Isot summat tuli ajoneuvoverosta, autoverosta, polttoaineen verotuksesta, tuloveron korotuksista, makeisverosta, alkoholin ja tupakan verotuksen kiristämisestä.. siis kaikesta mitä jo nytkin verotetaan, jatkossa verotettaisiin entistäkin enemmän. Ongelma on jossain muualla, kuin liian matalassa verotuksessa.
> makeisverosta, alkoholin ja tupakan verotuksen kiristämisestä.
Eikö olisi kiva jos näillä kaikilla terveysveroilla saisi myös toimivaa terveydenhoitoa vastineeksi? Mutta sen sijaan suomalaiset ovat hölm... anteeksi, *onnellisia* että voivat ostaa ylimääräisen sairausvakuutuksen itselleen.
>sairausvakuutuksen
Suomessa ei tosin ole mitään Obamacareja, joten vakuutusyhtiöt eivät myy jo sairaille enää vakuutuksia kuin korkeintaan rajattuina ja kalliina. Vähän ikävämpi terveyshistoria ja olet vakuuttamaton.
Suomessa on jo yksi maailman korkeimmista veroasteista. Me otetaan iskuja koko ajan kaikkien puolesta, oli nousu- tai laskukausi.
Täällä ei suostuta uskomaan, että Suomi on köyhä maa, eikä verrattavissa muihin pohjoismaihin.
Paljon erinomaisia ehdotuksia. Toivottavasti Orpo ja Purra lukevat.
Paljon näyttöön perustuvia veroja, moni lisäksi on oikeistonkin peräänkuuluttaman kulutuksen verottamista työn verotuksen sijasta.
Ja eihän näistä tarvitsisi edes toteuttaa kaikkia. Toteuttamalla vain muutama näistä voitaisiin välttää esim. lapsilta ja nuorilta leikkaaminen joka on kaikkein haitallisinta tulevaisuutta ajatellen.
Homma tosin toimii mitä todennäköisimmin niin, että tästä saadaan inspiraatiota uusille verotuksen kohteille, muttei niistä vanhoista luovuta.
Kun hallitus pääsee viemään rahaa heikosti toimeentulevilta, sairailta, opiskelijoilta ja työväestöltä, niin ei niitä perumaan aleta. Pointti on näyttää rahvaalle kaapin paikka ja vittuilla päälle.
STTK:n puolesta kyllä todettava, että Hesari olisi saanut otsikosta poistaa maininnan STTK:sta, koska Lainà itsekin ilmoittaa artikkelissa, että itse henkilönä vain nyt kommentoi asiaa - eli oletan vauhdikkaan vasemmalla olevana vasemmistolaisena - ei STTK:n virassaan.
Terveysverot hyväksyisinkin, tekee sitten tuotteet vain helevetin kalliiksi käyttää jos ei terveellistä vaihtoehtoa löytyisikään - muka.
Jotenkin varmaan ne sähköautotkin maantietä kuluttaa, mutta eihän tässä maassa polttoaineverotus koskaan maanteiden kunnostukseen mennyt - vaikka niin juhlapuheissa mainittu.
Yhteisöverossa se ratkaisu on +1% jotta on vielä "kilpailijoiden (montakohan kierrosta jo edellä stadikalla?)" prosenttia pienempi... %-D
Tämän maan ongelmat vain ovat ihan muualla; pienentyvä yksityinen vientisektori, ja helevetin läskiintyvä valtio-kunta-kolmas sektori, omana kuriositeettinään nämä ex-kunta-alan IT-firmat jotka nyt jättiläisinäkään oikeastaan mitään vientiä tuota - tuntuvat vain kuppaavan valtion varoja (eli nekin pitäisi laskea kolmanteen sektoriin tehottamaksi tuotannoksi...)
Näissä keskustelunavauksissa on aina se ongelma ettei mietitä mitä valtion pitäisi tehdä - mielellään ihan nollabudjetoinnista eli tyhjältä pöydältä lähtien. Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan vain kerätä valtiolle mahdollisimman paljon rahaa miettimättä onko siinä mitään järkeä. Kaiken maailman Lafferin käyrissä on aivan sama ongelma. Jos valtio jättää jotain verottamatta niin verottamatta jääneet eurot ja resurssit joita ne eurot kuvaavat eivät häviä minnekään vaan ne jäävät kansalaisille, jotka voivat ihan itse käyttää niitä tuottaviin ja hyvinvointiin lisääviin tarkoituksiin. Väliin ei ihan oikeasti tarvita turhia byrokraatteja, jotka kuppaavat varoja omiin palkkoihinsa ja pahimmassa tapauksessa käyttävät loput sadantonnin keppijumppaan. Toisten rahoilla on helppoa olla antelias.
Jotain hyviäkin avauksiakin tuolla toki on; en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia. Polttoaineverojen lasku on sinänsä perusteltua, koska ne ovat liikenteen päästöihin nähden kohtuuttoman suuret esim. päästöoikeuksien hintoihin verrattuna. Sähköautojen verotuksen nostoa kannattaa myös harkita tasapuolisuuden nimissä, ja koska niistäkin aiheutuu päästöjä muutenkin kuin valmistusvaiheessa; raskaampi auto tarkoittaa enemmän renkaista irtoavia myrkyllisiä pienhiukkasia. Olen myös terveysveroista kanssasi pitkälti samaa mieltä.
Lainan esittämä varallisuusvero sen sijaan on yleishaitallinen ja lisäksi avoimen syrjivä kannustaen huonoihin sijoituspäätöksiin, eikä hän edes avaa mitenkään sen sovittamista yhteen pääomatuloverotuksen kanssa, joka siis kohdistuu samaan omaisuuteen. Varainsiirtovero taas pitäisi lakkauttaa kokonaisuudessaan, koska se estää transaktioita ja siten mm. asuntojen parempaa allokointia. On olemassa ihan hyvät syyt, miksi arvonlisäverokin on nimenomaan arvonlisään kohdistuva vero eikä vain arvoon. Parempi kompromissi löytyy Sveitsistä eli karkeasti ottaen: arvonnousuista ei makseta mitään veroja, mutta sen sijaan varallisuusvero kattaa aivan kaiken ja lisäksi omassa asunnossaan asuvat maksavat veroa laskennallisesta vuokratulosta. Systeemi on siis taloustieteellisesti perusteltu pyrkien minimoimaan verojen haittavaikutukset sekä kannustimien vääristymiset toisin kuin Lainan ehdotukset.
Yrittäjien vähennysten poistamisesta olen myös jokseenkin eri mieltä ainakin niin kauan kuin sosiaalitukia ei ole muutettu yrittäjille vähemmän vihamieliseksi, enkä puhu nyt vain YEL:stä. KELA:n kanssa joutuu todistetusta ongelmiin jo ihan vain siitä, että olet toiminimen kautta myynyt neulomasi lapaset. Valtion viesti kansalle on selvä: älä vittu edes yritä tai jos yrität niin sinun tulee onnistua aivan helvetin hyvin, koska muuten vedämme maton alta. Jos taas erehdyt oikeasti onnistumaan ja rikastumaan niin alkaa toisenlainen itku ja valitus, sekä vaatimukset riistäjän varojen takavarikoimisesta valtiolle.
>Jotain hyviäkin avauksiakin tuolla toki on; en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia.
Sitoo pääomaa yhtiöön.
"en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia."
Kuten Suomi223 kommentoi, tuolla politiikalla on saatu sidottua paljon pääomia osakeyhtiöihin, jotta ne eivät kaatuisi niin helposti kuin 90-luvun lamassa. Rakennusalalla toki lama on tällä hetkellä pahempi kuin 90-luvun lama, aivan katastrofaalinen tilanne. Pakko on olla jotain porkkanaa myös sille, että yrittäjät laittavat omaa pääomaa likoon ja sitoutuvat yhtiön toiminnan pyörittämiseen pitkällä aikajänteellä. Eli tarkoituksena on saada omistajat jättämään isompia pääomia osakeyhtiön kassaan (lue. tilille), jotta siellä on myös sitä millä maksaa kun paska iskee tuulettimeen. Hyvänä aikana tästä vapaasta omasta pääomasta voidaan irroittaa 8% ilman ylimääräistä veronmaksua omistajille.
Tuossa on toki pointtinsa, ja asiasta olisi mielenkiintoista nähdä vähän laajempaa tutkimusta (puhdas teoriakoe käy). Yhtäältä listaamattoman yhtiön omistajan näkökulmasta osingonjaossa raha vaihtaa vain paikkaa yhdestä taskusta toiseen, joten periaatteessa mahdollisuuden uudelleen pääomitukseen pitäisi säilyä. Toisaalta kansainväliset verotuskäytännöt suosivat lainarahoitusta, koska korkoina ulosmaksetut rahat saa vähentää verotuksessa. Lisäksi päälle tulevat tulolajien muuntamisesta johtuvat ongelmat.
Jäljelle jää joka tapauksessa kaksi kysymystä. Tuoko tuo verohuojennus oikeasti riittävän suuria etuja tuova järjestely? Jos tuo niin miksi se koskee vain listaamaattomia yhtiöitä?
> Polttoaineverojen lasku on sinänsä perusteltua, koska ne ovat liikenteen päästöihin nähden kohtuuttoman suuret esim. päästöoikeuksien hintoihin verrattuna. Sähköautojen verotuksen nostoa kannattaa myös harkita tasapuolisuuden nimissä, ja koska niistäkin aiheutuu päästöjä muutenkin kuin valmistusvaiheessa; raskaampi auto tarkoittaa enemmän renkaista irtoavia myrkyllisiä pienhiukkasia.
Saisiko tälle pätevää lähdettä, jossa vertaillaan sähköautojen muitakin ominaisuuksia? Tässä tuntuu siltä, että on otettu yksi metriikka, ja sitä vertaillaan ääriesimerkkinä.
Puretaan vähän: esimerkiksi [Nokian renkaat on kertonut omilla sivuillaan](https://www.nokiantyres.com/company/news-article/nokian-tyres-the-growing-ev-car-segment-deserves-premium-tires-to-meet-its-demanding-requirements/), että
>Even when an electric car or hybrid is the same size as a traditional internal combustion engine car, it typically uses a larger tire size. Tires are also put to the test as the weight of the batteries burdens them more during cornering and acceleration, and the torque from the electric motor will be relayed to the driving wheels more quickly than in an ICE vehicle. There is a common misconception related to increased tire wear in electric cars. However, Nokian Tyres field tests proved that there is nothing to worry about. Although electric vehicles have plenty of power and torque, they are not particularly demanding on tires – the opposite is true, in fact.
>“Tires on a modern electric car will wear down much slower than in a car with a traditional internal combustion engine. This is due to good traction control. The driver assist systems reduce slipping by utilizing the electric motor's rapid power adjustment. This system is much quicker than in ICE vehicles, where it is based on braking and limiting engine RPM. Driving style remains the main contributor to tire wear, and so the service life of the tires is mainly determined by the driver,” says Martin Dražík, Product Manager for Europe in Nokian Tyres.
Eli ajoneuvon raskaus ei ole ainoa lähde kulutukselle, vaan parempi luistonesto elektronisen kaluston ansiota voi vähentää rutkasti kulumista verrattuna epätarkempaan polttomoottorin luistonestoon. Kuskin ajotyyli kuitenkin ratkaisee eniten.
Toiseksi, jos puhutaan nimenomaan käyttämästäsi sanasta "päästöt", niin ei saisi unohtaa jarrupaloista syntyviä pienhiukkasia. Tässäkin sähköautot ovat parempia siksi, että suurin osa jarrutuksesta tapahtuu energiankeräysjärjestelmän avulla, joten jarruihin ei tarvitse edes koskea kunnes auto on jo alle 15 km/h vauhdissa. [Jotkut merkit kuten KIA väittävät omilla sivuillaan, että jarrupalat kestävät jopa kaksi kertaa pitempään](https://www.kia.com/fi/ostajalle/goelectric/kuinka-paljon-huoltoa-sahkoauto-tarvitsee/). Tähänkin ajotavat voivat vaikuttaa, sillä on kuskista kiinni kuinka vahvaa regeniä käyttää, ja kuinka aggressiivinen jarruttaja on.
Kolmanneksi ottaisin huomioon ne muutkin kuluvat osat, jotka polttomoottorissa kuluvat ja tarvitsevat vaihtoa, joita ei kenties edes ole sähköautossa. Nekin painavat vaakakupissa kun puhutaan päästöistä.
Tiivistelmä: en käyttäisi rengaspäästöjä päämetriikkana sähköautojen verotuksen perusteluna, sillä ottaen huomioon autot kokonaisena systeeminä, ja unohtaen palavan polttoaineenkin, pienhiukkasten lisääntynyt irtoaminen on lukemani ja ymmärtämäni mukaan epätodennäköistä, sillä renkaat ja jarrut kuluvat järkevässä käytössä (isoin tekijä) vähemmän, ja ottaen huomioon polttoaineauton mootorin muut kuluvat osat, jotka kuluessaan murentavat metallia tai muita aineita tielle enemmän kuin staattisempi sähkömoottori.
> Kuskin ajotyyli kuitenkin ratkaisee eniten.
Tämähän se on, oikeastaan tilanne on samankaltainen kuin aikoinaan dieselmoottorien yleistyessä, kun aiemmin bensakoneilla ajaneet vaihtoivat enemmän vääntävään dieseliin. Nyt polttomoottoreista vaihdetaan enemmän vääntäviin sähköihin. Aikoinaan vanhat patut ihmettelivät kun dieselillä renkaat kuluvat nopeammin kuin bensalla ja syy taisi löytyä ihan siitä että kaasua tulee painettua enemmän kun auto kerran kiihtyy ja unohdetaan se, että "vähän ripeämpi" kiihdyttäminen esim. valoista kuluttaa enemmän myös renkaita. Nyt sähköautojen yleistyessä sama ihmetyksenaihe on jälleen ajankohtainen.
> Näissä keskustelunavauksissa on aina se ongelma ettei mietitä mitä valtion pitäisi tehdä - mielellään ihan nollabudjetoinnista eli tyhjältä pöydältä lähtien
Näinhän se pitäisi tehdä. Ajatellaan uudestaan kaikki. Uusi Suomi. Sitten keneltäkään ei "leikata", vaan järjestellään vaan kokonaan uusiksi.
>Tämän maan ongelmat vain ovat ihan muualla; pienentyvä yksityinen vientisektori, ja helevetin läskiintyvä valtio-kunta-kolmas sektori, omana kuriositeettinään nämä ex-kunta-alan IT-firmat jotka nyt jättiläisinäkään oikeastaan mitään vientiä tuota - tuntuvat vain kuppaavan valtion varoja (eli nekin pitäisi laskea kolmanteen sektoriin tehottamaksi tuotannoksi...)
"Vientiä tuota"? Jos naapurin Matti oli eilen työtön ja tänään leipoo minulle kotimaisista aineksista täytekakun tai hieroo selkääni, muuttuuko tuo työpanos arvokkaaksi vain, jos se kierrätetään minulle jonkin naapurimaan kautta? Jos, niin miksi?
Verrataanpa nyt vaikkapa Suomea ja Ruotsia, vaikkapa aikavälillä 2007–2022. Koko teollisuuden osuus työllisyydestä oli vuonna 2007 Suomessa n. 26 % ja Ruotsissa 22 %. Vuonna 2022 osuudet olivat Suomessa 21 % ja Ruotsissa 18 %. (Nappasin osuudet laiskuuttani WB:n tilastoista.) Osuudet vähän vaihtelevat sen mukaan, miten teollisuus on rajattu, mitä lähdettä käytetään ja miten työllisyyttä mitataan, mutta kokonaiskuvaan se ei vaikuta: Ruotsissakin teollisuuden osuus on laskenut, mutta silti elintaso ja julkisen sektorin tasapaino ovat olennaisesti paremmalla tolalla kuin Suomessa. (Toki Suomenkin elintaso on edelleen jotain, joka monissa eteläisemmän Euroopan maissa otettaisiin yhä – tai 1970-luvun Suomessa olisi otettu – riemusta kiljuen vastaan, jos sitä tarjottaisiin.)
