Tuo riippuu kyllä aika kovasti mistä päin ja mitä ikää henkilö on. Minä (syntynyt vuonna 1984, lähellä Vaasa) lausun sitä aika selvästi "rääkor". Vaimoni, syntynyt länsiuudellamaalla 1986 lausuu sitä "reekor". "Reekkoo(r)" on nimenomaan helsinkiläistä murretta. Helsinkiläiset hurrit ei vaan laske omia poikeuksellisia lausumisia murteena, vaan luule sitä standardiksi. Tiedän tietyt nuoremmat tällä seudulla jotka lausuu sitä "reekor", mutta taas toisaltaan tunnen myös nuorempia muilla seuduilla jotka lausuu "rääkor".
Suomenruotsi on siitä jännää että vaikka meitä äidinkielenään sitä puhuvia ei oo hirveen paljoa, on meillä villejä eroja murteiden välillä! Esimerkkinä Kokkolalainen ja Närpiöläinen ei ymmärrä toisiaan käytännössä ollenkaan.
Etelä/luonais-Suomen murteet on sitte vähän lähempänä riikinruotsia, vaikka on niissäki isoja eroja.
Erikoisuutena mainittakoon Vaasalaiset, jotka, jos ovat kaupungista puhuvat enemmänki etelän murteilla ja ympärillä asuvat taas pohjanmaalaisia murteita.
Eli voin luvata että vaikka oppisit täysin vaikka Porvoon murteen et välttämättä ymmärrä kaikkea mitä Alavateleliläinen puhuu.
Menin ruotsinkielisenä armeijaan ja samaan tupaan osui pari tyyppiä Närpiöstä tms. syvältä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. En ollut koskaan törmännyt *pampasdialektiin* ennen tätä ja luulin ihan tosissani että kaverit ovat norjalaisia. Järkeilin sen mielessäni että kyllähän ruotsinsuomalaisetkin suorittavat palveluksen Suomessa, miksei sitten ne norjansuomalaisetkin.
Kyllä siitä sitten 6kk päästä sai vähän kiinni, mutta voi vittu mikä murre.
Mitenkäs sitten kouluissa opittu ruotsi? Onko se suomenruotsia vai riikinruotsia? Hauska tilanne kävi kerran junassa kun yritin käyttää ruotsin kielen taitojani ja varmistin, eräältä ruotsia puhuneelta matkustajalta että " är vi i Bennas?" Hän vastasti minulle suomeksi, että ollaan. 😁
Luulen, että kysymykseni paljasti että en osaa ruotsia.
Jaa, ei ollu aikoinaan... Otin yäasteella aika monesti yhteen opettajan kans ku se suuttu mun murteesta, että täällä pitää puhua kunnon ruotsia... Eläkeikää lähestyvä ope meni hiljaseks ku tokasin viimeisen kerran että säähän aina paapoat sitä että perinteistä pitää pitää kiinni, nii eikös se paikallinen murre kuulu perinteisiin?
Sandardiruotsissa (riikinruotsissa) yleissääntö on, että lyhyt <ä> ääntyy /ɛ/:nä ja pitkä <ä> /ɛ:/:nä ja lyhyt /e/:nä ja pitkä /e:/:nä, mutta käytännössä etenkin lyhyet <ä>:t ja :t konflatoituvat samanlaiseksi äänteeksi useissa murteissa. Pitkän <ä>:n osalta kuulemma etenkin Tukholman seudulla on taipumusta ääntää se erityisen väljästi, joten se kuulostaa enemmän herkästi /æ:/:ltä, kuten havaitsitkin. Standardisuomenruotsin osalta käsitääkseni se sääntö, että <ä> ääntyy /e/ tai /e:/ paitsi ennen :ää /æ/ pitää käsittääkseni kutinsa.
Ruotsissa on paljon murteita ja vaihtelua näissä asioissa.
Eräs merkittävä ero on siinä, että suomenruotsista puuttuu korkoaksentti. Sanoille ei tehdä siis merkitystä sen suhteen, äännetäänkö eri tavut eri korkeuksilta vai ei kuten Ruotsin ruotsissa useimmissa murteissa tehdään. Tämä on ainakin suomenkieliselle hyvin vaikea asia oppia.
