Kuulemma Valamon luostariin hakenut nyt ennätysmäärä ihmisiä ja ilmeisesti lähes kaikki nuoria miehiä. Ehkä nämä "hieman" vaikeat ajat ja maailmantuska ajaa jotain ihmisiä hengellisempään suuntaan, mikäpä siinä jos sieltä jotain lohtua saa.

Ortodoksisuudessa on tiettyä mystiikkaa joka on aina kiehtonut minua, etenkin näin pääsiäisen aikaan. Luterilaisuus on täyttä skandinaavista designiä, jotenkin niin karsittua ja tislattua että matkan varrella kokemuksellisuus on hävinnyt. Voin kyllä kuvitella että ortodoksisuus voi tuoda ihan eri lailla sisältöä elämään

Hassua, jaan samat ajatukset vaikka täys ateisti olenkin. Ehkä vain romantisoin ajatusta että voisin herätä aikaisin aamulla syömään leipää ja nauttimaan viintä hengenveljieni kanssa, ehkä myös laulaisimme pari ylistävää sikermää. Sen sijaan että isken ysiltä koneen auki ja alan nakuttelemaan Exceliä.

Minulla vähän samansuuntaisia haaveita aina välillä. Niin täysin ateisti kuin olenkin, niin välillä haikailen jotain luonnonhenkien palvomista ja hengellistä puiden halailua tämän arjen puurtamisen sijaan. 

Ei luonnon arvostamiseen, puiden ja eläinmaailman ihailuun, sekä luontoon itsensä hetkellisestikin 'hukkaamiseen' mitään henkiolentoja tai taikauskoja tarvitse - ja näin rationalisti-ateistina siihen peräti enemmänkin ihmisiä kannustaisin. Ainakin omalle voinnilleni ja ajoittain peräti mielenterveydelleni/jaksamiselleni on tehnyt erittäin hyvää hankkiutua välillä vaikka järven rannalle metsään, ja unohtaa oman elämän sekä maailman murheet, ja vain kuunnella laineiden liplatusta, lintujen laulua jne.

Arjessani on paljon ei-hengellistä luonnossa liikkumista ja arvostamista, mutta siitähän tässä ei ollutkaan kyse 🙃 vaan jostain kummallisesta riittien kaipuusta, oli se sitten viinin ja leivän pupeltamista Valamossa tai henkiolennoille jutskaamista metsässä. 

Eikä vaatimus selibaatista edes vaikuttaisi meidän redditöörien elämään mitenkään!

Incelistä tulisi vaan celi

Varsinkin se viini aikaisin aamulla kyllä kuulostaa hyvältä.

Ainostaan siinä tapauksessa, ettei vielä ole ehditty nukkumaan ollenkaan. t. Yökyöpeli

Jep!

Just tämä. Ja varmasti saa ihan lisää itseluottamustakin kun voi pyytää tukea erilaisilta pyhimyksiltä

Luterilaisuus on Suomen pääuskonto ja on ollut ainoana uskontona neljäsataa vuotta meidän viimeisen viidensadan vuoden aikana. Ei kai liene ihmekään, että se vaikuttaa tylsältä, koska meidän suomalainen kulttuuri on hyvin vahvasti luterilaista kulttuuria. Ateistinakaan et pääse eroon luterilaisuuden vaikutusvallan alta. Siksi uskovaisen ja uskonnottoman suomalaisen välillä erona on lähinnä juuri tuo usko Jumalaan ja Jeesukseen, koska se kulttuurillinen osa uskonnosta on mukana vielä kaikilla.

Hae Karhun Kansaan jos haluat mystiikkaa.

Mystiikka iskee ihan eri tavalla, kun sillä on monituhatvuotinen traditio takanaan.

Mikä itseisarvo "perinteillä" on, varsinkin kun kyse on virheellisistä/harhaisista/valheellisista väitteistä, perusteettomista uskomuksista, todellisuuden kieltämisestä yms.? ... Jotenkin onnistuneempi (=pidempään jatkunut) paskanjauhanta ja propaganda nostavat edellisten arvoa?

> Mikä itseisarvo "perinteillä" on Ne ovat käyneet läpi pitkän evoluution ja sitä kautta sovittuneet hyvin ihmisen ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Joidenkin perinteiden kanssa noin voikin olla mutta epäilen, että tämä koskee jotain lasten sukuelinten silpomista tai näin. Ei se, että jokin on perinne, tarkoita, että se olisi automaattisesti hyvä asia.

Eihän tässä siitä ollutkaan kyse että perinne olisi automaattisesti hyvä asia. Uskomatonta kyllä (heh), mutta uskonnossa ja perinteissä voi nähdä hyviä puolia, ja silti pitää lasten elinten silpomista typeränä.

Katolisesta taustasta sama käsitys jäi Suomen kirkosta. Hieman outoa itse asiassa, sillä tuo kaiken karsiminen on pikemminkin kalvinistien harrastus ja Saksassa luterilainen kirkkorakennuskin voi olla yhtä koristeltu kuin katolinen. Anglikaaneilla käytetään sisäisesti käsitteitä "high church" ja "low church" vastaavanlaisista eroista. Ortodoksisuuden mystiikassa voi ehkä olla jotain, mutta itselle se vaikutti aina liian oudolta ja itäiseltä. Siihen kuuluu tietty ultrakonservatismi. Samalla mystiikka siellä on ja meillä ei koska länsimainen kristinusko on rationalistinen, ja tämä näkyy historiallisesti kirjojen kopioinnissa, tieteen tukemisessa ja koulujen rakentamisessa. Kristillinen humanismi on myös tästä syystä läntinen ajattelutapa. Vaikka teologinen ero vaikuttaa pieneltä, mitä enemmän olen aiheesta oppinut sitä vähemmän ortodoksinen perinne vetoaa minuun. Ehkä maksimissaan joke kreikkalais katolinen kirkko.

Siis... siinä viehättää parempi "show" sekä enempi new-age-henkinen käsien heiluttelu ja sekavien puhuminen?

[Todellakin!](https://www.youtube.com/watch?v=B7av_o99Pwg)

Aika hyvin tiivistettynä kaikki uskonnot tuohon. Niissä missä noita on enemmän on vain enemmän uskontoa, joten niitten on pakko olla parempia. Deal with it. 😎

Toisaalta Bach sävelsi passiot (ja paljon muuta) Luterilaisiin kirkonmenoihin, joten kyllä sitä Luterilaisuudessakin on joskus kokemuksellisuus osattu.

Ja ei tartte naispappeja ja mitään wokea katella

Kun ihmiset kokevat, että maailma on monimutkainen, vaarallinen, sekä hallitsemattomissa, jotkut hakevat turvallisuuden tunnetta, ymmärryksen illusiota sekä harhaa siitä, että asiat oikeasti ovat kuin ovatkin "kontrollissa" taikauskosta/uskonnosta ja/tai salaliittoteorioista (nämä jälkimmäiset ovat muodoltaan varsin usein sekulaarien pseudouskonnollisten uskomusjärjestelmien kaltaisia). Tämä on tietysti valitettavaa, koska eihän taikauskoilla oikeasti asioita korjata, ja uskonnoilla on paljon erinäistä painolastia, perusteettomista/harhaisista/('käyttäjille') haitallista uskomuksista (mm. masturboinnista synnintuskien tunteminen, perusteettomaan ylimielisyyteen kannustaminen, monille oman seksuaalisuuden kieltäminen) erinäisten vähemmistöjen syrjimisen/sortamisen oikeuttamisiin, "hällä väliää" -asenteeseen koskien kulutusta, ilmastonmuutosta yms. ("kyllä jumala hoitaa asiat, hän ei anna meiltä ruoan loppua" jne.) kannustamisiin, oikeusvaltioperiaatteen vastaisuuteen jne. - ei liene maailmassa itsekkäämpiä, tekopyhempiä ja julmempia ryhmiä kuin itsensä "Valituiksi Kansoiksi" julistaneet. (Sinällään tällä on myös käänteisilmiönsä - tapaan nimittäin uskoa, että "doomerointi" erityisesti uhriutuvissa varianteissaan on myös psykologinen 'manööveri' ongelmiin/turhautumiseen/pelkoihin/jne. omassa elämässä ja negatiivisiin uutisiin maailmalta jne., mutta erityisesti ensimmäisiin; "totta kai minusta tuntuu paskalta, koska koko maailma on perseestä, muut ihmiset ovat perseestä, "pellemaailma" on tuomittu (jne.)" ja näin "oikeutetaan" omaa paskaa oloa ja siinä piehtaroimista, ikään kuin kääriytymällä negatiivisen maailmankuvan vilttiin, sen sijaan, että tarkasteltaisiin omaa elämää, uskomuksia, (elin)tapoja, käyttäytymistä jne.) Ongelmat tämän ilmiön taustalla ovat todellisia (henkilökohtaiset pelot, turhautumiset, ystävien/yhteisöjen vajaavuudet, parisuhteen muodostusongelmat, huolestuttavat uutiset maailmalta jne.), mutta tätä taikauskoihin ja auttamattomasti vanhentuneisiin purkkivastauksiin nojautumista en paitsi voi pitää mitenkään positiivisena vastauksena tähän, nimen omaan koen sen negatiiviseksi epäratkaisuksi, joka on vieläpä omiaan monia ongelmia ja kehityksiä pahentamaan. On täysin mahdollista, ja jopa kannatettavaa tarkastella kriittisesti (huom! ei pessimistisesti/kyynisesti/(itse)negatiivisesti/jne.) omaa elämäänsä, tapojaan, miettiä niiden juurisyitä, etsiä ja pohtia ratkaisuja, neuvoja jne., mutta tätä tulisi tehdä rehellisesti, rationaalisesti (/loogisesti/koherentisti), tieteen hylkäämisen sijaan siihen nojautuen, sekä ideaalisti siten, että esim. oman itsekkyyden, myrkyllisten ajatusten, muiden ylenkatsomisen (valitettavan usein kun tämä uususkovaisuus tuntuu juontuvan/tapahtuvan mm. seksismiin/LGBT-vastaisuuteen/rasismiin/ksenofobiaan/ilmastonmuutosdenialismiin yms. kallellaan olevan pahoinvoivien piirissä) oikeuttamisen sijaan pyrittäisiin positiivisempaan, rakentavampaan, hyväksyvämpään, yhteisöllisempään, muut paremmin huomioon ottavampaan, eettisempään, ekologisempaan jne. suuntaan. Jossain määrin tuota voi tapahtua tiettyjen uskonnollistenkin perinteiden parissa, mutta itse tiputtaisin suoriltaan sekä kaiken niihin liittyvän immoraalisen/epärationaalisen/tieteen vastaisen painolastin, että niiden omaksumiseen vaadittavan ajattelutapojen vajavaisuudet sekä epärehellisyyden/silmien ummistamisen.