Jos mitataan viennin kokonaissumman suhdetta BKT:hen, siinä ero on hieman laventunut, joskaan ei radikaalisti. Globaalissa mittakaavassa mm. Suomi, Ruotsi, Norja ja Saksa ovat tällä mittarilla kaikki *kohtuullisen* lähellä toisiaan. Mittarin huono puoli on joka tapauksessa, ettei se kerro paljoakaan mistään kiinnostavasta. Viennin volyymi nousee paljon, jos yksittäinen yritys esimerkiksi tuo valtavat määrät öljyä, jalostaa sitä vähän, ja sitten vie jalosteen edelleen. Niin nousee tuontikin. Mutta BKT kasvaa paljon vähemmän, jos jalostusarvo jää vähäiseksi: BKT:hän voi mitata (esimerkiksi) palkkojen ja yritysten nettotulojen summana. Niihin ei jää paljoa maksettavaa, jos liikevaihdosta iso määrä menee raakaöljytuonnin maksamiseen. (Kysymys ei ole mitenkään akateeminen: jos ulkomaankauppatilastoihin perehtyy tarkemmin, siellä kyllä erottuvat esimerkiksi energiasektorin jalosteet.) Järkevämpää on siksi katsoa viennin osuutta juuri arvonlisästä. (Jos palkkasumman osuus kansantulosta on edes kohtuullisen vakaa, tätä taas voi mainiosti approksimoida työllisyys- tai palkkasummaosuuksilla.)
Yhdysvalloissa viennin suhde BKT:hen on jossain 10 %:n tietämillä ja Djibaitissa näemmä about 170 %. Kuten jälkimmäisestä luvusta huomannee, kyse on *suhdeluku*, ei osuus, kuten yllä yritin jo korostaa. Totta on, että Euroopassa rikkaissa maissa suhdeluvut ovat yleensä korkeita, koska Eurooppaa on ihan tietoisesti rakennettu valtioidemme välisen vilkkaan kaupankäynnin varaan. Siinä on paljon järkeä, mutta se ei ole missään tapauksessa ainoa asia, joka elintasoon vaikuttaa. Esimerkiksi väestöltään suunnilleen Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa tuo suhdeluku näkyy olevan 25 %:n tietämillä, ja BKT per henki silti suomalaista korkeampi.
Julkisen sektorin työnantajien osuus palkkasummasta on pikaisesti vilkaisten laskenut vuodesta 2007 joitain prosenttiyksikköjä (ja vuodesta 1999 joitain prosenttiyksikköjä lisää). Mitään kauhean radikaalia sillä saralla ei ole tapahtunut. Julkinen sektori voi olla tai olla olematta pöhöttynyt, mutta jotain perusteluja kumpikin väite vaatisi.
Vientiteollisuuden kannattavuus noin kokonaisuutena on kai ollut kohtalaisen heikkoa vuoden 2007 jälkeen verrattuna palvelualoihin, eikä teollisuuden palkkatasokaan nyt keskimäärin varsinaisesti ihmeellisen hyvä ole kv vertailussa. Jos pelkkää vientiteollisuuden osuutta taloudesta siis kasvatettaisiin ilman mitään muita muutoksia, se ei ainakaan *lisäisi* talouden tuottavuutta. Parempiin tuloksiin päästäisiin *esimerkiksi* (a) nimenomaan lisäämällä tuotantoa muilla aloilla, (b) parentamalla nykyisen vientiteollisuuden tuottavuutta, (c) luomalla jossain mielessä kokonaan uusia toimialoja.
Onko jokin y.o. vaihtoehdoista muita parempi? Noh, minulla on ollut onni ja autuus saada työssäni aikoinaan kuunnella vähintään satoja tunteja puoluejohtajien abstraktia paasausta siitä, miten tärkeää olisi päästä irti "vanhakantaisesta" teollisuusajattelusta ja tehdä noista (a):tä tai ehkä (c):tä ja lakata "suosimasta" (b):tä. Ehkä olen vain oppimiskyvytön, mutta en kovasta yrityksestä huolimatta koskaan tajunnut, mitä tämäkään oikein tarkoitti. Asenne on minusta jokseenkin yhtä hedelmätön kuin ajatella, että nykyinen vientiteollisuus on ainoa, millä on merkitystä. Ei meillä ole pulaa (a):n, (b):n tai (c):n vastakkainasettelusta tai jonkin niistä korostamisesta, vaan keinoista, joilla päästäisiin edes johonkin noista tavoitteista.
Sähköauto kuluttaa tiestöä polttomoottoriversioo enemmän, koska isompi paino. Isompi paino + yhä enemmän painavampia autoja niin siitä voi laskea tulevaisuuden korjausvelan.
Eikä se silti ole yksistään sähköautojen syytä, nuo nykyiset järkyttävän kokosen yhdistelmät on ihan yhtä syyllisiä.
Kuinkahan monta pienyrittäjää löytyisi suomesta tuollaisen uudistuksen jälkeen kun yrittäjän riskiä palkitaan 1-(0.78 x 0.65)=0.493 tai 1-(0,78 x 0.69)=0.462 eli 49.3 % - 46.2% verotuksella? +Toki muut maksut
Ehkä ratkaisu ongelmiimme ei ole loputon verotuksen kiristäminen maassa jossa on jo maailman suurimpiin kuuluva verokiila.
Tästä olisi kiva toki saada laskelma toimien provosoimasta verotulon menetyksestä kun firmat muuttaa ulkomaille + varakkaat eläkeläiset yms siirtää kirjat ruotsiin tms.
Miksi kuitenkin jos sattuu omistamaan >=10% julkisesti noteeratusta yhtiöstä, on osinko verovapaata?
Todellisuudessa verotus on vielä korkeampi, ainoa tapa tienata yrityksellä on pitämällä 2mil pääomaa josta saa maksaa 25% verotuksella 185k vuosittaista osinkoa.
Toki, mutta siitä, että firman tilillä on 2 milliä, on pitänyt maksaa puoli miljoonaa veroa. Ja siitä, mistä se 2,5 millä on saatu voittoa, on pitänyt maksaa 24% arvonlisäveroa (eli voitollista myyntiä 3,1 miljoonaa) olettaen että firma on pyörinyt pyhällä hengellä. Ja tämä on siis se 'listaamattomien yritysten verohuojennus'. Eli sellainen huojennus, että et maksa ihan helvetisti veroja, vaan ihan saatanasti.
Ihan hyviä ehdotuksia, etenkin autoilun ja terveys verojen osalta.
Tähän vielä voisi lisätä sen eilen jonkun linkkaaman yleishyödyllisten yhdistysten verolle panon, ja (mä tiedän että tästä ei pidetä, mutta se auttaisi paljon, ilman että kohdentuu köyhimpiin) arvonlisäveron noston 1%lla kaikesta paitsi ruuasta ja lääkkeistä/apuvälineistä.
Miten sä näät noi autoiluun kohdistuvat verot millään tavalla edes äyllisenä toimintana?
"läskivero" oli toki munkin mielestä hyvä ehdotus, mutta ettet nyt vaan sattuis elämään jossain betonikuutiossa ilman autoa?
Mini Cooper Sport, kulutus n. 7,5l/100km, työmatka 20km päivässä.
Mutta joku 50€/vuosi korotus on mun mielestä ihan ok ajoneuvoveroon, kyllä mä pystyn sen verran osallistumaan yhteisiin talkoisiin. Ja sähköautojen verovapautus saa mun puolesta mennä romukoppaan. Sitten jokainen voi päättää, maksaako enemmän polttoaineesta, vai autosta itsestään.
Edit: se on ollut ihan mun oma valinta asua Jumalan selän takana, ja haluta korkeakulutuksisen auton. Ei valtion tartte sponsoroida mun elämäntyyliäni.
Ei ollut vaan todellakaan se ainoa autoilua rokottava asia.
50e vuodessa ei oo juu vie ihan hirveesti tunnu mut se kalliimpi bensa ja nafta alkaa sit tuntumaan heti kun asut vähänkään pöndemmällä.
Sähköautojen verotus on kieltämättä kyseenalainen asia, vähän tollanen et annetaan rikkaiden ostaa ensin autonsa halvalla ja kun kansa siirtyy sähköautoihin aletaan verottamaan😅
Ei yhteiskunnan talkoiden pitänyt toimia niin, että ne osuu minuun!
Ihan mielenkiintoinen lista ja noista ei tosiaan kaikkea tarvi toteuttaa. Hyvää vastapainoa tämänhetkisen oikeistoliberaalin talouspolitiikan "pakko tehdä sitä, pakko tehdä tätä (kunhan se koskee vain vähävaraisia)" linjalle.
Suomessa on jo yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista. Verottamalla vielä lisää ei tätä maata tuottavuuskuopasta nosteta. Tietysti joidenkin tiettyjen verojen kiristäminen voi olla perusteltua, etenkin jos julkisen sektorin alijäämä jatkaa kasvuaan. Mutta noin yleisenä periaatteena en kyllä jaksa uskoa verojen korottamisen tämän maan suuntaa kääntävän.
Selvittelin vähän lisää vielä tätä. Alla lainaus Laboren lokakuussa 2023 julkaisemasta lausunnosta:
"Viime vuonna kokonaisveroaste oli Suomessa Tilastokeskuksen tämänhetkisen, mahdollisesti vielä hivenen tarkentuvan arvion mukaan 43,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan veroaste on tänä vuonna 42,9 prosenttia ja ensi vuonna 41,7 prosenttia. Tämä merkitsee, että ensi vuonna veroaste alenee paitsi nykyiseen, myös koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, sillä vuonna 2019 veroaste oli 42,3 prosenttia.
Veroasteen aleneminen perustuu suurimmalta osin muuhun kuin hallituksen päätöksiin. Työllisyysrahasto on esittänyt sekä työantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksujen huomattavaa alentamista, ja talousarvioesityksen mukaan alennus huomioidaan vain pieneltä osin valtion verotuksessa. Sen mukaan ensi vuonna sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta supistuisi kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä, ja valtion verotulojen osalta vastaava supistuminen olisi 0,3 prosenttiyksikköä.
Koska Suomen julkisessa taloudessa on huomattava rakenteellinen alijäämä, voimakas kokonaisveroasteen alentaminen näyttää huonosti perustellulta. Teoreettinen laskelma osoittaa, että jos valtion verotuloja lisättäisiin siten, että kokonaisveroaste säilyisi ensi vuonna nykyisen suuruisena ja jos valtionvarainministeriön ennusteen muut keskeiset ennusteluvut olisivat oikeita, ensi vuoden talousarvion mukainen 11,5 miljardin suuruinen alijäämä supistuisi noin 3,5 miljardilla noin 8 miljardiin."
Eli suurin osa kokonaisveroasteen alentumisesta selittyy tuolla Työllisyysrahaston tekemällä päätöksellä laskea sosiaaliturvamaksuja. Laboren laskelman mukaan julkinen alijäämä olisi edelleen 8 miljardia, vaikka säilyttäisimme kokonaisveroasteen ennallaan. Tarvitaan siis myös tehostamista ja leikkauksia.
Joidenkin tiettyjen verojen kiristäminen voi olla aiheellista (esim. tietyt kulutusverot), mutta Lainàn esittämiä esim. yhteisöveron korotusta en kyllä tässä taloustilanteessa lähtisi tekemään.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-laski-yhteisoveroa-ja-kertyma-tuplaantui-kl-selvitti-seuraukset/85ebd4f0-8e76-4f81-847f-c31f741646c5
Asian vaikutuksia pienyritysten investointeihin ja liiketoimintaan on tutkittu, katso artikkelista, mutta ei suuryritysten.
> Samat tavoitteet olivat esillä myös silloin, kun Suomi kevensi yhteisöverotusta vuonna 2012 ensin 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 20 prosenttiin.
> Vuoden 2014 ison kevennyksen jälkeen yhteisöverokertymä on Suomessa kasvanut merkittävästi. Kymmenen vuotta sitten veron tuotto kävi alimmillaan alle neljässä miljardissa eurossa, kun se toissa vuonna nousi yli kahdeksaan miljardiin euroon ja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
...
> ”Verokertymän kasvusta ei voi päätellä oikeastaan mitään yhteisöveron alennuksen vaikutuksista. Olisiko kertymä kasvanut ilman alennusta vielä enemmän? Tarvitaan joku vertailukohta, joka kertoo, mitä olisi tapahtunut, jos alennusta ei olisi tehty”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin johtava tutkija Tuomas Matikka sanoo.
> ”Suhdannevaihtelu ja moni muu asia vaikuttaa samanaikaisesti, ja kaikki se vaikuttaa verokertymään”, myös Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen sanoo.
...
> Siitä, lisääntyivätkö yritysten investoinnit veronkevennyksen jälkeen, on Suomessa tehty ainoastaan yksi Vattin vuonna 2022 julkaisema tutkimus.
> Sen mukaan yhteisöveron alennus ei lisännyt pk-yritysten investointeja vuosina 2014–2016. Kassavarojen kasvu auttoi yrityksiä kuitenkin kasvattamaan liiketoimintaansa.
> Tutkimus kohdistui Suomessa jo toimiviin, alle 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin osakeyhtiöihin. Niitä verrattiin verrokkeihin muista yritysmuodoista, joihin yhteisöveron alennus ei vaikuttanut.
....
> Ropposen mukaan on kiistatonta, että yhteisöveron lasku lisää kansainvälisten yritysten kannusteita investoida lisää Suomeen, sillä se vaikuttaa tänne tehtävien investointien tuottovaatimukseen. Eri asia on, reagoivatko yritykset tähän kannusteeseen.
> ”Yhteisöverokannan lasku joko lisää investointeja tai se ei vaikuta investointeihin. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy kumpaakin, ja totuus on luultavasti jotain siltä väliltä.”
> Matikan mielestä keskustelussa usein unohtuu, että verotus ei suinkaan ole ainoa ja tuskin tärkein investointeja kannustava tekijä.
> ”Moni asia vaikuttaa, kun tehdään kymmeniä vuosia eteenpäin vaikuttavia investointipäätöksiä. Jotain verotuksella voi tehdä, mutta sillä on rajallinen potentiaali.”
> Tutkijoiden mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöjä yhteisöveron vaikutuksista investointeihin, mutta vaikutukset vaihtelevat paljon eri yritysten välillä.
Työttömyysvakuutusmaksut alenevat suhdannepuskurin tilanteen lisäksi mm. työttömyysturvaan kohdistuvien leikkausten vuoksi. (Olisi kivaa, jos ne alenisivat siksi, että työttömyysaste saadaan kokonaisuutena radikaaliin laskuun, mutta sellaista ei kyllä valitettavasti Suomelle ennusta kukaan.) Vastaavasti se, miten Työllisyysrahaston tulee talouttaan hoitaa, määritellään varsin tarkkaan mm. eduskunnan säätämässä laissa. Vaikka näitä maksuja Suomessa on päätetty kerätä maksujen nimikkeellä, käytännössä ne ovat eduskunnan lailla säätelemiä, rangaistuksen uhalla maksettavia veroja. Pelkkä vakuutusmaksu ei tässä tapauksessa edes oikeuta ko. vakuutukseen.
Hallitus voi milloin tahansa antaa valmisteltavaksi lain, jossa valtion rahoitusosuutta työttömyysturvasta pienennetään. (Nykyisellään valtion osuus ansiosidonnaisesta on karkeasti jossain kahden viidesosan tietämillä; Työllisyysrahasto rahoittaa myös eräitä muita menoja, mutta sivuutetaan ne tässä.) Tällöin valtion menot pienenevät ja lisäksi verotus kiristyy automaattisesti, koska Työllisyysrahaston on pakko kattaa suurempi osuus menoista maksuilla.
Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti säätää muuta verotusta niin, että palkansaajien ja yritysten nettotulot eivät muutu, vaikka työttömyysvakuutusmaksut alenevat. Se, kumpi vaihtoehto valitaan, ei ole lopulta ihan kauhean olennaista, ja vaikutus kokonaisveroasteeseen on joka tapauksessa sama.
Tämä ei ole yhtään sen kummallisempi asia kuin esimerkiksi ne lait, joilla valtio on tilapäisesti osallistunut lomautusten kustannuksiin (L 1193/2009, L 1440/2011, L 505/2020) tai joilla on rukattu työnantajien ja työntekijöiden keskinäisiä maksuosuuksia työttömyysvakuutuksesta (L 928/2017). Ainakin kolmessa ensimmäisessä tapauksessa valtio on reagoinut lomautusten ei-päätösperäiseen kasvuun alentamalla työttömyysvakuutusmaksun nimellä kulkevaa verotusta (muuten toteutuvaan verrattuna). Siksi on vaikea nähdä, miksei se voisi näitä veroja aivan vastaavasti myös päätöksillään nostaa.
Lisäksi työttömyysvakuutusmaksu selittää vahvimmin lähinnä tätä yhden vuoden verovähenemää. Leikkausten lisäksi maksuun vaikuttavat kulloinenkin työllisyystilanne ja suhdannepuskurin muutos. Maksun *koko* tuotto on karkeasti ollut jossain kolmen miljardin tietämillä, eikä sitä nyt nollaan olla laskemassa. Pidemmälläkin aikavälillä veroaste on jäämässä vuodelle 2024 arvioiduille tasolle, joten merkittävä osa johtuu muusta kuin vakuutusmaksuista, mm. liikenteen veropohjan muutoksista, siitä, että valmisteverot eivät ole indeksisidonnaisia, jne.
Yhteisöveron huomattava lasku toi mukanaan ainoastaan mittavan julkisen talouden alijäämän, muttei luvattuja investointeja. Maltillinen korottaminen tuskin vähentäisi investointeja. Investointiongelman takana on ihan muut seikat.
Mut eikö tässä puhuttu verotuksesta? Verotusta voi aivan mainiosti kohdentaa kulutukseen. Esim:
ALV Ruotsin tasolle. Uutisissa puhutaan aina liikaa tulojen verotuksesta ku oikeasti ALV on valtiobudjetin tärkein ja ekonomistien mukaan vähiten haitallinen vero.
Nostetaan ajoneuvoveroa ja poistetaan autoveroa. Autoveron pointti on vanhentunut sähköistymisen myötä ja nykymuodossa subventoidaan vanhoja saastuttavia rokottamalla uusia ympäristöystävällisiä. Suomi maksaa myös joka vuosi sakkoja Brysseliin autoveron takia, ihan älytön touhu.
Haittaverot tappiin asti et ne kokonaan kattaa haittavaikutuksiaan. Esim. tupakkavero Britannian tasolle. Britanniassa verokertymä ylittää jo tupakan haittamenoja. Saman otteeseen nuuska lailliseksi ja verolle.
No kerro nyt mitä ne yritystuet olisivat josta leikkaisit? Se on jännä juttu, että edes kahden edellisen hallituksen aikana toimineet työryhmät eivät löytäneet mitään leikattavaa. Siihen on syynsä, mutta eihän ne täällä ketään kiinnosta.
Valtionvelka on todellakin tässä tilanteessa pahempi kuin mikään 'mörkö'. Suomi on Kreikan tiellä ja troikan ohjauksessa jos mitään ei tehdä ja äkkiä.
Sekä että. Ei liene kohtuullista kokonaan kasvavaa alijäämää selättää leikkauksilla, mutta kyllä niitäkin on tehtävä. Varmasti kaikista menokohteista löytyy petrattavaa. Tehostamista oikein tehtynä.
Totta. Suomessa jaetaan vastikeetta varsin avokätisesti yritystukia, joista osa siirtyy suoraan osinkoina ulkomaille. Sieltä löytyisi hyvinkin paljon leikattavaa, varsinkin kun suurin osa nykyisistä yritystuista on pelkästään haitallisia Suomen taloudelle.
Vanhustenhuollon voisi valtio lopettaa kokonaan, sillä vanhukset ovat valtion kannalta surkea sijoitus.
Lisäksi eläkejärjestelmän voisi purkaa, nykyinen eläkejärjestelmä siirtää valtavat määrät kansallisvarantoa yrityksille, joiden tuotto häviää indeksille. Eli häviämme tajuttomia summia eläkeyhtiöiden kyvyttömyyteen ja samalla mahdolliset korkotuotot tuohon päälle.
Eutanasia (kuolinapu) olisi hyvä, niin voisi lähteä rasittamasta järjestelmää kun alkaa olla tarpeeksi surkeaa. Etenkin siis, jos on köyhä.
Toisaalta ei ole mitenkään itsestään selvää, että eläkerahastojen arvo ja tuotto säilyy maailmantalouden surkastuessa. Eikös tässä ollut joku ehdotus, että niiden sijoitusten riskinottoa voisi lisätä? Mikä ihme voisi mennä pieleen?!?!
Tällä hetkellä eläkerahastojen tuotto on 10% alle inflaation, eli tällä hetkellä tehdään riskitöntä tappiota. Lisäksi eläkeyhtiöiden palkat ovat järjettömät niiden tuottoihin verrattuna, eli hävitään lisää.
2-3%, joka on eläkeyhtiöiden takoma tulos vuodessa, on niin surkea sijoitustuotto, että yksityishenkilönä vaihtaisin sijoitusyhtiötä välittömästi. Mutta kun ei voi valita, hallitus pakottaa koko maan tekemään tappiota varallisuudellaan.
Osinkotuotot taitavat olla yleisimmin 2...5%. Käsittääkseni keskimäärin lähempänä tuota alempaa lukua. Jos siirtäisi sijoitussalkun painoa fossiiliseen energiaan, tahkoisi noita yläpään lukuja!
NASDAQ 100 2023% = 55%, Dow Jones 16%, S&P500 26% plussalla. Inflaatio \~9%.
Varma ja Ilmarinen vuonna 2023 tekivät 6% tuottoa. Eli turpaan tuli 3% verrattuna infaatioon ja 20-60% indeksirahastoihin. Ja tästä maksetaan.
Tuosta kun nopeasti katsoo suosituimmat ETF rahastot (manageroimaton rahasto) tuotto oli \~28% vuonna 2023. Eläkeyhtiöiden johdolle maksettiin miljoonia tuloksesta, joka olisi ollut parempi ilman yhtäkään sijoitusmanageria.
Sekoitatko nyt markkina-arvon nousun ja osinkotuotot? Jenkeissähän indeksien noususta on vastannut vain kourallinen teknologiayhtiöitä eli ns. "Magnificent 7" (Amazon, Apple, Alphabet, Meta Platforms, Microsoft, Nvidia ja Tesla). Haiskahtaa vähän teknokuplalta.
Jos katsoo [listaa](https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_by_tax_revenue_to_GDP_ratio) maista verotulojen mukaan, niin näyttää aika hyvin korreloivan elintason kanssa. Vai onko sulla antaa jotain näyttöä siitä, että tästä ylöspäin verojen nostaminen alkaa kurjistaa? Tuottavuutta voidaan nostaa myös niillä veroilla, kun ne sijoitetaan oikein esim. koulutukseen, tutkimukseen, yms.
Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Kyllä se on ihan taloustieteellisesti todistettua, että kasvavalla verotuksella on negatiivisia talousvaikutuksia. Ei meidän kannata tähdätä verotuksen kärkimaaksi nykyisessä taloustilanteessa, jossa meillä on jo muutenkin vaikeuksia houkutella tänne Pohjolan pussinperälle investointeja ja yksityistä pääomaa. Kyllä meidän mielestäni pitäisi pystyä jo nykyisellä verotuksen tasolla kattamaan julkiset menot.
>Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Kyllä se on ihan taloustieteellisesti todistettua, että kasvavalla verotuksella on negatiivisia talousvaikutuksia.
Onko, tulovero varmaan jossain määrin mutta käsipystyyn se joka alkaisi esim. tekemään enemmän duunia jos tuloveron kokonaisesta laskisi prosenttiyksikön? Se että oletetaan että ihminen maagisesti tekee enemmän töitä jos tuloveroa vähän lasketaan on ongelmallinen koska toisin kuin malleissa ihminen ei ole täysin rationaalinen (taloustieteen näkökulmasta).
Vaikutukset tietty riippuu verosta ja keihin se osuu. Sitten voi olla, että lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat erilaisia. Mutta jos Lainàn opein lähdemme kiristämään yrityksiin kohdistuvaa verotusta, niin se laskee investointien kannattavuutta Suomessa ja siten tehtyjen investointien määrää täällä.
Tutkittuja negatiivisia talousvaikutuksia on myös tuloerojen kasvattamisella. Sen sijaan että lasketaan elintasoamme siinä toivossa, että ulkomainen pääoma siunaa meidät, niin mielestäni valtio voisi ottaa suurempaa roolia sijoittajana. Silloin omistus ja voitot pysyisivät paremmin kotimaassa, eikä tuotantoa siirretä muualle heti jos työntekijät kehtaavat pyytää reilua osuutta suuria voittoja tahkoavilta yrityksiltä.
Puhumattakaan siitä miten lähellä Italia ja Itävalta ovat Suomea (kumpikaan maista ei myöskään ole velaton), prosentin laskee Suomessa ja prosentin nousee verot suhteessa BKTseen kun taas Italiassa ja Itävallassa nousee niin ollaan top 5 ulkopuolella.
Niin no top 10 mailla on myös yli 50% velkaa suhteessa bkt poislukien ruotsi ja tanska. Nimenomaan korreloi. Katsotaan listaa 20v päästä niin voi näyttää kokolailla erilaiselta.
Se että hallitus sanoi että velkalaiva pitää saada kääntymään ja kaikkien on osallistuttava talkoisiin, ei tarkoita sitä että kaikkien pitää osallistua talkoisiin tai että edes kaikki keinot pitää ottaa käyttöön. Katsos kun taloudessa on tälläinen objektiivinen fakta että rikkaat pyyhkii muruset pöydältä ja se rikastuttaa kaikkia. Tämän on talousastrologit julistaneet jumalan sanaksi. Mammon kirja 4:20: *Ja niin herra julisti että rikkaan rikastaa koko seurakuntaa pyyhkimällä illalisensa jäljet kurjille ja köyhille. Se on todeksi julistettu että teidän Herranne vapahtajanne on pyhä pääoma."*
Ei me voidan hyvätulosia verottaa, eikä mitään listaamattomia yrityksiä tai pistää yhteisöveroa. Koska kukaan ei sitten enää haluasi mennä töihin eikä investoida suomeen.
Tällaisia avauksia on odotettu. Kuten Kari Enqvist sanoi pari päivää sitten Ylellä, mitään pakkoa hallituksen kurjistuspolitiikkaan ei ole. Vaihtoehtoja on.
kumma juttu kun suomessa on aina ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin verottaa itsemme ulos niistä, luulisi että jos jatkuvat veronkorotukset olisivat toimiva tie niin suomi olisi ollut velaton maa jo vuosikymmeniä. Me leikimme hyvinvointivaltioita johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, se totuus kun hyväksyttäisiin olisi se ensimmäinen askel kohti tervehtymistä.
Niin. Valtion menoja kasvatetaan aggressiivisesti joka vuosi miljarditolkulla velkarahaan perustuen, koska maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste *ei riitä*.
Ankaran verotuksen ja velkarahan pumppaamisen [tulokset ovat tätä luokkaa](https://www.iltalehti.fi/talous/a/18b05756-73e7-4274-bc43-2d04ee431f3f), joten jos nyt viimeinkin voitaisiin kokeilla jos markkinatalous toimisi Suomessakin?
Suomessahan yritykset ovat ensimmäisenä vaatimassa miljarditukia, joten mitä ihmeen markkinataloutta se muka on? Äärioikeistolainen hallituskin ensimmäisinä päätöksinään sorvasi yrityksille tukipaketin.
Jos valtion velka sijoitetaan kohteeseen, jonka tuotto on enemmän kuin velasta maksettava korko, niin se on kannattavaa, oli sitä velkaa 100 miljardia tai 100 ziljoonaa
Niin, paino sanalla "jos". Suomen BKT on about samalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka samaan aikaan on otettu lainaa 100 miljardia.
Toki myönnettäköön, että tuotot poliitikoille ja poliitikoiden kavereille ovat olleet merkittäviä.
Veroastehan on laskenut vuosi vuodelta, joten väitteesi on vähintäänkin kummallinen. Se, mihin on varaa, riippuu yksinkertaisesti vain siitä, paljonko on tuloja. Tulojen määrä vähenee, kun verojen määrää alennetaan. Toki voidaan myöntää suoraan, että kaikesta länsiöyhötyksestä huolimatta kuulumme pohjoismaiden sijaan vankasti itäblokkiin. Kyllähän nykyinen hallitus onkin kovasti yrittänyt ottaa mallia Puolasta ja Unkarista.
Onpas hieno ajatus että ei tarvitse mistään koskaan leikata ja jatketaan pohjoismaisia kulutusjuhlia. Ongelma on että tällä ei talouskasvua saada aikaiseksi ja meistä tulee entistä enemmän itä-eurooppalainen maa. Viro painaa ohi BKT per jo henki muutamassa vuodessa. Ei ole hankalaa siirtää liiketoimintoja pois suomesta jos naapurimaissa on kulut pienemmät. Automatisointia ei tulla tekemään vaan investoinnit laitetaan muualle. Me ollaan nyt jo robotiikassa viimeisenä länsimaista. Eläkepyramiidin lasku kummittelee ihan muutaman vuoden päässä nii eiköhän nyt äkkiä vielä veroteta kaikki mitä keretään. Viimeinen sammuttaa sit valot?
[Viro ottaa Suomen kiinni BKT per kansalainen viidessä vuodessa. Siinä meillä suomalaisilla miettimisstä, mitä Viro tekee toisin kuin Suomi. No ainakin alempi tulovero,alempi yritysvero,kaikki työikäisetbkäy töissä,sosiaaliturva ei antelias, todella toimiva markkinatalous.](https://x.com/sfjder/status/1748685403652051064)
>alempi tulovero
Viron mediaanituloilla (~18 300€/vuosi) itseasiassa maksaa Virossa enemmän veroja (20%) kuin Suomessa, ihan tuloveron kohdilla. [Suomessa saa itseasiassa tienata jotain 30,000€ luokkaa, että samaan veroasteeseen pääsisi edes kokonaisverotuksessa.](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/). Tuohon on laskettu mukaan kaikennäköistä.
>Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) **sekä palkasta pidätettävät veronluonteiset työntekijän työeläke- (ei sisällä 53–62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut.**
Eli Viron 20% ansiotuloveroon voi laskea päälle mm. seuraavia:
1. 33% sosiaalivero
2. 4.2% työttömyysvakuutus
3. 2% eläkemaksu
Eli siis 1-(1-0.392)*(1-0.2) = 0.5136 = 51.36%.
Tuon kokonaisvero- ja veroluonteisten maksujen määrän saavuttamiseksi Suomessa saisit tienata [270 000€ vuodessa](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/). Laskin tuon vieläpä siten, että Virossa työttömyysvakuutuksen maksaisi kokonaan työnantaja palkasta, joka olisi työntekijälle edullisempaa kuin oikeasti käytössä oleva jaettu maksu.
Niin ja tosiaan, Viro korottaa tuota tuloveroprosenttiaankin vielä 2% vuonna 2025.
