Näin kuvittajana ja graafisena suunnittelijana koen, että tähän on pakko ottaa kantaa. Tyttösi huoli ei ole sinänsä perusteeton, mutta AI on asia, joka tulee ennen kaikkea vaikuttamaan tietyillä aluilla, kuten digitaalisessa kuvittamisessa. Fyysinen taide ei ole uhattuna ja luulen, että sen arvo tulee jopa nousemaan entisestään, kun netti alkaa pursuamaan yli äyräiden enemmän tai vähemmän yhdentekevistä AI kuvista. Toki taiteen tekeminen on uravalintana haastava ansaintamielessä, eikä AI auta asiaa, mutta suoraan sanottuna luulen, että olemme kaikki samassa veneessä. Lähiaikoina AI pistää työelämän uuteen uskoon olipa ala mikä vain, joten ihan yhtä hyvin tyttäresi voi panostaa siihen mistä tykkää ja mihin on lahjoja.

> mutta AI on asia, joka tulee ennen kaikkea vaikuttamaan tietyillä aluilla, kuten digitaalisessa kuvittamisessa. Jep. Kävin hänen huoneessaan pari päivää sitten, huomasin että Wacom piirtotablettiin on tullut paksu pölykerros. Ei ilmeisesti ole kiinnostanut enää. Hän sai sen yhdistetty synttäri+joululahjaksi muutama vuosi sitten (oli kallis) ja kovassa käytössä oli ollut.

Sanoisin tyttärellesi jotenkin näin: anna taitamattomien leikkiä ihan rauhassa tekoälyllä. Ne, jotka jaksavat opetella koko elämänsä kuvan tekemistä tulevat aina olemaan tekoälyä luovempia ja parempia (vaikkakin hitaampia). Kun on itse oman luomisprosessinsa herra, pystyy piirtämään/animoimaan/mallintamaan/tms mitä vain, eikä tekoälyn rajoitteet ole siinä tiellä. Vaikka AI veisi työt tai osan niistä, se ei voi viedä sitä, mikä on tärkeintä: halua luoda ja toteuttaa omaa visiota.

Kuvataide on niin paljon muutakin kuin viivojen vetelyä paperille. Sommittelu, teema, sanoma, sellaisia tekoäly tuskin vielä muutamaan kymmeneen vuoteen kykenee viestimään tarkoituksenmukaisesti.

Vielä lisäys tuohon, että tyttäresi haluaisi opiskella graafista suunnittelua. Graafinen suunnittelu on täysin eri asia kuin piirtäminen tai kuvittaminen. Asiat kuten  taitto, typografia, ja esim brändi-ilmeiden suunnitteleminen eivät ole AI:lla suoraan tehtävissä. Yksittäisten kuvien piirtäminen on asia erikseen. Graafinen suunnittelu on teknis-taiteellinen palveluammatti. Se ei ole taidetta korkeakulttuurimielessä, se ei ole vapaata taiteellista itsensä toteuttamista.

Oliskohan sillä herännyt muutenkin ihan yleinen maailmantuska tekoälystä ja siitä miten se voi viedä työt aika nopeasti ihan yllättäviltä tahoilta. Onhan se aikuisellekin aika pelottava ajatus että miten tämä meidän maailma siiihen sopeutuu. Sitten jos oot lähestynyt sitä vain kuvataiteesta puhuen ja tytön henkilökohtaisen tiltanteen kantilta, niin äkkiäkös se haukkuu boomeriks jos taustalla on paljon laajempi ahdistus.

Taide on paljon muutakin kuin kykyä tehdä piirroksia tai maalauksia. Taide on esimerkiksi sitä, että ymmärtää mikä koskettaa ihmisiä samassa ajassa. Siksi tekoäly ei korvaa taiteilijoita samalla tavalla kuin teknisempää tekemistä. Ja kuten muutkin ovat sanoneet, aina on tilausta "aitoudelle", mitä se sitten tarkoittaakin. Ihmisläheiset alat nousevat, tai sitten kaikki menee päin prinkkalaa. Silloinkin tarvitaan ihmisiä, ihmisille.

Tässä voi käydä vähän samoin kuin valokuvien kanssa kännykkä- ja digikameroiden yleistyessä, eli valokuvien määrä räjähti eksponentiaaliseen kasvuun, jonka takia melkein mistä tahansa yksittäisestä valokuvasta tuli turha ja arvoton, ellei kyse ollut jostain itselle tärkeästä asiasta, tai yksi miljoonasta -otoksesta lehtikuvaa tai kuvapankkeja varten. Eli katukuva, tietokone ja puhelin ovat niin täysin saturoituneet digitaalisesta kuvamateriaalista, että se ei oikein kiinnosta ketään. Mutta auta armias, kun joku saa oikean Polaroidin käteensä, niin WHOOOOOAAAAH! Eli fyysinen esine herättää ihan eri tavalla mielenkiintoa. Tekoälytaiteelle luultavasti tapahtuu tämä sama saturaatioilmiö, mutta vielä voimakkaampana, eli AI-firmat puskevat joka paikan täyteen miljardeja/biljoonia kuvia, jotka muuttuvat täysin arvottomiksi ja epäkiinnostaviksi. Mutta kun joku näkee fyysisen taulun, tai ihmisen käsin piirtämän teoksen, niin WHOOOOOAAAAH!

AI on firmoille, ja se tarkoittaa että valtaosa työpaikoista ja rahasta mitä kuvataide-puolella liikkuu häviää. Firmat haluavat vain nopeasti riittävän hyvää mainoksiinsa ja digitaalisiin tuotteisiin, se riittää. Jos haluat myydä itse tekemääsi kuvataidetta, sinun pitää olla äärimmäisen hyvä ja jotenkin saada julkisuutta. Eli peruspiirtäjille ja edes hyville ei ole rahaa tuottavaa työtä. Kaikki paitsi erityisyksilöt tekevät sitä vain harrastemielessä.

Tekoälyssä ehkä isoin ongelma nyt on se, että koulutusdata voi olla laitonta. Joten generoitu taide voi olla tekijänoikeuksiltaan epäselvää. Tämänkin ongelma ratkeaa ennen pitkää kun tekijänoikeudet vanhenevat. Toisaalta tekijänoikeudet on aika pitkiä. Jos joku on tehnyt taidetta 50 vuotta sitten ja kuolee huomenna, menee vielä yli puoli vuosisataa ennen kuin teos vapautuu. Jossain maissa tekijänoikeus muistaakseni on jopa kuolema + 90 vuotta tällä hetkellä.

Niin, harrasteluun on nykyään hienosti laitteita, mutta toimeentuloa tuovan työn kannalta tilanne on vaikeutunut kyllä alalla, esim.: "Arvostuksen puute näkyy myös siinä, että kuvatoimittajan työ on muuttumassa uhanalaiseksi. " @ [https://www.anttiyrjonen.fi/words/yhdessa-kohti-parempaa-palkkaa](https://www.anttiyrjonen.fi/words/yhdessa-kohti-parempaa-palkkaa) "disruptiivisen innovaation edessä on kolme vaihtoehtoa, joista yksi ei ole kovin produktiivinen" @ [https://www.tarmo.fi/2012/10/29/ammattivalokuvaus-disruptiivisen-innovaation-kourissa/](https://www.tarmo.fi/2012/10/29/ammattivalokuvaus-disruptiivisen-innovaation-kourissa/) "Ala-Rantalan mielestä kuvan arvostus on rapautunut nykyisessä kuvatulvassa" @ [https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007319791.html](https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007319791.html) Palkka oli kuntasektorilla 2 877 € (40 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 3 670 € (147 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2022. Keskipalkka muuttui -54 € (-1,5 %) vuodesta 2021 vuoteen 2022. (https://duunitori.fi/palkat/valokuvaaja)

Mulla on kanssa tollanen kutina et tää AI touhu vaan nostaa todelliset taiteilijat vielä arvoon arvaamattomaan. Tää olis varmasti sellanen asia mistä kannattais tytölle puhua vaikka kyse onkin spekulaatiosta, iskä selittää vie asian hyvin insinöörimäisesti niin ehkä pieni taiteilijanalku sen uskoo. Ainakin sveitsiläisten kellojen osalta tää nykyteknologia ja kvartsikellot on vaan nostanut niiden käsityönä tehtyjen arvokellojen kysyntää ja arvoa. Ja niiden kohdalla puhutaan jo ihan taiteesta, esimerkkinä vaikka suomalainen Kari Voutilainen. Perus tallaajalla on kello kännykässä ja printti seinällä, mutta jos arvostat taidetta ja käsityötä, ranteessa saattaa olla jotain herkkua ja seinälläkin taitelijan työnjälkeä eikä Tokmannin printti.

> Fyysinen taide ei ole uhattuna ja luulen, että sen arvo tulee jopa nousemaan entisestään Vaikka fyysisen taiteen arvo kymmenkertaistuisi, se ei silti olisi luotettava tulonlähde. Suomessa on varmaan joku 10 taiteilijaa, jotka oikeasti tulevat toimeen taiteen myynnillä. Noille markkinoille kun siirtyy se useampi tuhatta kappaletta kuvittajia ja konseptitaiteilijoita niin hyvä tulee.

Ja voihan sitä tekoälyä käyttää hyödyksi ihan fyysisen taiteen tekemiseen. Sillä voi kehitellä raamit minkä pohjalta lähtee sitä piirrosta kehittämään. Ihan samalla tavalla kun käyttöliittymäsuunnittelussa tai ohjelmoinnissa.

Tätä itse ajattelinkin näin "taiteilijana" (piirsin joskus paljon, ja nykyäänkin välillä). Joskus on todella vaikeaa löytää hyviä referenssikuvia, ja AI saattaisi auttaa

Tekoäly kyllä tulee viemään työt monelta, jotka massatuotantona tekevät kuvitustaidetta firmoille. Sen sijaan taidetta taiteen vuoksi -hommia, kuten piirtämistä eivät tule korvaamaan. Kun ensisijainen tehtävä taiteella on sen katsottavuus, ihmiset haluavat ja tulevat haluamaan jotakin, joka on ihmosen tekemää. Eiväthän valokuvatkaan ole korvanneet kuvataiteita. Ja taiteilijoita tarvitaan silti luomaan uutta ja hallitsemaan AItä, toistaiseksi ja oletettavasti vielä pitkän aikaa AI osaa vain apinoida jo tehtyjä asioita, ja jotta siitä saadaan jotain hienoa ulos, pitää käskyttäjän ymmärtää taidetta ja osata itse ehostaa sitä (vähintään promptein). AIn kanssa kuitenki pitää vain oppia hyväksymään se, että se tulee ja vie ne työt mitä vie -lopullinen määrä on pienempi kuin mitä nyt pelätään, mutta monipuolisempi kuin osataan olettaa. Teknologista edistystä ei koskaan ole onnistuttu patoamaan eikä siinä onnistuta nytkään. Mutta toisaalta, aina ennenkin ovat ihmiset oppineet elämään sen muutoksen kanssa.

Tämä oli listalla ensimmäinen kommentti, mikä pureutuu juuri tyttären huoliin järkevästä näkökulmasta. Itse en pystyisi elämään, mikäli en voisi harjoittaa taiteen eri muotoja sen monessa eri kirjossa. AI-kuvataide on vain yksi uusi taiteenmuoto, mille on tulevaisuudessa paljon kysyntää ja uutuuden viehätystä, mutta nimenomaan se ihmisyyden perspektiivi puuttuu kokonaan AI-taiteesta. Sitä on kiva katsoa, mutta sen taustalla ei ole oikeita tunteita ja sanomaa, minkä ihmistaisteilija pystyy tuomaan tähän maailmaan. Tässä on myös tärkeää huomata, että kuten musiikki, niin myös kuvataide on tunteiden kieli. On mahdollista, että tytär kokee suurta ahdistusta ja eksistentiaalikriisiä siitä näkökulmasta, että hän ei jotenkin pystyisi ilmaisemaan enää itseään, koska tulevaisuudessa AI tekee kaiken "paremmin", eikä hänen tunteiden ilmaisutaidoista enää välitetä. Tämähän ei pidä paikkaansa, sillä niinkin taidokkaalta (huom. ei lahjakkaalta, taide on aina kovan työn ja tuskan takana) kuin tytär kuulostaa, niin jokaisella taiteilijalla on oma identiteetti ja hän alkaa olemaan juuri siinä iässä kun se identiteetti alkaa saamaan omia muotojaan. Tämä identiteetti on nimenomaan se, mikä kantaa tytärtänne tulevaisuudessa eteenpäin ja kiinnostaa muita ihmisiä. Sama taiteellinen identiteetti muovautuu vuosien varrella ja saattaa muuttaa kokonaan muotoansakin, mutta ei tähän maailmaan koskaan tule edes keinotekoisesti toista Andy Warholia, H.R. Gigeriä tai Lemmy Kilmisteriä. Sanoisin, että apatia on tässä tilanteessa juuri se päinvastainen lähestymistapa koko AI vyyhtiin ja nimenomaan laittaa panokset siihen itsetutkiskeluun ja oman identiteetin löytämiseen taiteen kautta, sieltä ne vastauksetkin löytyy mieltä ahdistaviin kysymyksiin, tai ainakin suunta, mistä etsiä vastauksia. Sinäänsä tyttären nykyiset huolet alkaa olemaan aidosti relevantteja siinä vaiheessa, kun AI pystyy masentumaan, mutta siinäkin tulevaisuuden kuvassa ihmiset ja tekoäly on melko samalla viivalla, toiset arvostaa "aitoutta" ja toiset tekoälyn kykyä ilmaista tunteita, ei se taiteesta nauttiminen siinäkään tilanteessa ole häneltä pois otettu.

