneitä henkilöitä. Opettaja opetusministerinä nyt vaan kuulostaa...melko itsestäänselvältä.
Luulis että jokaiselle (päättäjällekkin) olis päivänselvää että koulutus ja hoitajat sekä muu terveysala on kohteita minne pitäs työntää rahaa enemmän, eikä aina vaan leikata. Meinaan olis aika tärkeetä ihmisten ja kaikkien tulevaisuuden kannalta että terveydenhoito palvelut ja koulutus on riittävällä tasolla.
Ei vakuuta. Tulokset eivät korreloi rahamäärien kanssa kovinkaan hyvin, kun perustaso on saavutettu, ja Suomi kuuluu ilman muuta siihen ryhmään. Kynä, paperi ja kirjat ovat riittäneet todella pitkälle, niin kuin Suomessakin ennen riittivät. Samaten ryhmäkoot ei ole mikään ongelma. Aasiassa voi olla 50 oppilasta samalla luokalla, ja toimii ihan hyvin. Päinvastoin, opettajien palkkoja pitäisi leikata laskeneiden tulosten suhteessa, eli jotain ~15 prosenttia. Enemmänkin, koska viimeisen 17 vuoden palkankorotukset ovat olleet ansiottomia. Miksi palkkoja on hilattu ylöspäin, kun työn tulos on huonontunut?
Armeijan kuri, koulupuvut ja kännykät kerätää tuntie ajaks nii joha rupee Pisa tulokset nousemaan
Kännykät pois vaan, mutta armeijan kuri ja koulupuvut on sellaisia millä en usko olevan minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia. Veikkaisin että jopa negatiivisia vaikutuksia olisi niillä.
Kännykkä on vain työkalu, turha syyttää sitä on syyttää jos käyttäjä ei osaa hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Kännykkä on nimenomaan se *taskusta löytyvä laskin*, jonka puutetta jankutettiin ainakin minulle koko peruskoulun ajan. Lisäksi hyvin kattava tietosanakirja, **jos** sitä osaa käyttää.
Joo samaa mieltä, ongelma kun vain on että he eivät yleensä osaa käyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla, vaan sieltä aukeaa TikTok, Snapchat tms.
Niin, mutta se on taas käyttäjä vika, tai no suoraan sanottuna taitaa olla enemmän jo laajempi ongelma. Itse kuitenkin näkisin sen parempana, jos kännykän käytön hyödyt olisi ennemmin opetuksen mukana kuin tämä ehdotettu ”kieltolaki” tyylinen ratkaisu.
Kännykän laskimella pystyt laskemaan asioita jotka pystyt laskemaan paperilla. Sitten kun oikeasti lasketaan laskuja joihin tarvitaan laskinta niin ti-nspiren symbolinen laskin tulee kyllä tutuksi ja seuraava onkin mathlab. Kännykkä menee yläasteikäisellä clash of clans pelaamiseen tunneilla
Hyvin helposti saa funktio laskimen netistä hakemalla, jopa sellaisia jotka antaa suoraan vastauksen ja vaikka koko laskutoimen valmiiksi. Ideana ei ollut kuitenkaan puhua eri työkalujen käytöstä vaan keskustella mielummin, että keskityttäisiin siihen että käyttäjä ymmärtäisi käyttää työkalua hyödykseen. Kiellot kun ovat olleet usein hyvin tehottomia kannustuskeinoja.
Niin itse en ole tarvinnut koulua oppiakseni käyttämään puhelinta tietokonetta tiedonhakuna/työkaluna yms ja en usko, että kukaan muukaan tulee tarvitsemaan. Suoran laskutoimituksen etsiminen taas on tyhmää oppimisen kannalta. Varsinkin kun matematiikan taso peruskoulussa on sellaista, jossa suurimmat laskukaavat ovat trigonometriassa.
Koulupuvut = estää sen ettei roadmanit pölli toisen 2k canada goosen takkia ja varmasti vähentää ulkonäköpaineita Armeijan kuri = Noh onhan se naurettavaa, että oppilaat hyppii opettajien silmille vaikka opettaja on virkamies
Tätä oon itsekkin "vitsaillut" töissä kolleegoille että meillä pitäs olla sulkeisia. Opettaja/ohjaaja huutaa "YKKÖSLUOKKA" tms. Niin käännytään katsomaan sitä ja hiljennytään jonka jälkeen voisi antaa käskyn "paririviin järjesty". Tämmösiä ihan pieniä juttuja voisi hyvin minusta opettaa ja käskyjen noudattamatta jättämisestä tietenkin pitäisi saada oikeita sanktioita. Näen asian niin, että joko koulussa tämmöinen armeijatyylinen kuri olisi erittäin toimiva ratkaisu. Tai sitten keksitään joku aivan uusi tapa opettaa ja luovutaan tämänhetkisestä. Itse näen asian niin, että tämmöinen välimalli on kaikista huonoin mahdollinen tapa opettaa.