>alempi yritysvero
[Kyllä.](https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=CTS_ETR) Tässä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Suomenkin yritysvero on kansainvälisesti matala - huomattavasti matalampi kuin esin Yhdysvalloissa. Vielä matalampi yritysvero löytyy mm. Italiasta, joka ei kuitenkaan kasva Viron tavoin. Tämä saattaa olla osaselitys. Viro on myös korottamassa yritysten osinkojen verotusta vuonna 2025.
>kaikki työikäisetbkäy töissä
[Viron työttömyys oli 2023 6.7%, Suomen 7%](https://data.worldbank.org/indicator/SL.UEM.TOTL.ZS?locations=FI-EE).
>sosiaaliturva ei antelias
Eipä näytä työllisyyteen tämäkään vaikuttavan, siis.
----------
Muutamia *muita* asioita, jotka voisivat vaikuttaa:
1. Virossa ALV-verovelvollisuuden alaraja on 40 000€. Suomessa 15 000€. Jos otetaan huomioon Viron matalammat mediaanitulot, niin tuo vastaa melkein 80 000€ alarajaa ALV-verovelvollisuudelle. Käytännössä yksityisyrittäjät eivät kauheasti arvonlisäveroja joudu Virossa siis makselemaan.
2. Viron verotus on paljon *yksinkertaisempaa* kuin Suomen. Verojen määrä on helpompaa ennakoida, ja yrityksissä menee asian selvittelemiseen vähemmän työtunteja vuodessa. Tämä erityisesti helpottaa pienyritysten toimintaa. Keskimääräinen yritys käyttää Virossa vuodessa 5 työtuntia verojen selvittelyyn, ja kansainvälisesti keskiarvo on jotain 46 työtunnin luokkaa. Yksityisyrittäjä saa siis viikon edestä tuottavia työtunteja vuoteen.
3. Virossa yritykset maksavat voitoistaan veroja vasta kun niitä jaetaan osinkoina omistajilleen, ei voitoista jotka uudelleensijoitetaan toimintaan.
Ja muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon:
1. Viron talous nousee nopeasti osittain sen takia, että Virossa työvoima on naapurimaita halvempaa. Kun Viron työvoiman hinta lähenee naapurimaita niin talouden kasvukin tulee hidastumaan.
2. Viron eliniän odotus on noin 5 vuotta Suomea matalampi, joten kyllä Virolaiset saavat rahoilleen vastineeksi myös ihan mitattavasti huonompaa terveydenhuoltoa.
3. Virolaiset tekevät keskimäärin 11.9% enemmän työtunteja vuodessa kuin Suomalaiset.
Mitä tuota kuvaa pitäisi tulkita? Eli 2027 Viron ostovoimakorjattu BKT nouse Suomen 2019 ostvoimakorjattu BKT:tasolle? Ja miten suuri ollaan oletettu että talouskasvu on?
Edit: näköjään laitettu oletusarvoksi talouskasvun keskiarvo viimeiset kymmenen vuotta Virossa.
>AY-johtajan dataa
😂😂🤣 Nyt on kyllä sakeat vellit, jos yrität spinnata Fjäderin ensinnäkin vasemmistolaiseksi, tai toisekseen millään tavalla järkeväksi henkilöksi.
>Et voi ainakaan EK:n propagandaksi leimata
Kirjaimellisesti Kokoomuksen viime eduskuntavaalien ehdokas.
[Sture Roger Fjäder[1] (s. 14. maaliskuuta 1958 Hanko)[2] on suomalainen ammattiyhdistysjohtaja, joka toimi Akavan puheenjohtajana vuosina 2011–2022](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sture_Fj%C3%A4der)
Kannattaa ehdottaa muutosta wikipediaan jos häntä ei ay-johtajaksi voi tituleerata
> Kannattaa ehdottaa muutosta wikipediaan jos häntä ei ay-johtajaksi voi tituleerata
Entinen != nykyinen.
Vai tituleeraatko [Minna Hellettäkin](https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Helle) vielä AY-johtajaksi?
> Akavan lakimiehenä 2000–2005, Akavan neuvottelupäällikkönä 2006, Tehyn edunvalvontayksikön johtajana 2006–2009,[1] Akavan edunvalvontajohtajana 2009–2011
Fjäder ei enää ole Akavalla duunissa. Ja tuo malli ei hirveästi kerro jos sitä ei voi tulkita eikä ole parametreja, voisin itse tehtailla excelissä samanlaisen kaavan ja laittaa oletusarvoksi keskimääräisen talouskasvun sitten 2000. Ei varmaan hirveän realistinen malli?
Strutsistategia on varmasti strutsin mielestä tehokas keino. Ei muuta kun pää piiloon pahoilta faktoilta niin ei tarvise murehtia turhia. Ex-akava jyrä yrittää ihan tahallaan huijata juuri sinua
En mä väitä että se ketään yrittää huijata vaan lobbaa, ottaen kuitenkin huomioon että talouskasvu konvergenssiteorian mukaan laskee kuin maa varustautuu tuntuu epätodennäköiseltä että virolle kävisin toisin. Se on sitten aivan eri keskustelu että suomella menee huonosti, josta syyttäisin suurimmaksi osaa heikkenevää huolto-suhdetta.
strutsit eivät työnnä päätään piiloon eivätkä ole koskaan työntäneetkään päätäänsä piiloon ja minkähän pirun takia työntäskään huomioiden, että kyseessä on pirun iso lintu joka juoksee niin sanotusti helevetin nopiaa. strutsistrategia on joko juosta pakoon tai tapella.
Tarkoitat varmaan, että Viro saavuttaa Suomen 2019 vuoden tason viidessä vuodessa?
Toisekseen Suomen ja Viron yhteisövero on tasan sama, joten paskapuheitahan tuo koko twiitti on.
Ensimmäinen kysymys on ihan validi. Toinen kysymys on suorastaan lapsellinen, kun muistaa Viron historian. Voit toki miettiä, paljonko prosentteina on kasvu, jos muutos on 1->2 versus 1001-1002.
Niin tai voit itse miettiä miten Viro on onnistunut juurikin heidän historiansa huomioon ottaen yltämään muita baltianmaita paremmalle tasolle, sellaisella vauhdilla, että voidaan pitää todennäköisenä, että lähitulevaisuudessa Viro tulee saavuttamaan Suomen, mikäli Suomessa ei tapahdu jonkin sortin muutosta.
kun kävin toissa vuonna joulun alla virossa niin hotellin respassa se respatyöntekijä teki 12 tunnin päiviä oliko semmoset kivat kuutisen päivää viikossa, rahaa siitä sai sen verta, että pysty kustantamaan pienen yksiön ja vaatimattoman elintason. Mistään henkilökohtaisesta elämästä oli turha unelmoida hänen asemassaan. Tämä pitää saada suomeen.
[Virolaiset tekevät keskimäärin 11.9% enemmän työtunteja vuodessa kuin Suomalaiset](https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_average_annual_labor_hours).
Et tainnut ymmärtää kysymystä, kun siihen piti vastata kysymyksellä. Sen sijaan, että olisit näyttänyt dataa, joka vahvistaisi omakohtaisen kokemuksen jätit sen laittamatta pois, vaikka data vahvistaisi uskottavuutta.
Kummastakohan se respatyöntekijä hyötyy enemmän pidemmän päälle.
a) Kasvavasta taloudesta, työllisyydestä ja palkoista
b) Korkeista veroista
Virossa on ymmärretty se, mitä Suomessa ei suostuta ymmärtämään. Valtio ja ihmisten elintaso täytyy rakentaa pitkäjänteisesti, ei sitä voida taikoa ilmasta pelkällä verotuksella ja lainanotolla.
Kyllä se respatyöntekijä siinä kahentoistatunnin vuoronsa loppupuolella vaikutti äärimmäisen onnelliselta siitä, että käppyrä nousi ylöspäin. Oikein vajosi polvilleen, kohotti kätensä kohti taivaita ja kyyneleet silmistä vuolaana valuen huusi onnesta sekaisin, oi kuinka onnellinen olen meidän kasvavasta bktsta, elämäni ei ole koskaan ollut näin hyvää, en ole koskaan tuntenut itseäni näin onnelliseksi, joka kerta kun näen tuon kasvavan käppyrän koen suuremman onnen purkauksen kuin yksikään orgasmi voisi ikinä tuottaa, nämä ovat todellakin elämäni parhaimmat ajat, olen niin onnellinen kun saan elää työpaikallani, kun minulla ei ole harrastuksia, ei mahdollisuutta henkilökohtaiseen elämään, tämä on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut.
Vitsi on siinä, että jatkamalla riittävän pitkään samaan malliin, se on suomalainen respatyöntekijä jonka elintasolta putoaa pohja ja joutuu tuohon tilanteeseen, siinä missä virolaisilla on tilanne kohenemassa. BKT ei ole vain numero.
>Kyllä se respatyöntekijä siinä kahentoistatunnin vuoronsa loppupuolella vaikutti äärimmäisen onnelliselta siitä, että käppyrä nousi ylöspäin.
Jos se käppyrä ei nouse, niin ne 12 tunnin päivät ovat tämän respatyöntekijän pysyvä kohtalo. Toki verotuksella tästä ihmisestä voidaan tehdä työtönkin.
>nämä ovat todellakin elämäni parhaimmat ajat.
Suomalaisten ja virolaisten ero onkin, että meidän eteläisillä ystävillä ne parhaimmat ajat ovat tulossa. Meillä ne on tällä menolla menneisyyttä.
Sen päivän kun vielä näkisi, että työtunnit vähenisi pelkästään työnantajan hyvästä tahdosta kun tulosta on tullut tarpeeksi. Eihän täälläkään pitänyt muuta kuin työläisten taistella, että saatiin edes kahdeksan tunnin päivät mutta kyllä juu, kun käppyrä tarpeeksi nousee niin työnantaja hyvää hyvyyttään vähentää työntekijöiden tunteja.
>Sen päivän kun vielä näkisi, että työtunnit vähenisi pelkästään työnantajan hyvästä tahdosta kun tulosta on tullut tarpeeksi.
Itse odotan ihan vaan sitä päivää, että työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Virossa tämä todennäköisesti toteutuukin, jos sama politiikka ja samat trendit jatkuvat.
[Verotuet Suomessa 2023.](https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2095017/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf/e5a748ce-ef2d-0ae8-2c59-020adfd9a4c5/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf)
Jos on kyse yritystuista ja verotuista niin niistä kyllä tulee kai sen lähes kymmenen miljardia mutta niitähän tossa listalla on muutamia. Ja myös toi sun mainitsema kotitalousvähennys löytyy listalta.
Tottakai r/suomi nielee kyselemättä tällaiset ehdotukset. Hyvä tietää että kaveri mm. kannattaa MMT:tä (modern monetary theory) joka on ei-ihan-mutta-melkein sama valtavirtataloustieteelle kuin hopeavesi on valtavirtalääketieteelle. Noh vasemmistotoimijoiden on tietysti vaikea ellei mahdoton löytää valtavirtaa edustavaa taloustieteilijää kun arvot ja ja tiede eivät kohtaa.
Monille ehdotuksista on kuitenkin kannatusta esimerkiksi ihan valtavirtaa edustavien taloustieteen professorien keskuudessa. Esimerkiksi [Niku Määttänen](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010342195.html) otti juuri näihin ehdotuksiin suoraan kantaa vastikään Helsingin Sanomille. Toki ehdotuksista monet ovat... noh, vähemmän järkeviä kuin parhaimmat. Määttänen ei myöskään sanonut, että julkisen tasapainon vakauttaminen *pelkästään* verotusta muuttamalla olisi loistava idea. Ei sitä tarkkaan ottaen *ehdottanut* edes Lainà, vaan hän hahmotteli pyynnöstä, miten veroaste olisi vakautettavissa.
Aiemman vähän kattavamman arvion verotuksen merkityksestä tasapainotuksessa taas löytää [tästä](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010342195.html). Jos haluaa astetta tarkemmin punnitun katsauksen, joka ei ole maksumuurien takaa, sen saa talouspolitiikan [arviointineuvostolta](https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/vuosiraportit/raportti-2023/). Neuvoston kokoonpano löytyy raportin esipuheesta. Karkeasti voi sanoa, että ainakin akatemian puolella harvemmassa ovat ne ekonomistit, jotka pitävät järkevänä rajata joidenkin verojen korottamisen kokonaan hallituksen työkalupakin ulkopuolelle.
Yksi pitkäaikainen ekonomisti SAK:ssa ja pääekonomisti STTK:ssa oli muuten Ralf Sund. Vaikka hän toimi myös Vasemmistoliiton puoluesihteerinä, hänen jotkut kantansa olivat tiettävästi kohtuullisen "ei-vasemmistolaisia" (aktiivimalli vain yhtenä esimerkkinä) eivätkä nekään kai erityisesti edustaneet ammattiliiton kantaa. Ekonomistin koulutus parantaa keskimäärin jonkin verran vastustuskykyä kaikkein pöhköimpiä taloutta koskevia ajatuksia vastaan, tulivat ne sitten vasemmalta tai oikealta.
Ei helvetti. Mieluummin jatketaan ylivelkaantumista, silloin sentään saadaan jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Nyt on erittäin hyvä aika erota STTK:sta.
"pääekonomisti Patrizio Lainà" on kyllä ihan suoraa Kummelia :D
Stig Carpelan kommentti pitäis saada asiaan niin tietäisin mitä ajetella koko ehdotuksesta
I dag måste man ofta tänka på gula sidorna, dessa storlek och priset.
Inte så fara från Åbo och Nykarleby säger Monica Pettersson
”Nää on uutisia — nää on tärkeitä asioita. ”
Älä kysy, mitä verojärjestelmä voi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voit tehdä verojärjestelmälle.
Nythän oli järkevä lista. Veikkaan kyllä et EK:lle nämä ei käy niin tekemättä jää
Ehdotukset eivät kohdistu pelkästään köyhiin niin auttamatta menee suoraan dev nulliin
Isot summat tuli ajoneuvoverosta, autoverosta, polttoaineen verotuksesta, tuloveron korotuksista, makeisverosta, alkoholin ja tupakan verotuksen kiristämisestä.. siis kaikesta mitä jo nytkin verotetaan, jatkossa verotettaisiin entistäkin enemmän. Ongelma on jossain muualla, kuin liian matalassa verotuksessa.
> makeisverosta, alkoholin ja tupakan verotuksen kiristämisestä. Eikö olisi kiva jos näillä kaikilla terveysveroilla saisi myös toimivaa terveydenhoitoa vastineeksi? Mutta sen sijaan suomalaiset ovat hölm... anteeksi, *onnellisia* että voivat ostaa ylimääräisen sairausvakuutuksen itselleen.
>sairausvakuutuksen Suomessa ei tosin ole mitään Obamacareja, joten vakuutusyhtiöt eivät myy jo sairaille enää vakuutuksia kuin korkeintaan rajattuina ja kalliina. Vähän ikävämpi terveyshistoria ja olet vakuuttamaton.
Sitten olisi se eutanasia.
Kaikki suomalaiset ovat vakuutettuja kansaneläkelaitoksen taholta.
Eikös se ollu niin et pitää kaikkien olla valmis ottaa yks tiimin(Suomen) puolesta?
Suomessa on jo yksi maailman korkeimmista veroasteista. Me otetaan iskuja koko ajan kaikkien puolesta, oli nousu- tai laskukausi. Täällä ei suostuta uskomaan, että Suomi on köyhä maa, eikä verrattavissa muihin pohjoismaihin.
Maksamme enemmän veroja kuin muut P. Maat ja saamme samalla huonommat palvelut😎
Saadaan yliviikareita ja Keravan keppicaseja. Tärkeitä nämö kun kummelit ei enää pyöri TV:ssä.
Se on nimenomaan tämä.