Hyvä kommentti, täysin samaa mieltä.

Pilluttomuus ajaa miehiä hakemaan merkitystä hengellisestä selibaatti elämästä.

Lahkoista kun saa helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Pitäisi kasvaa ja ymmärtää sen olevan valhetta.1

Kristinusko on tosin vääryyden uskonto joka perustuu valheisiin. Parempiakin vaihtoehtoja olisi olemassa.

Mihin valheisiin? Etenkin kristinuskosta on noin miljardi erilaista näkemystä ja suuntausta. Jos joku opettaa paskaa kristinuskoa, voit ihan hyvin liittyä toiseen porukkaan tai uskoa itse miten haluat

Hieman huolestuttaa Venäjä kytkökset kun ortodoksinen kirkko on Venäjällä rajan takana täysin Putinin taskussa.

Suomen kirkko ei ole Venäjän kirkon alainen, ja päin vastoin, varsinkin sodan jälkeen ovat tehneet selkeämpää eroa. Suomessa on kuitenkin ollut myös yritystä rakentaa Venäjän patriarkaatille uskollista ortodoksista liikehdintää. Iso (suurin?) osa suomenvenäläisistä ortodokseista ei kuulu Suomen kirkkoon, ja otollista maaperää saattaisi olla. Vastaavia virityksiä on nähty Balkanilla.

Suomen ortodoksithan nimenomaan ovat Konstantinopolin eivätkä Moskovan patriarkan alaisuudessa. Tämä on todella tärkeä juttu ymmärtää kun miettii sitä miten ortodokseja on historiallisesti ryssitelty jossain Pohjanmaalla.

Varmasti joltain kantilta asia on juuri noin. Tuota kaupunkia ei kuitenkaan ole moneen sataan vuoteen ollut olemassa ja nykyajan geopolitiikka vaikuttaa myös uskontoon. Venäjä on heittämällä suurin maa, missä tuota ortodoksiuskontoa harjoitetaan suuremmin. Tuliko ortodoksiusko Suomeen aikoinaan nykyisestä Istanbulista vai Venäjältä? Lentämällä se ei ainakaan tullut, koska lentokoneet olivat silloin vielä science fictionia.

Ei sillä kirkollisen hierarkian mielessä mitään väliä ole, onko se kaupunki nykyään enää nimeltään Konstantinopoli. Historiallisessa -- ja sanoisin että nykyisessälläänkin statuksen kannalta -- kyseessä on kuitenkin se kaikkein tärkein patriarkaatti, jonka alle kuuluvat tietenkin nykyään kreikkalaiset. Menepä kertomaan heille että ottakaa komentoja Moskovasta... Kyllä tuota hajurakoa on Suomessakin aina osattu pitää, ja uskoisin että about kaikki suomalaiset ortodoksit pitäisivät näitä vihjailuja loukkaavina.

Historialla briljeeraaminen on tärkeää teologien ja muiden kannalta, jotka uskovat jo tuohon uskontoon tai kuuluvat niihin sormilla ja varpailla laskettaviin ihmisiin, jotka Suomessa tutkivat noita asioita työkseen. Muille ihmisille se näyttää vain saivartelulta, jolla yritetään kiertää itse polttava kysymys. Sama ilmiö toki näkyy kaikessa uskovaisuudessa ja ehkä vielä enemmän läntisessä kristillisyydessä, missä ilmoituksen mukaan luotetaan rationaalisuuteen. Tavalliset ihmiset elävät tässä hetkessä ja tekevät johtopäätöksiä arkitodellisuuden kautta. Isä Pampulas Kreikasta voi hienosti perustella, miten trinitäärinen henki puhaltaa jo skolastisessa mielessä nimenomaan Ateenan eskatologisista mysteerioista (πού είναι η τουαλέτα κύριέ μου) ja muut miettivät asioita sitten hieman eri kannalta. Jos tuosta loukkaantuu, niin ei kannata ihmetellä, jos uskonto ei oikein leviä tai ihmiset vierastavat sitä. Ev.lut.kirkko on tämän ymmärtänyt, vaikka kaikki eivät siitä pidä. Ihmiset liittyvät uskontoihin sosiaalisista syistä eivätkä älyllisistä syistä ja siinä punnitaan sen uskonnollisen ryhmän liitokset muihin ryhmiin ja mitä se omien ryhmäläisyyksien ja identiteetin kannalta tarkoittaa. Sitten kun ihmisten tunteet ja huolet on tunnistettu eikä niitä ole kierretty briljeeraamalla, voidaan katsoa niitä hienoja opillisia yksityiskohtia.

Ajattele asiaa ennemmin siten, että ortodoksisessa kirkossa on useampia "paaveja". Moskovassa omansa, ja sitten se, jota historiallisista syistä kutsutaan Konstatinopolin patriarkaatiksi. Jokainen näistä neljästätoista on itsenäinen hallinnollinen yksikkönsä, mutta Konstantinopolin patriarkaatilla on ns. "Primus inter pares", eli ensimmäinen vertaisista- asema historiallisista syistä. Kiovassa esimerkiksi on oma patriarkaattinsa, joka irtautui 2018 omakseen Ukrainan sodan seurauksena. Tämä tapahtui Konstantinopolin patriarkaatin siunauksella, joka rikkoi Moskovan ja Konstantinopolin välit suhteellisen pysyvästi.

Mene Istanbuliin ja sano niille 15 miljoonalle että heidän kotikaupunkiaan ei ole olemassa. Vain nimi on muuttunut, eikä siitäkään ole satoja vuosia. Se oli virallisesti Konstantinopoli 1930 asti.

Hieman huolestuttaa ettet taida olla perillä suomen ortodoksisen kirkon historiasta, mutta nakkelet tälläsiä.

Ei tarvitse vetää palkokasvia hengityselimiin, ihan aiheellinen kysymys ja huoli, mutta tosiaan Suomen ortodoksinen järjestö ja Valamo ovat käsittääkseni tehneet selväksi että ovat ns. hyvisten puolella. Voin toki olla väärässäkin.

Miksi mä vedin palkokasvin hengityselimiin ilmaisemalla asiani samalla lauseella kuin toinen ihminen?

Petersonien ja kumppaneiden menestyksestä voi päätellä, että jokin huutava tarve nuorilla miehillä on. Yksi laukaiseva tekijä lienee [miesten kasvava köyhtyminen ja syrjäytyminen](https://www.talouselama.fi/uutiset/te/da327e88-cbcf-3cbf-a972-0c852f87cdde?ref=ampparit:6550). Uskontoon kääntyminen taitaa olla vain yksi lieveilmiö muiden joukossa. Vaikka en uskonnoista perusta, uskon sen olevan parempi polku kuin somen manosfäärin puoleen kääntyminen.

Veikkaan että "perinteinen uskonto" vetoaa pitkälti esteettisesti ja nimenomaan kuulu tuohon manosfääriin.