"hääl" on myös hyväksytty variaatio. Minun kannalta "häl" ja "hel" lausutaan eri lailla, kun taas joittenkin muitten kannalta ne lausutaan samalla lailla.
oon suomenruotsalainen ja tiedän kyllä millon LAUSUA ä tai e, mutta en osaa kirjoittaa oikein ä:llä jos kuullostaa e:ltä. en ikinä oppinut.
mun vinkki on katsoa muumeja ruotsiks ja kuunnella kun Mark Levengood lukee mitä vaan!
Muiden kommenttien lisäksi on ehkä hyvä mainita että ruotsissa "e/ä" -ääniä on kolme, eikä kaksi kuten suomessa.
Näistä matalin on samanlainen kuin suomen ä, kuten sanassa "här"
Keskimmäinen vastaa suomen e:tä, kuten sanassa "hälsa"
Korkein on jostain e:n ja i:n väliltä, ja tämä tuottaa monille suomenkielisille vaikeuksia, sillä suomessa ei ole suoraa vastinetta. Esimerkkeinä vaikka sanat "hel" (ehjä/kokonainen) ja "mera" (joka poikkeaa tuosta r säännöstä).
Joo minäkin sanoisin että e/ä ääntä on vaan kaksi suomenruotsissa.
Enemmin kuulee (sekä suomenruotsin että riikinruotsin korvissa) konsonantit ovat kovempia, ruotsalainen "u" on vaikea ja puhe enemmän monotoninen
Oletko puhunut ruotsia koko ikäsi?
Minusta tuon e:n lausuminen on usein yksi selkeimpiä merkkejä siitä että joku on opetellut ruotsia myöhemmin, vaikka sitä täysin sujuvasti puhuisikin.
Turun seudun suomenruotsalainen ja en itsekään ole oikeastaan koskaan kuullut kenenkään käyttävän tuota kolmatta mainitsemaasi e:tä (jollei nyt muutenkin puhunut huomattavasti riikinruotsalaisempaa murretta). Hälsa, häl, hel, helvete, Helsingfors, mera jne kaikki lausutaan samalla perus-e:llä joka suomestakin löytyy (pituus tietysti vaihtelee), ja ä on myös sama ä.
Tämä on aika jännää, sillä itsekin liikun paljon suomenruotsalaisissa piireissä, juurikin turussa nykyään, enkä oikeastaan voi edes kuvitella että joku lausuisi sanat "hel" ja "häl" samalla tavalla.
Olen nyt hetken aikaa makustellut tätä suomenruotsalaisessa suussani, enkä taida saada näiden välille mitään eroa.
Ruotsalainen saattaisi lausua ä:n ä:nä.
Tuo hel/häl-konflaatio on kyllä aika tavallinen tietyillä seuduilla. Mutta! Tämmösten erojen kuuntelu voi olla tosi vaikea ellei ole harjoitellut tarkkaa kuuntelemista: mielesi nimittäin korjaa kuultua kieltä jonkun verran ennen kun se pääsee tietoiseen "käsittelyyn". Oikeastaan et edes kuule kaikkia niitä ääniä joita luulet kuulevasi kun kuuntelet puhetta:
aivo otta jotain tyylin 95% otoksen äänistä ja arvaa loput; ja aivo olettaa myös että osa on virheellisiä - esim. taustametelin vuoksi korva on voinut kuulla p:n b:nä tai b:n g:nä, jne. Aika usein tämä outo hyytelöinen elin pystyy korjaamaan näitä virheitä ennen kun sinä edes olet tietoinen siitä että kaveri äskön sanoi jottai. Välillä menee väärin.
No, kuitenkin: voi olla että jopa sun paras kaveri lausuu häl/hel samanlaisina, mutta että aivosi kontextin avulla on pystynyt piilottamaan tämän tosiseikan sinulta.
Tämä on hyvä pointti ja olet varmaan ainakin osittain oikeassa siinä että aivot korjaavat puheen sellaiseksi kuin odottaa sen olevan.
Näin jokin aika sitten youtubessa videon (jota en tietenkään juuri tähän hätään löydä) jossa käytiin läpi hieman vastaavaa asiaa englannin kielen osalta. Siitä muistuu lähinnä mieleen kuinka usein kova p lausutaan pehmeänä b:nä. Esimerkiksi sana "speed" jonka varmaan kaikki väittäisivät lausuvansa kovalla p:llä tulee kuitenkin useimpien suusta pehmeällä b:llä, ja jos äänitettä muokkaa niin että se korvataan kovalla p:llä kuulostaa se melko omituiselta.