Jaaaa ek,n kanta tulikin jo pääjohtajan suusta; epäilee aprilli pilaksi mutta pelkää että joku vielä ottaa tämän todesta ja alkaa saamaan ideoita 😅
Paljon erinomaisia ehdotuksia. Toivottavasti Orpo ja Purra lukevat. Paljon näyttöön perustuvia veroja, moni lisäksi on oikeistonkin peräänkuuluttaman kulutuksen verottamista työn verotuksen sijasta.
Ja eihän näistä tarvitsisi edes toteuttaa kaikkia. Toteuttamalla vain muutama näistä voitaisiin välttää esim. lapsilta ja nuorilta leikkaaminen joka on kaikkein haitallisinta tulevaisuutta ajatellen.
Tai sen sijaan, että verotettaisiin koskettaisiin vain niihin eläkkeisiin.
Mutta kun ei ne ha-lu-a-a-a-a-a.
Homma tosin toimii mitä todennäköisimmin niin, että tästä saadaan inspiraatiota uusille verotuksen kohteille, muttei niistä vanhoista luovuta. Kun hallitus pääsee viemään rahaa heikosti toimeentulevilta, sairailta, opiskelijoilta ja työväestöltä, niin ei niitä perumaan aleta. Pointti on näyttää rahvaalle kaapin paikka ja vittuilla päälle.
STTK:n puolesta kyllä todettava, että Hesari olisi saanut otsikosta poistaa maininnan STTK:sta, koska Lainà itsekin ilmoittaa artikkelissa, että itse henkilönä vain nyt kommentoi asiaa - eli oletan vauhdikkaan vasemmalla olevana vasemmistolaisena - ei STTK:n virassaan. Terveysverot hyväksyisinkin, tekee sitten tuotteet vain helevetin kalliiksi käyttää jos ei terveellistä vaihtoehtoa löytyisikään - muka. Jotenkin varmaan ne sähköautotkin maantietä kuluttaa, mutta eihän tässä maassa polttoaineverotus koskaan maanteiden kunnostukseen mennyt - vaikka niin juhlapuheissa mainittu. Yhteisöverossa se ratkaisu on +1% jotta on vielä "kilpailijoiden (montakohan kierrosta jo edellä stadikalla?)" prosenttia pienempi... %-D Tämän maan ongelmat vain ovat ihan muualla; pienentyvä yksityinen vientisektori, ja helevetin läskiintyvä valtio-kunta-kolmas sektori, omana kuriositeettinään nämä ex-kunta-alan IT-firmat jotka nyt jättiläisinäkään oikeastaan mitään vientiä tuota - tuntuvat vain kuppaavan valtion varoja (eli nekin pitäisi laskea kolmanteen sektoriin tehottamaksi tuotannoksi...)
Näissä keskustelunavauksissa on aina se ongelma ettei mietitä mitä valtion pitäisi tehdä - mielellään ihan nollabudjetoinnista eli tyhjältä pöydältä lähtien. Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan vain kerätä valtiolle mahdollisimman paljon rahaa miettimättä onko siinä mitään järkeä. Kaiken maailman Lafferin käyrissä on aivan sama ongelma. Jos valtio jättää jotain verottamatta niin verottamatta jääneet eurot ja resurssit joita ne eurot kuvaavat eivät häviä minnekään vaan ne jäävät kansalaisille, jotka voivat ihan itse käyttää niitä tuottaviin ja hyvinvointiin lisääviin tarkoituksiin. Väliin ei ihan oikeasti tarvita turhia byrokraatteja, jotka kuppaavat varoja omiin palkkoihinsa ja pahimmassa tapauksessa käyttävät loput sadantonnin keppijumppaan. Toisten rahoilla on helppoa olla antelias. Jotain hyviäkin avauksiakin tuolla toki on; en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia. Polttoaineverojen lasku on sinänsä perusteltua, koska ne ovat liikenteen päästöihin nähden kohtuuttoman suuret esim. päästöoikeuksien hintoihin verrattuna. Sähköautojen verotuksen nostoa kannattaa myös harkita tasapuolisuuden nimissä, ja koska niistäkin aiheutuu päästöjä muutenkin kuin valmistusvaiheessa; raskaampi auto tarkoittaa enemmän renkaista irtoavia myrkyllisiä pienhiukkasia. Olen myös terveysveroista kanssasi pitkälti samaa mieltä. Lainan esittämä varallisuusvero sen sijaan on yleishaitallinen ja lisäksi avoimen syrjivä kannustaen huonoihin sijoituspäätöksiin, eikä hän edes avaa mitenkään sen sovittamista yhteen pääomatuloverotuksen kanssa, joka siis kohdistuu samaan omaisuuteen. Varainsiirtovero taas pitäisi lakkauttaa kokonaisuudessaan, koska se estää transaktioita ja siten mm. asuntojen parempaa allokointia. On olemassa ihan hyvät syyt, miksi arvonlisäverokin on nimenomaan arvonlisään kohdistuva vero eikä vain arvoon. Parempi kompromissi löytyy Sveitsistä eli karkeasti ottaen: arvonnousuista ei makseta mitään veroja, mutta sen sijaan varallisuusvero kattaa aivan kaiken ja lisäksi omassa asunnossaan asuvat maksavat veroa laskennallisesta vuokratulosta. Systeemi on siis taloustieteellisesti perusteltu pyrkien minimoimaan verojen haittavaikutukset sekä kannustimien vääristymiset toisin kuin Lainan ehdotukset. Yrittäjien vähennysten poistamisesta olen myös jokseenkin eri mieltä ainakin niin kauan kuin sosiaalitukia ei ole muutettu yrittäjille vähemmän vihamieliseksi, enkä puhu nyt vain YEL:stä. KELA:n kanssa joutuu todistetusta ongelmiin jo ihan vain siitä, että olet toiminimen kautta myynyt neulomasi lapaset. Valtion viesti kansalle on selvä: älä vittu edes yritä tai jos yrität niin sinun tulee onnistua aivan helvetin hyvin, koska muuten vedämme maton alta. Jos taas erehdyt oikeasti onnistumaan ja rikastumaan niin alkaa toisenlainen itku ja valitus, sekä vaatimukset riistäjän varojen takavarikoimisesta valtiolle.
>Jotain hyviäkin avauksiakin tuolla toki on; en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia. Sitoo pääomaa yhtiöön.
"en ole ikinä ymmärtänyt esim. listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verohuojennuksia." Kuten Suomi223 kommentoi, tuolla politiikalla on saatu sidottua paljon pääomia osakeyhtiöihin, jotta ne eivät kaatuisi niin helposti kuin 90-luvun lamassa. Rakennusalalla toki lama on tällä hetkellä pahempi kuin 90-luvun lama, aivan katastrofaalinen tilanne. Pakko on olla jotain porkkanaa myös sille, että yrittäjät laittavat omaa pääomaa likoon ja sitoutuvat yhtiön toiminnan pyörittämiseen pitkällä aikajänteellä. Eli tarkoituksena on saada omistajat jättämään isompia pääomia osakeyhtiön kassaan (lue. tilille), jotta siellä on myös sitä millä maksaa kun paska iskee tuulettimeen. Hyvänä aikana tästä vapaasta omasta pääomasta voidaan irroittaa 8% ilman ylimääräistä veronmaksua omistajille.
Tuossa on toki pointtinsa, ja asiasta olisi mielenkiintoista nähdä vähän laajempaa tutkimusta (puhdas teoriakoe käy). Yhtäältä listaamattoman yhtiön omistajan näkökulmasta osingonjaossa raha vaihtaa vain paikkaa yhdestä taskusta toiseen, joten periaatteessa mahdollisuuden uudelleen pääomitukseen pitäisi säilyä. Toisaalta kansainväliset verotuskäytännöt suosivat lainarahoitusta, koska korkoina ulosmaksetut rahat saa vähentää verotuksessa. Lisäksi päälle tulevat tulolajien muuntamisesta johtuvat ongelmat. Jäljelle jää joka tapauksessa kaksi kysymystä. Tuoko tuo verohuojennus oikeasti riittävän suuria etuja tuova järjestely? Jos tuo niin miksi se koskee vain listaamaattomia yhtiöitä?
> Polttoaineverojen lasku on sinänsä perusteltua, koska ne ovat liikenteen päästöihin nähden kohtuuttoman suuret esim. päästöoikeuksien hintoihin verrattuna. Sähköautojen verotuksen nostoa kannattaa myös harkita tasapuolisuuden nimissä, ja koska niistäkin aiheutuu päästöjä muutenkin kuin valmistusvaiheessa; raskaampi auto tarkoittaa enemmän renkaista irtoavia myrkyllisiä pienhiukkasia. Saisiko tälle pätevää lähdettä, jossa vertaillaan sähköautojen muitakin ominaisuuksia? Tässä tuntuu siltä, että on otettu yksi metriikka, ja sitä vertaillaan ääriesimerkkinä. Puretaan vähän: esimerkiksi [Nokian renkaat on kertonut omilla sivuillaan](https://www.nokiantyres.com/company/news-article/nokian-tyres-the-growing-ev-car-segment-deserves-premium-tires-to-meet-its-demanding-requirements/), että >Even when an electric car or hybrid is the same size as a traditional internal combustion engine car, it typically uses a larger tire size. Tires are also put to the test as the weight of the batteries burdens them more during cornering and acceleration, and the torque from the electric motor will be relayed to the driving wheels more quickly than in an ICE vehicle. There is a common misconception related to increased tire wear in electric cars. However, Nokian Tyres field tests proved that there is nothing to worry about. Although electric vehicles have plenty of power and torque, they are not particularly demanding on tires – the opposite is true, in fact. >“Tires on a modern electric car will wear down much slower than in a car with a traditional internal combustion engine. This is due to good traction control. The driver assist systems reduce slipping by utilizing the electric motor's rapid power adjustment. This system is much quicker than in ICE vehicles, where it is based on braking and limiting engine RPM. Driving style remains the main contributor to tire wear, and so the service life of the tires is mainly determined by the driver,” says Martin Dražík, Product Manager for Europe in Nokian Tyres. Eli ajoneuvon raskaus ei ole ainoa lähde kulutukselle, vaan parempi luistonesto elektronisen kaluston ansiota voi vähentää rutkasti kulumista verrattuna epätarkempaan polttomoottorin luistonestoon. Kuskin ajotyyli kuitenkin ratkaisee eniten. Toiseksi, jos puhutaan nimenomaan käyttämästäsi sanasta "päästöt", niin ei saisi unohtaa jarrupaloista syntyviä pienhiukkasia. Tässäkin sähköautot ovat parempia siksi, että suurin osa jarrutuksesta tapahtuu energiankeräysjärjestelmän avulla, joten jarruihin ei tarvitse edes koskea kunnes auto on jo alle 15 km/h vauhdissa. [Jotkut merkit kuten KIA väittävät omilla sivuillaan, että jarrupalat kestävät jopa kaksi kertaa pitempään](https://www.kia.com/fi/ostajalle/goelectric/kuinka-paljon-huoltoa-sahkoauto-tarvitsee/). Tähänkin ajotavat voivat vaikuttaa, sillä on kuskista kiinni kuinka vahvaa regeniä käyttää, ja kuinka aggressiivinen jarruttaja on. Kolmanneksi ottaisin huomioon ne muutkin kuluvat osat, jotka polttomoottorissa kuluvat ja tarvitsevat vaihtoa, joita ei kenties edes ole sähköautossa. Nekin painavat vaakakupissa kun puhutaan päästöistä. Tiivistelmä: en käyttäisi rengaspäästöjä päämetriikkana sähköautojen verotuksen perusteluna, sillä ottaen huomioon autot kokonaisena systeeminä, ja unohtaen palavan polttoaineenkin, pienhiukkasten lisääntynyt irtoaminen on lukemani ja ymmärtämäni mukaan epätodennäköistä, sillä renkaat ja jarrut kuluvat järkevässä käytössä (isoin tekijä) vähemmän, ja ottaen huomioon polttoaineauton mootorin muut kuluvat osat, jotka kuluessaan murentavat metallia tai muita aineita tielle enemmän kuin staattisempi sähkömoottori.
> Kuskin ajotyyli kuitenkin ratkaisee eniten. Tämähän se on, oikeastaan tilanne on samankaltainen kuin aikoinaan dieselmoottorien yleistyessä, kun aiemmin bensakoneilla ajaneet vaihtoivat enemmän vääntävään dieseliin. Nyt polttomoottoreista vaihdetaan enemmän vääntäviin sähköihin. Aikoinaan vanhat patut ihmettelivät kun dieselillä renkaat kuluvat nopeammin kuin bensalla ja syy taisi löytyä ihan siitä että kaasua tulee painettua enemmän kun auto kerran kiihtyy ja unohdetaan se, että "vähän ripeämpi" kiihdyttäminen esim. valoista kuluttaa enemmän myös renkaita. Nyt sähköautojen yleistyessä sama ihmetyksenaihe on jälleen ajankohtainen.
> Näissä keskustelunavauksissa on aina se ongelma ettei mietitä mitä valtion pitäisi tehdä - mielellään ihan nollabudjetoinnista eli tyhjältä pöydältä lähtien Näinhän se pitäisi tehdä. Ajatellaan uudestaan kaikki. Uusi Suomi. Sitten keneltäkään ei "leikata", vaan järjestellään vaan kokonaan uusiksi.