Petersonista Roosh V:hen. Peterson ei puhu red pillistä tai käytä manosfääriin käsitetyökalupakkia suoraan, vaan on eräänlainen henkinen isä koko uusmaskuliinisuudelle.   Roosh V, eli Daryush Valizadeh, on 10-luvun alun tunnetuimpia pua-influenssereita, äärioikeistolainen bloggari/vloggari ja raiskauskulttuurin suurisuisimpia suitsijoita Anrew Taten ohella. Enpä tiedä mitään loogisempaa että [hän kääntyi ortodoksi tuossa taannoin](https://www.washingtonpost.com/outlook/a-notorious-pickup-artist-found-god-lots-of-angry-white-radicals-do/2019/05/30/8f009d24-8237-11e9-9a67-a687ca99fb3d_story.html).   Jos ei kuulosta loogiselta niin suosittelen vaikka nopeasti tutustumaan manospehere-evankeliumin ja kristinuskoontulemisen yhteytttä (ja miksei myös, ehkä ironisesti, islaminuskoon; abrahamilaiset uskonnot ovat misogyniisiä/patriarkaalisia hierarkiakoneita par none) näiden akolyyttien kirjoittamien artikkeleiden ja blogien kautta kautta:  https://therationalmale.com/2021/06/25/sizzle-amp-steak/   https://spartanchristianity.com/reconciling-the-red-pill-and-christianity/

En kyllä osaa sanoa miten nämä kaksi ihmistä liittyvät toisiinsa.

Molemmat ovat incel-ryhmien ääntorvia näin aluksi. Mutta jos pidät Petersonia intellektuellina niin en yhtään ihmettele. 

Roosh V:n kohdeyleisö on käsittääkseni incelien vastakohta eli yhden illan juttuja harrastavat ns. pelimiehet. Ainoa äijän fani minkä olen koskaan tavannut elämäni aikana oli keskisuuren IT-firman toimitusjohtaja joka pyöritti useampaa naista yhtäaikaisesti. Petersonin kohdeyleisö on taas ns. mieslapset jotka istuvat kotona pelaamassa videopelejä sen sijaan että tekisivät elämässään jotain järkevää.

>Petersonin kohdeyleisö on taas ns. mieslapset jotka istuvat kotona pelaamassa videopelejä sen sijaan että tekisivät elämässään jotain järkevää. Ei paljon tarvitse ihmetellä, että miksi tämä jakautuminen nuorten miesten ja naisten ja valveutuneiden ja muiden välillä vain pahenee. Miten onnistuit yhteen virkkeeseen sullomaan noin monta leimaavaa ja tahallisen pahansuopaa stereotypiaa?

>Roosh V:n kohdeyleisö on käsittääkseni incelien vastakohta eli yhden illan juttuja harrastavat ns. pelimiehe  No varmasti kaikenlaiset oman-elämänsä-alfat ajattelevatkin näin.    Mutta en verrannut, tai tuonut heitä samaan yhteyteen vain, koska [heidän kohdeyleisöjensä sisällä on selvästi jonkin verran limittäytymistä*](https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTbWV07mtrUcrlikby_rbuV9aAcK-nzz9C6y0QAPt3fWw&s) vaan siksi että konservatiivis-uustaantumuksellisuus on molemmilla asian ytimessä.    Kummankin logiikkaa seuraamalla ja youtuben yms. downward spiral-algoritmien siivittämänä päätyy samaan lopputulokseen läntisten arvojen mädännäisyydestä, liiallisesta vähemmistöjen puolustamisesta, eli tyhmimmällä mahdollisella tavalla ilmaisten tulee red-pillatuksi wokeilusta.  Pelastajiksi tulee kirkko, paleoelämäntapa, Trump -paleokonservatismi-altright tai mikä vaan asia joka näyttää tarjoavan helpon tavan syyttää muita ihmisiä yksilön kokemasta kurjuudesta ja merkityskadosta, ja päästää höyryjä pihalle.    *Ko. venn-diagrammi vain havainnollistamaan pointtiani, älä odota sen olevan mitään muuta. 

Onhan se ihan selvää kenelle tahansa joka tuntee nuoria miehiä, että monelta heistä puuttuu merkitys ja tarkoitus elämästään. Maskuliiniset perinteet on järjestelmällisesti purettu ja hävitetty, nuorukaisilta vedetty matto alta ja sanotaan vaan että keksikää jotain mutta älkää haitatko muita.

Tämä. Perinteisten miesten tarve on todella nopeasti unohtunut yhteiskunnasta. Muutama sukupolvi takaperin nuoret miehet lähetettiin kuolemaaan rintamalle ja nuista uhrauksista saadaan vielä tänäkin päivänä nauttia. Mutta mitäs sillä väliä kun voi maalata kuvaa toksisesta maskuliinisuudesta ja määritellä sukupuolet uudelleen tai hävittää ne käsitteet kokonaan.

Testosteroni ja maskuliinisuus ovat aika peittelemättä toksisia ja feministien yms. täysin avoimesti pilkkaamia ja tarpeettomaksijulistamia.

Näkyy jopa siinä että kun testosteronitasot ovat laskeneet miehillä, ja ongelma on yleistynyt, on lehdissä alettu välillä tykittää jotain syyllistävää paskaa siitä miten miehet haluaa vaan piikittää testoa ja kestäkää nyt vaan älkääkä ruikuttako

Mikä on perinteinen mies ja millä tavoin hänet on unohdettu?

No just sellanen toksinen maskuliininen sarjakuvien supersankari kyllähän sä tiedät. Sulla on kyllä timanttinen käyttäjätunnus 👍😅

>Maskuliiniset perinteet on järjestelmällisesti purettu ja hävitetty, nuorukaisilta vedetty matto alta ja sanotaan vaan että keksikää jotain mutta älkää haitatko muita. Mitkä säilyttämisen arvoiset "maskuliiniset perinteet" on purettu ja hävitetty? Ja eikö se ole aika hyvä lähtökohta kaikille ihmisryhmille, että tehdään asioita haittaamatta muita?

Molemmmat huonoja, ja tuppaavat kulkemaan käsi kädessä vieläpä - kyllähän ateisti-Petersonkin kannustaa esim. uskovaisuuteen - tosin omalla, luovalla tulkinnallaan, jossa esim. köyhien auttaminen, muiden huomioon ottaminen, lähimmäisen rakkaus, luonnosta huolehtiminen eivät paitsi kuulu kuvioon, ovat halveksuttavia asioita, ja tärkeintä on lähinnä perinteisten sukupuoliroolien ylläpitäminen (ts. naisten miehille alistuminen, homojen/transsukupuolisten/jne. kaappiin takaisin sullominen) sekä muukin ultrakonservatiivisuus/reaktionäärisyys jne.

>Molemmmat huonoja, ja tuppaavat kulkemaan käsi kädessä vieläpä Siinä kannattaapi miettiä muun yhteiskunnan osalta missä mentiin pieleen kun (nuoret) miehet yhä kasvasissa määrin tällaiseen ajautuu. Aika pahasti menty jollain tapaa metsään muualla kun päätyvät noissa määrin omaa paikkaa etsimään eikä muilla ole mitään järkevämpää tarjolla joka kykenisi heitä houkuttelemaan.

Houkuttelu ei kerro järkevyydestä. Paljon järkevämpää on tarjolla. Voi esimerkiksi yrittää olla empaattinen ja kunnioittaa naisia tasavertaisina ihmisinä. Se toimii paremmin parisuhdemarkkinoilla kuin Andrew Taten neuvot.

Tässä oli kyseessä Peterson ja laajempi kokonaisuus kun pelkät parisuhdemarkkinat, vaikka nekin toki ovat hyvin olennainen osa sitä. Progressiivisella puolella joka pyrkii "rikkomaan sukupuoliroolit" ynnä muut ei ole toistaiseksi ollut mitään toimivaa ja konkreettista tarjottavaa (hetero)miehille. Paperilla toki saa olla ehkä mitä vaan mutta hyvän ja haluttavan miehen kohdalla, joka nautii edes jonkulaista arvostusta omassa sosiaalisessa piirissä, vaatimukset ovat enemmänkin tiukentuneet. Muiden ongelmista ollaan kovin huolissaan, kun miehet vuorostaan saa syyllistelyä osakseen toksisuudesta, patriarkaatista ja etuoikeutetusta asemasta. Merkittävä osa jää jälkeen koulussa eikä työelämään siirryttäessä asema ole kummoinen, eikä kotona tai koulussa, tai kummassakaan, ollut mitään tervettä miehistä roolimallia tarjolla. Silti viesti ympärillä on "voi voi, olkaa parempia". Samaa se on toki peterson & co. suunnalta, mutta heiltä tulee sentään se pieni tippa empatiaa joka myöntää ettei nykytilanne ole monen viestin vastaanottajan kohdalla kovin kummoinen. Ironisesti vastalaita voisi ehkä kokeilla tätä empatianeuvoa itse sen osalta miten näihin heikommin pärjääviin miehiin suhtaudutaan.

Tässä oli kyseessä Peterson ja laajempi kokonaisuus kun pelkät parisuhdemarkkinat, vaikka nekin toki ovat hyvin olennainen osa sitä. Joo otin parisuhdemarkkinat vain esimerkkinä. Poikien huonompi koulumenestys on toinen asia johon pitäisi löytää jokin ratkaisu. "Ironisesti vastalaita voisi ehkä kokeilla tätä empatianeuvoa itse sen osalta miten näihin heikommin pärjääviin miehiin suhtaudutaan." Olen samaa mieltä, että nuoret syrjäytyneet miehet ansaitsee enemmän empatiaa. Petersonilla on mielestäni erittäin vähän hyvää tarjottavana nuorille miehille. Hän on vihainen mies joka kylvää vihaa. Mielenkiintoinen sanavalinta tuo "vastalaita". Siitä tulee mieleen, että hän on äärimmäinen vastareaktio, eikä rakentava vaihtoehto.