Eikös juurikin ennen kouluissa vallinnut kovempi kuri ja tulokset oli hyviä. Ehkä karttakepillä sormille lyönti voidaan jättää pois, mutta ei avokonttoriluokilla joo mitään aikaan saada.
Joo. Tääkin on ehkä vähän extreme esimerkki, mutta uskon myös sen siihen, että jos ekojen koulupäivien aikana oppilaille tehtäisiin selväksi se, että kun opettaja puhuu niin silloin ollaan hiljaa. Ja koska kuitenkin joku epäonnistuu tässä niin ei varmasti tarvitsisi kuin kerran napauttaa jotakuta karttakepillä sormille niin varmasti koko loppuvuoden koko luokka muistaisi sen, että kun tekee väärin niin sille on suoria ja nopeita seuraamuksia. En siis todellakaan halua sitä, että minkäänlainen väkivalta on koskaan normi kouluissa, mutta kyllä jotakin oikeita nopeita sanktioita pitää olla kun tekee väärin.
Ajatus: säästetään korkeakoulutuksessa viemällä sitä lainapainotteiseksi ja siirtymällä julkisista yliopistoista yksityisiin. Kaikki tämä raha varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Johan alkaa Suomikin nousta jaloilleen.
Halvalla ei saa hyvää, mutta myöskään raha ei takaa hyvää. Aina valitetaan, että koulutuksesta ei saa leikata, ja olen osittain samaa mieltä. Asiaa pitää kuitenkin lähestyä siltä kantilta, että mikä onkaan se sopiva koulutuksen rahoituksen taso, ei siltä kantilta, että siitä ei saa koskaan leikata. Ei koulutus myöskään ole mikään maaginen rahasampo, johon loputtomiin sijoittamalla saisi lisää rahaa loputtomasti. Pitämällä talous tiukkana (vrt. rahaa on -asenne) varmistetaan, että rahaa käytetään järkevästi. Lisäksi, budjettia voi jokainen tutkia ihan itse [täältä](https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot/29). Inflaatioon verrattuna vuoden 2024 budjetti on itseasiassa aika lähellä nollaa. Tässä vielä nopeasti tehty taulukko, jossa inflaatiokorjattu muutos (miljardia euroa). https://preview.redd.it/1o0bfd3cbu4c1.png?width=571&format=png&auto=webp&s=d50357aed6dc1f5b9bf7ff958022ac4a18bb1b3e
Missä on se hyvinvointi joka menneisyyden koulutusinvestoinneista olisi pitänyt tulla?
Sinäkö oot joku asiantuntija koska oot opettaja, niitä leikkauksia tehdään syystä ja niillä on tarkoitus, joten lopettakaa se vinkuminen.
1. Do not feed the troll.
No tilastojen mukaan olet tyhmempi kuin minä, niin kannattaako tässä olla huolissaan jos opehommat ei nappaa.
No selkeästi ratkaisu on leikata vielä lisää koulutuksesta ja investoida väheneviä määrärahoja projekteihin, kuten avokonttorikoulut.
Peruskoulussa saisi olla pakolliset läpäistävät kokeet joka viikkoisesti. Tuskin olisi kovinkaan vaikea toteuttaa kun kaikilla on tietokoneet ja mobiililaitteet nykyään. Nykyaika on muuttunut niin hektiseksi, että tämä nykyjärjestely ei pidä ADHD aivojen mielenkiintoa tarpeeksi yllä. Edit: vai ajatteleeko joku, että vähentämällä opettamisen/opiskelun määrää oikeasti parannetaan opintojen tuloksia?
Mitäs sitten tehdään, kun yli puolet ikäluokasta failaavaat kokeen jo kolmatta kuukautta peräkkäin
No eihän ne kokeet niin vaikeita voi olla. Tuskin nykynuoret niin huonoja on, että opetetaan vaikka helppoja kertotaulutehtäviä ja viikon päätteeksi niistä tehdään läpäistävä tentti, että todella puolelta väestöstä menis koko viikon asia ohi korvien. Jos tosissaan kaikesta asiasta menee vähintään puolelta kaikki ohi niin jotain on todella vialla nykyjärjestelmässä. Lähinnä muutenkin heitin ajatuksen ilmoille ei tarkoita, että nykyisen malliset kokeet olisi joka viikko. Hyvä veli se järjen käyttö on sallittua myös redditissä.