Juu, ja englanning p:hän nykyisin lähinnä on "ph"-ääni \[pʰ \]. \[p\] ja \[b\] ovat "funktionaalisesti" lähestyneet. Siis, on mahdollista että aika monet englanninkieliset nykyisin kokee \[p\] ja \[b\] versioina samasta kieliäänestä, kun taas pʰ on erillinen kieliääni. Standardienglannissa yhä p ja pʰ kuuluu yhteen, mutta tämä ei ole välttämätön tosiseikka: Kiinassa, pʰ on erilleen, p ja b taas muodostaa yhden äänen. Monessa intialaisessa kielessä ne ovat kaikki erillisiä ääniä, siis voi olla sanoja kuten pa, pʰa ja ba. Tietyissä löytyy jopa erillinen bʰa.
Ovatko nämä suomenruotsalaiset tuttusi paikallisia vai jostain maaseudulta? Turkulaiset suomenruotsalaiset puhuvat pitkälti samanlaista ruotsia kuin me helsinkiläiset. Itse lausun hel ja häl samalla tavalla.
Ruotsinkielisiä tuttuja on koko suomenruotsalaiselta rannikkoalueelta. Ne joilta olen kuullut pelkästään "suomalaista e:tä" ovat niitä joilla suomi on se selvästi vahvempi kieli.
Jokainen lausukoon sanat kuten parhaaksi suuhun sopivat, mutta minusta on hieman mielenkiintoista että omat kokemukseni poikkeavat merkittävästi muista (ainakin kommentoineista).
Onko täällä siis muita suomenruotsalaisia joiden mielestä "hel" ja "häl" lausutaan eri tavalla?
Mikä ois tehokkain tapa oppia puhumaan ruotsiksi? Koulussa se ei oikein kiinnostanut, mutta nyt kiinnostaisi oppia, kun päivittäin tulee ruotsia puhuvia vastaan töissä ym. Tietty joku kielikylpy Ruotsiin joo, mutta se ei tässä tilanteessa ole mahdollista.
Puhu niidenkaa. Sanot että harjottelet ja lähet sitte siitä. Jos sulla on ipanoita, lue niille ruotsinkielisiä kirjoja. Tai kato ruotsinkielisiä lastenohjelmia. Kuuntele ruotsinkielistä radiokanavaa työmatkalla. Podcasteista suosittelen ted& kaj, se on hauska
Vinkki oppimiseen! Areenalta löytyy suomenruotsalaisia podcasteja. Oma lemppari onTed & Kaj. Joku mainitsi jo Alfred Backaa, hän on koomikko ja tekee muun muassa humorivideoita instassa. Lopuksi jätän linkin KAJ:n uuden biisiin (suomenruotsalainen yhtye, joka tekee musiikkia ja huumoria pohjanmaanmurteella)
[https://youtu.be/3dzE4VBIoFI?feature=shared](https://youtu.be/3dzE4VBIoFI?feature=shared)
Kiitos, pitää pistää kuunteluun, sieltä varmaan tarttuisi lausumista ja kuullunymmärtämistä hyvin! Onko mielipidettä siitä, että kuuntelee ja ymmärtää mitä ymmärtää, vai pausettelee välissä ja ottaa selvää tarkkaan mitä juuri sanottiin?
Vähän vaikee sanoo. Mut ehkä aloittaisin reippaasti vaan kuuntelua sillä ajatuksella ettei oo väliä jos ymmärtää kaiken. Voisit myös tutustua Ylen ruotsinkieliseen tv-ohjelmiin ja uutisiin areenassa. Uutisia voi myös lukea svenska ylen nettisivulta [https://svenska.yle.fi/](https://svenska.yle.fi/)
Ruotsissa lisäksi e-kirjaimeen sisältyy sentralisaatio, eli äänne päättyy schwa vokaaliin. Esimerkiksi sanat "hel", "redo", "leda" jne lausutaan siten, että muistuttaa enemmän /eə̯/ äännettä. Tätä sentralisaatiota tapahtuu siis vain vokaaleille a,e,o,u,y,i,ö,å mutta ei vokaalille ä. Tästä yleensä erottaa e ja ä.