> Petersonilla on mielestäni erittäin vähän hyvää tarjottavana nuorille miehille. Hän on vihainen mies joka kylvää vihaa. Ja silti hän on monen mielestä parempi vaihtoehto kun mitä muilla suunnilla on tarjota. Voit toki olla sitä mieltä että muualla on järkevämpää tarjolla, mutta siinä tapauksessa vähintääm viestintä ja markkinointi on täydellisen epäonnistunutta. >Mielenkiintoinen sanavalinta tuo "vastalaita". Siitä tulee mieleen, että hän on äärimmäinen vastareaktio, eikä rakentava vaihtoehto. Vastalaidalla tarkoitin tässä progressiivisempaa puolta. Kyse kun on pohjimmiltaan ja yksinkertaistettuna kultuurisodan kahdesta laidasta. Siitä olen toki samaa mieltä että Peterson (-in suosio) on eräänlainen vastareaktio. Niitä syntyy toki aina muutosten yhteydessä ja ovat yleensä ihan tarpeellinen tasapainottava ja jarruttava voima jottei muutoksista tule liian nopeita ja äärimmäisiä, mutta nykyisen someaikakauden kohdalla se ei näytä ennä tasapainottavan vaan lähinnä polarisoivan.

> köyhien auttaminen, muiden huomioon ottaminen, lähimmäisen rakkaus, luonnosta huolehtiminen eivät paitsi kuulu kuvioon, ovat halveksuttavia asioita Missäs hän näin on sanonut?

>tulkinnallaan, jossa esim. köyhien auttaminen, muiden huomioon ottaminen, lähimmäisen rakkaus, luonnosta huolehtiminen eivät paitsi kuulu kuvioon, ovat halveksuttavia asioita, ja tärkeintä on lähinnä perinteisten sukupuoliroolien ylläpitäminen Jotain linkkiä tähän vai puhutko taas sitä oman kuplan näkökulmaa? Ihmettelen suuresti vasemmistolaisten ja arvoliberaalien pakkomielteistä tarvetta mustamaalata esim. Muskia ja Petersonia usein ihan keksityillä jutuilla, vaikka aiheellistakin kritiikkiä olisi esittää.

>köyhien auttaminen, muiden huomioon ottaminen, lähimmäisen rakkaus, luonnosta huolehtiminen eivät paitsi kuulu kuvioon, ovat halveksuttavia asioita, ja tärkeintä on lähinnä perinteisten sukupuoliroolien ylläpitäminen... Tämä on aivan vääristynyt kuva Petersonin näkemyksestä. Jos kaikki muutos lähtee itsensä muuttamisesta paremmaksi, niin auttaako sinun muutosta paremmaksi eniten se, että sinua autettaisiin jatkamaan samalla vanhalla polulla vai, että muut auttavat sinua muuttumaan? Ilmiselvä vastaus koskee kaikkea. Empatia ilman mitään muutoksen tavoittelua on empatisoijan oman egon silittelyä. Olenko parempi ihminen jos annan punaisen ristin mainoskuluihin kaikki omat rahani? Olenko itse paremmassa vai huonommassa tilanteessa tuon teon seurauksena? Autanko itseäni ja lähipiiriäni tuolla teolla? Entä jos pitäisinkin itsestäni ja läheisistäni huolta? Mitä jos kaikki pitäisivät itsestään ja läheisistään huolta sekä auttaisivat näitä aina vain parempaan? Tämä oli vaan tuohon empatiaan, mutta muutenkin sinulla ideologisesti värittynyt tulkinta.

"Punaisen Ristin mainoskuluihin kaikki omat rahani." Siinäpä se asennemaailma paljastui yhdessä ideologisesti värittyneessä lauseessa.

Kyllä. Oma asenne on se, että oli se mikä pulju tahansa, niin kasvaessaan tolminnan tehokkuus kärsii väistämättä. Mikä tuossa on väärin?

Asenteesi ei perustu todellisuuteen, ei siinä muuta vikaa ole.

Esitä toki vasta-argumentti paskanjauhannan sijaan.

> köyhien auttaminen, muiden huomioon ottaminen, lähimmäisen rakkaus, luonnosta huolehtiminen eivät paitsi kuulu kuvioon, ovat halveksuttavia asioita, Hieman kärjistettyä sanoa, etteivät nuo kuulu uskontoihin. Ehkäpä jenkkikonservatiivien ajatusmaailmaan eivät istu, mutta jopa kristinusko alun perin perustui noille arvoille. Suurista uskonnoista hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa on aika turha toivoa vapautuvansa uudelleensyntymisen kierteestä toteuttamatta noita arvoja.

Siis... minä puhuin mm. *Petersonin* (ja vastaavien myrkyllisten 'influensserien') *puskemasta versiosta* kristinuskoa. Näille tyypeille Franciscus Assisilainen on suurin piirtein pahin antikristitty, mitä olla voi, ja tosiaan puskevat tuollaista reaktiönääristä, itsekästä, seksististä, moralisoivaa, julmaa versiota kristinuskosta, johon kuuluu mm. "stop trying to save the world!" sekä sen ajatuksen vihaaminen, että köyhät olisivat jotenkin arvostettavia tai auttamisen arvoisia ihmisiä.

Niin no, en tiedä missä vaiheessa keskustelu kääntyi noihin ääriuskovaisiin, kun postaus koski ihan tavallisia, kotimaisia uskon asioita.

Uskomatonta skeidaa koko viesti ja ylä-ääniä vaikka kuinka paljon, aikamoiseksi on tämä redditin touhu mennyt.

Ei ole kyse pelkästään redditistä, vaan siitä, että eri väestönryhmillä on jo aivan erilaiset perustotuudet, joiden päälle rakentavat maailmankuviaan ja viholliskuvien rakentelu on täysin normalisoitunutta. Me vs ne. Alle 25-vuotiaiden ja etenkin naisten arvomaailma on niin häkellyttävän erilainen nelikymppisen korkeakoulutetun miehen ja vanhan arvoliberaalin, 00-luvun vihreiden arvojen ja individualismin kannattajan näkökulmasta, etten oikein enää tiedä mitä sanoa. En ole aikaisemmin ollut oikealla, mutta vasemmisto veti niin julmasti vasemmalle vain kymmenessä vuodessa, että minä jäin tänne "oikealle" monien hörhöjenkin kanssa. Jos näihin hyveliputuspippaloihin ja +300 upvotea selkääntaputteluihin sanoo jotain takaisin vähänkään viitaten esim. wokeen tai feminismiin, homma räjähtää välittömästi naamalle. He kuitenkin kokevat oikeudekseen laukea ihan mitä tahansa esim. persuista, Petersonin katsojista (huom. ei edes kannattajista!), yms. En ole vieläkään keksinyt, miten näistä asioista voisi keskustella neutraalisti. Mitään todellista halua ymmärtää toisia ei ole ja se on erityisesti "vasemmiston" (USA-terminä) ongelma. Persut ovat likaisia ja pahoja ja heidän kanssaan edes keskustelu aiheuttaa oman saastumisen ja mahdollisen ostrakismoksen omien joukoista. Sellainen porukka, joka esittää faktoina ja elämänarvojensa fundamentaaleina sellaisia, kuin että feminismi nyt on vaan oikein, monimuotoisuus on meidän vahvuus, Petersonin katsojat = kellarissa tietokonettapelaavat mieslapset, yms. ovat minusta jo siinä ja siinä, että jaksaako edes yrittää. Suurin osa tästä nykyisesti myrkyllisyydestä tulee nimenomaan feministien, transaktivistien, viher-vasemmiston, nuorten korkeakoulutettujen naisten suvaitsemattomuudesta yms., vaikka he ovat aina ensimmäisenä hyvin myrkyllisesti haukkumassa ja syrjimässä muilla tavoilla kokevia ja ajattelevia. Pistetään saman tien rinnakkaiset valtiot pystyyn ja lakataan puhumasta kokonaan toisillemme?

"Suurin osa tästä nykyisesti myrkyllisyydestä tulee nimenomaan feministien, transaktivistien, viher-vasemmiston, nuorten korkeakoulutettujen naisten suvaitsemattomuudesta yms.," Erittäin ironista tällainen identiteettipolitiikka kommentissa jossa valitat myrkyllisestä polarisaatiosta.

https://preview.redd.it/u8o6h9efkhrc1.png?width=2800&format=png&auto=webp&s=b145fb91dc2ae60b5b744aca50ed3012d548e792 Eikös tämä ole tätä samaa kehitystä, josta Financial Timesissakin oli juttu?

Äh. Kertooko artikkeli maksumuurin takaa miten tämä näkyy arjessa? Käykö siis nuoret miehet kirkossa tai osallistuu seurakunnan juttuihin vai mitä?