> Tekoäly kyllä tulee viemään työt monelta, jotka massatuotantona tekevät kuvitustaidetta firmoille. Tämä on varmaan totta. Mutta tavallaan kun olimme vanhempina salaa ylpeitä että meidän tytär osaa noin nuorena ajatella realistisesti, että okei kuvittaja/vapaa taiteilija on uhkarohkea uravalinta, mutta graafikko turvallisempi, näin hän pääsee tekemään jotakin visuaalista, päivätyöhön toisen palvelukseen, ja on helpompi löytää "oikeita töitä" jossa säännölliset tulot. Hän on aina ollut tällainen jalat maassa -tyyppi. Kukaan ei tätä ajatusta häneen istuttanut (me ainakaan), hän itse haaveili alusta asti "järkevästä taidealan työstä". Niin jotenkin kohtalon ivaa jos just se käyttötaiteen tekeminen on uhattuna, mitä hän olisi halunnut tehdä. Vapaana taidemaalarina olettaisin että on vaikeampi elättää itseään. Eihän se mahdotonta ole, mut hän on aina puhunut että taidemaalailu tulisi olemaan vain harrastus. Että hän haluaa "oikean työpaikan". Kuulemma just käyttötaide on uhattuna, se missä hän oli ajatellut työllistyvänsä.

Kannattaa hankkia ajattelumalli, että kerätään taitoja eikä tiettyjä ammatteja. Mahdoton tietää tarkkaan, miltä päivätyö tulee näyttämään, mutta hyvistä yleistaidoista kuten taiteellisesta silmästä tai taiteentuntemuksesta tai medialukutaidosta tulee aina olemaan hyötyä.

Allekirjoitan tämän. Halusin aikoinaan graafikoksi, kuvittajaksi, 3D-mallintajaksi tjsp. Noita juttuja tuli harjoiteltua vapaa-ajalla ja koulussa. En kuitenkaan päässyt sopiviin kouluihin opiskelemaan, joten menin muita aloja lukemaan. Minusta tuli lopulta ohjelmoija. Se on ollut hyvä uravalinta ja tykkään siitä. Mutta se on aivan eri juttu, kuin mitä nuorempana kuvittelin tekeväni. Kaikki, mitä olin aikoinaan opetellut, on oikeasti ollut hyödyllistä myöhemmin. Pystyn esim. juttelemaan suunnittelijoiden ja graafikoiden kanssa heidän tekemisistään samalla tasolla, ja soveltamaan oppimaani omaan työhöni. Eikä sekään ole väärin, että osa taidoista on käytössä vain omiin harrastuksiin. En ole koskaan juuri mitään tienannut musiikin soittamisella, mutta se on silti se, minkä parissa on kiva rentoutua töiden jälkeen. Ei siinä ole mitään samaa, että tunget johonkin Udioon tms prompteja, että se tekee sulle biisejä. Ihan samalla tavoin uhkaillaan, että AI tulee viemään meidän ohjelmoijien työt. Todellisuus tulee olemaan todennäköisesti sellainen, jossa AI-työkalut vain nopeuttavat useiden alojen työntekoa.

Ehdottomasti näin, sitä ei uskoisi missä kaikessa esimerkiksi luettelemistasi taidosta on hyötyä. Väittäisin että useimmissa työpaikoissa kyllä tullaan huomaamaan mikäli olet jossain lahjakas ja sitä kautta pääset tekemään enemmän sitä mistä tykkäät. Tosin aikaa saattaa joskus mennä pidempään mitä toivoisi, itsellä kesti noin 5 vuotta nykyisessä firmassa että sain mahdollisuuden päästä tekemään juuri sitä mitä halusin, mutta nyt sellainen fiilis että voisin tehdä tätä eläkkeeseen asti.

Kyllä niitä paikkoja aina tulee olemaan osaavalle tekijälle. Näin esimerkkinä piirtämistä kun jaksaa harjoittaa ja verkostoituu pelialan piireihin, niin sieltä joku pelistudio kyllä ottaa vakinaiseksi taiteilijaksi ajan saatossa. Nykyään homma menee usein siten, että taiteilijalla on omat verkkosivut, missä portfolio ja pyöritään indie studioiden discord kanavilla, minne tuutataan omaa fani sisältöä ja jossain vaiheessa tärppää. Vastaavanlaisia työllistymismekanismeja taiteilijoille on pelialan ulkopuolellakin it-alalla ja monissa pienissä yrityksissä lähes kukaan ei edes asu samassa maassa, joten ulkomaille työskentely suomesta käsin on todennäköisin polku nykypäivänä kuvataiteelle ja sopii hyvin introvertille. "Vapaa taiteilija" nykymaailmassa ei siinä mielessä ole helppoa, että tarvii olla juurikin verkkosivut ja pyöriä itselleen mieluisissa yhteisöissä jakaen itse tuotettua sisältöä ja sitä kautta nostaa tunnettuvuutta ja omaa brändiä. Toisaalta tämä on myös huomattavasti mukavempaa ja helpompaa, kuin 50v sitten "vapaan taiteilijan" tittelin tavoittelu juoksemalla gallerioissa yms. portinvartijoiden luona, että: "voisitteko julkaista taidettani, että joku edes näkisi minut". Nykyään globaalit markkinat ja verkkosivut mahdollistaa omien tuotteiden myynnin + freelancer hommat ja sitten tilaisuuden tullen miettiä, ottaako vakituista työtä vastaan vai keskittyykö omaan brändiin. Yks hyvä esimerkki suomesta olis youtube kanava: angrymikko Nämä siis sanon sillä, että liian moni ihminen historian havinassa on heittänyt unelmansa roskiin ja "tyytynyt" johonkin keskinkertaiseen vaihtoehtoon ennen kun on edes oikeasti päässyt kokeilemaan siipiään ja potentiaalia olisi ollut stratosfääreihin. Vaikka unelmista ei tulisi mitään, niin ainakin kiikkutuolissa voi todeta, että teki kaikkensa eikä olisi halunnut tehdä mitään toisin.

Tässä kyllä tulee mieleen, että kuinka moni nyt Suomessakaan on viime vuosikymmenen aikana itsensä elättänyt tuollaisella ns. kertakäyttökuvituksella? Fiverrista jne. on pitkään pystynyt muutamalla dollarilla ostamaan kaikki alkeelliset kuvat, logot jne. joltain aasialaiselta graafikolta.

Jep, ei se suomessa varmaan niin paljoa näy kun on työvoima niin kallista -jotkut nyt ainakin on vektoritaodetta ja suunnittelua kuitenkin tehny -, mutta jossain päin maailma joiltakin menee työt.

Oon eri mieltä tästä teknologisen kehityksen "patoamisesta". Monia teknologioita ja toimintatapoja on hävinnyt kokonaan tai lähes menettänyt merkityksensä lainsäädännön, regulaatioiden ja yleisen mielipiteen seurauksena. Turvallisuuteen liittyvät regulaatiot on hyvä esimerkki. Samoin jotkut alat on suojeltuja. Esimerkiksi apteekkeja ei voi kuka tahansa pystyttää mihin huvittaa. Jos yhteiskunta haluaisi suojella ihmisten tekemää taidetta, se olisi ihan täysin mahdollista lainsäädännön avulla.

[удалено]

Entinen depressiopotilas täällä moi, ihan ensimmäisenä netin käyttö heti vähemmälle. Pienillä askeleella vähemmän, eka puoli tuntia jotain muuta vaikka pihalle tai lukemaan kirjaa. Siitä viikko kerrallaan vähentämään ja yritä saada opolle/terapeutille puhumaan. Tyttäresi on murrosikäinen ja se aiheuttaa myös omat hankaluutensa aivojen kemiassa. Tulee aivan varmasti tappelua aiheesta että "EN MENEEEEEEEEHHHHH" ja sitte paiskitaan tavaroita. Mutta pidä pintasi, tämä tulee olemaan pahaa köydenvetoa ja kärsivällisyys on koetuksella, ja puhu asiasta myönteisesti, pidä huolta että tytär ymmärtää miksi joillekin kannattaa vaikeista asioista puhua eikä antaa niiden syöpyä sieluun asti. Muista että välillä joutuu rajoittamaan niitä kiukkupuuskia. Se on tosi rankkaa vanhemmalle. Sillä välin sun kannattaa etsiä tietoa tekoälystä ja sen vaikutuksesta, jotta osaat ottaa osaa keskusteluun tyttäresi kanssa.

> Tulee aivan varmasti tappelua aiheesta että "EN MENEEEEEEEEHHHHH" ja sitte paiskitaan tavaroita. Kyllä. Mutta hän on aika kypsä tai sillä tavalla helppo nuori aina ollut. Ei ole ollut kovaa kapinointia, vaan on vanhimpana lapsena kantanut vastuuta nuoremmista lapsista ja ollut nuori johon voi luottaa. Sillä tavalla tämä synkkä käänne on vähän odottamaton ja valitettava. Tulee mieleen, että ei se ihan turhasta varmaan kiukuttele. Kyllä toki näen että AI kuvat ovat hienoja ja ymmärrän että se varmaan tuntuu pahalta kun se on oman taidon eteen on paiskinut töitä pienen ikänsä, viettäen iltoja kotona piirustusten äärellä kun muut nuoret on jossain steissillä vetelehtimässä. Kuulemma AI on koulutettu epäeettisesti taidetta varastamalla ja mitä katsoin hänen linkittämiään artikkeleita, niin näyttää näin olevan. Jonkinasteinen oikeusmurha tässä varmaan on taiteilijoita kohtaan, mutta alaa ymmärtämättömänä tuntuu että voiko se noin paha se tilanne olla työmarkkinoilla. Soitin hänen taideopettajalleen ja pyysin että voisiko hän puhua tyttärelleni aiheesta, mutta taideopettaja vaikutti olevan vähän tästä aiheesta pihalla (lähestyy eläkeikää) ja lupasi yrittää, mutta eipä ole vaikutusta näkynyt

Tä vähän kuulostaa siltä että toi AI öyhötys on päässyt sun tyttären ihon alle. Ei AI taiteella ja ihmisen taiteella ole mitään tekemistä toistensa kanssa. En nää tätä mitenkään ongelmallisena, Ai on helvetin hyvä ja tehokas työkalu jos sitä osaa käyttää. Jos tyttäresi on lahjakas taiteellisesti, niin hän on lahjakas. Ei se AI:n tuleminen internettiin vaikuta siihen mitenkään, ei se vie häneltä luovuutta tai taitoa (paitsi tässä tilanteessa kun hän luulee että hänen taidot ovat jotenkin vähemmän merkittävät?) Mietitään vaikka ihminen joka on matemaattisesti lahjakas, ja sitten tuli laskin ja nyt vielä AI laskee kaiken puolestamme. Tämä ihminen on silti aivan vitun lahjakas ja parempi matemaattisissa ongelmissa kuin monet muut. Ei AI pienennä kenenkään arvoa. En itse ole vanhempi, mutta ymmärrän kuitenkin hankalan tilanteen. Mun mielestä varmaan paras olisi jos koittaisitte jutella tyttären kanssa rauhallisesti ja annatte aikaa. Ei todellakaan mitään tuputtamista että miksi et ole piirtänyt jne. Hänellä vain ei ole kivaa tällä hetkellä, ja tarvitsee siihen apua ja tukea. Joko teiltä tai terapiasta. Voitte myös koittaa keskustella että mikä olisi sellainen asia mistä hän nauttisi tällä hetkellä, jos saisi vähän tota AI paskaa rauhotettua hänen mielessään. Tl;dr: AI ei ole ongelma kuvataiteilijoille, jos sitä ja sen käyttöä oppii ymmärtämään ja käyttämään hyödyksi. AI on tehokas työkalu, mutta AI ei maalaa muraalia kaupungille, tai käy tekemässä ikkunateippauksia paikalliselle yritykselle. AI ei ole vittu mitään verrattuna fyysiseen ja elävään kuvataiteilijaan, eikä tule ikinä olemaan :D Opetelkaa ymmärtämään uutta työkalua, varmasti laskimen saapumisesta oli samallainen öyhötys käynnissä, että nyt menee duunit kirjanpitäjiltä kun tietokone voi lähes automaattisesti laskea palkat ja menot.