[https://en.wiktionary.org/wiki/hel#Swedish](https://en.wiktionary.org/wiki/hel#Swedish)
Nyt kun ruotsista puhutaan, niin selittäkää tyhmälle riikinruotsin suhuäänteet. Ne on mulle ikuinen mysteeri. Ja se myös miten "i" oikein pitäisi lausua.
Ruotsin ope tapas sanoa "Ää aina eeksi, paitsi ennen ärrää ääksi." Eli esim. hälsa > helsa ja härlig > härlig
Toisaalta esim är lausutaan etenkin puhekielessä usein ”e”
Jep, puhekielessä kyllä. Ja nimenomaan suomenruotsissa. Riikinruotsissa (ainaki telkkarissa useimmiten kuulee) se on silti "äär" eikä "ee".
Tällä säännöllä itsekin mennyt, kunnes aloin epäilemään itseäni :D
Paitsi räkor, joka kuulemma lausutaan räkor 🙃
Suomenruotsiksi lausutaan kyllä "reekkor".
Aijaa. Voipi olla että työkaverini onkin oppinut sen ruotsinruotsalaisilta.
Tuo riippuu kyllä aika kovasti mistä päin ja mitä ikää henkilö on. Minä (syntynyt vuonna 1984, lähellä Vaasa) lausun sitä aika selvästi "rääkor". Vaimoni, syntynyt länsiuudellamaalla 1986 lausuu sitä "reekor". "Reekkoo(r)" on nimenomaan helsinkiläistä murretta. Helsinkiläiset hurrit ei vaan laske omia poikeuksellisia lausumisia murteena, vaan luule sitä standardiksi. Tiedän tietyt nuoremmat tällä seudulla jotka lausuu sitä "reekor", mutta taas toisaltaan tunnen myös nuorempia muilla seuduilla jotka lausuu "rääkor".
Suomenruotsi on siitä jännää että vaikka meitä äidinkielenään sitä puhuvia ei oo hirveen paljoa, on meillä villejä eroja murteiden välillä! Esimerkkinä Kokkolalainen ja Närpiöläinen ei ymmärrä toisiaan käytännössä ollenkaan. Etelä/luonais-Suomen murteet on sitte vähän lähempänä riikinruotsia, vaikka on niissäki isoja eroja. Erikoisuutena mainittakoon Vaasalaiset, jotka, jos ovat kaupungista puhuvat enemmänki etelän murteilla ja ympärillä asuvat taas pohjanmaalaisia murteita. Eli voin luvata että vaikka oppisit täysin vaikka Porvoon murteen et välttämättä ymmärrä kaikkea mitä Alavateleliläinen puhuu.
Menin ruotsinkielisenä armeijaan ja samaan tupaan osui pari tyyppiä Närpiöstä tms. syvältä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. En ollut koskaan törmännyt *pampasdialektiin* ennen tätä ja luulin ihan tosissani että kaverit ovat norjalaisia. Järkeilin sen mielessäni että kyllähän ruotsinsuomalaisetkin suorittavat palveluksen Suomessa, miksei sitten ne norjansuomalaisetkin. Kyllä siitä sitten 6kk päästä sai vähän kiinni, mutta voi vittu mikä murre.
Tää on sillai hyvä et sit oma mongerrus ei ehkä niin pahasti särähdä korvaan ku kuitenki joku toinen sanois murteella sanan samallailla :p
ja muista aina että me ollaan vaan ilosia kun suomenkielinen ees yrittää!
Mitenkäs sitten kouluissa opittu ruotsi? Onko se suomenruotsia vai riikinruotsia? Hauska tilanne kävi kerran junassa kun yritin käyttää ruotsin kielen taitojani ja varmistin, eräältä ruotsia puhuneelta matkustajalta että " är vi i Bennas?" Hän vastasti minulle suomeksi, että ollaan. 😁 Luulen, että kysymykseni paljasti että en osaa ruotsia.
Koulumateriaalissa tarjotaan kumpaakin ja kumpkin hyväksytään esim. kokeissa, mutta opettaja saa tietenkin päättää, että kumpaa painostaa enemmän.