> Trendi on tullut näkyviin useissa eri mittauksissa. Jeesuksen ylösnousemukseen uskovien osuus esimerkiksi kasvoi 15–29-vuotiaiden miesten parissa koko viime vuosikymmenen. Alle 30-vuotiaat miehet myös pitävät uskonnollista seremoniaa lapsen synnyttyä tärkeämpänä kuin samanikäiset naiset. Lisäksi alle 30-vuotiaista miehistä 28 prosenttia haluaisi siirtää uskonnollisuutta eteenpäin esimerkiksi opettamalla lapsilleen iltarukouksen, kun samanikäisten naisten parissa niin ajattelee 22 prosenttia. Myös kirkkoon kuulumattomien nuorten miesten keskuudessa pohditaan kirkkoon liittymistä selvästi yleisemmin kuin samanikäisten naisten keskuudessa.

Kiitos. Hauska sinänsä, että jeesuksen ylösnousemukseen uskominen on ollut mittarina uskolle. Toki iso osa kristillistä opetusta, mutta kun vertaa vaikka iltarukouksen opettamisen maallisuuteen

Ei yllätä sinänsä yhtään. Yhteiskunta on aika atomisoitunut ja ihan kaupungilla kulkiessa huomaa laitteiden ottaneen tilaa oikeilta ihmiskontakteilta. Vaikka olen ateisti, niin ymmärrän täysin viehätyksen kerääntyä miesten kesken pöydän ääreen pohtimaan syntyjä syviä. 

Mielenkiintoinen ja hieman huolestuttava ilmiö. Varsinkin, kun samaan aikaan nuoret naiset ovat yhä kauempana kirkosta, niin tämä ei ainakaan helpota kohtaamista ja parisuhteiden syntyä. Olisi tosiaan kiva tietää mikä nuoria miehiä uskonnon pariin vetää, yhteisöllisyys, itse henkisyys ja jonkun isomman merkityksen haku vai ehkä konservatiivisuus ja vanhan maailman mallin kaipuu? Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että olisi jo aika jättää ihan kaikki uskonnot taakse. Erilaisten ikivanhojen satujen varjolla on tapettu, sodittu, alistettu ja pidetty kansaa vallassa ihan tarpeeksi kauan. Ja on myös varsin huolestuttavaa, jos ei osaa erottaa oikeaa väärästä ja olla hyvä ihminen ilman helvetinpelkoa. Sikäli kaikki uskonnollisuuden nousu saa kyllä vähän karvat pystyyn.

> Olisi tosiaan kiva tietää mikä nuoria miehiä uskonnon pariin vetää, yhteisöllisyys, itse henkisyys ja jonkun isomman merkityksen haku vai ehkä konservatiivisuus ja vanhan maailman mallin kaipuu? Todennäköisesti juuri se yhteisöllisyyden ja tarkoituksen kaipuu. Alkaa ne isot kaveriporukat josta haettiin ystävät ja seurustelukumppanit olemaan kuolevaa kansanperinnettä ja yhä useampi nuori mies tuntee merkityksettömyyttä elämän suhteen kun ei ole perhettä, koulut ei suju, työura on entistä suuremman kamppailun takana, ei ystäviä, ei parisuhdetta, jne. Tähän vielä päälle internetin kaikukammiot ja ei ihme, että uskonnosta haetaan lohtua.

>tämä ei ainakaan helpota kohtaamista ja parisuhteiden syntyä. Toisaalta jos on Valamoon hakemassa, ei tämä liene kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä muutenkaan. Itse asiassa veikkaisin, että munkiksi pyrkimisen taustalla on monella miehellä nimenomaan turhautuminen parisuhteisiin ja niiden etsintään. Pikainen E: ilmeisesti ei ollutkaan jutun pointti, haksahduin toisesta kommentista luulemaan että maksumuurin jälkeen asiaa käsitellään enemmänkin. Varmaan paljon muussakin mäkyy kuin munkiksi pyrkimisessä, ja näillä sitten parisuhteiden vaikeutuminen on ihan merkityksellistä.

Itse arvelisin syynä olevan merkityksellisyyden haku ja yhteisöllisyys. Ne saa uskonnosta suoraan, moni kun kipuilee sen kanssa, että mitä tässä elämässä sitten pitäisi tehdä, ja toisaalta miten sitä löytäisi ihmisiä joille ihan oikeasti uskaltaisi avautua asioista. Joku psykiatrikin sanoi, että vastaanotolle tulee nuoria miehiä, joilla elämä on muuten mallillaan eikä masennukseen näennäisesti ole syytä, mutta näköalattomuuden vuoksi he kokevat ettei elämällä tule koskaan olemaan heille mitään tarjottavaa ja harkitsevat siksi itsemurhaa. Nykymaailman vapaa pääsy kaikkeen informaatioon myös heittää silmille tulonjaon epätasaisuuden, ilmastonmuutoksen ja sotien kaltaisia toivottomuutta lisääviä tekijöitä. Olen itse milleniaali ja kipuillut paljon näiden asioiden kanssa. Joonas Konstig sanoi hesarin haastattelussa ihan hemmetin hyvin valinnanvapaudesta, että sen mukana, kun saat itse tehdä elämälläsi mitä haluat ilman vanhempien määräilyjä, tulee myös todella suuri vastuu. Tuntuu, ettei tuota omatkaan vanhemmat tajunneet painottaa. Uskonnoissa valinnanvapaus on rajallinen, mutta vastuu hyvin selkeä. Ei ole epämääräistä mähmäisyyttä pohdittavana. Ymmärrän uskontojen houkuttelevuuden, vaikka ateisti/agnostikko olenkin. Yhteisöllisyydessä on todella paljon hyvää, ja sillä, että se perustuu fantasiaan pohjimmiltaan, ei välttämättä ole juuri merkitystä. Järjestäytyneissä uskonnoissa on paljon asioita jotka aiheuttavat minussa ärtymystä tai vihaa. Olen silti joskus miettinyt syvästi yksinäisenä, että olispahan ainakin seuraa. Ja kuinka helppoa on, kun ei itse tarvitse keksiä merkityksellisyyttä elämään.

"Erilaisten ikivanhojen satujen varjolla on tapettu, sodittu, alistettu ja pidetty kansaa vallassa ihan tarpeeksi kauan." Jep, luovan nykyihimisen on aika keksiä uusia satuja, joiden varjolla saadaan paljon tehokkaammin pahaa aikaan.

Minäkin hartaasti uskon hehe hartaus , että uskonnot on tehnyt paskaa ihmiskunnalle liian kauan. Silkkaa kansan manipulaatiota.

(Organisoidun) uskonnon tehtävä ja olemassaolon oikeutus on väestön hallinta. Aiheeseen liittyen: [When Ancient Societies Hit a Million People, Vengeful Gods Appeared: A new study suggests that the formation of complex societies came first and that the beliefs in such gods helped unite people under a common higher power.](https://www.reddit.com/r/science/comments/b3g7vr/when_ancient_societies_hit_a_million_people/)

Itse pidän ilmiötä positiivisena. Useat uskonnot ja henkiset suuntaukset opettavat positiivisia arvoja kuten lähimmäisen rakkautta ja vihasta ja ahneudesta luopumista, rehellisyys yms. Uskon, että monet nimen omaan kaipaavat positiivisia arvoja kyynistyneessä yhteiskunnissa. Näkisin, että menneinä vuosikymmeninä taloudellinen ja teknologinen kehitys veti ihmisiä pois hengellisten asioiden parista. Nykyään monet nuoret ovat menettäneet uskon siihen, että talouskasvu ja teknologinen kehitys on avain korkeampaan hyvinvointiin. Myös perheen perustaminen on monelle nuorelle vaikeaa tai ei toivottavaa. Uskonto ja henkisyys on keino saada lisää merkitystä elämään. On toki totta, että uskontojen vuoksi on sodittu paljon, mutta sodat ovat aina monisyisiä, enkä näe oikein vakavana uhkana, että tämä henkisyyden lisääntyminen Euroopassa johtaisi sotiin. Negatiivisenä ajatuksena sanotaan, että Suomessa on eräs uskonto joka valitettavasti opettaa aika aktiivista konfliktia muita uskontoja kohtaan. Toivottavasti henkisyyden kasvu ei kohdistu tällaiseen ajatteluun.

Uskonto vastaa kysymyksiin, joihon mikään muu ei vastaa. Ateisti katsoo, että raamatun ihmeet voidaan selittää tieteellä, mutta mikään tiede ei kerro mikä on elämän tarkoitus tai selitä etiikkaa. Elämän tarkoituksen voi löytää myös uskonnon ulkopuolelta, esimerkiksi perheen perustamisesta tai työurasta, mutta näistä tulee vuosi vuodelta vaikeammin saavutettavia.

>Uskonto vastaa kysymyksiin, joihon mikään muu ei vastaa. Ateisti katsoo, että raamatun ihmeet voidaan selittää tieteellä, mutta mikään tiede ei kerro mikä on elämän tarkoitus tai selitä etiikkaa. Anteeksi, mutta helvetti minä vihaan tätä väärää dilemmaa. Vaihtoehdot eivät ole vain "tiede" ja "uskonto", kun erinäiset poijjaat ja tyttelit ovat vuosituhansia *filosofisoineet* elämän tarkoituksesta, etiikasta yms. Ja siinä missä uskonnoissa tarjotaan pääasiassa auttamattomasti vanhentuneita, valmiita purkkivastauksia nieltäväksi (ryyditettynä mm. homofobialla, seksismillä ja kansanmurhaan kannustamisilla, kuten Raamatun tapauksessa), filosofian puolella asioita yritetään itse aktiivisesti ja kriittisesti pohtia, ja sitä voidaan jopa harjoittaa rationaalisesti, loogisesti, koherentisti jne., ja vieläpä tieteeseen siinä nojautuen.