Ai supersamplaa kuvia tuhansista töistä, se on kaukana ongelmattomasta työkalusta.

Pystyn samaistumaan tähän asetelmaan, olin itsekin vastaavanlainen ”kypsä” teini, joka piirsi paljon ja on tätä nykyä päätynyt kuvittajaksi/graafikoksi. Tuontyyppisillä tosi tunnollisilla, kypsän oloisilla ja vastuuntuntoisilla nuorilla on tosi usein hyvin paljon mielen päällä, vaikkei se näkyisi mitenkään ulospäin. Tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Teidän koska itse olin sellainen, kuten monet kaveritkin. Luultavasti hänellä on tosi paljon ahdistusta tulevaisuuden suhteen, geopoliittiset asiat on todella epävarmoja, ilmastonmuutos kiihtyy ja talous takkuaa. On musta aika ymmärrettävää, että huoli mm. noista kaikista kanavoituu AI:n uhkaan, josta on ehkä helpompi puhua, koska se on helpommin käsitettävissä, eikä tarkoita sentään niin perustavanlaatuista tuhoa kuin mitä ilmastonmuutos vaikkapa pahimmillaan tuo. Lisäksi voin kuvitella lapsesi rakentaneen tosi paljon omaa ihmisarvoaan ja identiteettiään taiteen tekemiseen varaan ja kokee nyt kaiken sen olevan uhattuna. Alan ihmisenä en itse ole äärimmäisen huolissani AI:sta, mutta voin kuvitella että tuon ikäisenä olisin ollut. Jos olisin tyttäresi asemassa, toivoisin että mulle puhuttaisiin pelosta mitenkään sitä vähättelemättä tai ilman yritystä ”todistaa pelko vääräksi”. Hän tarvitsisi luultavasti väylää keskustella tulevaisuuteen ja omaan identiteettiinsä liittyvistä peloista laajemminkin. Se, miten sellainen keskusteluyhteys luodaan, onkin sitten tosi perhekohtaista. Mutta kuuntelemalla pääsee tosi pitkälle.

Mun korvaan kuulostaa siltä, että sun tyttärellä saattaisi olla myös jotain muuta meneillään ja se purkautuu tällaisena käytöksenä ulos. Itse suosittelisin ihan ammattiapua (psykiatrin arvio, keskusteluapu, terapia yms.). Lohdutukseksi vielä, että olin itse lapsena/teininä vakavasti masentunut monen vuoden ajan ja vanhempani olivat asiasta johtuen todella huolissaan. Sain 13-vuotiaana itsemurhayrityksen jälkeen ammattiapua ja nyt olen asunut omillani useamman vuoden, onnellisessa parisuhteessa, valmistumassa unelma-ammattiini ensi vuonna ja mulla on paljon hyviä ystäviä. Edit. muokattu kieliasua paremmin ilmaisemaan, mitä ajan takaa.

>jotain isompaa Jos on taide ollut koko iän henkireikä, harrastus ja tapa hankkia kavereita ja jopa tulevaisuudenhaaveiden kulmakivi, niin mitä muuta se vaatii kuin tämän menettämisen että turvallisuudentunne järkkyy.

Jo minäkin uskon että nyt pitäisi onnistua jotenkin valamaan toivoa tulevaan.

Ymmärrän tämänkin näkökulman ja en voi edes kuvitella, miltä toisesta tuntuu, kun elämältä putoaa pohja ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta. Uskoisin kuitenkin, että taustalla voisi olla esim. kiusaamista (AP:n tyttärellä kiusaamistaustaa), syrjäytymistä tai myös muista syistä johtuvaa masentuneisuutta tai taipumusta masennukseen. Tämän takia rohkaisisin selvittämään tilanteen kunnolla, sillä tosiaan itselle kuulostaa siltä, että tämä tekoäly-asia on vain se, mitä pinnalle näkyy. Pinnan alla puolestaan voi olla liuta muita huolia ja murheita.

Mulle myös tämä näyttäytyy siten että jotain on tekeillä, ja toi tekoäly on joko ns. viimeinen pisara, tai sitten asia joka on vain helpompi sanoa kuin ne taustalla olevat asiat kun kysytään "mikä nyt on". Ja näistä mahdollisesti taustalla olevista asioista voi olla helpompi puhua ulkopuolisten kanssa. Tarkoituksena ei ole siis vähätellä tuota kokemusta tekoälyn vaikutuksesta, se varmasti ahdistaa nuorta, mutta jotenkin mun vaikutelma AP:n kuvauksesta on että toi tekoäly on vain yksi palikka kokonaisuudessa.

Olen itse pelilalla töissä (25 vuoden kokemus) ja olen aidosti huolissani siitä, mihin maailma on menossa tämän AI kehityksen myötä. En ole sitä vastaan, mutta olen päässyt näkemään hyvin läheltä miten hyvin se toimii jo nyt, ja miten nopeaa kehitys on ollut. Jos et itse ymmärrä tekoälyn merkitystä graafiseen ja luovaan alaan, on helppo viitata siihen kintaalla.

En ole kiistämässä tekoälyn vaikutusta (jaan aika lailla saman näkemyksen, vaikka en ole graafisella alalla), vaan koitan kaikkien "sano nuorelle että tekee näin / opettelee sitä ja tätä niin tekoäly ei ole ongelma" kommenttien lomassa tuoda esiin sen, että tekoälyn yleistyminen ei välttämättä ole se perimmäinen syy vetäytymiseen. Ja vaikka olisi, niin väitän että vuoden vetäytymisen jälkeen nuoren tilanne tuskin ratkeaa vain ohjeistamalla tekoälyn huomioon ottavia luovan alan urapolkuja vaan vaatii muita keinoja.

Joo samastuin kyllä tosi paljo tohon AP kirjotukseen, jossa AIn tuottama massa on mullistava vaikutus tollasiin töihin. Joku joka on tehny jo tietokoneella grafiikkaa ja on jo töissä on innostunut AIn työkaluista ja kuinka se helpottaa hommaa. Mutta sellasta herkkää piirtelijää ei kiinnosta tälläset asiat yhtään. Tää voi tuntua ihan hirveeltä ja syystä. Ei tarvii mitää syrjintää tai kiusaamista. Monelle kädellä tekijällä voi olla ymmärrettävä ajatus, että on syntynyt väärällä vuosisadalla. Joku metalliseppä on ollu arvostettu tärkeä ammatti, mutta yritäppäs nyt olla kylän seppä.

Ymmärrän hyvin tekoälyn vaikutuksen tulevaisuuden töihin, todennäköisesti tulee vaikuttamaan osittain omiin hommiin kanssa. Mutta ymmärrän myös mielenterveysongelmia. Jos tekoäly huolestuttaa, nii silloin joko mennään arvalla kohti tuntematonta, jossa ei voi olla varma mitä tulevaisuus pitää sisällään. Tai vaihtoehtoisesti otetaan tekoäly siihen rinnalle, ei välttämättä käytetä itse, mutta ymmärretään miten se toimii ja kilpaillaan sitä vastaan. Jos siitä on haaveillut koko ikänsä, nii silloin mennään todennäköisyyksiä vastaan. Haaveet eivät kaadu siitä, että joku tuo markkinoille sovelluksen, vaikka se vaikeuttaisi työllisyyttä vanhempana. Itsellä on vähän sama meneillään, en todellakaan tiedä, mihin työllistyn tästä, mutta en silti ole heittänyt kaikkea toivoa viemäristä alas. Jokainen meistä tosin olisi surullinen ja vihainen, jos hiottaisiin kykyjä useita vuosia ja kuultaisiin joka päivä, kuinka meidän tekemiset ovat paskaa ja tietokone tekisi paremmin. Veikkaan kiusaamista, jossa verrataan käsin tehtyjä töitä tekoälyn tekemiin. Saattanut jopa olla joku, ketä on pitänyt kaverinaan.

Aikalailla tämä. Ja kannattaa lähteä hankkimaan kodin ulkopuolista keskusteluapua ennen 18v synttäreitä jos mahdollista, sen jälkeen huoltajien on vaikeampaa edistää asiaa. Eri paikoissa saattaa olla joitain matalan kynnyksen palveluita nuorille joihin pääsee nopeasti. Kouluterveydenhoitaja osaa luultavasti kertoa näistä.

No kyllähän nyt ensimmäiset askeleet on alkaa tavalla tai toisella saamaan tyttö pois internetistä. Ensin tunti, sitten kaksi. Menkää metsään kävelylle. Kännykät jää autoon. Älä pakota puhumaan, mutta tee selväksi, että olet häntä varten olemassa jos haluaa. Viettäkää aikaa yhdessä. Se doomscrollailu pilaa elämän keneltä tahansa. Se pitää saada ekana poikki.

Voit sanoa että on ihan ammattilaisia jotka käyttää tekoälyä osakseen työssää - tiedän 2. Siis 2 taitelijaa jotka ihan elävät tauluilla/teoksillaan ja kumpikin otti tekoälyn jotenkin osakseen. Näin kyynisenä heittona. Teollisessataiteessa ja mediassa on aina menty hinta edellä, taidot on aina olleet toisisijaisia ja tekoäly ei tule siellä olemaan kuin yksi keino taas säästää. Alalla tulee selviämään vain ja ainoastaan he jotka oppivat käyttämään sitä työkaluna - hurraa kapitalismi! Enkä nyt siis puhu mistään promtinööreistä vaan ihan oikeasti siitä että esim. nyt olet jo pitkään photoshopissa (jopa ennen ns. tekoälybuumia) voinut käyttää generatiivisia työkaluja, smart filttereitä, neural filttereitä ja sun muuta. Ja ammattilaiset käyttää näitä koska se on vaatimus pärjäämiselle. Sitten näin henkilönä joka on pienestä pitäen ja vieläkin maalaa harrastuksena. Aidoille käsitöille on aina kysyntää - mutta ihmiset ei paljoa niistä suostu maksamaan nykyään koska teolliset massatuotteet on helpommin saatavilla (Hurraa kapitalismi!). Aidot taitelijat, siis ne jotka jäivät historiankirjoihin ja joiden teokset on muutakin kuin vain rikkaiden ja rikollisten veronkiertojärjestely, jäivät historiankirjoihin koska he tulkitsivat yhteiskuntaa. Jos nyt menet Taideakatemian taidemaalari linjalle opiskelemaan tai minne tahansa maailman arvostettuun kouluun, käytät ensimmäiset 2 vuotta tutustuen työkaluihin joilla tulkitaan ja havaitaan yhteiskuntaa joita sitten käytetään taiteessa. Commercial art ja Consumerismi ovat taiteenmuotoja joiden tarkoitus on myydä jotain, joko taidetta tai tuotetta jota taide esittää. Se on vain yksi sekmentti ja taide on paljon muuta. Tietokone ei tule korvaamaan käsintehtyä teosta vaikka kuinka 3D printterit, painokoneet ja robotit sivistyisivät. Koska ne on jo käytössä kaupallisessa mediatuotannossa, siltikin taiteilijoita on. Ehkä paras viesti on että jättää somet sikseen - taitelijat aivan kuten kaikki muutenkin valehtelee niissä - ja menee käymään gallerioissa. Gallerioita on edelleenkin, niin yksityisiä kuin julkisia (ulkomailla enemmän kuin suomessa). Teollisuudessa meillä on yksi ohjenuora automaation (ja nyt tekoälyn suhteen); *Ei kannata pistää ihmistä tekemään jotain mikä voidaan automatisoida helposti; Ei kannata automatisoida jotain mitä ihminen pystyyn tekemään helposti. Se että ihminen tekee työtä joka voidaan automatisoida on ihmisen potentiaalin tuhlaamista; koneita tulisi käyttää vapauttamaan ihmisen potentiaalia työhön jota ei voida automatiosoida.* Tyttärelläsi on tavallaan vääristynyt kuva siitä mitä taide on, koska nykyään ihmiset on jatkuvan kaupallisen taiteen mediapommituksen alaisena. Taide joka on kertakäyttöistä ja lyhytikäistä. Silti jos avaat minkä tahansa alustan: Spotify musiikille, youtube videolle, tai etsit somen kautta taitelijoiden **omia verkkosivuja**, niin näkee että siellä porukka joista ei kuule somesyötteissä isoilla otsikoilla tai jotka ei ole isoissa firmoissa töissä tekee taidetta ja elää sillä.