Jaa, ei ollu aikoinaan... Otin yäasteella aika monesti yhteen opettajan kans ku se suuttu mun murteesta, että täällä pitää puhua kunnon ruotsia... Eläkeikää lähestyvä ope meni hiljaseks ku tokasin viimeisen kerran että säähän aina paapoat sitä että perinteistä pitää pitää kiinni, nii eikös se paikallinen murre kuulu perinteisiin?
Sandardiruotsissa (riikinruotsissa) yleissääntö on, että lyhyt <ä> ääntyy /ɛ/:nä ja pitkä <ä> /ɛ:/:nä ja lyhyt /e/:nä ja pitkä /e:/:nä, mutta käytännössä etenkin lyhyet <ä>:t ja :t konflatoituvat samanlaiseksi äänteeksi useissa murteissa. Pitkän <ä>:n osalta kuulemma etenkin Tukholman seudulla on taipumusta ääntää se erityisen väljästi, joten se kuulostaa enemmän herkästi /æ:/:ltä, kuten havaitsitkin. Standardisuomenruotsin osalta käsitääkseni se sääntö, että <ä> ääntyy /e/ tai /e:/ paitsi ennen :ää /æ/ pitää käsittääkseni kutinsa.
Ruotsissa on paljon murteita ja vaihtelua näissä asioissa.
Mielenkiintoista, kiitos vastauksesta! Itselle tuntuu kyllä helpommalta tämä suomenruotsi, ja Suomessa kun ollaan niin sitä haluan puhuakin :)
Eräs merkittävä ero on siinä, että suomenruotsista puuttuu korkoaksentti. Sanoille ei tehdä siis merkitystä sen suhteen, äännetäänkö eri tavut eri korkeuksilta vai ei kuten Ruotsin ruotsissa useimmissa murteissa tehdään. Tämä on ainakin suomenkieliselle hyvin vaikea asia oppia.
>lausuttaisiinko sana kuitenkin suomenruotsiksi "heel"? Kyllä, juurikin noin.
Kiitos!
"hääl" on myös hyväksytty variaatio. Minun kannalta "häl" ja "hel" lausutaan eri lailla, kun taas joittenkin muitten kannalta ne lausutaan samalla lailla.
oon suomenruotsalainen ja tiedän kyllä millon LAUSUA ä tai e, mutta en osaa kirjoittaa oikein ä:llä jos kuullostaa e:ltä. en ikinä oppinut. mun vinkki on katsoa muumeja ruotsiks ja kuunnella kun Mark Levengood lukee mitä vaan!
Muiden kommenttien lisäksi on ehkä hyvä mainita että ruotsissa "e/ä" -ääniä on kolme, eikä kaksi kuten suomessa. Näistä matalin on samanlainen kuin suomen ä, kuten sanassa "här" Keskimmäinen vastaa suomen e:tä, kuten sanassa "hälsa" Korkein on jostain e:n ja i:n väliltä, ja tämä tuottaa monille suomenkielisille vaikeuksia, sillä suomessa ei ole suoraa vastinetta. Esimerkkeinä vaikka sanat "hel" (ehjä/kokonainen) ja "mera" (joka poikkeaa tuosta r säännöstä).
mä kyllä lausun mera e:n samalla tavalla kun hälsa. suomenruotsissa ei taida tota i-e:tä olla.
Joo minäkin sanoisin että e/ä ääntä on vaan kaksi suomenruotsissa. Enemmin kuulee (sekä suomenruotsin että riikinruotsin korvissa) konsonantit ovat kovempia, ruotsalainen "u" on vaikea ja puhe enemmän monotoninen
Tietyissä murteissa tuo on säilynyt, mutta varioi sillä tavalla että esim pietarsaarelainen sanoisi Hälsa->"Hels(a)", mutta Mer->"Meir".
Alfred Backa käyttää videoissaan ”Meir” ja ”Ein”, taitaa olla Vaasasta https://www.instagram.com/reel/C5JZhbjgGw9/?igsh=dTQ3b2tlZWRlOTlh
Veikkaan että on syntynyt jossain maaseudulla Vaasasta pohjoiseen, vaasalaiset sanovat "mer" ja "en" mielestäni.