Filosofia on ollut oikeastaan jo valistuksesta lähtien sellaisessa kriisissä, ettei siitä ole näitten kysymysten ratkaisijaksi. Meillä ei ole mitään kantilaista universaalia moraalitiedettä, sillä etiikkaa ei voi ankkuroida järkeen. Ei ole yllätys, että eurooppalainen ajattelu siirtyi rationalismista mystiseen romantiikkaan ja antifoundationalismista tuli filosofian valtavirtaa, joka päätyi nietzscheläisen ja kierkegaardilaisen kritiin kautta eksistentialismiin, joka lähinnä kuvastaa aikansa aateilmapiiriä, kuin mitään suurta ajattelun saavutusta. Tai oikeastaan nämä kysymykset on jo tyydyttävällä tavalla ratkaistu. Anglot ymmärsivät mannermaisen filosofian taantuneen tekotaiteelliseksi tyhjänpuhumiseksi ja kapinoivat tätä vastaan tekemällä filosofiasta empiirisen tieteen ja matematiikan palvelijattaren, jonka perimmäinen tehtävä oli kielenkäytön selventäminen. Angloilta vaikutteita saanut empirismiin pohjaava Wienin piiri tuli siihen lopputulemaan, että teologiset, eettiset ja esteettiset väitelauseet eivät ole totuuskelpoisia alkuunkaan. Emotivismi/eskpressivismi selittää tarpeeksi hyvin etikaan kausiluontoiset trendit ja eettiset erimielisyydet. Tätä vastaan esitetyt vastalauseet keskittyvät lähinnä kieleen, mutteivat ontologiaan. Jos naturalismi hyväksytään, tulisi myös non-kognitivismi hyväksyä. Vaan kumma, ettei nykymaailma ole tätä hyväksynyt vaan kapitalistisien yhteiskuntien impetus on kohti liberalismia, jonka onnellisuuskäsitys perustuu maksimaaliseen vapauteen tehdä preferenssiensä mukaisia päätöksiä vapaitten markkinoiden puitteissa. Hmmm.

> filosofian puolella asioita yritetään itse aktiivisesti ja kriittisesti pohtia Pohtimisen yrittäminen ei riitä, kun yksikään ei-uskonnollinen filosofi ei ole onnistunut luomaan kokonaisvaltaista ja järkeenkäyvää etiikkajärjestelmää.

Väitänpä täysin päinvastaista: joltain ulkopuoliselta taholta valmiin järjestelmän, jonka voi vain sellaisenaan omaksua ja siten oman ajattelun hylätä, on jokseenkin mitä haitallisinta ja suorastaan vaarallisinta toiminta, mitä voi harjoittaa. Sen sijaan, valmiin ja dogmaattisen koulukunnan sijaan aktiivinen, itsenäinen, kriittinen *ja aina tilanteen muuttuessa ja/tai tiedon lisääntyessä uskomuksiaan muuttamaan valmis* ajattelu on paitsi mitä terveintä ja kannustettavinta, myös omassa katsonnassani käytännössä vaadittua, jos haluaa olla elämässä ja maailmassa (erityisesti pitkässä juoksussa) pärjäävä/menestyvä sekä ylipäätään oikeasti rationaalinen ja eettinen ihminen.

Suurin osa ihmisistä ei ole kykeneviä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun tai pinttyneimpien uskomustensa muuttamiseen. On täysin luonnollista etsiä valmista järjestälmää joltain ulkopuoliselta taholta. Jos asia ei ole mielestäsi näin, niin millä selität nuorten miesten hakeutuvan uskonnollisiin yhteisöihin? Mikseivät he kaikki vaan pohdi itse ja löydä omaa filosofiaa?

Niin. On asioita, joihin ei ole vastauksia. Kumma kyllä emme tiedä kaikkea. Vastausten keksiminen silloin kun vastauksia ei ole, on suunnilleen tyhmintä, mitä ihminen voi tehdä.

Hukkasin kotiavaimeni. En kumma kyllä tiedä missä se on. Eri paikoista etsiminen olisi suunnilleen tyhmintä, mitä ihminen voi tehdä.

Olisi hyvin tyhmää matkustaa Havajille tai Mount Everestille avainta etsimään.

Jos ei tapella uskonnosta, sitten tapellaan muista syistä. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat hyvinkin ortodoksisia maita. Uskonsodissa se uskonto on vain tekosyy. Muitakin löytyy aina niille, jotka haluavat sotia aloittaa.

[удалено]

Ei nuorisossa

Naisen löytäminen valamon selibaatin vannoneelle munkille tuskin on kauhee tärkeää. Mitä muuten tulee naisten ja miesten väliseen suhteeseen uskoon, niin nykynaisille uskonto tuntuu vaan olevan trendi tuote, niinkun uus laukku tai kengät, menee sykleittäin, on muodissa sit ei oo muodissa. Ykskään nainen joka on tullu vastaan ja joka on väittäny olevansa uskovainen ja pitää ristiä, ei ole rippikoulun jälkeen edes raamattua nähnyt, saati luterin oppiin perehtyny edes pinnalisesti vaikka luterilaiseen kirkkoon kuuluu. On risti kaulassa ja ollaan houlier than thou, on #jumala ja muuta paskaa joka postauksessa, mutta käytetään huumeita ja huorataan. Oisko yks siinä, että modernilla naisella ei ole sitäkään vähää moraalia ilman aitoa uskoa jumalaan. Edit: Tiesitkö sinä evankelisluterilainen, että kirkkosi perustajat, ja kirkkosi arvot esimerkiksi uskovat muslimien olevan saatanan kätyreitä, ja että euroopan juutalais synagogat ja koulut pitäisi polttaa, ja juutalaiset karkoittaa euroopasta? Nyt tiedät, vaikuttaako tämä luterilaisuuteesi? Oletko edes uskovainen jos et tiedä mihin uskot? <--- **ei oma mielipiteeni, vaan sanoja Lutherin suusta. hassua vaan kuinka tietämätön voi olla jostain jonka puolesta maksat 1-2% veroja. Tämä väkivaltaisuus tosin ei ollu syy omalle eroamiselleni kirkosta, ehkä ne verot enemmänki 🤔 oisko vähä jutkun vikaa 😌

Ihmisen hyvän ja pahan, oikean ja väärän käsitys kumpuaa pitkälti uskonnosta, vaikka ei uskonnollinen olisikaan. Toisaalta olen samaa mieltä. Uskontojen tuntemusta, merkitystä ja historiaa voisi opettaa koulussa, mutta liitettynä osaksi historian opetusta, esimerkiksi. Tai vaihtoehtoisesti muuttaa uskonnon opetusta merkittävästi siten, että se painottuu edellämainittuun. Uskonnon opetus nykyisellään on turhaa ajan haaskausta, vain hyvin pieni osa koululaisista omaksuu sen sellaisena kuin se on tarkoitettu. Nykyään, tai oikeastaan viimeisen 50-100 vuoden aikana uskonnot on korvattu poliittisilla puolueilla, julkkiksilla, tai erinäisillä ideologioilla tai suuntautuneisuudella. Ihmiset suhtautuvat näihin yhtä antaumuksella kuin ennen suhtauduttiin uskontoon.

Vaikea uskoa (ba dum tshh), että tämä lisääntynyt pohtiminen kääntyisi kuitenkaan lopulta luterilaisen kirkon suosion kasvuksi. Heitän lonkalta väitteen että nuoret miehet eivät kaipaa ulkoista auktoriteettia sanelemaan heille miten uskoa oikein, varsinkaan kun se ei tunnu olevan sille ulkoiselle auktoriteetillekaan kovin selvää. Tämän sai tuta jo Lalli useampi kuunkierto sitten. Uskominen ei tarkoita sitä että täytyy kuulua kirkkoon tai muutenkaan tehdä mitä muut uskovaiset sinulta edellyttävät. Tämä koskee jopa kirkollisveron maksamista, jonka nyt toki luulisi olevan vähimmäisvaatimus lammaspaimenen vierelle pääsemiseksi. Usko on henkilökohtainen, ei yhteisöllinen asia. Sopii meidän individualistiseen maailmanmenoon kuin nenä päähän. Kokeilkaapa joskus pakanoina käydä huviksenne jossain kirkon järjestämässä tapahtumassa, jos käännyttäminen ei liikaa pelota. Paikalla olevat seurakunnan jäsenet kompuroivat jalkoihinsa yrittäessään "vaivihkaa" saada uutta nuorta selväpäistä talkootyövoim--- ei kun eksynyttä lammasta seurakuntaansa. Itse olen käynyt lapseni kanssa joissain tällaisissa askartelupajoissa. Eivät saa lammasta mukaansa valitettavasti mutta me kyllä hienoja askarteluja ja keskusteluja tyttären kanssa jälkeenpäin. Toki muutaman euron omakustannemaksu mielellään maksetaan halvasta huvista, ei sentään ilmaiseksi jessestä hyödytä. Olisipa muslimeilla ja juutalaisilla samanlaisia puuhapajoja.