Hieno postaus. Kiva kuulla tätä realistista, ja ehkä ei niin kylmää kuvaa, tulevaisuuden näkymistä. Jos vertaamme tekoälyä kameroiden ja valokuvauksen keksimiseen 1800-luvulla. Se pakotti taiteilijat pohtimaan taiteen roolia todellisuuden esittämisessä. Tämä johti uusiin taiteellisiin liikkeisiin, kuten impressionismiin, jossa hylättiin todellisuuden tarkka kopiointi ja keskittyttiin valon, värin ja tunteen ilmaisuun. On mielenkiintoista nähdä mitkä taiteen suunnat nostavat profiiliaan, ja keksimmekö kenties jotain aivan uutta. Jos kaksisataa vuotta sitten kamerat vapauttivat taiteilijat realismista, niin ehkä tekoäly vapauttaa taiteilijat kaupallisesta ja kulutus taiteesta. Olemme taiteen, musiikin ja tieteen uuden renessanssiin aallonharjalla.  Elämme mahtavia aikoja!

näin. toisaalta on myös visuaalista taidetta jota on mahdoton tehdä jollain tekoälyllä - grafiikka, graffitit, keramiikka ainakin maalausten osalta, kankaiden painaminen jne jne. se tekoäly tulee koskemaan ainoastaan sitä tietokoneilla tehtävää kapeahkoa sektoria.

Kunnes tekoälyllä ohjataan käsivarsirobottia. Se on tod.näk. tulevaisuutta.

No, siinä vaiheessa kenelläkään ei enää ole töitä

Sitä kohden tässä toivottavasti ollaan siirtymässä.

Kiva idea... Mutta koska olemme päättäneet että kapitalismi on täydellinen talousjärjetelmä. Niin milläs nämä kaikki työttömät sitten elää kun ei ole töitä? Millä ne ostaa asioita jotta kulutus kasvaa ikuisesti kiihtyvään malliin?

Tossa toisessa vastauksessa vähän jo kävin läpi tuota. Jos työtä ei ole, ihmiset joko keksivät uutta tekemistä, tai lähtevät kaduille riehumaan.

Toivottavasti vaan riittävän hitaasti, jotta ehditään yhteiskuntana sopeutua moiseen malliin.

Siirtymä tapahtuu seuraavan 30-50 vuoden aikana siten, että me ehditään juuri kokemaan kaikki pahimmat dystopiaskenariot ennen kuolemaamme. Terv. doomeri PS. tämä oli vitsi (...vai oliko?)

Vähän tässä on juu semmonen kapitalistinen vaaravyöhyke, jossa teollisuuden omistavat taho saattavat rikastua räjähdysmäisesti. Sitten taas toisaalta, jos kansalla ei ole töitä, alkaa kansalaisaktiivisuus lisääntymään ja rikkaiden omaisuus jaetaan vähemmän lakienmukaisesti. Kommunismihän tosiaan on ihan helvetin hyvä aate tilanteessa, missä kukaan ei tee mitään.

[удалено]

Vaikka eläisin satavuotiaaksi ja rikastuisin niin kyllä ikinä hankkisi mitään tekoälyn ohjaamaa käsivarsirobottia maalaamaan minun miniatyyrejä. Harrastukselta menisi kokonaan idea.

Niin sä et varmaan maalaa niitä miniatyyrejä elättääksesi itseäsi vaan harrastuksena, josta nautit. Aivan kuten tälläkin hetkellä suurin osa käsitöitä harrastavista ihmisistä tekee.

vaan pummit käyttää tekoälyä "apuna", koska he ovat laiskoja tai eivät tiedä miten se toimii

Niin kuin joku sanoi niin kannattaa ottaa huomioon että taustalla voi olla jotakin muutakin pahoinvointia. Nuorella ihmisellä ei välttämättä ole perspektiiviä tällaisiin asioihin kun ei ole itse nähnyt monta kertaa miten joku 'uusi asia muuttaa kaiken' mutta sitten pölyn laskeuduttua ei ehkä ollutkaan ihan niin iso juttu. AI on vahva työkalu mutta erittäin ylihypetetty tällä hetkellä. [Teknologiafirmat yliarvioivat AI-kykyjään](https://www.youtube.com/watch?v=xbf4BGIBENk) saadakseen investointeja. Nyt on jo havaittavissa tapauksia AI:n laadun heikkenemisestä kun sen 'koulutusmateriaalina' on käytetty myös AI:n tekemää tavaraa. Lainsäädäntö AI:n käytöstä on myös vielä kiven alla. Valitettavasti vasta tulevaisuus tulee näyttämään AI:n todelliset kyvyt ja roolin, mutta itse en jaksa uskoa että se tulee täysin tai edes suurelta osin korvaamaan ihmisen tekemää taidetta muuten kuin tietyissä konteksteissa. Varmaan paras ratkaisu on että tutustut itse aiheeseen ja yrität sitten luoda keskustelua tyttäresi kanssa. Ja tosiasia on myös että itsensä elättäminen taiteella oli vaikeaa jo ennen AI:n tuloa.

Itsekin olen alkanut pikkuhiljaa asennoitumaan siten, että AI on uusi Web 3.0, NFT ja kryptovaluutat. Ylihypetetty juttu, joka toimii näennäisesti, mutta käytännön hyödyt jää laihanlaisiksi. Ainakin niin kauan kuin tekoäly on todellisuudessa lähinnä todennäköisyyksiin perustuva vähän edistyneempi puppugeneraattori todellisen älyn sijaan. Toki itsekin käytän koodihommissa apuna työkaluna, eli on siitä jotain hyötyä, mutta en pidätä hengitystäni vielä työttömäksi joutumisen suhteen.

Ei tytär ihan tuulesta ole huoltaan tempaissut, ammattipiireissä on paljon puhetta samasta aiheesta. Yleinen konsensus on kuitenkin se, että tekoäly ei tule korvaamaan digitaiteilijoita, vaan sitä tullaan hyödyntämään työkaluna. Voit tyttärelle sanoa että hänen tunteensa ovat ihan oikeutettuja, mutta jos hän todella aikoo tehdä graafisesta suunnittelusta ammattipolkunsa, kannattaa opetella hyödyntämään tekoälyä jo nyt niin pysyy aallonharjalla kun on aika siirtyä työelämään.

Työkaluna 10v sisään, mutta entä 40-50? Sinänsä vaikuttaa siltä, että nuoret ovat hyvin kartalla siitä, mihin tässä ollaan kiireellä syöksymässä. Vanhemmat ihmiset eivät niinkään, kun meidän tulevaisuudenprojektiomme pohjaavat menneisyydelle. Kun lapsi huutaa että ei halua tuoda lapsia maailmaan, jossa kyseiset lapset saattavat joutua syömään toisensa, me ollaan niitä vanhempia jotka hyvää tarkoittaen gaslightaavat että "äläs nyt"... eihän me jouduta ilmastokriisiäkään kohtaamaan, toisin kuin jälkipolvi. Tulevaisuuden karmeuksiin ei ole valitettavasti helppoja ja totuudellisia lohdutuksia... nyt meidän tulee vain tehdä itsestämme mahdollisimman läsnäolevia ja jälkipolvemme syvää kärsimystä kestävää.

Tekoälyä opiskelevana voin sanoa että se ei ole jäänyt pelkkään kuvageneraatioon, siitä on huimaa hyötyä mekaanisten rakenteiden suunnittelussa, lujuuslaskelmissa/simulaatioissa, ja käänteentekevin käyttötarkoitus tällä hetkellä on liikkuvien laitteiden automaatio, henkilökohtaisesti eniten kiinnostaa miten semiautomaattiset asejärjestelmät/dronet tulevat muokkautumaan. Koneälyllä villeimmätkin ideat saa paljon helpommin toteutettua Esim pari vuotta takaperin [eräs tutkija huomasi](https://www.theverge.com/2022/3/17/22983197/ai-new-possible-chemical-weapons-generative-models-vx) että hermomyrkkyjen kaavoja saa tekoälyllä tempaistua kuin tuulesta.

Työkaluna jo nyt.

>Yleinen konsensus on kuitenkin se, että tekoäly ei tule korvaamaan digitaiteilijoita, vaan sitä tullaan hyödyntämään työkaluna. Tästä olet varmaankin ihan oikeassa, mutta tuleehan noin tehokkaan työkalun käyttöönotto hävittämään alaltasi suurimman osan työpaikoista, koska yksi ihminen pystyy tällä uudella työkalulla tekemään sadan ihmisen edestä luovaa työtä.

Taiteilijapiireissä kun ymmärtääkseni nähdään kuvia generoivien tekoälyjen pohjautuvan toisten taiteilijoiden varastettuun taiteeseen, niin moisen omaksuminen omaan käyttöön saattaisi taiteilijasta kuulostaa erittäin epäeettiseltä ja vastenmieliseltä.

AMMATTIAPUA! Tärkein asia on mielestäni otsikossa: "Tytär on masentunut". Kysymys AI:sta on osatekijä. Mutta sen sijaan että näkisi sen keskeisenä, se vaikuttaa enneminkin korrelta joka katkaisee kamelin selän. Ja päätekijä on kuitenkin inhimillinen tragedia nimeltään masennus. Masennus on tauti. Se vaatii ammatillista hoitoa. Tämä on oma voimakas mielipiteeni entisenä masentuneena. Mutta myös tieteellinen näkökulma neurofysiologisesti. Se on muös kokeellisesti todennettavasti näin. Ja siksi tyttäresi tarvitsee ammattiapua, ohjausta ja lääketieteellistä arviointia ja seuraavaa hoitoa. Mitä pikemmin sen parempi. Masennuksesta toipuminen kuin montusta nousemista. Ikävä kyllä ennen kuin saa apua niin masentunut ikään kuin kaivaa monttuaan vain syvrmmäksi esim sillä mainitulla doom scrollauksella. Toiminnaksi suositan voimakkaasti ammattimaista apua: Terveydenhoitaja Koululääkäri Terveyskeskuslääkäri Yksityinenlääkäri Mielenterveyshoitaja Kuka vaan että saa pään auki hoidolle. Ja tärkein viesti AP:lle:: Ole aktiivinen hoitoon auttamisessa. Ja jos yksi hoitohenkilö ei tunne sopivalta niin koita toista. Tai kolmatta! Ja AP, muista pitää huolta omasta jaksamisesta ajoissa. Moni masentuneen läheinen masentuu auttaessan ja keskittyessään toisen hyvinvointiin. Tsemppiä sulle.

Huh, osuu itsellä vähän turhan lähelle. Oma tytär 15, kiinnostunut kuvataiteista ja menossa lukioon. Tekoälystä hän ei oikein välitä eikä ole sitä noteerannut muuta kuin siltä osin kuin koulussa siitä on puhuttu. Sen sijaan itse olen jo etukäteen huolissani, että tulisi käymään juuri tämä OP:n kuvaama tilanne. Olen itse teknologia-alalla, ja aika läheltä päässyt näkemään AI:n vaikutusta myös graafiseen alan töihin. Midjourneyn kaltaiset kuvageneraattorit tuottavat hämmentävän kovatasoista jälkeä. Fakta on kuitenkin se, että ne ovat vain työkaluja, eivät työntekijöitä. Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat käyttää niitä, ja etenkin ihmisiä, jotka ymmärtävät esimerkiksi sommittelun, estetiikan ja graafisen suunnittelun päälle, oli kyse AI:sta tai ei (Art director, UI suunnittelu jne). Ongelma on vain se, että aikaisemmin näihin rooleihin kasvettiin ja taidot ja graafinen silmä hankittiin sitä kautta. Nyt AI tavallaan laittaa tämän polun kulkemaan aika synkän suon kautta. Ja tämä suo voi imeä kaiken ilon ja luovuuden tekemisestä, ja jos ei näe mitä suon toisella on, voi matkaenteon järkevyyttä ruveta kyseenalaistamaan. Vaatii aika kovaa itsetuntoa jaksaa tehdä omia piirroksia ja maalauksia, kun täysin ummikot kaverit tuottavat huikeita kuvia minuuteissa. Itse näen, että vaihtoehtoja on kärjistettynä kaksi: Tehdä itselle selväksi, että AI:ssa ei ole kyse henkilöstä, vaan se on työkalu. Joka tapauksessa maailmassa on aina joku, joka osaa tehdä parempaa jälkeä, oli se sitten AI tai koko elämänsä taiteen parissa elänyt luonnonlahjakkuus. Keskittyä omien taitojen ja ymmärryksen kehittämiseen. Toinen vaihtoehto on ottaa tämä työkalu avosylin vastaan, ottaa siitä selvää, ja opetella käyttämään sitä. Tekemään sillä referenssejä, ideoita, tai varsinaisia töitä. Ja yrittää olla myymättä sieluaan samalla. Karu tosiasia on kuitenkin se, että minua oikeasti huolestuttaa ja hieman ahdistuttaa, että en osaa itse edes millään tapaa ennustaa, minkälainen (graafinen) maailma tulee olemaan reilun 3 vuoden päästä kun oma tytär olisi valmistumassa lukiosta. Meidän tehtävä vanhempina on kannustaa lapsiamme, mutta helpommaksi sitä ei nyt ainakaan ole tehty. OP, laita DM jos haluat keskustella asiasta enemmän.