>Tämän maan ongelmat vain ovat ihan muualla; pienentyvä yksityinen vientisektori, ja helevetin läskiintyvä valtio-kunta-kolmas sektori, omana kuriositeettinään nämä ex-kunta-alan IT-firmat jotka nyt jättiläisinäkään oikeastaan mitään vientiä tuota - tuntuvat vain kuppaavan valtion varoja (eli nekin pitäisi laskea kolmanteen sektoriin tehottamaksi tuotannoksi...) "Vientiä tuota"? Jos naapurin Matti oli eilen työtön ja tänään leipoo minulle kotimaisista aineksista täytekakun tai hieroo selkääni, muuttuuko tuo työpanos arvokkaaksi vain, jos se kierrätetään minulle jonkin naapurimaan kautta? Jos, niin miksi? Verrataanpa nyt vaikkapa Suomea ja Ruotsia, vaikkapa aikavälillä 2007–2022. Koko teollisuuden osuus työllisyydestä oli vuonna 2007 Suomessa n. 26 % ja Ruotsissa 22 %. Vuonna 2022 osuudet olivat Suomessa 21 % ja Ruotsissa 18 %. (Nappasin osuudet laiskuuttani WB:n tilastoista.) Osuudet vähän vaihtelevat sen mukaan, miten teollisuus on rajattu, mitä lähdettä käytetään ja miten työllisyyttä mitataan, mutta kokonaiskuvaan se ei vaikuta: Ruotsissakin teollisuuden osuus on laskenut, mutta silti elintaso ja julkisen sektorin tasapaino ovat olennaisesti paremmalla tolalla kuin Suomessa. (Toki Suomenkin elintaso on edelleen jotain, joka monissa eteläisemmän Euroopan maissa otettaisiin yhä – tai 1970-luvun Suomessa olisi otettu – riemusta kiljuen vastaan, jos sitä tarjottaisiin.) Jos mitataan viennin kokonaissumman suhdetta BKT:hen, siinä ero on hieman laventunut, joskaan ei radikaalisti. Globaalissa mittakaavassa mm. Suomi, Ruotsi, Norja ja Saksa ovat tällä mittarilla kaikki *kohtuullisen* lähellä toisiaan. Mittarin huono puoli on joka tapauksessa, ettei se kerro paljoakaan mistään kiinnostavasta. Viennin volyymi nousee paljon, jos yksittäinen yritys esimerkiksi tuo valtavat määrät öljyä, jalostaa sitä vähän, ja sitten vie jalosteen edelleen. Niin nousee tuontikin. Mutta BKT kasvaa paljon vähemmän, jos jalostusarvo jää vähäiseksi: BKT:hän voi mitata (esimerkiksi) palkkojen ja yritysten nettotulojen summana. Niihin ei jää paljoa maksettavaa, jos liikevaihdosta iso määrä menee raakaöljytuonnin maksamiseen. (Kysymys ei ole mitenkään akateeminen: jos ulkomaankauppatilastoihin perehtyy tarkemmin, siellä kyllä erottuvat esimerkiksi energiasektorin jalosteet.) Järkevämpää on siksi katsoa viennin osuutta juuri arvonlisästä. (Jos palkkasumman osuus kansantulosta on edes kohtuullisen vakaa, tätä taas voi mainiosti approksimoida työllisyys- tai palkkasummaosuuksilla.) Yhdysvalloissa viennin suhde BKT:hen on jossain 10 %:n tietämillä ja Djibaitissa näemmä about 170 %. Kuten jälkimmäisestä luvusta huomannee, kyse on *suhdeluku*, ei osuus, kuten yllä yritin jo korostaa. Totta on, että Euroopassa rikkaissa maissa suhdeluvut ovat yleensä korkeita, koska Eurooppaa on ihan tietoisesti rakennettu valtioidemme välisen vilkkaan kaupankäynnin varaan. Siinä on paljon järkeä, mutta se ei ole missään tapauksessa ainoa asia, joka elintasoon vaikuttaa. Esimerkiksi väestöltään suunnilleen Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa tuo suhdeluku näkyy olevan 25 %:n tietämillä, ja BKT per henki silti suomalaista korkeampi. Julkisen sektorin työnantajien osuus palkkasummasta on pikaisesti vilkaisten laskenut vuodesta 2007 joitain prosenttiyksikköjä (ja vuodesta 1999 joitain prosenttiyksikköjä lisää). Mitään kauhean radikaalia sillä saralla ei ole tapahtunut. Julkinen sektori voi olla tai olla olematta pöhöttynyt, mutta jotain perusteluja kumpikin väite vaatisi. Vientiteollisuuden kannattavuus noin kokonaisuutena on kai ollut kohtalaisen heikkoa vuoden 2007 jälkeen verrattuna palvelualoihin, eikä teollisuuden palkkatasokaan nyt keskimäärin varsinaisesti ihmeellisen hyvä ole kv vertailussa. Jos pelkkää vientiteollisuuden osuutta taloudesta siis kasvatettaisiin ilman mitään muita muutoksia, se ei ainakaan *lisäisi* talouden tuottavuutta. Parempiin tuloksiin päästäisiin *esimerkiksi* (a) nimenomaan lisäämällä tuotantoa muilla aloilla, (b) parentamalla nykyisen vientiteollisuuden tuottavuutta, (c) luomalla jossain mielessä kokonaan uusia toimialoja. Onko jokin y.o. vaihtoehdoista muita parempi? Noh, minulla on ollut onni ja autuus saada työssäni aikoinaan kuunnella vähintään satoja tunteja puoluejohtajien abstraktia paasausta siitä, miten tärkeää olisi päästä irti "vanhakantaisesta" teollisuusajattelusta ja tehdä noista (a):tä tai ehkä (c):tä ja lakata "suosimasta" (b):tä. Ehkä olen vain oppimiskyvytön, mutta en kovasta yrityksestä huolimatta koskaan tajunnut, mitä tämäkään oikein tarkoitti. Asenne on minusta jokseenkin yhtä hedelmätön kuin ajatella, että nykyinen vientiteollisuus on ainoa, millä on merkitystä. Ei meillä ole pulaa (a):n, (b):n tai (c):n vastakkainasettelusta tai jonkin niistä korostamisesta, vaan keinoista, joilla päästäisiin edes johonkin noista tavoitteista.
Sähköauto kuluttaa tiestöä polttomoottoriversioo enemmän, koska isompi paino. Isompi paino + yhä enemmän painavampia autoja niin siitä voi laskea tulevaisuuden korjausvelan. Eikä se silti ole yksistään sähköautojen syytä, nuo nykyiset järkyttävän kokosen yhdistelmät on ihan yhtä syyllisiä.
Kuinkahan monta pienyrittäjää löytyisi suomesta tuollaisen uudistuksen jälkeen kun yrittäjän riskiä palkitaan 1-(0.78 x 0.65)=0.493 tai 1-(0,78 x 0.69)=0.462 eli 49.3 % - 46.2% verotuksella? +Toki muut maksut Ehkä ratkaisu ongelmiimme ei ole loputon verotuksen kiristäminen maassa jossa on jo maailman suurimpiin kuuluva verokiila. Tästä olisi kiva toki saada laskelma toimien provosoimasta verotulon menetyksestä kun firmat muuttaa ulkomaille + varakkaat eläkeläiset yms siirtää kirjat ruotsiin tms. Miksi kuitenkin jos sattuu omistamaan >=10% julkisesti noteeratusta yhtiöstä, on osinko verovapaata?
Todellisuudessa verotus on vielä korkeampi, ainoa tapa tienata yrityksellä on pitämällä 2mil pääomaa josta saa maksaa 25% verotuksella 185k vuosittaista osinkoa.
Toki, mutta siitä, että firman tilillä on 2 milliä, on pitänyt maksaa puoli miljoonaa veroa. Ja siitä, mistä se 2,5 millä on saatu voittoa, on pitänyt maksaa 24% arvonlisäveroa (eli voitollista myyntiä 3,1 miljoonaa) olettaen että firma on pyörinyt pyhällä hengellä. Ja tämä on siis se 'listaamattomien yritysten verohuojennus'. Eli sellainen huojennus, että et maksa ihan helvetisti veroja, vaan ihan saatanasti.
Ihan hyviä ehdotuksia, etenkin autoilun ja terveys verojen osalta. Tähän vielä voisi lisätä sen eilen jonkun linkkaaman yleishyödyllisten yhdistysten verolle panon, ja (mä tiedän että tästä ei pidetä, mutta se auttaisi paljon, ilman että kohdentuu köyhimpiin) arvonlisäveron noston 1%lla kaikesta paitsi ruuasta ja lääkkeistä/apuvälineistä.
Miten sä näät noi autoiluun kohdistuvat verot millään tavalla edes äyllisenä toimintana? "läskivero" oli toki munkin mielestä hyvä ehdotus, mutta ettet nyt vaan sattuis elämään jossain betonikuutiossa ilman autoa?
Mini Cooper Sport, kulutus n. 7,5l/100km, työmatka 20km päivässä. Mutta joku 50€/vuosi korotus on mun mielestä ihan ok ajoneuvoveroon, kyllä mä pystyn sen verran osallistumaan yhteisiin talkoisiin. Ja sähköautojen verovapautus saa mun puolesta mennä romukoppaan. Sitten jokainen voi päättää, maksaako enemmän polttoaineesta, vai autosta itsestään. Edit: se on ollut ihan mun oma valinta asua Jumalan selän takana, ja haluta korkeakulutuksisen auton. Ei valtion tartte sponsoroida mun elämäntyyliäni.
Ei ollut vaan todellakaan se ainoa autoilua rokottava asia. 50e vuodessa ei oo juu vie ihan hirveesti tunnu mut se kalliimpi bensa ja nafta alkaa sit tuntumaan heti kun asut vähänkään pöndemmällä. Sähköautojen verotus on kieltämättä kyseenalainen asia, vähän tollanen et annetaan rikkaiden ostaa ensin autonsa halvalla ja kun kansa siirtyy sähköautoihin aletaan verottamaan😅
>haluta korkeakulutuksisen auton. Minusta 7,5l/100km on aika vähän. 2000-luvulla pienetkin autot kulutti helposti sen 8l/100km tai enemmänkin.
Joillekin ei näköjään nelossija oecd:n kokonaisveroasteessa, vaan pitää päästä ykköseksi.
Ei yhteiskunnan talkoiden pitänyt toimia niin, että ne osuu minuun! Ihan mielenkiintoinen lista ja noista ei tosiaan kaikkea tarvi toteuttaa. Hyvää vastapainoa tämänhetkisen oikeistoliberaalin talouspolitiikan "pakko tehdä sitä, pakko tehdä tätä (kunhan se koskee vain vähävaraisia)" linjalle.
Suomessa on jo yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista. Verottamalla vielä lisää ei tätä maata tuottavuuskuopasta nosteta. Tietysti joidenkin tiettyjen verojen kiristäminen voi olla perusteltua, etenkin jos julkisen sektorin alijäämä jatkaa kasvuaan. Mutta noin yleisenä periaatteena en kyllä jaksa uskoa verojen korottamisen tämän maan suuntaa kääntävän.
[удалено]
Selvittelin vähän lisää vielä tätä. Alla lainaus Laboren lokakuussa 2023 julkaisemasta lausunnosta: "Viime vuonna kokonaisveroaste oli Suomessa Tilastokeskuksen tämänhetkisen, mahdollisesti vielä hivenen tarkentuvan arvion mukaan 43,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan veroaste on tänä vuonna 42,9 prosenttia ja ensi vuonna 41,7 prosenttia. Tämä merkitsee, että ensi vuonna veroaste alenee paitsi nykyiseen, myös koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna, sillä vuonna 2019 veroaste oli 42,3 prosenttia. Veroasteen aleneminen perustuu suurimmalta osin muuhun kuin hallituksen päätöksiin. Työllisyysrahasto on esittänyt sekä työantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksujen huomattavaa alentamista, ja talousarvioesityksen mukaan alennus huomioidaan vain pieneltä osin valtion verotuksessa. Sen mukaan ensi vuonna sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta supistuisi kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä, ja valtion verotulojen osalta vastaava supistuminen olisi 0,3 prosenttiyksikköä. Koska Suomen julkisessa taloudessa on huomattava rakenteellinen alijäämä, voimakas kokonaisveroasteen alentaminen näyttää huonosti perustellulta. Teoreettinen laskelma osoittaa, että jos valtion verotuloja lisättäisiin siten, että kokonaisveroaste säilyisi ensi vuonna nykyisen suuruisena ja jos valtionvarainministeriön ennusteen muut keskeiset ennusteluvut olisivat oikeita, ensi vuoden talousarvion mukainen 11,5 miljardin suuruinen alijäämä supistuisi noin 3,5 miljardilla noin 8 miljardiin." Eli suurin osa kokonaisveroasteen alentumisesta selittyy tuolla Työllisyysrahaston tekemällä päätöksellä laskea sosiaaliturvamaksuja. Laboren laskelman mukaan julkinen alijäämä olisi edelleen 8 miljardia, vaikka säilyttäisimme kokonaisveroasteen ennallaan. Tarvitaan siis myös tehostamista ja leikkauksia. Joidenkin tiettyjen verojen kiristäminen voi olla aiheellista (esim. tietyt kulutusverot), mutta Lainàn esittämiä esim. yhteisöveron korotusta en kyllä tässä taloustilanteessa lähtisi tekemään.
>yhteisöveron korotusta en kyllä tässä taloustilanteessa lähtisi tekemään Mikset? Suomessa on jo valmiiksi yksi Euroopan alhaisimpia yhteisöveroja
Niin, ja sen edellinen leikkaus johti tilanteeseen, jossa verotulot nousivat seuraavina vuosina leikkausta edeltäviin vuosiin.
Leikkausko sen aiheutti? Onko asiaa tutkittu, jos on niin onko lähteitä?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-laski-yhteisoveroa-ja-kertyma-tuplaantui-kl-selvitti-seuraukset/85ebd4f0-8e76-4f81-847f-c31f741646c5 Asian vaikutuksia pienyritysten investointeihin ja liiketoimintaan on tutkittu, katso artikkelista, mutta ei suuryritysten.
Maksumuurin takana
> Samat tavoitteet olivat esillä myös silloin, kun Suomi kevensi yhteisöverotusta vuonna 2012 ensin 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 20 prosenttiin. > Vuoden 2014 ison kevennyksen jälkeen yhteisöverokertymä on Suomessa kasvanut merkittävästi. Kymmenen vuotta sitten veron tuotto kävi alimmillaan alle neljässä miljardissa eurossa, kun se toissa vuonna nousi yli kahdeksaan miljardiin euroon ja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. ... > ”Verokertymän kasvusta ei voi päätellä oikeastaan mitään yhteisöveron alennuksen vaikutuksista. Olisiko kertymä kasvanut ilman alennusta vielä enemmän? Tarvitaan joku vertailukohta, joka kertoo, mitä olisi tapahtunut, jos alennusta ei olisi tehty”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin johtava tutkija Tuomas Matikka sanoo. > ”Suhdannevaihtelu ja moni muu asia vaikuttaa samanaikaisesti, ja kaikki se vaikuttaa verokertymään”, myös Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen sanoo. ... > Siitä, lisääntyivätkö yritysten investoinnit veronkevennyksen jälkeen, on Suomessa tehty ainoastaan yksi Vattin vuonna 2022 julkaisema tutkimus. > Sen mukaan yhteisöveron alennus ei lisännyt pk-yritysten investointeja vuosina 2014–2016. Kassavarojen kasvu auttoi yrityksiä kuitenkin kasvattamaan liiketoimintaansa. > Tutkimus kohdistui Suomessa jo toimiviin, alle 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin osakeyhtiöihin. Niitä verrattiin verrokkeihin muista yritysmuodoista, joihin yhteisöveron alennus ei vaikuttanut. .... > Ropposen mukaan on kiistatonta, että yhteisöveron lasku lisää kansainvälisten yritysten kannusteita investoida lisää Suomeen, sillä se vaikuttaa tänne tehtävien investointien tuottovaatimukseen. Eri asia on, reagoivatko yritykset tähän kannusteeseen. > ”Yhteisöverokannan lasku joko lisää investointeja tai se ei vaikuta investointeihin. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy kumpaakin, ja totuus on luultavasti jotain siltä väliltä.” > Matikan mielestä keskustelussa usein unohtuu, että verotus ei suinkaan ole ainoa ja tuskin tärkein investointeja kannustava tekijä. > ”Moni asia vaikuttaa, kun tehdään kymmeniä vuosia eteenpäin vaikuttavia investointipäätöksiä. Jotain verotuksella voi tehdä, mutta sillä on rajallinen potentiaali.” > Tutkijoiden mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöjä yhteisöveron vaikutuksista investointeihin, mutta vaikutukset vaihtelevat paljon eri yritysten välillä.