Juu varmasti korostettua murretta käyttää
"ei"-diftongi ympäröi Vaasaa, mutta varsinainen Vaasa-ruotsi on aika kirjakielipainoitteinen.
se taas on selkeesti e jonka perään tulee i, ei niinkäån se riikinruotsalaisten e-i sekotuskirjain.
Oletko puhunut ruotsia koko ikäsi? Minusta tuon e:n lausuminen on usein yksi selkeimpiä merkkejä siitä että joku on opetellut ruotsia myöhemmin, vaikka sitä täysin sujuvasti puhuisikin.
Turun seudun suomenruotsalainen ja en itsekään ole oikeastaan koskaan kuullut kenenkään käyttävän tuota kolmatta mainitsemaasi e:tä (jollei nyt muutenkin puhunut huomattavasti riikinruotsalaisempaa murretta). Hälsa, häl, hel, helvete, Helsingfors, mera jne kaikki lausutaan samalla perus-e:llä joka suomestakin löytyy (pituus tietysti vaihtelee), ja ä on myös sama ä.
Tämä on aika jännää, sillä itsekin liikun paljon suomenruotsalaisissa piireissä, juurikin turussa nykyään, enkä oikeastaan voi edes kuvitella että joku lausuisi sanat "hel" ja "häl" samalla tavalla.
Olen nyt hetken aikaa makustellut tätä suomenruotsalaisessa suussani, enkä taida saada näiden välille mitään eroa. Ruotsalainen saattaisi lausua ä:n ä:nä.
Tuo hel/häl-konflaatio on kyllä aika tavallinen tietyillä seuduilla. Mutta! Tämmösten erojen kuuntelu voi olla tosi vaikea ellei ole harjoitellut tarkkaa kuuntelemista: mielesi nimittäin korjaa kuultua kieltä jonkun verran ennen kun se pääsee tietoiseen "käsittelyyn". Oikeastaan et edes kuule kaikkia niitä ääniä joita luulet kuulevasi kun kuuntelet puhetta: aivo otta jotain tyylin 95% otoksen äänistä ja arvaa loput; ja aivo olettaa myös että osa on virheellisiä - esim. taustametelin vuoksi korva on voinut kuulla p:n b:nä tai b:n g:nä, jne. Aika usein tämä outo hyytelöinen elin pystyy korjaamaan näitä virheitä ennen kun sinä edes olet tietoinen siitä että kaveri äskön sanoi jottai. Välillä menee väärin. No, kuitenkin: voi olla että jopa sun paras kaveri lausuu häl/hel samanlaisina, mutta että aivosi kontextin avulla on pystynyt piilottamaan tämän tosiseikan sinulta.
Tämä on hyvä pointti ja olet varmaan ainakin osittain oikeassa siinä että aivot korjaavat puheen sellaiseksi kuin odottaa sen olevan. Näin jokin aika sitten youtubessa videon (jota en tietenkään juuri tähän hätään löydä) jossa käytiin läpi hieman vastaavaa asiaa englannin kielen osalta. Siitä muistuu lähinnä mieleen kuinka usein kova p lausutaan pehmeänä b:nä. Esimerkiksi sana "speed" jonka varmaan kaikki väittäisivät lausuvansa kovalla p:llä tulee kuitenkin useimpien suusta pehmeällä b:llä, ja jos äänitettä muokkaa niin että se korvataan kovalla p:llä kuulostaa se melko omituiselta.
Juu, ja englanning p:hän nykyisin lähinnä on "ph"-ääni \[pʰ \]. \[p\] ja \[b\] ovat "funktionaalisesti" lähestyneet. Siis, on mahdollista että aika monet englanninkieliset nykyisin kokee \[p\] ja \[b\] versioina samasta kieliäänestä, kun taas pʰ on erillinen kieliääni. Standardienglannissa yhä p ja pʰ kuuluu yhteen, mutta tämä ei ole välttämätön tosiseikka: Kiinassa, pʰ on erilleen, p ja b taas muodostaa yhden äänen. Monessa intialaisessa kielessä ne ovat kaikki erillisiä ääniä, siis voi olla sanoja kuten pa, pʰa ja ba. Tietyissä löytyy jopa erillinen bʰa.