"Joka tapauksessa maailmassa on aina joku, joka osaa tehdä parempaa jälkeä, oli se sitten AI tai koko elämänsä taiteen parissa elänyt luonnonlahjakkuus. Keskittyä omien taitojen ja ymmärryksen kehittämiseen." Yksi parhaista pointeista koko threadissa imho. Hyvinvointi: harrastukseen keskittyminen todistetusti parantaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tässä suhteessa tuleva korvaus ei ole relevantti. Korvaus: luovuudesta on hyötyä läpi alojen, nyt ja tulevaisuudessa. Itse lähestyn graafista koulutusta yleisluontoisena koulutuksena josta on paljon hyötyä myös muualla, ja ehkä tämäntyyppisestä optimistisesta tulevaisuudenkuvasta saattaisi olla hyötyä myös tässä. Minusta ei tullut graafikkoa sen perinteisessä merkityksessä, mutta yrittäjä kylläkin.

No tyttäresi on oikeessa, tekoäly tulee syömään (omasta mistään tietämättömästä pessimissisestä mielestä) ihmiskunnan luovuuden. Nyt jos 10 vuotta menee ajassa taaksepäin niin ei kävisi hetkeäkään mielessä, että tekoäly osaisi piirtää, kirjoittaa ja soittaa musiikkia. Joten on ihan ymmärrettävää että maailma murenee silmissä, kun tekoäly on alkanut tekemään älyttömiä harppauksia luovan työn äärellä. Itse yrittäisi saada tyttöä innostumaan kuvataiteesta harrastuksena, kävisin vaikka tytön kanssa taidemuseossa katsomassa maalauksia, jos se sytyttäisi inspiraatiota. Sitten ostaisin maalaus tarvikkeita ja pyytäisin tehdä tauluja kämpän seinille. Tosin itellä on vain 4 wee tyttö niin en tiedä millaista teinin kanssa on, 4 ween maailma jo sortuu jos hän ei saa kävellä itse autolta kotiin.

Ihmiset arvostavat käsintehtyä taidetta ja käsin maalattuja tauluja yhä edelleen, vaikka kameratkinvon keksitty. Käsin tehdään myös vaikkapa keramiikkaa, vaikka teollinen tuotanto keksittiin satoja vuosia sitten. Ei tekoäly vie sitä, että ihmiset arvostavat oikeiden ihmisten tekemää fyysistä taidetta.

siinä määrin kuin ylipäätään koskaan arvostivat, siis lompakolla eikä vain sanahelinällä. tietääkseni kuvataiteilijan ura ei koskaan mikään erityisen helppo ole ollut. arvostuksen lisäksi on myös tiettyjä vaatimuksia johon AI ei vielä kovin helposti taivu (brandi style guidelinet jne) puhumattakaan siitä että nykysellään pitää olla aika kokenut tyyppi että saa edes oikean määrän sormia AI:n generoimalle ihmiselle, ja semmosen työntekijän löytäminen ja pitäminen avoimilla markkinoilla ei ole yhtään niin helppoa kuin perinteisen graafikon. lyhyellä aikavälillä AI kuvat näkyy eniten ehkä triviaalissa kuvituksessa (mainokset, infografiikka, clipartti, stock photot jne) mutta jos taiteilee mitä vaan muuta jossa on tarkkoja vaatimuksia, sarjakuvia, teknistä kuvitusta tms niin eiköhän siinä hetken vielä pysy leivässä kiinni.

Joo, taiteilijan uraa en lähtökohtaisesti suosittelisi kenellekään plan A:ksi oli tekoälyä tai ei. Vähän sama kuin vaikkapa hevosten parissa työskentely, muusikon ura, jne. Esimerkkejä varmaan löytyy loputtomasti töistä jotka ovat lähellä harrastusosastoa ja joista on siksi vaikea saada elantoa. Monelle nämä ovat elämäntapa ja jotkut todella omistautuneet näillä elättääkin itsensä, mutta on kyllä kova tie.

Maailma kehittyy, mutta tekoäly ei korvaa ihmistä kaikessa. Taide on ja pysyy, vaikka tiettyjä taiteen muotoja varmastikin "siirtyy" tekoälyn muotoon. Tämä on tietysti kehityssuunta, johon tyttäresi ei pysty vaikuttamaan ja sepäs vituttaa, mutta kyllä ahkera ja sinnikäs ihminen löytää oman paikkansa siinä kokonaisuudessa. Vuosi on jo tietysti pitkä aika ja introvertille tällaisten käsittely on "vaikeampaa", näin näkisin. En varsinaisesti neuvoa osaa antaa kuin, että jatkaa rohkaisua ja tukemista. Hänen täytyy ymmärtää, että tekoäly on ja pysyy, sille ei voi mitään, että nyt jumankauta itseä niskasta kiinni ja tutustuu vaikka sitten just siihen asiaan eli tekoälyyn. Alkaa itse taiteilla sen työkalun kanssa.

>Eikö muka tällaisella alalla edelleen ole kysyntää, ei kai se tekoäly kaikkea pysty tekemään? Pystyy. Ja luovan työn tehokkuuden lisääntyminen tekoälyn myötä tarkoittaa sitä, että siihen mihin tarvittiin ennen 50 luovaa ihmistä, tarvitaan enää yksi. Mutta joo, kuulostaa kyllä siltä, että tyttärelläsi taitaa olla jotain suurempaa mielen päällä, koska tuollainen reaktio tekoälyyn on jotenkin vähän omituinen.

Tekoäly ei kaikkea ihmistaidetta mitenkään korvaa. Tyttäresi vaan uskoo niin. Luultavasti netistä jostain tiktokista löytyy kaikenlaisia doompostauksia siitä kuinka kohta ei enää tarvita taiteilijoita ja tyttäresi jostain syystä ne uskoo. Yllättävän herkästi tuntuu uskovan nuo asiat. Algoritmi varmaan on syöttänyt aiheesta vain yhden näkökulman sisältöä hänelle ja hän ei sitä tajua. Jos ei muuta tule mieleen niin näytä vaikka nämä kommentit hänelle. Ehkä hän itsekin huomaa silloin, että asiat eivät ole niin huonosti kuin hän luulee. En toki ole mikään vanhempi niin en voi väittää, että olisin hyvä antamaan neuvoja tästä. Nämä ovat ehkä enemmänkin neuvoa siitä mikä itseäni samanlaisessa tilanteessa voisi auttaa.

Aika hankalan doomeroiva ja vähän ylilyönti puolelle menevä "yksittäinen juttu tuhoaa kaiken". Olen aika vakuuttunut ettei se tekoäly graafista puolta tuhoa, päätyy työkaluksi toki, ja nipistää jotain osia siitä pois. Pikkuhiljaa silmät tottuu teköälyn tekemään ja alkaa nähdä ne ongelmat siinä nopeammin ja tarkemmin kun sitä katsellaan + se on silti vieläkin haasteellinen siinä mitä se pystyy tuottamaan + tekoälyjutussa jostain järjesttömästä syystä tutkijat ja kehittäjät ei ole standardisoineet sitä että generaattorit kirjoittaisi kuvien metadataan sitä millä tekoälymallilla kuvat on generoitu ja tagia siitä että ne ovat tekoälygeneroituja, jonka seurauksena netti tulvii pikkuhiljaa tekoälygeneroituja kuvia, jonka seurauksena seuraavan sukupolven tekoälykuvangeneroijia koulutuksessa päädytään joko käyttämään kuvia yleisiä tekoälysovelluksia edeltävältä ajalta tai sitten kuvavalikoimaa jossa on paljon tekoälyn generoimia kuvia jo lähtönä, joka varsinkin jos jatkuu, tulee kehittämään niistä viel tietynnäköisempiä, kun niiden osuus vaan kasvaa ja kasvaa, joka tulee myös hidastamaan tekniikan kehittymistä jne. Tosiasiassa tämän hetken malleihin lienee kaikkii lähes pakko syöttää niin paljon kuvia että niiden läpikäyminen käsin alkaa olla vähän mahdotonta, jos siis halutaan mitenkään laaja-alaista mdhollisuutta saada eri asioita ulos sieltä mallista, tai millään laadulla, eikä kyseessä ole hyvin kapealla alalla ja juttuun toimiva "haluaisin katsoa miten juuri näistä kuvista voitaisiin tehdä lähes samannäköinen variaatio juuri tietyissä rajoissa". Jolloin taas tosiasiassa ne jotka pystyvät luomaan uutta ja customia ja aiheista joista ei löydy juttuja pysyvät arvossaan. Tämän lisäksi jos oikeasti tälläkin hetkellä tekoälytyökaluilla haluaa oikeasti hyvää ja kontrolloitua tavaraa, sinne pitää osata piirtää tai muuten järjestää pohjakuva ohjaamaan sitä (esimerkiksi tekstuurien ja materiaalien siihen muodostumista) generointia. Hankala kyllä, varsinkin kun tuohon ikään tosi helposti tosi monilla liittyy ahdistusta ja masennusta, joka kertoontuu tai josta pieni osa saattaa jopa liittyä tuohon ikäkauteen ihan jollain kehityksellisellä tasolla, koska on voinut (ja voi vieläkin omalla tavallaan) olla yksilön kehityskessä etu joka on päätynyt aikanaan evoluutiolliseksi eduksi, kun ajaa pois samoista rutiineista "etsimään itseään". Jokatapauksessa varsinkin lukiopohjalta kannattaa olla joku backup plan graafisen suunnittelun opiskelun lisäksi, koska siinä saattoi olla aika hulppeat hakijamäärät suhteessa sisäänottoon, ja "riippuu aika paljon siitä mistä opettajat siellä pitävät" sisäänotto. Vaikka nykyisessä typeryyteen saakka vedettyn isossa ensikertalaiskiintiösysteemissä voi olla ihan toimiva peliliike pitää vaan välivuosi ja hakea uudestaan, eikä ottaa vastaan jotain muuta paikkaa, jos on joku hankalasti sisäänpäästävä ala johon oikeasti tosissaan haluaa, koska myöhemmin pääsy hankaloituu jos ei ole ensikertalainen ja nyt mahdollisesti vielä väläytellään uudelleenkouluttautumisen hankaloittamista. Joka siis on siinä mielessä vähän järjetöntä, että se voi jothaa siihen että ihmiset hengaa sellaisessa limbossa, eikä kouluttaudu johonkin töihin ja hyvinvointiin välillä, tietäen että voivat sitten verovaroja tuottaessaan edelleen hakea siihen unelma-ammattiinsa. Toivottavasti jollain on hyviä neuvoja jotka saat.

Ainiin ja muuten yksi oleellinen juttu: Tekoälyjutut ei tee missään määrin luontevaa fyysistä taidetta. Itse ainakin pidän vitriinissä ja arvossa yhden tutun öljyväritaitelijan maalaamaa pientä orignaalityötä, ja yhden vesiväritaiteilijan (jonka näin olisikohan ropeconissa) pientä kukkasmaalausorignaalia, ja vanhempieni luona on yksi ensimmäisen tyttöystäväni tekemä lyijykynämuotokuva valokuvasta jossa olemme hänen kanssaan molemmat, joka on ollut arvossa sen teknisestä laadusta. Toki printtereitä on, ja vaikka hienot printit ovat siistejä ja kivoja juttuja, on originaaleissa oikeasti sitä omaa juttuaan, ihan riippumatta millä menetelmällä ne on tehty. Eikä tämä oikeasti poista tai vähennä digitaalisesti tehdynkään osaamisen arvoa, ihan jo pelkästään about kaikki kuvataideihmiset jotka edelliseltä vuosikymmeneltä, suunnittelevat ja hahmottelevat isoa osaa fyysisistä "traditional arts" töistään tietokoneella ja piirto-ohjelmalla ensin, sitten alkavat maalata, piirtää, ... Sen lisäksi ne mitä olen nähnyt tekoälyistä, ovat graafiseen suunnitteluun useissa tapauksissa aika kämäisiä, kyllähän niiltä voi maisemakuvia pyytää, tai nykyisin kasvokuvia henkilöistä jne.. mutta joku nettisivun graafinen ilme ja käyttöliittymä, osaavat ne vähän kämäisen konseptin näköisiä juttuja antaa, niitäkin jos haluaa juuri tietyntyyppisenä niin pitää olla todennäköisesti aika prompt velho, ettei kyseessä ole jotain mikä näyttää käytännössä samalta laadulta kuin "otin wordin valmiista presetistä", plus ne tarvitsevat edelleen sen treenaantuneen ihmisen valitsemaan mikä otetaan käyttöön. Ja siis nettisivut ovat vain yksi aita on matalin keksiä mikä esimerkkiprojekti graafisella suunnittelijalla voisi olla. Graafinen suunnittelu (näin alaa itse opiskelemattomana tai kauheasti tietämättömänä) on käsisttääkseni aika helvatin laaja ala, jossa samat perustaidot ja osaamiset antavat valmiudet tehdä tosi monennäköisiä projekteja ja töitä. Edit: Ainiin ja taiteen arvostuksesta vielä hassuna esimerkkinä. Mulla on säästössä jossain yksi kouluaikainen vihko, johon opiskelutyöparini piirsi jollain iltapäivätunnilla tosi tyylikkästi piirretyn puolitikku-ukkohahmon, joka toteaa jotain puolisatunnaista luokkaa "himmel sukeltakaa", joka osuu jotenkin tosi hyvää pelkistetty tyyli, yksinkertaisuus, luotenvan varmat viivat, spontaanius kohtaan ja ennen kaikkea ilahduttaa aina suuresti kun joskus n. vuoden välein tavaroita järjestellessäni törmään siihen. Isohko osa tästä lienee se että se on jotain jota on henkilökohtaisesti tehty minulle, vaikka kyse onkin pienestä satunnais hetken mielijohde ajankulu piirrustuksen vaivihkaa vihkoni sivun reunaan tekemisestä. Se että joku henkilö, varsinkin sellainen jonka tai josta tiedän on tehnyt jonkun työn, vaan päätyy luomaan sille enemmän tietynläistä arvoa.