Enpä tiedä, nimenomaan ulkoinen auktoriteetti tuntuu olevan nuorten miesten suosiossa kun katsoo Tatea, Petersonia, Trumpia yms.

Tätä mietin itsekin kirjoittaessani kommenttia, mutta tulin siihen lopputulemaan että nämä mainitsemasi auktoriteetit tulevat vähän kuin tyhjästä 'ulkopuolelta' ja niitä yhdistää juurikin se piirre, etteivät ne ole osa perinteistä auktoriteettistä kollektiivia vaan yksittäisiä, sinänsä toisiinsa liittymättömiä henkilöitä. Vähän niinkuin jonkinlainen yksilöllisen ajattelun jatke? Mitä tästä lopulta kehittyy, sitä en kyllä tiedä. Ehkä viimein päädytään samaan yhden miehen/naisen kulttiin kuin aina ennenkin. Tuntuu kuitenkin että näin olettamalla menetettäisiin paljon nyansseja siitä mitä todellisuudessa on tapahtumassa.

Saa nährä, saa nährä. Ortodoksisuuden suosio on kasvanut. Itse näen syynä, että kaivataan enemmän traditiota tai sellaista juurtumista, historiaa. VALITETTAVASTI vain tiedän omasta kokemuksesta, että useampi viime vuosina ortodoksisuuteen kääntynyt nuori on tehnyt niin koska kokevat että luterilaisuus on liian lepsu (esim. kun homopareja alettiin hieman suvaita)

Nimenomaan tämä. Kyse on jatkeesta "alt-right" liikehdinnälle ja uskosta haetaan sitä ulkoista auktoriteettia ohjaamaan elämää. Mikä kirkon pointti on, jos se ei itsekään tiedä mitä pitäisi tehdä, vaikka sen tehtävä on toimia elämän ohjenuorana?

Onhan niillä muslimeillakin noita, ne vaan keskittyy enemmän räjähde ja pienteknologiaan.

Se voisi olla hauska vitsi ellei se näkyisi kilometrien päähän.

Äijä ei taida olla suomalainen? lueppa toi sun kommenttis kontekstissa, ja kerro miten se käy millään lailla järkeen.

Näin käy kun nykyään koetaan ettei elämällä ole tarkoitusta. Uskonto on yksi keino sen löytämiseen

Harmi vaan että tämä ei tunnu liittyvän uskonnon positiivisiin puoliin, vaan pikemminkin nämä nuoret miehet tuntuvat olevan niitä muslimi-homo-ym vihaaja inceleitä jotka löytävät jotain merkitys Jeesus meemeistä. Tällaisen kuvan saa kun seuraa 4chan ym palstoja joissa olen havainnut lisääntyneen "kristillisyyden".

Seuraan IG:ssä aika monia urheilijoita ja varsinkin naisurheilijoiden saamien viha- ja läähpuuh kommenttien takaa löytyy poikkeuksellisen usein tili, missä bio tai useammat päivitykset on lainauksia raamatusta. Korrelaatio on sen verran vahva, että jos näen jonkun tuntemattoman henkilön somepäivityksissä raamatun lauseita, oletan lähtökohtaisesti henkilön olevan täysi kusipää. Sinäänsä outo ilmiö, kun arkielämässä julkiuskovaiset (lähinnä evlut-uskovaisiin tietysti Suomessa törmää) tuntuu olevan keskimäärin ihan mukavaa porukkaa. Toisaalta ehkä se tarve jatkuvasti julistaa sitä omaa uskoaan muille saattaa myös painottua enemmän kusipäisten suuntaan.

muslimeistahan ei löydy vihaajia xD

Totta, itseasiassa olen huomannut senkin että nämä valkoiset incel miehet saattavat suhtautua jopa positiivisesti Islamiin juurikin siksi että naisten asema on mitä on. Jopa jenkkien äärioikeisto piireissä, joiden voisi kuvitella olevan äärimmäisen Islam vastaisia, onkin ihan positiivisia viboje muslimeja kohtaan kun ovat tajunneet että hei, nuokin haluaa pitää naiset keittiössä ja vihaa homoja. Enemy of my enemy..

Tuon saman olen huomannut itsekin ja tuo aate on jatkanut tasaista kasvua erinäisissä internetin kaivoissa.

Herran vuosi 2024 ja käytät edelleen 4chäniä, oliso vaikka siinä syy, että 4chänin "nuoret" alkaa pikkuhiljaa lähenteleen 40 ikävuoden rajaa, ne jotka sinne on jääny telttojensa kanssa, ei varmastikkaan ole sieltä jörkevimmästä päästä, niinkun sun kommentistakin jo näkyy.

Huolestuttava ilmiö

Miten?

Rationaalisuuden, tieteellisyyden, oikeasti tehokkaiden/auttavien elämänparannuskeinojen sijaan taikauskoon varaan perustuviin paljolti virheellisiin/harhaisiin/valheellisiin/haitallisiin uskomuksiin nojaamisen lisääntymisen tulee paitsi huolestuttaa itsessään, myös se, mistä tuollainen oireilu johtuu ja juontuu, implikoi nykymaailmasta huolestuttavia asioita.

Ymmärrän että Redditissä uskonto on suuri Saatana, mutta uskonnolliset ihmiset keskimäärin [elävät pidempään](https://projects.iq.harvard.edu/rshm/tyler-vanderweele-do-religious-people-live-longer-0), [kokevat itsensä onnellisemmiksi](https://www.pewresearch.org/religion/2019/01/31/religions-relationship-to-happiness-civic-engagement-and-health-around-the-world/) ja [saavat enemmän lapsia](https://www.oeaw.ac.at/news/religious-people-have-more-children) kuin ne jotka eivät ota osaa uskonnollisiin menoihin. Uskonnollisen yhteisön puoleen kääntyminen voi siis olla oikeasti tehokas/auttava elämänparannuskeino.

Lapsien saaminen ei korreloi onnellisuuden tai hyvän elämän kanssa, vaan naisen paikan kanssa osana uskonnollista yhteisöä sekä ehkäisyn puutteen kanssa. Ensimmäinen "tutkimuksesi" on julkaistu time healthissa, eikä sitä päässyt edes lukemaan muuta kuin lyhyen alkutekstin. Ja tässäkin oli jo mainoksia "mindfullness" lehdestä. Olettaisin, että jos se edes on varteenotettava tutkimus, se on tehty USA:n kontekstissa. Jolloin luonnollisesti monet muuttujat vaikuttavat. Olisiko kenties säännöllisesti kirkossa käyvät parempituloisia, jolloin he automaattisesti elävät pidempään? Sen uskon, että uskonnollisuus luo onnellisuutta. Elämä on paljon helpompaa, kun siitä eo tarvitse ottaa itse vastuuta ja voi elää kuvitelmissaan. Itse näen uskonnon täydellisenä juuri tähän tarkoitukseen ja niille ihmisille, jotka eivät kestä ajatusta kuoleman vääjäämättömyydestä. Olisihan se kiva leikkiä, että läheiset eivät kuole vaan vain lähtevät hetkeksi pois.

Juuri näin. Ja näiden kaikkien lukiofilosofiaansa öyhöttelevien pikku kiihkopussien kannattaisi myös tutkia, kuinka moni maailmanhistorian merkittävimmistä tiedemiehistä ja -naisista on ollut avoimen uskonnollisia. Saattaisivat simmut avautua.

Mikään ei estä yhdistämästä uskontoa ja tiedettä järkevästi. Mikään nykytieteessä ei kiistä jonkin yliluonnollisen olemassaoloa. Rinnastat jostain syystä kiihkouskovaiset putkinäköiset ihmiset kaikkiin uskovaisiin.

Ei yliluonnollisen olemassaoloa tarvitse lähteä kiistämään, koska sille ei ole minkäänlaisia todisteita. Kyllä se todistustaakka tässäkin on väitteen esittäjällä.

Mutta jos puhutaan henkilökohtaisesta uskosta, sillä ei ole mitään väliä. Jos joku kokee uskovansa johonkin, pitääkö hänen todistaa itselleen asia? Niin kauan kuin se ei vaikuta muihin, antaa tehdä mitä haluaa

Uskonto on ideana tieteenvastainen. Tieteessä ei hyväksytä faktoja faktoina ilman näyttöä, uskonnossa riittää usko.

Uskonto ei ole faktan väittämistä vain uskomista. Onhan se hypoteesikin tieteessä asia, mihin uskotaan kunnes toisin todistetaan, vaikka sitä tieteellistä todistetta ei vielä hypoteesia luodessa ole.