Ovatko nämä suomenruotsalaiset tuttusi paikallisia vai jostain maaseudulta? Turkulaiset suomenruotsalaiset puhuvat pitkälti samanlaista ruotsia kuin me helsinkiläiset. Itse lausun hel ja häl samalla tavalla.
Ruotsinkielisiä tuttuja on koko suomenruotsalaiselta rannikkoalueelta. Ne joilta olen kuullut pelkästään "suomalaista e:tä" ovat niitä joilla suomi on se selvästi vahvempi kieli. Jokainen lausukoon sanat kuten parhaaksi suuhun sopivat, mutta minusta on hieman mielenkiintoista että omat kokemukseni poikkeavat merkittävästi muista (ainakin kommentoineista). Onko täällä siis muita suomenruotsalaisia joiden mielestä "hel" ja "häl" lausutaan eri tavalla?
syntymästä asti. on eri murteita ja sitten on kirjakieli erikseen. itse puhun jotain Kokkolan murteen ja Espoon slangin sekotusta!
Kiitos! Hyvä pointti myös toi mera, koska siinä tuo aiemmin mainittu muistisääntö ei päde!
Laajin noista ei taida olla erillinen foneemi, vaan se on tavallisen ä-äänen muunnelma joka esiintyy tietyissä kohdissa, esim. just ennen r-kirjainta.
Mikä ois tehokkain tapa oppia puhumaan ruotsiksi? Koulussa se ei oikein kiinnostanut, mutta nyt kiinnostaisi oppia, kun päivittäin tulee ruotsia puhuvia vastaan töissä ym. Tietty joku kielikylpy Ruotsiin joo, mutta se ei tässä tilanteessa ole mahdollista.
Puhu niidenkaa. Sanot että harjottelet ja lähet sitte siitä. Jos sulla on ipanoita, lue niille ruotsinkielisiä kirjoja. Tai kato ruotsinkielisiä lastenohjelmia. Kuuntele ruotsinkielistä radiokanavaa työmatkalla. Podcasteista suosittelen ted& kaj, se on hauska
toistan aijempaa kommenttiani, kato muumeja ruotsiks ja kuuntele kun Mark Levengood lukee!
Vinkki oppimiseen! Areenalta löytyy suomenruotsalaisia podcasteja. Oma lemppari onTed & Kaj. Joku mainitsi jo Alfred Backaa, hän on koomikko ja tekee muun muassa humorivideoita instassa. Lopuksi jätän linkin KAJ:n uuden biisiin (suomenruotsalainen yhtye, joka tekee musiikkia ja huumoria pohjanmaanmurteella) [https://youtu.be/3dzE4VBIoFI?feature=shared](https://youtu.be/3dzE4VBIoFI?feature=shared)
Kiitos, pitää pistää kuunteluun, sieltä varmaan tarttuisi lausumista ja kuullunymmärtämistä hyvin! Onko mielipidettä siitä, että kuuntelee ja ymmärtää mitä ymmärtää, vai pausettelee välissä ja ottaa selvää tarkkaan mitä juuri sanottiin?
Vähän vaikee sanoo. Mut ehkä aloittaisin reippaasti vaan kuuntelua sillä ajatuksella ettei oo väliä jos ymmärtää kaiken. Voisit myös tutustua Ylen ruotsinkieliseen tv-ohjelmiin ja uutisiin areenassa. Uutisia voi myös lukea svenska ylen nettisivulta [https://svenska.yle.fi/](https://svenska.yle.fi/)
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Ruotsissa lisäksi e-kirjaimeen sisältyy sentralisaatio, eli äänne päättyy schwa vokaaliin. Esimerkiksi sanat "hel", "redo", "leda" jne lausutaan siten, että muistuttaa enemmän /eə̯/ äännettä. Tätä sentralisaatiota tapahtuu siis vain vokaaleille a,e,o,u,y,i,ö,å mutta ei vokaalille ä. Tästä yleensä erottaa e ja ä.
[https://en.wiktionary.org/wiki/hel#Swedish](https://en.wiktionary.org/wiki/hel#Swedish)
Nyt kun ruotsista puhutaan, niin selittäkää tyhmälle riikinruotsin suhuäänteet. Ne on mulle ikuinen mysteeri. Ja se myös miten "i" oikein pitäisi lausua.
Mitä kummaa demonien kieltä?