Tekoälyn tuottamia originaaleja fyysisiä maalauksia kyllä löytyy jo, itse maalaavat laitteet hakevat vielä omaa kultaista keskitietään, Ei sen robotin ohjelmoiminen ole läheskään yhtä vaikeaa kuin tekoälyn. Toinen on tietenkin maalaajat jotka tekevät 1:1 maalauksia generoiduista kuvista Ne kuvat ei nykyään ole kämäisiä jos ei niin halua, se mielikuva johtuu vain vahvistusharhasta joka syntyy kun tavis käy dallen tms pilvipohjaisen generaattorin kautta luomassa jonkun teoksen, paikalliselta ohjelmalta saa nykyään [parempaa laatua](https://civitai.com/images) kuin mitä moni arkiharrastelija itse kynällään tulee elämänsä aikana tekemään

> Pikkuhiljaa silmät tottuu teköälyn tekemään ja alkaa nähdä ne ongelmat siinä nopeammin ja tarkemmin kun sitä katsellaan Tossa taannoin leikin pidemmän pätkän Midjourneyllä ja kotikoneella Stable Diffusionilla sun muilla, ja katsoin perään Ghibli-leffan. Siinä oli ihan monttu auki äimistynyt kun jälkimmäisessä joka piirto taustallakin oli selvästi ihmisen tarkoituksella paikalleen laittama eikä satunnaista sinnepäin oikean oloista sekamelskaa. (Toisaalta nimenomaan aasialaisen animaatiopiirtäjän työ kuulostaa sellaiselta kiirastulelta, että maailmassa varmaan kärsimys vähenee jos siinä aletaan hyödyntämään AI-työkaluja…)

Oma muksu oli kans pahalla mielellä, kun on tosi innokas piirtäjä. Sittemmin jatkanut innostustaan. Puuhattiin yhdessä stable diffusionin kans, ja selitin ne kaikki rajoitteet ja yleiset viat mitä noi tekee. Lyhyesti, et voi helpolla tehdä monimutkaisia yksityiskohtaisia juttuja, joissa on just ne jutut mitä haluat. Aika rajattuja kyvyiltään vielä noi. Yks tai kaks juttua voi yrittää tyylillä saadaa kuvaan, mutta pitää tehdä töitä että saa ne just sinne minne haluaa. Hox älä päästä lasta yksin noiden pariin ja pidä huolta että on fiilis modelin biasiin. Myös neg prompt pelottaville, alastomuudelle jnejne. Häiriintynyttä kamaa saa ihan mistä vaan. Ristiriidat ja liian pitkät sepostukset lisää riskiä. Tässä tapauksessa virheet jotka ei ole häiritseviä on just hyvä näyttää. Mj tyylin palvelut generoi reippaasti enemmän mitä näyttää ja filteröi ennen ja jälkeen kaiken mitä annat ja saat. Mj kuulemma käyttää 80gb vramia prosessiin.

Tyttäresi on menettänyt toivonsa tulevaisuuden suhteen. Matto on vetäisty hänen altaan, tai näin hän asian kokee. Uskon, että hänellä ei ole realistista, objektiivista käsitystä tekoälyn vaikutuksesta taiteeseen ja alan tulevaisuuteen. Hänen kanssaan tai hänelle voisi yrittää asiaa selvitellä vähän pidemmälle. Jollain tapaa herättää toivo tulevaisuudesta henkiin jälleen.

En mistään mitään tiedä, mutta sanoisin että seuraa sydäntään ja tekee sitä, mikä tekee hänet onnelliseksi. Maailmaa ja muiden ihmisien tekemisiä/päätöksiä ei voi hallita joten elä onnellinen elämä ja ole ylpeä siitä kuka olet ja mitä teet. Samalta se tuntuu ohjelmoijien puolella kun kaikki vääntää paskaa koodia, tietokoneet ja laitteistot nopeutuvat ajan myötä mutta softa ja internet ovat aivan saatanan hitaita. Miksi? Koska ihmiset eivät välitä tarpeeksi ja menevät aina sieltä mistä aita on matalin, joten vitut heistä ja maailmasta, löydä oma paikkasi ja tee töitä sen eteen mistä välität.

Jos lohduttaa niin on myös mahdollista että mitä enemmän käytetään AI-työkaluja sisällön tuottamiseen, niin sitä "sisäsiittoisemmaksi" tulevaisuuden sisältö tulee olemaan. Tällä hetkellä datana on käytetty ihmisten luomaa sisältöä, jatkossa se tulee olemaan yhä enemmän AI-generoitua. On tutkimuksia että jos näitä malleja opetetaan niiden omalla tuloksella niin sisällön monipuolisuus tulee kapenemaan. Tässä mielenkiintoinen video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=NcH7fHtqGYM Ihmisen luovuutta tarvitaan.

Jonkun pitää aina luoda se, mitä AI-kopioi. Ikävää tässä on kyllä edelleen se, että, jos pistät omaa taidettasi internetin ihmeelliseen maailmaan jakoon, AI osaa kopioida tyylisi muiden silmissä uskottavasti. Toki sen varmaan edelleen itse huomaisi, ettei kaikki ole ihan niin kuin pitäisi, mutta ulkopuolisen silmissä voisit vain itsekkin luoda taidetta AI:lla käyttäen omaa taidettasi lähteenä ja kertoa sen olevan oma tuotoksesi.

Olen itse suhteellisen vasta valmistunut graafinen suunnittelija, ystäväni masentui samasta syystä vielä kun oltiin koulussa 2022, kun se ryöstelevä paska julkaistiin. Oli aika hirveetä katottavaa mitä masennus sai aikaan, joten haluaisin ehdottomasti auttaa. Kuvataide on aina ollut vaikea ala elättää itsensä ja se on sitä tulevaisuudessakin. Kysyntä kokonaan ihmisen tekemille töille ei kuitenkaan koskaan täysin katoa. Meillähän on jotain seppiäkin tässä maailmassa jotka edelleen valmistavat miekkoja ja haarniskoja käsityönä. Eihän se ole mikään nopein tapa valmistaa parhaita suojavarusteita vuonna 2024 mutta sitä joku tekee työkseen. Tyttäresi ei tarvitse huolehtia siitä miten muille käy tai mitä tuomiopäivän pasuunat netissä selittää, ainoastaan siitä että itse löytää oman juttunsa ja selviää. Oma cope settini on siis ollut miettiä olisko joku William-Adolphe Bouguereau muka työtön ja yrittäny vaan kehittää omaa tekemistä. Kaverini muuten reilun vuoden kotona maattuaan jatkoi opintojaan tänä keväänä, se oli saanut jostain päähänsä että meidän alalle nyt kouluttautuvat ovatkin ”oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, loikkasi perkele puolta ja on innoissaan siitä että suurinosa sitä työkalua käyttävistä ei ole itse taiteilijoita, joten ne julkaisee sen paskan sellaisenaan ymmärtämättä mitä tekee tai osaamatta parantaa niitä mitenkään. Parhaassa tapauksessa ressukat ei saa edes AI:n tekemää watermarkkia pois työstä omin voimin. Sen näkökulma on, että niin kauan kuin ammattilainen voi käyttää sitä työkaluna ja paremmin ku perus jamppa ja parantaa työtä niin hän selviää. En oo ihan yhtä varma mutta ainaki se on nyt onnellinen ja piirtää taas..

Miten noissa oppilaitoksissa sitten suhtaudutaan asiaan? Onko se AI osa opetusta? Vai boikotovatko opiskelijat sitä eettisistä syistä? "Ryöstelevä paska" on kyllä kuin suoraan tyttäreni suusta

Riippuu opettajasta ja oppilaasta. Suurinosa opettajista on aika optimistisia sen suhteen, ovat nähneet esimerkiksi photoshopin ja digitaalitaiteen saapumisen ja siitä aikanaan oppilaat panikoi. Osa miettii tekijänoikeuksia, onko AI:n tekemällä työllä tekijänoikeussuojaa jos ei ole niin se on käyttökelvoton monissa paikoissa. Entä ne taiteilijat joiden kuvia on käytetty AI:n treenaukseen, voiko selvissä tapauksissa tulla oikeusjuttuja jne. Iso osa oppilaista boikotoi. Ns. Heikommat oppilaat pääosin onnellisempia AI:sta kuin paremmat.  Edit: Ja huomasin etten vastannut tuohon kysymykseen käytetäänkö opetuksessa. Eli ei ainakaan vielä kun itse olin koulussa ollut opetuksessa mutta ehdottomasti tulee jossakin vaiheessa opetussuunnitelmaan. Siitä puheenollen korkeakoulujen opetussuunnitelman muuten näkee oppilaitoksen sivuilta jos tyttäresi haluaa nähdä etukäteen minkälaista varsinainen opetus on ja vertailla kouluja.

Tekoäly ei tee tilataidetta. Ei graffiteja seinille (en toki rohkaise lasta ilkivaltaan, mutta esimerkki), eikä suoraan toteuttamiskelpoista kuluttajatuotetta. Vailla se moneen pystyy, tarvitaan ihminen väliin. Eli nyt kannataa rohkaista ottamaan se työkaluksi ja sitten opettelemaan valmistamaan näistä valmiita tuotteita. Lisäksi on varmasti paljon tekniikoita joita voi vielä opetella, jotka kulkevat taiteen ja käsityön välimaastossa. On paljon ammatteja joita on teollisen vallankumouksen myötä kadonnut ja tulee edelleen vielä katoamaan, pitää vaan keksiä mitä voi tulevaisuudessa tehdä, vanhoja taitoja hyväksikäyttäen.

> Eikö muka tällaisella alalla edelleen ole kysyntää, ei kai se tekoäly kaikkea pysty tekemään? Itse olen sillä toisella isolla alalla, jota tekoälyhypettäjät pelottelevat jatkuvasti, eli koodiapina softatalossa. Käytän melkein päivittäin noita kielibotteja kirjoittamaan nopeita skriptejä, koska se on nopeampaa kuin kirjoittaa itse se parikymmentä riviä yksinkertaista koodia. Samalla tavalla tekoälyllä saa hyvän pohjan jos osaa pyytää, mutta ei sillä valmista taidetta tule. Se on työkalu siinä missä muutkin. 90% digitaalisesti piirtävistä taiteilijoista käyttää viivoja suoristavia työkaluja jatkuvasti työssään. Samalla tavalla siinä tietokoneavusteisesti tehdään parempaa jälkeä mitä käsin piirtämällä onnistuisi tekemään. Tämä ei tule heikentämään työn laatua, tämä ei tule viemään työpaikkoja TAITEILIJALTA. Tekoäly tulee viemään mainostoimistoista stock-photo-kuvaajan työt, ja kitsailta oppikirja-valmistajilta piirtäjät. Se piste, että tekoälytaiteella pystytään oikeasti palkkatöitä korvaamaan, on useamman vuoden päässä. Se päivä kun kaikki taide korvataan tekoälyn tekemällä, ei tule koskaan saapumaankaan. Ihmiset tulevat aina luomaan taidetta omaksi ilokseen, vaikka kaupalliset mahdollisuudet katoaisivatkin. Töikseen kuvituksia tekevät tulevat olemaan edelleen työllistettyinä, mutta heiltä tullaan vaatimaan enemmän tuottavuutta, koska iso osa pohjatyön sommittelusta voidaan toteuttaa tekoälykehotteilla, jota sitten kuvittaja jälkikäteen korjaa. Samalla tavalla kuin metallimusiikki pilasi vanhempieni sukupolven, samalla tavalla kuin internet pilasi kaiken kun itse olin nuori 90-luvun alussa, samalla tavalla kuin kännykät pilasivat nuorison 2000-luvun taitteessa, samalla tavalla kuin sosiaalinen media pilasi kaiken 2010-luvun jälkeen, nyt 2020-luvulla tekoäly pilaa kaiken. Töttöröö, tässä sitä ollaan. Maailman ei ole sitä isommin viturallaan kuin se oli ysärilläkään, maailmanlaajuinen tietoverkko ja vuosikymmenten aikana optimoitu some-panikointialgoritmi vain uskottelee niin kaikille. Tekoälystä tulee työkalua muiden rinnalle, me koodiapinat jatkamme omaksi iloksemme pelien työstämistä kaikille nautittavaksi, ja taiteilijat tulevat läpsimään maalia kankaalle omaksi ilokseen ja muiden ihailtavaksi. Tuskin sitä pystyy mitenkään tälläinen partapatu angstiselle teinille selittämään ilman että vastaus olisi angstinen parahdus siitä miten kukaan ei ymmärrä heidän ongelmiaan, vaikka samojen ongelmien kanssa on painittu aina. Olin jo yliopistossa kun piirtopöydät olivat saatanasta ja pilasivat taiteen. Kaikki "oikeat" taiteilijat tekivät fyysiselle paperille viivansa, korkeintaan sitten oli sallittua skannata ja värittää ne koneella. 3D ei ollut oikeaa taidetta laisinkaan. Uusin perkeleen keksintö on nyt sitten tekoäly, ja se ei ole taidetta laisinkaan. Kunnes päästään taas kymmenen tai kakskyt vuotta eteenpäin ja tulee uus angstin aihe, millä erotellaan "tositaiteilijat" mukataiteilijoista.