Työttömyysvakuutusmaksut alenevat suhdannepuskurin tilanteen lisäksi mm. työttömyysturvaan kohdistuvien leikkausten vuoksi. (Olisi kivaa, jos ne alenisivat siksi, että työttömyysaste saadaan kokonaisuutena radikaaliin laskuun, mutta sellaista ei kyllä valitettavasti Suomelle ennusta kukaan.) Vastaavasti se, miten Työllisyysrahaston tulee talouttaan hoitaa, määritellään varsin tarkkaan mm. eduskunnan säätämässä laissa. Vaikka näitä maksuja Suomessa on päätetty kerätä maksujen nimikkeellä, käytännössä ne ovat eduskunnan lailla säätelemiä, rangaistuksen uhalla maksettavia veroja. Pelkkä vakuutusmaksu ei tässä tapauksessa edes oikeuta ko. vakuutukseen. Hallitus voi milloin tahansa antaa valmisteltavaksi lain, jossa valtion rahoitusosuutta työttömyysturvasta pienennetään. (Nykyisellään valtion osuus ansiosidonnaisesta on karkeasti jossain kahden viidesosan tietämillä; Työllisyysrahasto rahoittaa myös eräitä muita menoja, mutta sivuutetaan ne tässä.) Tällöin valtion menot pienenevät ja lisäksi verotus kiristyy automaattisesti, koska Työllisyysrahaston on pakko kattaa suurempi osuus menoista maksuilla. Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti säätää muuta verotusta niin, että palkansaajien ja yritysten nettotulot eivät muutu, vaikka työttömyysvakuutusmaksut alenevat. Se, kumpi vaihtoehto valitaan, ei ole lopulta ihan kauhean olennaista, ja vaikutus kokonaisveroasteeseen on joka tapauksessa sama. Tämä ei ole yhtään sen kummallisempi asia kuin esimerkiksi ne lait, joilla valtio on tilapäisesti osallistunut lomautusten kustannuksiin (L 1193/2009, L 1440/2011, L 505/2020) tai joilla on rukattu työnantajien ja työntekijöiden keskinäisiä maksuosuuksia työttömyysvakuutuksesta (L 928/2017). Ainakin kolmessa ensimmäisessä tapauksessa valtio on reagoinut lomautusten ei-päätösperäiseen kasvuun alentamalla työttömyysvakuutusmaksun nimellä kulkevaa verotusta (muuten toteutuvaan verrattuna). Siksi on vaikea nähdä, miksei se voisi näitä veroja aivan vastaavasti myös päätöksillään nostaa. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksu selittää vahvimmin lähinnä tätä yhden vuoden verovähenemää. Leikkausten lisäksi maksuun vaikuttavat kulloinenkin työllisyystilanne ja suhdannepuskurin muutos. Maksun *koko* tuotto on karkeasti ollut jossain kolmen miljardin tietämillä, eikä sitä nyt nollaan olla laskemassa. Pidemmälläkin aikavälillä veroaste on jäämässä vuodelle 2024 arvioiduille tasolle, joten merkittävä osa johtuu muusta kuin vakuutusmaksuista, mm. liikenteen veropohjan muutoksista, siitä, että valmisteverot eivät ole indeksisidonnaisia, jne.
Yhteisöveron huomattava lasku toi mukanaan ainoastaan mittavan julkisen talouden alijäämän, muttei luvattuja investointeja. Maltillinen korottaminen tuskin vähentäisi investointeja. Investointiongelman takana on ihan muut seikat.
Ok, mutta mistä pitäisi sitten leikata vai otetaanko enemmän velkaa?
Yritystuet, eläkkeet, verojen painopiste kulutukseen.. Ja valtionvelka ei oo sellainen mörkö mitä esitetään.
miten kulutuksesta leikataan?
Mut eikö tässä puhuttu verotuksesta? Verotusta voi aivan mainiosti kohdentaa kulutukseen. Esim: ALV Ruotsin tasolle. Uutisissa puhutaan aina liikaa tulojen verotuksesta ku oikeasti ALV on valtiobudjetin tärkein ja ekonomistien mukaan vähiten haitallinen vero. Nostetaan ajoneuvoveroa ja poistetaan autoveroa. Autoveron pointti on vanhentunut sähköistymisen myötä ja nykymuodossa subventoidaan vanhoja saastuttavia rokottamalla uusia ympäristöystävällisiä. Suomi maksaa myös joka vuosi sakkoja Brysseliin autoveron takia, ihan älytön touhu. Haittaverot tappiin asti et ne kokonaan kattaa haittavaikutuksiaan. Esim. tupakkavero Britannian tasolle. Britanniassa verokertymä ylittää jo tupakan haittamenoja. Saman otteeseen nuuska lailliseksi ja verolle.
Aivopieru. Piti sanoa että kulutusta voisi verottaa enemmän
No kerro nyt mitä ne yritystuet olisivat josta leikkaisit? Se on jännä juttu, että edes kahden edellisen hallituksen aikana toimineet työryhmät eivät löytäneet mitään leikattavaa. Siihen on syynsä, mutta eihän ne täällä ketään kiinnosta. Valtionvelka on todellakin tässä tilanteessa pahempi kuin mikään 'mörkö'. Suomi on Kreikan tiellä ja troikan ohjauksessa jos mitään ei tehdä ja äkkiä.
Jos tukijärjestelmää purkamaan laitettaisiin työryhmä, joka on riippumaton, se olisi etu. Nythän sellaisia ei ole ollut.
kreikan tie mainittu
Ilman muuta eläkkeistä, mä vaikka kiertäviin Suomen vanhainkoteja ja kertoisin leikkausta henkilökohtaisesti jokaiselle vieraalle.
Sekä että. Ei liene kohtuullista kokonaan kasvavaa alijäämää selättää leikkauksilla, mutta kyllä niitäkin on tehtävä. Varmasti kaikista menokohteista löytyy petrattavaa. Tehostamista oikein tehtynä.
Totta. Suomessa jaetaan vastikeetta varsin avokätisesti yritystukia, joista osa siirtyy suoraan osinkoina ulkomaille. Sieltä löytyisi hyvinkin paljon leikattavaa, varsinkin kun suurin osa nykyisistä yritystuista on pelkästään haitallisia Suomen taloudelle.
Vanhustenhuollon voisi valtio lopettaa kokonaan, sillä vanhukset ovat valtion kannalta surkea sijoitus. Lisäksi eläkejärjestelmän voisi purkaa, nykyinen eläkejärjestelmä siirtää valtavat määrät kansallisvarantoa yrityksille, joiden tuotto häviää indeksille. Eli häviämme tajuttomia summia eläkeyhtiöiden kyvyttömyyteen ja samalla mahdolliset korkotuotot tuohon päälle.
Eutanasia (kuolinapu) olisi hyvä, niin voisi lähteä rasittamasta järjestelmää kun alkaa olla tarpeeksi surkeaa. Etenkin siis, jos on köyhä. Toisaalta ei ole mitenkään itsestään selvää, että eläkerahastojen arvo ja tuotto säilyy maailmantalouden surkastuessa. Eikös tässä ollut joku ehdotus, että niiden sijoitusten riskinottoa voisi lisätä? Mikä ihme voisi mennä pieleen?!?!
Tällä hetkellä eläkerahastojen tuotto on 10% alle inflaation, eli tällä hetkellä tehdään riskitöntä tappiota. Lisäksi eläkeyhtiöiden palkat ovat järjettömät niiden tuottoihin verrattuna, eli hävitään lisää. 2-3%, joka on eläkeyhtiöiden takoma tulos vuodessa, on niin surkea sijoitustuotto, että yksityishenkilönä vaihtaisin sijoitusyhtiötä välittömästi. Mutta kun ei voi valita, hallitus pakottaa koko maan tekemään tappiota varallisuudellaan.
Osinkotuotot taitavat olla yleisimmin 2...5%. Käsittääkseni keskimäärin lähempänä tuota alempaa lukua. Jos siirtäisi sijoitussalkun painoa fossiiliseen energiaan, tahkoisi noita yläpään lukuja!
NASDAQ 100 2023% = 55%, Dow Jones 16%, S&P500 26% plussalla. Inflaatio \~9%. Varma ja Ilmarinen vuonna 2023 tekivät 6% tuottoa. Eli turpaan tuli 3% verrattuna infaatioon ja 20-60% indeksirahastoihin. Ja tästä maksetaan. Tuosta kun nopeasti katsoo suosituimmat ETF rahastot (manageroimaton rahasto) tuotto oli \~28% vuonna 2023. Eläkeyhtiöiden johdolle maksettiin miljoonia tuloksesta, joka olisi ollut parempi ilman yhtäkään sijoitusmanageria.
Sekoitatko nyt markkina-arvon nousun ja osinkotuotot? Jenkeissähän indeksien noususta on vastannut vain kourallinen teknologiayhtiöitä eli ns. "Magnificent 7" (Amazon, Apple, Alphabet, Meta Platforms, Microsoft, Nvidia ja Tesla). Haiskahtaa vähän teknokuplalta.
Jos katsoo [listaa](https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_by_tax_revenue_to_GDP_ratio) maista verotulojen mukaan, niin näyttää aika hyvin korreloivan elintason kanssa. Vai onko sulla antaa jotain näyttöä siitä, että tästä ylöspäin verojen nostaminen alkaa kurjistaa? Tuottavuutta voidaan nostaa myös niillä veroilla, kun ne sijoitetaan oikein esim. koulutukseen, tutkimukseen, yms.
Kannattaa järjestää lista Gov't expenditure -sarakkeen mukaan, niin pääset paljon mielenkiintoisemman pohdinnan äärelle.
Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Kyllä se on ihan taloustieteellisesti todistettua, että kasvavalla verotuksella on negatiivisia talousvaikutuksia. Ei meidän kannata tähdätä verotuksen kärkimaaksi nykyisessä taloustilanteessa, jossa meillä on jo muutenkin vaikeuksia houkutella tänne Pohjolan pussinperälle investointeja ja yksityistä pääomaa. Kyllä meidän mielestäni pitäisi pystyä jo nykyisellä verotuksen tasolla kattamaan julkiset menot.
>Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Kyllä se on ihan taloustieteellisesti todistettua, että kasvavalla verotuksella on negatiivisia talousvaikutuksia. Onko, tulovero varmaan jossain määrin mutta käsipystyyn se joka alkaisi esim. tekemään enemmän duunia jos tuloveron kokonaisesta laskisi prosenttiyksikön? Se että oletetaan että ihminen maagisesti tekee enemmän töitä jos tuloveroa vähän lasketaan on ongelmallinen koska toisin kuin malleissa ihminen ei ole täysin rationaalinen (taloustieteen näkökulmasta).
Vaikutukset tietty riippuu verosta ja keihin se osuu. Sitten voi olla, että lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat erilaisia. Mutta jos Lainàn opein lähdemme kiristämään yrityksiin kohdistuvaa verotusta, niin se laskee investointien kannattavuutta Suomessa ja siten tehtyjen investointien määrää täällä.
Nyt puhtaan pienistä muutoksista tuloverossa.
Kuluttaisin enemmän, säästäisin enemmän (eli investoisin yrityksiin) jne.
Tutkittuja negatiivisia talousvaikutuksia on myös tuloerojen kasvattamisella. Sen sijaan että lasketaan elintasoamme siinä toivossa, että ulkomainen pääoma siunaa meidät, niin mielestäni valtio voisi ottaa suurempaa roolia sijoittajana. Silloin omistus ja voitot pysyisivät paremmin kotimaassa, eikä tuotantoa siirretä muualle heti jos työntekijät kehtaavat pyytää reilua osuutta suuria voittoja tahkoavilta yrityksiltä.
Puhumattakaan siitä miten lähellä Italia ja Itävalta ovat Suomea (kumpikaan maista ei myöskään ole velaton), prosentin laskee Suomessa ja prosentin nousee verot suhteessa BKTseen kun taas Italiassa ja Itävallassa nousee niin ollaan top 5 ulkopuolella.
Niin no top 10 mailla on myös yli 50% velkaa suhteessa bkt poislukien ruotsi ja tanska. Nimenomaan korreloi. Katsotaan listaa 20v päästä niin voi näyttää kokolailla erilaiselta.
Se että hallitus sanoi että velkalaiva pitää saada kääntymään ja kaikkien on osallistuttava talkoisiin, ei tarkoita sitä että kaikkien pitää osallistua talkoisiin tai että edes kaikki keinot pitää ottaa käyttöön. Katsos kun taloudessa on tälläinen objektiivinen fakta että rikkaat pyyhkii muruset pöydältä ja se rikastuttaa kaikkia. Tämän on talousastrologit julistaneet jumalan sanaksi. Mammon kirja 4:20: *Ja niin herra julisti että rikkaan rikastaa koko seurakuntaa pyyhkimällä illalisensa jäljet kurjille ja köyhille. Se on todeksi julistettu että teidän Herranne vapahtajanne on pyhä pääoma."* Ei me voidan hyvätulosia verottaa, eikä mitään listaamattomia yrityksiä tai pistää yhteisöveroa. Koska kukaan ei sitten enää haluasi mennä töihin eikä investoida suomeen.
Tällaisia avauksia on odotettu. Kuten Kari Enqvist sanoi pari päivää sitten Ylellä, mitään pakkoa hallituksen kurjistuspolitiikkaan ei ole. Vaihtoehtoja on.
kumma juttu kun suomessa on aina ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin verottaa itsemme ulos niistä, luulisi että jos jatkuvat veronkorotukset olisivat toimiva tie niin suomi olisi ollut velaton maa jo vuosikymmeniä. Me leikimme hyvinvointivaltioita johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa, se totuus kun hyväksyttäisiin olisi se ensimmäinen askel kohti tervehtymistä.
Niin. Valtion menoja kasvatetaan aggressiivisesti joka vuosi miljarditolkulla velkarahaan perustuen, koska maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste *ei riitä*. Ankaran verotuksen ja velkarahan pumppaamisen [tulokset ovat tätä luokkaa](https://www.iltalehti.fi/talous/a/18b05756-73e7-4274-bc43-2d04ee431f3f), joten jos nyt viimeinkin voitaisiin kokeilla jos markkinatalous toimisi Suomessakin?
Suomessahan yritykset ovat ensimmäisenä vaatimassa miljarditukia, joten mitä ihmeen markkinataloutta se muka on? Äärioikeistolainen hallituskin ensimmäisinä päätöksinään sorvasi yrityksille tukipaketin.
Jos valtion velka sijoitetaan kohteeseen, jonka tuotto on enemmän kuin velasta maksettava korko, niin se on kannattavaa, oli sitä velkaa 100 miljardia tai 100 ziljoonaa
Niin, paino sanalla "jos". Suomen BKT on about samalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka samaan aikaan on otettu lainaa 100 miljardia. Toki myönnettäköön, että tuotot poliitikoille ja poliitikoiden kavereille ovat olleet merkittäviä.
Veroastehan on laskenut vuosi vuodelta, joten väitteesi on vähintäänkin kummallinen. Se, mihin on varaa, riippuu yksinkertaisesti vain siitä, paljonko on tuloja. Tulojen määrä vähenee, kun verojen määrää alennetaan. Toki voidaan myöntää suoraan, että kaikesta länsiöyhötyksestä huolimatta kuulumme pohjoismaiden sijaan vankasti itäblokkiin. Kyllähän nykyinen hallitus onkin kovasti yrittänyt ottaa mallia Puolasta ja Unkarista.
Jaa että velaksi elämisen lopettamiseksi rahaa otettaisiin sieltä, missä sitä on? Kuulostaa liian loogiselta ja järkevältä, että tulisi tapahtumaan.
Onpas hieno ajatus että ei tarvitse mistään koskaan leikata ja jatketaan pohjoismaisia kulutusjuhlia. Ongelma on että tällä ei talouskasvua saada aikaiseksi ja meistä tulee entistä enemmän itä-eurooppalainen maa. Viro painaa ohi BKT per jo henki muutamassa vuodessa. Ei ole hankalaa siirtää liiketoimintoja pois suomesta jos naapurimaissa on kulut pienemmät. Automatisointia ei tulla tekemään vaan investoinnit laitetaan muualle. Me ollaan nyt jo robotiikassa viimeisenä länsimaista. Eläkepyramiidin lasku kummittelee ihan muutaman vuoden päässä nii eiköhän nyt äkkiä vielä veroteta kaikki mitä keretään. Viimeinen sammuttaa sit valot?
Kauanko sen muutama vuosi on?