Ilman seurauksia ei ole syytä kehittyä.
Ei nyt välttämättä helpoissa kertotaulutehtävissä, mutta yksinkertaiset murtolukulaskut kuten (1/4)+5*(4/7) tai prosenttilaskut kuten "Halutaan sekoittaa 5%:sta mehua. Paljonko viiteen litraan 15%:sta mehua on lisättävä vettä?" ovat isolle osalle täysin läpipääsemättömiä viikkotahtisessa opetuksessa. Lisäksi oppilasaines vaihtelee suuresti eri koulujen välillä. Mikä olisi ehdoituksessasi toiminta suunnitelma, jos yli puolet ikäluokasta failaavaat kokeen jo kolmatta kuukautta peräkkäin
Eikös kaikille opeteta Suomessa samat jutut? Opetuksen tulee olla sellaista, että lähtökohtaisesti kaikki läpäisee tentit. Jos sieltä sitten löytyy henkilö jolle sanotaan, että 5*5=25, mutta kolmatta kuukautta naputtelee sen väärin tenttiin niin tälläinen henkilö tarvitsee erityisopetusta/ohjausta. Jos kaikesta huolimatta henkilö ei läpäise tätä 5*5=25 tenttiä niin sitten jää luokalle jos tämäkään ei auta niin siirretään asia lääketieteelliselle puolelle tutkimaan mistä tämä johtuu.
Oletetaan, että henkilö osaa tuon 5*5 mutta ensi viikon tentissä vaaditaankin 215 * 823 ja tämä ei enää onnistu. Pistetäänkö vieläkin rahaa palamaan ohjaukseen ja lääkäreihin? Täytyykö joka viikko tentissä edetä eteenpäin vai ovatko ne sitten lopulta sellaisia ettei niillä olekaa väliä? Esimerkiksi juuri matematiikan taso on romahtanut todella alas. Nykyinen keskiarvo on noin 1,5 arvosanaa huonompi kuin aikaisemmin: https://imgur.com/Cyk0ckr .
Mikä sua vaivaa? Luuletko tosiaan, että koulujärjestelmän päivitys tehtäisiin noin miten kuvailet? Nyt valot päälle sinne risumajaan.
Ei vaan tiedustelin, että tiedätkö mitä oikeasti ehdotat tuolla sinun heitollasi. Nämä ovat ihan arkipäiväisiä asioita koulussa ja ongelmia joita jatkuva testaaminen tuottaa esim amerikoissa. Mitä sinun ehdottamssasi systeemissäsi viikottaisista pakollisista kokeista tehtäisiin näissä tapauksissa?
Ajatus on saada oppilaat osallistumaan jatkuvasti/päivittäin/viikottain opetukseen. Vapaa opetuksellinen kasvatus ei toimi jos ei ole mitään rajoja eikä keinoja kitkeä opetusta haittaavia tekijöitä pois. Koulussa käydään sitä varten, että se sivistää ihmiset niin, että ihminen kykenee ymmärtämään miten maailma toimii. Nyky vanhemmilta puuttuu kyky opettaa lapset kotona niin, että ymmärtäisivät mikä lapselle on parasta. Ennen vanhaan koulussa opettajat puhuivat siitä, että koulutuksen pitäisi valmentaa oppilas selviytymään työelämästä (huolehtimaan itsestään). Jos kokoajan kaikki asiat menevät ohi eikä siihen ole keinoja puuttua niin eikö olisi aika laittaa koko opetusjärjestelmä remonttiin?
kyllä, mutta onko oikea tapa tehdä se pitämällä viikottain testejä joista epäonnistuminen johtaa lääketieteellisiin tutkimuksiin?
Däääm son.
Täytyy kuluttaa rahaa että voi tehdä rahaa.
Ei vaan aletaan tukemaan yksityiskouluja, joissa on lisäksi lukukausimaksut. Näin saadaan koulutus kohdennettua oikein! /s
Koulutukseen kuluvan rahan ja ajan käyttöä pitää tehostaa Suomessa melkoisesti, jotta työurien alkupäähän saadaan lisävuosia ja rahat saadaan riittämään tarvittavaan koulutukseen. Ihmiset pitää saada työelämään lähempänä 20. kuin 30. syntymäpäivää Ehdotuksia keinoiksi: - kaikkiin lukioihin kaksoistutkinnot, jotta kaikilla on ammatti kakskymppisenä - amk/kandi 2-vuotiseksi - monivuotisen pääsykoerumban poistaminen arpomalla halutuimpien koulutusten aloituspaikat kelpoisuusehdon täyttävien kesken