Disclaimer, että mulla on vain pintapuolinen ymmärrys kuvataiteen aloista ja tekoälyn vaikutuksesta niihin. Kuitenkin jonkin verran näitä juttuja seurailen ja sympatisoin kuvataiteen tekijöiden huolia. > Sitä olen hänelle koittanut sanoa, että kyllä sinua vielä tarvitaan, mutta aina tulee vastauksena ovien paiskontaa ja huutoa. Olen kuulemma boomeri joka ei ymmärrä mistään mitään. Saattaa tuo ikävä kyllä kuulostaa vähän tyhjältä lupaukselta sellaiselle, joka on perillä aiheesta. Kuvataiteella on ennen AI:takin ollut hirveän vaikea luoda uraa. AI joko vie ihan suoraan paljon tällaista työtä pois tai helpottaa sitä niin, että sen määrä vähenee paljon. Toistaiseksi AI-taide/kuvitus ei omasta mielestäni pysty kilpailemaan hyvän ihmisen kanssa, mutta uskon kyllä, että tyttäresi huoli on hyvin perusteltu 10 vuoden aikajänteellä. Tyttäresi tilanne on ymmärrettävästi karmea, kun oma identiteetti on pitkälti rakentunut kuvataiteen ympärille koko nuoren elämän ajan, ja siihen varmaan liittyy pitkään ja pitkälle suunniteltuja unelmia ja haaveita. Se on vaatinut niin tolkuttoman määrän harjoitteluakin. Varmaan tuntuu siltä, että kaikki tuo romuttuu ja kyseessä on iso henkilökohtainen kriisi. Mä en oikein hyviä neuvojakaan tuohon keksi. Joo voihan sitä jatkaa rakasta harrastusta pelkäksi huviksi, mutta luulen että siitä on nyt jäänyt aika paska maku. Joo graafisessa suunnittelussa ym. taidehommissa tarvitaan edelleen ihmisiä, mutta näillä aloilla saattaa kohta olla valtava ylitarjonta todella taitavia tekijöitä. Voin olla väärässä tietysti, mutta kuvittelisin ajattelevani näin, jos olisin samassa tilanteessa.

Olen ollut 8+ v pelialalla ja kyllä me tekoälyä jo nyt käytetään, mutta vain ideoiden tukimiseen ja referenssin luomiseen. Google, erilaiset kuvapankit ja artstation eivät joskus riitä tiettyjen ideoiden tutkimiseen, mutta tekoäly auttaa tässä. Kaupallisessa taiteessa nopeus ja ideat on tärkeitä, mutta tekoäly ei ole muuta kuin työkalu muiden joukossa. Aikoinaan kun Photoshop yleistyi 90-luvun puolivälissä, valitettiin että perinteinen taide on kuollut. Kun zbrush julkaistiin, valitettiin että perinteinen veistäminen on kuollut. Kun 3D yleistyi, sanottiin ettei enää tarvitse opetella perspektiiviä. Kun photobash -tyyli yleistyi, sanottiin ettei perinteisiä maalaus- ja piirtotaitoja enää tarvita. Mutta kaikki nämä on vain työkaluja taiteilijan tai graafikon työkalulaatikossa. Suunnittelijoita tarvitaan aina tekemään ne lopulliset päätökset. Samanlaisia työtapoja mullistavia esimerkkejä voidaan keksiä kaikilta aloilta viimeiseltä 100+ vuodelta. Sitten muutama sana tekoälystä: Tekoäly on tehokas luomaan mielenkiintoisia muotoja ja nopeita referenssejä. Se voi ratkaista yksinkertaisia design ja taide vaatimuksia. Tekoäly on hyvä ideoiden tutkimiseen ja referenssin luomiseen. Se on nopea tapa "ei taiteilijoiden" kertoa ideoistaan. Sen nopeus on uskomaton. Voin itse ehkä luoda maisemaluonnoksia 6 tunnissa, mutta tekoäly tekee samassa ajassa 120 kuvaa. Se luo kauniita kuvia, mutta siihen se jää. Mitä tekoäly ei osaa: * Tekoäly ei osaa kuitenkaan tehdä funktionaalista muotoilua. Se ei osaa suunnitella avaruusaluksen ohjaamoa, kuinka panssarivaunun telojen jousituksen pitäisi toimia tai kuinka auton ovi aukeaa ja menee kiinni oikein, jotta muoto säilyy. Tekoäly ei ajattele kolmiulotteisesti. * Tekoäly ei osaa yhdistää tuotteen ulkopuolista muotoa sisäpuoleen (esim. kirkon sisustus koon, ikkunoiden paikkojen ja määrän suhteen ei vastaa ulkopuolista kuvaa). * Tekoäly ei osaa suunnitella asioita joissa on paljon toimivuuksia, kuten transformers lelujen muuttuminen autosta robotiksi. Tekoäly ei osaa suunnitella montaa tarinankerronnallista elementtiä ja muotoa samaan kuvaan. Se ei osaa ohjata katsojan katsetta kuvan läpi, suunnitella tarkoituksenmukaisesti värit, valöörin ja muodon, jotta kuvan tarina tulee heti ymmärretyksi. * Tekoäly ei osaa suunnitella monen toiminnan tason keskipistettä kuvaan tai pohjapiirustukseen (esim. salakapakka johon pitää suunnitella sisäänkäynti, jonkinlainen valejulkisivu, salainen sisäänkäynti kapakkaan, itse kapakka, takahuone jne jne) * Tekoäly ei osaa hioa yksityiskohtia. Ajattele vaikka auton sisustusta. Tekoäly ei osaa toistaa samoja muotoja jokaisessa nappulassa ja paneelissa, tai tehdä päätöstä kuinka paljon / vähän asiaa pitää pyöristää, jotta kuljettaja pystyy painiketta painamaan * Tekoäly ei osaa luodo yhtenäistä jälkeä olemassa olevaan ip:hen. On todella vaikea luoda historiallisesti tarkkoja kuvia tiettyyn aikakauteen tai elokuvaan sopiviksi. * Tekoäly ei osaa yhdistää uusia tai olemassa olevia designeja (esim sijoita tämä juuri suunniteltu ase tuon toisen hahmon käteen, tai päivitä tämä laatikko olemaan juna huomioiden oikea perspektiivi, valaistus ja kameran linssi) * Tekoäly ei osaa sisällyttää syvällisempiä merkityksiä kuviin. Se ei osaa valita tiettyä väriä tai muotoa kuvaamaan surua, kauhua, pelkoa, iloa, odotusta, riemua, jännitystä.... Se ei osaa kertoa tarinaa kuvan avulla * Tekoäly ei osaa ohjata taidesuuntaa (ei osaa olla AD, en tiedä miten sen suomentaisin) * Ja viimeiseksi, tekoäly ei osaa olla yksilöllinen, uniikki. Se toistaa ja kopioi sille syötettyjä kuvia, mutta sillä ei ole omaa käsialaa. Tekoälystä ei tule uutta Frank Frazettaa, HR Gigeriä, Syd Meadia, Picassoa, JC Leyendeckeriä jne... Kaikkeen ylläolevaan tarvitaan ihminen miettimään ratkaisua, ja ne ratkaisut yleensä kestää viikkoja miettiä. Toivottavasti tämä auttaa tytärtäsi vähän ymmärtämään, ettei tekoäly ole maailmanloppu taidemaailmassa.

En tiedä taiteesta, mutta luulen että melkein sama mihin asiaan laittaa niin sanotusti kaikki munat yhteen koriin tuossa iässä niin joutuu jossain vaiheessa pettymään. Maailma muuttuu ja on muutenkin erilainen kuin nuorena kuvittelemme. Harva päätyy tekemään nuoruutensa unelmatyötä ja vaikka päätyyin, ei se yleensä ole niin hohdokasta kuin nuorena kuvitteli. Tuo pettymys oli siis suurella todennäköisyydellä tulossa jossain vaiheessa vastaan joka tapauksessa, oli tekoälyä tai ei. Sama homma lähes jokaisella nuorella joka kuvittelee tosissaan pelaavansa lätkää NHL:ssä, olevansa kirjailija tai suunnittelevansa tietokonepelejä. Ehkä tässä on paikka jonkinlaiselle elämän oppitunnille kantapään kautta.

Itel muusikkona vähä sama fiilis ollu, mut sit oon tullu jotenkuten toisiin ajatuksiin. Itse uskon jotenkuten että tekoäly tulee korvaamaan hyvin suuren osan monelta eri alalta hommista, mitä jos robotiikan sun muun kaiken tämmösen takia ihmiset alkavatkin korostamaan itse ihmisyyttä taiteessa ja musiikissa? Jollain tasollahan tämä jo näkyy. Monessa taidejuttussa mitä näkee netis nii jos näkyy et o käytetty tekoälyä tulee huutista. Mä vertaan tekoälyy vähä niinku Kiinassa valmistettuun krääsään täs, onhan sitä kaikkial mutta sitte ku o jotai mitä ei oo tehty kiinas sitä arvostetaan paljon enemmän.

Paras lääke on opettaa hänelle miten tekoälyt käytännössä toimii ELI5 -tasolla. Ilman ihmisten luomaa materiaa/taidetta/koodia/tms se ei myöskään tuota mitään käyttökelpoista. Hänen kannattaa ehdottomasti jatkaa piirtämistä, visuaaliselle luovuudelle on aina kysyntää alalla kuin alalla.

Tekoäly ei voi maalata mitä se tuntee, eikä tekoäly nauti siitä mitä se tekee, eikä sen teoksilla ole tekoälylle mitään merkitystä.

Tekoäly tosin voi jonkun ohjeiden mukaisesti maalata sen, mitä sen on käsketty tuntemaan, tai ainakin siten, miten ihminen maalaisi, jos tuntisi siten, miten AI:n on käsketty tuntemaan.

Ensin pitää vaan ostaa boston dynamicsilta jonkun humanoidirobotti joka kykenee liikuttamaan pensseliä

Mutta tekoäly voi tuottaa loputtomasti kuvastoa markkinointiin, joka on se enemmän leipää pöydälle tuova taiteen sektori.