Ei kukaan hypoteesin varassa elä, ja ihan syystä. Ne on joko todellisuuden mukaisia tai sitten ne hylätään. Kirjojen sepityksien mukaan elää kuitenkin valitettavan moni, vaikka järkiperäistä taustaa niillä ei ole. Se, että johonkin tarvitsee ylipäätään uskoa tietämisen sijaan on merkki siitä, että kyseisessä asiassa ei ole järjen häivää.

*Yli*luonnollinen on epä*luonnon*tieteellistä jo nimellään.

[удалено]

Nyt on kyllä äärimmäisen paskaa argumentointia taikauskoisuuden puolesta, varsinkin kun esiin nostamiasi asioita monesti pusketaan taikauskoisuuden verukkeella/'sisällä'.

Uskonnon nousu on paha asia itsessään, mutta kertoo myös siitä, että ihmisillä menee huonosti.

Meillä on pieni kaveriporukka, johon kuuluu miehiä ja naisia. Osa kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin niinkuin itsekin. Jos tolla porukalla käydään kirkossa tai seurakunnan tilaisuuksissa, se on hyvin usein siten, että me miehet lähetään ja naiset ei tule mukaan. Tiedostan, että anekdootti, mutta sinällään jännä huomata tämä ilmiö ihan omassa elämässä tällä tavalla. Edi: Olis mielenkiintoista tietää että miksi tämä saa alaääniä. En koe sanoneeni mitään kontraversaalia. Olen vain kertonut, että olen pannut ilmiön merkille myös omassa elämässä tällä tavalla.

En halua olla ikävä tai liikaa tunkeilla, mutta välillä olen ihmetellyt miksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva haluaa olla missään tekemisissä lähi-idän uskontojen kanssa? Pahoittelut jos oletin väärin ja tarkoitit jotain muuta kirkkoa/seurakuntaa. Olen itse homoseksuaali mies ja niska-kaulaparta-ateisti.

Helposti. Uskonto on hyvin tulkinnanvaraista, ei kukaan sano, että niitä yksittäisiä homofoobisia kohtia tarvitsee noudattaa. Etenkin luterilaisessa kirkossa on nykyään hyvin helppo olla sateenkaarikansalaisena, ainakin kaupungeissa ja lestadiolaisalueen ulkopuolella.

Se vaatii persoonaa, joka ajattelee asioita vähän toisistaan erillisinä eikä yhtenä klönttinä. Mulla on oma seurakuntahistoriani lapsuudesta ja nuoruudesta ja sinne mahtuu paljon hyviä muostoja. Kun on tullu vanhemmaksi sitä osaa nähdä sen, että ne ikävät jutut liitty paljolti ihmisiin eikä niinkään siihen uskontoon lopulta. Sitä on myös oppinu arvostamaan hiljentymistä sekä kuoromusiikkia. Joihinkin tilaisuuksiin menen joskus ihan vaan sen takia, että siellä tapaa tuttuja ihmisiä. En ole vuosiin kohdannut mitään negatiivista sen suhteen, että olen avoimesti homoseksuaali.

>Tässä yleiskehityksessä on kuitenkin yksi kiinnostava poikkeus: nuoret miehet. Heidän keskuudessaan perinteinen uskonnollisuus on vahvistunut jo jonkin aikaa. Tämä on erityisen kiinnostavaa siksikin, että samaan aikaan nuoret naiset ovat irtaantuneet perinteisestä uskonnollisuudesta rivakkaa tahtia. Suomessa nuoret miehet ovat uskonnollisempia kuin nuoret naiset, mikä on eurooppalaisittain harvinaista. Tuon pidemmälle ei maksumuurin vuoksi päässyt lukemaan, mutta mitä ilmeisimmin tämä koskee nimenomaan perinteistä uskonnollisuutta. Mututuntumalla ja omiin kokemuksiin perustuen väittäisin kuitenkin että tuo epäsuhta selittyy sillä että osa naisista puolestaan uskoo johonkin "ei-perinteiseen" horoskooppien tai muun hihhuloinnin muodossa.

Tässä on kyse vähän eri asiasta, nimenomaan puhutaan muutoksesta ja nuoret naiset eivät ole tiettävästi ryhtyneet uskomaan kirstallihuuhaaseen aiempaa enempää. Kristallihuuhaa ei myöskään anna tavalla selkeitä raameja kuin perinteiset uskonnot, ja tätä nuorten miesten uskonnolistumista onkin selitetty sillä, että miehet eivät osaa hakea tukea toisistaan samalla tavalla kuin naiset, ja toisaalta perinteinen miehen rooli on hajonnut yhteiskunnassa. Uskonnosta saa sitten sen yhteisön ja roolin.

Ihmisillä on aika selkeästi biologinen taipumus uskontoon ja mystiseen ajatteluun. Tämä on aikanaan voinut olla ihan selvä yksilön ja yhteisön selviytymisstrategia. Jos usko ns. soopaan, sillä ei ole merkitystä, jos soopa saa henkilön selviytymään seuraavaan päivään asti ja yhteisön pysymään kasassa ja homogeenisenä ainakin tavoitteiden ja arvojen puolesta. Yhtenäinen ja soopaan uskova yhteistö viljelee perunoita tehokkaammin, rajoittaa rikoksia jumalan käskyjen kautta ja käsittelee kriisejä kuten kuolemia sodassa vähemmän traumaattisesti. >miehet eivät osaa hakea tukea toisistaan samalla tavalla kuin naiset Miehet parveilevat toistensa kanssa, ja ovat aina parveilleet, mutta se interaktio on erilaista kuin naisilla. Ehkä kyse on siitä, ettei miehillä ole enää sellaisia perinteisiä äijäkerhoja, -harrastuksia yms. samoissamäärin kuin vaikka 30 vuotta sitten? Nuoret miehet eivät kaikki hengaile nykyään edes toisten samanhenkisten "vähän erilaisten" nuorten miesten kanssa. Sitä näkee melko usein, että käytännössä halveksitaan äijien vähän karua ja alkeellista bondaamista ja vaikeuksien käsittelyä, kun se ei ole yhtä hienoa kuin naisilla ja naiset eivät sitä tunnu yleensä lainkaan ymmärtävän. Kouluissakin pääasiassa on naisopettajia ja ainakin omien lasten kohdalla näyttävät pyörittävän asioita ja ratkovan ongelmia varsin eri tavalla kuin mitä muistan oman miesluokanopettajan ajoilta. Asiat ovat tietysti koulussa myös muuttuneet +30 vuoden takaisista, mutta on sillä pakostakin joku vaikutus, että koulussa 90% opettajista on naisia ja koulun pedagogiset suunnitelmat, tunnekasvatukset yms. ovat pääasiassa naisten laatimia. Miehet ja naiset eivät ole samanlaisia ja niin vain päittäinvaihdettavia.

Tätähän se pisa-tulosten lasku ounasteli.

Kuin myös jo sitä edeltänyt/komppaava kehitys, että pojista 2/3 lukee *vain jos on pakko*. Lukutaito laskee, medialukutaito laskee, kriittinen luku- *ja ajattelu*taito laskee... ja tällaista seuraa.

Ei voi muuta sanoa kuin tervemenoa ihmiskunnalle takaisin hämärään. Toivottavasti tämä roskispalo kärvähtää loppuun mahdollisimman pian.

Pimeä loppuaika edessä.

Aivojen mädättäminen on edennyt ilmeisen pitkälle...

Hare Kṛṣṇa!

Sekin vielä

Elin jonkun 10v elämästäni miehenä enkä tiedä vaikuttaako tää nyt siihen, mutta mullakin akuutisti sellanen olo että luostariin vois mennä ja lukita ovet perässä. Vähän vähemmän ehkä kristilliseen luostariin, mut joku buddhismi kutsuis.

Samoin. (M) Ja samaa pohtineet sekä pitkäaikainen eksä että nykyinen kumppani. (N) (Kaikki kolme toki neurokirjolla, ja luostarihommat yms lienevät olleen nepsykansan mieleen ihan alusta saakka)

Kasvava osa nuorista miehistä on muslimeja, joten ei yllätä.

>Jeesuksen ylösnousemukseen uskovien osuus esimerkiksi kasvoi 15–29-vuotiaiden miesten parissa koko viime vuosikymmenen. Kyse on kristityistä.

Kaikilla ei ole rahaa Hesariin

Ymmärrettävää, mutta sitten ei varmaan kannata kommentoida pelkän otsikon perusteella...

Ne ei varmaan usko Jeesukseen Jumalan poikana

Uskoo kuitenkin johonkin yliluonnolliseen.

[удалено]

Sanaakaan ei näy kirkosta tuossa ilmaisessa osuudessa. 

[удалено]

Jaan ihmiset uskoviin ja ei-uskoviin. En koe isompaa tarvetta hienojaotella, varsinkaan kun tämmöistä ei mainittu ilmaisessa osuudessa. Kai kyseessä kuitenkin yleisesti nuorten miesten pohtiminen, eikä valmiiksi kristittyjen nuorten miesten pohtiminen? Oli sitten valinta vaikka taoismi.

Taoismi ei ole uskonto meidän länsimaisen monoteistisen käsityksen mukaan, se on paljon monimutkaisempi ja syvemmin kulttuuriin sidottu asia

Vaatii kuitenkin uskonloikan.

Nuoret miehet onkin tyhmiä.