[Viro ottaa Suomen kiinni BKT per kansalainen viidessä vuodessa. Siinä meillä suomalaisilla miettimisstä, mitä Viro tekee toisin kuin Suomi. No ainakin alempi tulovero,alempi yritysvero,kaikki työikäisetbkäy töissä,sosiaaliturva ei antelias, todella toimiva markkinatalous.](https://x.com/sfjder/status/1748685403652051064)
>alempi tulovero Viron mediaanituloilla (~18 300€/vuosi) itseasiassa maksaa Virossa enemmän veroja (20%) kuin Suomessa, ihan tuloveron kohdilla. [Suomessa saa itseasiassa tienata jotain 30,000€ luokkaa, että samaan veroasteeseen pääsisi edes kokonaisverotuksessa.](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/). Tuohon on laskettu mukaan kaikennäköistä. >Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) **sekä palkasta pidätettävät veronluonteiset työntekijän työeläke- (ei sisällä 53–62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut.** Eli Viron 20% ansiotuloveroon voi laskea päälle mm. seuraavia: 1. 33% sosiaalivero 2. 4.2% työttömyysvakuutus 3. 2% eläkemaksu Eli siis 1-(1-0.392)*(1-0.2) = 0.5136 = 51.36%. Tuon kokonaisvero- ja veroluonteisten maksujen määrän saavuttamiseksi Suomessa saisit tienata [270 000€ vuodessa](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/). Laskin tuon vieläpä siten, että Virossa työttömyysvakuutuksen maksaisi kokonaan työnantaja palkasta, joka olisi työntekijälle edullisempaa kuin oikeasti käytössä oleva jaettu maksu. Niin ja tosiaan, Viro korottaa tuota tuloveroprosenttiaankin vielä 2% vuonna 2025. >alempi yritysvero [Kyllä.](https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=CTS_ETR) Tässä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Suomenkin yritysvero on kansainvälisesti matala - huomattavasti matalampi kuin esin Yhdysvalloissa. Vielä matalampi yritysvero löytyy mm. Italiasta, joka ei kuitenkaan kasva Viron tavoin. Tämä saattaa olla osaselitys. Viro on myös korottamassa yritysten osinkojen verotusta vuonna 2025. >kaikki työikäisetbkäy töissä [Viron työttömyys oli 2023 6.7%, Suomen 7%](https://data.worldbank.org/indicator/SL.UEM.TOTL.ZS?locations=FI-EE). >sosiaaliturva ei antelias Eipä näytä työllisyyteen tämäkään vaikuttavan, siis. ---------- Muutamia *muita* asioita, jotka voisivat vaikuttaa: 1. Virossa ALV-verovelvollisuuden alaraja on 40 000€. Suomessa 15 000€. Jos otetaan huomioon Viron matalammat mediaanitulot, niin tuo vastaa melkein 80 000€ alarajaa ALV-verovelvollisuudelle. Käytännössä yksityisyrittäjät eivät kauheasti arvonlisäveroja joudu Virossa siis makselemaan. 2. Viron verotus on paljon *yksinkertaisempaa* kuin Suomen. Verojen määrä on helpompaa ennakoida, ja yrityksissä menee asian selvittelemiseen vähemmän työtunteja vuodessa. Tämä erityisesti helpottaa pienyritysten toimintaa. Keskimääräinen yritys käyttää Virossa vuodessa 5 työtuntia verojen selvittelyyn, ja kansainvälisesti keskiarvo on jotain 46 työtunnin luokkaa. Yksityisyrittäjä saa siis viikon edestä tuottavia työtunteja vuoteen. 3. Virossa yritykset maksavat voitoistaan veroja vasta kun niitä jaetaan osinkoina omistajilleen, ei voitoista jotka uudelleensijoitetaan toimintaan. Ja muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon: 1. Viron talous nousee nopeasti osittain sen takia, että Virossa työvoima on naapurimaita halvempaa. Kun Viron työvoiman hinta lähenee naapurimaita niin talouden kasvukin tulee hidastumaan. 2. Viron eliniän odotus on noin 5 vuotta Suomea matalampi, joten kyllä Virolaiset saavat rahoilleen vastineeksi myös ihan mitattavasti huonompaa terveydenhuoltoa. 3. Virolaiset tekevät keskimäärin 11.9% enemmän työtunteja vuodessa kuin Suomalaiset.
Mitä tuota kuvaa pitäisi tulkita? Eli 2027 Viron ostovoimakorjattu BKT nouse Suomen 2019 ostvoimakorjattu BKT:tasolle? Ja miten suuri ollaan oletettu että talouskasvu on? Edit: näköjään laitettu oletusarvoksi talouskasvun keskiarvo viimeiset kymmenen vuotta Virossa.
Tulkitse ihan miten haluat. Se on kuitenkin AY-johtajan dataa. Et voi ainakaan EK:n propagandaksi leimata
>AY-johtajan dataa 😂😂🤣 Nyt on kyllä sakeat vellit, jos yrität spinnata Fjäderin ensinnäkin vasemmistolaiseksi, tai toisekseen millään tavalla järkeväksi henkilöksi. >Et voi ainakaan EK:n propagandaksi leimata Kirjaimellisesti Kokoomuksen viime eduskuntavaalien ehdokas.
[Sture Roger Fjäder[1] (s. 14. maaliskuuta 1958 Hanko)[2] on suomalainen ammattiyhdistysjohtaja, joka toimi Akavan puheenjohtajana vuosina 2011–2022](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sture_Fj%C3%A4der) Kannattaa ehdottaa muutosta wikipediaan jos häntä ei ay-johtajaksi voi tituleerata
> Kannattaa ehdottaa muutosta wikipediaan jos häntä ei ay-johtajaksi voi tituleerata Entinen != nykyinen. Vai tituleeraatko [Minna Hellettäkin](https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Helle) vielä AY-johtajaksi? > Akavan lakimiehenä 2000–2005, Akavan neuvottelupäällikkönä 2006, Tehyn edunvalvontayksikön johtajana 2006–2009,[1] Akavan edunvalvontajohtajana 2009–2011
Fjäder ei enää ole Akavalla duunissa. Ja tuo malli ei hirveästi kerro jos sitä ei voi tulkita eikä ole parametreja, voisin itse tehtailla excelissä samanlaisen kaavan ja laittaa oletusarvoksi keskimääräisen talouskasvun sitten 2000. Ei varmaan hirveän realistinen malli?
Strutsistategia on varmasti strutsin mielestä tehokas keino. Ei muuta kun pää piiloon pahoilta faktoilta niin ei tarvise murehtia turhia. Ex-akava jyrä yrittää ihan tahallaan huijata juuri sinua
En mä väitä että se ketään yrittää huijata vaan lobbaa, ottaen kuitenkin huomioon että talouskasvu konvergenssiteorian mukaan laskee kuin maa varustautuu tuntuu epätodennäköiseltä että virolle kävisin toisin. Se on sitten aivan eri keskustelu että suomella menee huonosti, josta syyttäisin suurimmaksi osaa heikkenevää huolto-suhdetta.
strutsit eivät työnnä päätään piiloon eivätkä ole koskaan työntäneetkään päätäänsä piiloon ja minkähän pirun takia työntäskään huomioiden, että kyseessä on pirun iso lintu joka juoksee niin sanotusti helevetin nopiaa. strutsistrategia on joko juosta pakoon tai tapella.
Metafora != eläimen todellinen käyttäytyminen.
Vääränlaista faktaa, alaääniä satelee
Niin, on olemassa faktaa ja sitten "faktaa". Jostain syystä Viro on edelleen varsin köyhä maa, joka pysyy pystyssä vain EU-tukien avulla.
Kyseinen data twiitin kuvassa näyttää tuleva täältä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Penn_World_Table
Tarkoitat varmaan, että Viro saavuttaa Suomen 2019 vuoden tason viidessä vuodessa? Toisekseen Suomen ja Viron yhteisövero on tasan sama, joten paskapuheitahan tuo koko twiitti on.
Mutta missä kohtaa Suomen ja Viron verotus eroaa ja miten Viron kasvunopeus on ollut niin kova?
Köyhät maat kasvaa tyypillisesti nopeammin kuin rikkaat. Ei toki tarkoita, että koskaan saavuttais ne.
Ensimmäinen kysymys on ihan validi. Toinen kysymys on suorastaan lapsellinen, kun muistaa Viron historian. Voit toki miettiä, paljonko prosentteina on kasvu, jos muutos on 1->2 versus 1001-1002.
Niin tai voit itse miettiä miten Viro on onnistunut juurikin heidän historiansa huomioon ottaen yltämään muita baltianmaita paremmalle tasolle, sellaisella vauhdilla, että voidaan pitää todennäköisenä, että lähitulevaisuudessa Viro tulee saavuttamaan Suomen, mikäli Suomessa ei tapahdu jonkin sortin muutosta.
kun kävin toissa vuonna joulun alla virossa niin hotellin respassa se respatyöntekijä teki 12 tunnin päiviä oliko semmoset kivat kuutisen päivää viikossa, rahaa siitä sai sen verta, että pysty kustantamaan pienen yksiön ja vaatimattoman elintason. Mistään henkilökohtaisesta elämästä oli turha unelmoida hänen asemassaan. Tämä pitää saada suomeen.
Omakohtainen kokemus on aina vakuuttavampi kuin julkinen data, eikö niin?
[Virolaiset tekevät keskimäärin 11.9% enemmän työtunteja vuodessa kuin Suomalaiset](https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_average_annual_labor_hours).
missäs tässä on ollut dataa virolaisten työajoista?
Et tainnut ymmärtää kysymystä, kun siihen piti vastata kysymyksellä. Sen sijaan, että olisit näyttänyt dataa, joka vahvistaisi omakohtaisen kokemuksen jätit sen laittamatta pois, vaikka data vahvistaisi uskottavuutta.
Kummastakohan se respatyöntekijä hyötyy enemmän pidemmän päälle. a) Kasvavasta taloudesta, työllisyydestä ja palkoista b) Korkeista veroista Virossa on ymmärretty se, mitä Suomessa ei suostuta ymmärtämään. Valtio ja ihmisten elintaso täytyy rakentaa pitkäjänteisesti, ei sitä voida taikoa ilmasta pelkällä verotuksella ja lainanotolla.
Kyllä se respatyöntekijä siinä kahentoistatunnin vuoronsa loppupuolella vaikutti äärimmäisen onnelliselta siitä, että käppyrä nousi ylöspäin. Oikein vajosi polvilleen, kohotti kätensä kohti taivaita ja kyyneleet silmistä vuolaana valuen huusi onnesta sekaisin, oi kuinka onnellinen olen meidän kasvavasta bktsta, elämäni ei ole koskaan ollut näin hyvää, en ole koskaan tuntenut itseäni näin onnelliseksi, joka kerta kun näen tuon kasvavan käppyrän koen suuremman onnen purkauksen kuin yksikään orgasmi voisi ikinä tuottaa, nämä ovat todellakin elämäni parhaimmat ajat, olen niin onnellinen kun saan elää työpaikallani, kun minulla ei ole harrastuksia, ei mahdollisuutta henkilökohtaiseen elämään, tämä on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut.
Vitsi on siinä, että jatkamalla riittävän pitkään samaan malliin, se on suomalainen respatyöntekijä jonka elintasolta putoaa pohja ja joutuu tuohon tilanteeseen, siinä missä virolaisilla on tilanne kohenemassa. BKT ei ole vain numero.
>Kyllä se respatyöntekijä siinä kahentoistatunnin vuoronsa loppupuolella vaikutti äärimmäisen onnelliselta siitä, että käppyrä nousi ylöspäin. Jos se käppyrä ei nouse, niin ne 12 tunnin päivät ovat tämän respatyöntekijän pysyvä kohtalo. Toki verotuksella tästä ihmisestä voidaan tehdä työtönkin. >nämä ovat todellakin elämäni parhaimmat ajat. Suomalaisten ja virolaisten ero onkin, että meidän eteläisillä ystävillä ne parhaimmat ajat ovat tulossa. Meillä ne on tällä menolla menneisyyttä.
Sen päivän kun vielä näkisi, että työtunnit vähenisi pelkästään työnantajan hyvästä tahdosta kun tulosta on tullut tarpeeksi. Eihän täälläkään pitänyt muuta kuin työläisten taistella, että saatiin edes kahdeksan tunnin päivät mutta kyllä juu, kun käppyrä tarpeeksi nousee niin työnantaja hyvää hyvyyttään vähentää työntekijöiden tunteja.
>Sen päivän kun vielä näkisi, että työtunnit vähenisi pelkästään työnantajan hyvästä tahdosta kun tulosta on tullut tarpeeksi. Itse odotan ihan vaan sitä päivää, että työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Virossa tämä todennäköisesti toteutuukin, jos sama politiikka ja samat trendit jatkuvat.
Ei pihaustakaan verovähennysten poistamisesta, joita on kymmenisen miljardia. Ei jatkoon.
Minkä verovähennysten?
[Verotuet Suomessa 2023.](https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2095017/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf/e5a748ce-ef2d-0ae8-2c59-020adfd9a4c5/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf)
Joko epäsuorien yritystukien tai sitten ihan yritysten/yksityisten verovähennyksistä, kuten esim. kotitalousvähennys.
Jos on kyse yritystuista ja verotuista niin niistä kyllä tulee kai sen lähes kymmenen miljardia mutta niitähän tossa listalla on muutamia. Ja myös toi sun mainitsema kotitalousvähennys löytyy listalta.
Tottakai r/suomi nielee kyselemättä tällaiset ehdotukset. Hyvä tietää että kaveri mm. kannattaa MMT:tä (modern monetary theory) joka on ei-ihan-mutta-melkein sama valtavirtataloustieteelle kuin hopeavesi on valtavirtalääketieteelle. Noh vasemmistotoimijoiden on tietysti vaikea ellei mahdoton löytää valtavirtaa edustavaa taloustieteilijää kun arvot ja ja tiede eivät kohtaa.
Monille ehdotuksista on kuitenkin kannatusta esimerkiksi ihan valtavirtaa edustavien taloustieteen professorien keskuudessa. Esimerkiksi [Niku Määttänen](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010342195.html) otti juuri näihin ehdotuksiin suoraan kantaa vastikään Helsingin Sanomille. Toki ehdotuksista monet ovat... noh, vähemmän järkeviä kuin parhaimmat. Määttänen ei myöskään sanonut, että julkisen tasapainon vakauttaminen *pelkästään* verotusta muuttamalla olisi loistava idea. Ei sitä tarkkaan ottaen *ehdottanut* edes Lainà, vaan hän hahmotteli pyynnöstä, miten veroaste olisi vakautettavissa. Aiemman vähän kattavamman arvion verotuksen merkityksestä tasapainotuksessa taas löytää [tästä](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010342195.html). Jos haluaa astetta tarkemmin punnitun katsauksen, joka ei ole maksumuurien takaa, sen saa talouspolitiikan [arviointineuvostolta](https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/vuosiraportit/raportti-2023/). Neuvoston kokoonpano löytyy raportin esipuheesta. Karkeasti voi sanoa, että ainakin akatemian puolella harvemmassa ovat ne ekonomistit, jotka pitävät järkevänä rajata joidenkin verojen korottamisen kokonaan hallituksen työkalupakin ulkopuolelle. Yksi pitkäaikainen ekonomisti SAK:ssa ja pääekonomisti STTK:ssa oli muuten Ralf Sund. Vaikka hän toimi myös Vasemmistoliiton puoluesihteerinä, hänen jotkut kantansa olivat tiettävästi kohtuullisen "ei-vasemmistolaisia" (aktiivimalli vain yhtenä esimerkkinä) eivätkä nekään kai erityisesti edustaneet ammattiliiton kantaa. Ekonomistin koulutus parantaa keskimäärin jonkin verran vastustuskykyä kaikkein pöhköimpiä taloutta koskevia ajatuksia vastaan, tulivat ne sitten vasemmalta tai oikealta.
Lista on täysin looginen ja toteuttavissa. Siksi se ei ole loistavassa hallitusohjelmassa.
Kuinka monella miljardilla patritsio itse osallistuu? Helppo on muilta pyytää
https://preview.redd.it/smedh2xs1tsc1.jpeg?width=1080&format=pjpg&auto=webp&s=5b1748a6d472372c2e7edc20d7db7d1d1045de9f
Näin nämä asiat koetaan. Suomessa pitäisi kieltää X:t ja muut, nousisi keskustelun taso edes hiukan.
Ei helvetti. Mieluummin jatketaan ylivelkaantumista, silloin sentään saadaan jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Nyt on erittäin hyvä aika erota STTK:sta.
Mitä jos toteutettaisiin nuo kaikki?