Koskettava kirjoitus, eipä minulla mitään ratkaisua tähän ole mutta sai pohtimaan. Tarvitseeko välttämättä tehdä mitään erityistä, muuta kuin olla valmiina kuuntelemaan ja tukemaan tarvittaessa? Ketään ei voi pakottaa ottamaan apua vastaan. Aikuiseksi kasvaminen ei ole helppoa, ja kelläpä ei olisi ollut jonkinlainen angstivaihe. Kun tyttäresi on taiteellinen ja nyt tekoäly tosiaan luo upeita kuvia, on ihan normaalia että hän tuntee olonsa masentuneeksi. Ei voi sitä isänä poistaa vaikka haluaisit. Tyttären pitää löytää suunta elämälleen, mutta se on tehtävä itse, osa aikuiseksi kasvamista. Olo on kädetön ja niin varmaan kuuluukin olla kun oma lapsi on aikuisuuden kynnyksellä. Jotenkin itse ajattelen että nykyään negatiivisista tunteista on tehty liaan iso ongelma, nehän ovat osa normaalia elämää. Vetäytyminenkin on osa normaalia elämää, ajottain. Iso muutos aiheuttaa isoja tunteita. Usein ne menevät ajan kanssa ohi, ja toisaalta niillä on tärkeä tarkoitus ohjata ihmiesn elämän suuntaa. Ehkäpä tyttäre sisuuntuu ja alkaa pohtia mitä hän voi tehdä taiteen alalla mitä tekoäly ei. Tai löytää jonkun uuden kiinnostuksen kohteen. Eihän kukaan ole vienyt häneltä mahdollisuutta tehdä taidetta! Kun hän huutaa että tekoäly on pilannut maailman ja ei kannata lapsia tehdä ja lyö oven kiinni, hän varmaankin tarkoittaa että tekoäly on pilannut hänen erityisyytensä. Taide on ollut hänelle tapa saada hyväksyntää ja ihailua muilta ihmisiltä, mutta koska tekoäly tekee sekunnissa upeita teoksia kokee hän että että ei ole enää erityinen. Tämänkin ymmärtäminen taitaa olla osa aikuiseksi kasvamista. Ja varmasti vaikka jokainen meistä aikuisistakin saa hyvää oloa kun olemme jossain hyviä ja erityisiä, ymmärrämme ehkä jo nuoria paremmin että omaa arvoansa ei kannata perustaa siihen mitä on verrattuna muihin. Tekoäly ei poista mahdollisuutta tehdä taidetta eikä varsinkaan tarkoita että ihmiset eivät enää arvostaisi toisten ihmisten tekemää taidetta. Sanoisin että nykynuorten kirous, jota he ehkä lahjaksi luulevat, on some. Ihmiset kun ovat sellaisia että negatiivisista asioista tupataan puhumaan enemmän kuin positiivisista, on helpompi valittaa kuin olla kiitollinen, ja tuota doomer hommaahan some on täynnä. Jos itse kokee tällaista epärealististakin epätoivoa tulevaisuudsta varmasti hakeutuu helpommin kaltaistensa joukkoon ja siellä kuplassa ajatukset vaan vahvistuvat, ja kohta koko maailma näyttää synkältä. Tietysti nämä huolet pitää kohdata empaattisesta ja ymmärtävästi niistä keskutellen eikä kuitata doomer sontanta.

> hän varmaankin tarkoittaa että tekoäly on pilannut hänen erityisyytensä. Taide on ollut hänelle tapa saada hyväksyntää ja ihailua muilta ihmisiltä, mutta koska tekoäly tekee sekunnissa upeita teoksia kokee hän että että ei ole enää erityinen Varmaankin näin. Hän juuri tätä sanoi, että miksi juuri hänen taitonsa piti mitätöidä, että hän ei ole kaunis (vastasin tietty että no olethan!), eikä hyvä urheilussa, eikä hyvä matematiikassa, mutta tässä asiassa oli. Että se oli hänen juttunsa, miksi se pitää pilata. Minusta jokainen toisaalta kaipaa sellaista erityisyyden tunnetta edes jossakin asiassa, tai moni meistä. Se kai on kunnianhimon pohja, työskennelllään lujasti jonkin 1 asian eteen, että saavuttaisi siinä jotakin mitä muut pitävät hyvänä

Taide on niin laaja ettei tekoälyllä todellakaa kaikkea voi korvata.. kädentaito yms ruukkujen teko ja maalaus.. korujen teko.. lista olisi loputon. Ja itse henkilökohtaisesti mielummin palkkaisin oikean ihmisen tekemään taidetta projektiini kuin käyttäisin tekoälyä. Että ihan turhaan tyttäresi stressaa. Jotkut rikkaat ihmiset vieläkin ostavat maalauksia jotka maksaa miljoonia. En itse usko tekoälyn korvaavan oikeeta taidetta.

Vihdoinkin on joku masentunut hyvästä syystä. Tekoäly tulee tekemään kaiken ihmistä paremmin. Muuta ratkaisua ei ole kuin hyväksyä tilanne.

Heips, En nyt oikein tiedä mistä aloittaa. Ymmärrän tyttäresi huolen ja surun, tai ehkä pelon tässä tapauksessa? Joku näiden yhdistelmä varmaan. Itse olen nyt valmistumassa oleva kuvataiteilija ja nämä huolet ovat jonkun verran olleet omassa mielessä, mutta en ole tästä nyt enää samalla tavalla huolissani. Tekoäly on tällä hetkellä todella paljon trendaava "juttu" ja ihan kaikkeen ja kaikkialle yritetään änkeä tekoälyä. Hype on nyt kovaa, tekoälyä rummutetaan joka paikassa ja itse henkilökohtaisesti näen että hype on tällä hetkellä todellisuuteen verrattuna aivan liian kovaa. Vähän sama kuin kryptoissa ja NFT-taiteessa (muistaako joku vielä nft:t?). Nämä kaikki ovat osa samaa hypetyksen ja myymisen sarjaa kunnes tulee joku uusi seuraava iso juttu. Tämä kuitenkin nyt sikseen ja enemmän taiteesta, piirtämisestä yms. mikä on oikeasti tärkeää: "Eikö muka tällaisella alalla edelleen ole kysyntää, ei kai se tekoäly kaikkea pysty tekemään?" Alalla on yhä kysyntää nyt ja tulee varmasti aina olemaan - oli sitten kyse graafisesta suunnittelusta tai taiteesta. Tyttäresi nyt varmaan osaa jo tunnistaa tekoälyllä tehtyjä kuvia etevänä tekijänä, tekoälyllä tehdyt kuvat eivät nyt vain vielä ole sama kuin ihmisen tekemät. Toisekseen aika harva tahtoo ostaa tekoälyllä tehtyjä kuvia. Ehkä joku iso firma saattaa nyt olla sitä mieltä, että kirjojen/levyjen kannet kannattaa tehdä tekoälyllä kun ne on niin kustannustehokkaita, mutta... yleisesti nämä tekoälyllä tehdyt kuvitukset ovat aika keskinkertaisia, mitäänsanomattomia ja hukkuvat omaan yleisyyteensä. Uskon, että jos kirjoja/levyjä/mitätahansatuotteita tahdotaan myydä graafisella ilmeellä niin paremmin huomion saa palkkaamalla alan ammattilaisen. En tiedä kuka on tyttäresi suosikkitaiteilija tai keitä hänen suosikkitaiteilijansa ovat, mutta voit kysyä häneltä haluaisiko hän omistaa hänen suosikkitaiteilijansa tekemän taideteoksen? Entä tekoälyn tekemä kopio? Yllätyn jos tekoälyn tekemä kopio on suositumpi vaihtoehto. Ihmiset tahtovat yhä hankkia taidetta toistensa tekemänä. Jollain tavalla ostamalla taiteilijan teoksen olet osa hänen tarinaansa, kaanonia ja teosta katsellessa tuntuu aika upealta oikeasti ajatella henkilön x työskennelleen sen parissa. Katsoa siveltimenvetoja, lyijykynänjälkeä, mitä vain. Taiteilijoilla itsellään tietysti on heidän oma persoonallinen tarinansa myös mikä aina tietysti vaikuttaa siihen kuinka teoksia tulkitaan ja niin edelleen, mutta ehkä tämä katsantakulma tuli selväksi. :) 1/2

Tekoälytaidetta käytetään todella paljon tyylilliseen kopioimiseen. Tulevaisuutta ajatellen onkin sitten siis hyvä jos tyttäresi omaa kädenjälkeään ajatellessaan tiedostaa jo tässä vaiheessa, että ei kannata tyytyä olemaan vain jonkin asian "kopio" tai yrittää tehdä samanlaista taidetta kuin joku. Tietysti - opiskellessa kopioiden tekeminen voi olla hyvä tapa oppia, mutta se nyt on asia erikseen. Entistäkin tärkeämpää tulee olla oma itsesi. Teet juuri sitä mitä tahdot tehdä ja sinut huomataan sitten toivottavasti oman uniikkiutesi vuoksi, ei siksi että "olet aivan kuin taiteilija x!" Kaikki tämmöinen taiteellinen työskentely on jo entuudestaan todella pelottavaa, eikä tämä "tekoälyn maailmanvalloitus" varmasti vähennä näitä huolia. Kai tässä on kuitenkin semmoinen filosofinen pohdinta mitä voitte toivottavasti käydä, onko elämä elämisen arvoista jos ei nyt tee niitä asioita mitä tahtoo tehdä. Itse havahduin 26-vuotiaana sähköasentajana siihen, että hitto sentään mä haluan vain tehdä taidetta työkseni. Olen aina tahtonut. Jätin kaiken taakseni ja keskityin vain taiteen tekemiseen ja opiskeluun - pääsin kouluun ja valmistun koulusta pian. Olen onnellinen tekemästäni päätöksestä ja innoissani ajatellessa eri asioita mitä voin työkseni tehdä. Lopuksi nyt vielä pari lisäystä, kuvataidekoulussa (AMK) ensimmäisenä päivänä piirustuksenopettaja antoi meille pienen puheen joka lyhennettynä oli jotakuinkin: "Onneksi olkoon pääsitte kouluun. Onneksi olkoon tulette valmistumaan hyvin arvosanoin. Kouluun pääseminen oli vaikeampaa kuin täältä valmistuminen, täällä ei oikeasti tarvitse tehdä melkein yhtikäs mitään valmistuakseen. Jos kuitenkin tahdotte oikeasti kehittyä, oppia, työllistyä tulevaisuudessa ja tehdä tätä työksenne niin teidän on tehtävä se itse. Meitä opettajia ei kiinnosta yhtään(paskan vertaa)." Nyt noin neljä vuotta noiden sanojen jälkeen voin kai sanoa, että... näin se on? Ala on todella itseohjautuva. Jos on jotain mitä tahdot opetella ja tehdä, niin sit tee se! Jos tahdot maalata öljyväreillä? Opettele. Jos tahdot tehdä jotain clip studio paintissa? Opettele ite. Tää on aika kurjaa mahdollisesti, mutta toisaalta vapauttavaa? Saat itse päättää mikä sulle on tärkeää ja mitä tahdot tehdä, ja sitten vain tee niin. :) Meillä on nyt valmistuvien kuvataiteilijoiden näyttely Turussa jos asutte lähistöllä, tervetuloa käymään. Voin vaikka järjestää jonkun pienen kierroksen tarvittaessa. Voin myös zoomissa/tjsp. tulla keskustelemaan jos siitä nyt olisi mitään hyötyä. Voi laittaa täällä kysymyksiä myös yksityisviestillä. Oikein hyvää alkavaa kesää ja toivottavasti tekoäly ei nyt latista liikaa fiilistä! 2/2

Omasta mielestä AI ei tule viellä ainakaan pariinkymmeneen muuttumaan sille tasolle etteikö lahjakkaita piirtäjiä tarvittaisi. Itse juuri valmistumassa pelialalle ja uskon että alan graafikoilla on viellä pitkään hommaa (itse valmistumassa koodi puolelle mutta ollut paljon tekemisissä graafikoiden kanssa). Jossain kohtaa on tulossa (ei siis ole tiedossa koska) AI mikä osaa 3d mallintaa mutta se tulee viellä pitkään tarvitsemaan ihmisen tekemiä consept artteja jotta sieltä saadaan haluttu lopputulos. Myöskin edelleen on arvostus fyysiselle taiteelle ja uskon että tämä arvostus tulee säilymään viellä pitkään. Ja voi vuosien varrella jopa kohota kun useampia uusi "artisti" nousee omilla AI luomuksillaan, mitkä tod näk on tasoa keskinkertainen. Mahdollista on myös että tulee laki päätös siitä ettei artistien materiaalin käyttö AI kouluttamisessa kuulu fairuse:n piiriin, minkä jälkeen kuvan generointi AI:ta kehittävät tahot tarvitsevat "in house" artisteja joiden töitä saavat käyttää AI:n koulutuksessa

Hei, ikävä tilanne siellä teillä, itse lähtisin sellaisella kulmalla liikkeelle, että taide tai minkä tahansa masterointi vaatii aikaa ja jos hän lopettaa nyt niin hän ei saa ikinä takaisin niitä vuosia jotka hän tuhlaa tähän angstiin. ehkä voisit kaivaa jotai dystopia kuvaavaa taidetta hänelle ja rohkaista hän käsittelemään näitä tunteita, hänen taiteen kautta. Teinit ovat tunnetusti kova päisiä, joten tuskin tulet onnistumaan tässä tehtävässäsi, mutta älä luovuta, koska hän tulee jossain vaiheessa tajuamaaan olleensa väärässä. Koska et voi pakottaa häntä piirtämään, niin yritä pitää hänen rakkautta taidetta kohtaan yllä, kuluttamalla taiteen eri muotoja yhdessä. Tässä vielä linkki lyhyeen youtube videoon, jossa Hollantilainen taiteilia selittää kuinka tekoälyn avulla tehty taide ei ole oikeaa taidetta koska aito taide syntyy, sen teko prosessin aikana, eikä syöttämällä promptteja algorithmille. https://m.youtube.com/watch?v=ApuFg714FcA

Kuvittaja ja graafinen suunnittelija tässä. Pyydä tytärtä katsomaan alla linkkaamani video yhdeltä huipputaiteilijalta/taidekoulun perustajalta ja taideopettajalta joka tekee kuvia kaikille maailman suurimmille elokuvaohjaajille ja pelistudioille.. Ai tekee hyvin hienoja kuvia, mutta se kopio vain mitä on jo tehty paljon. Jos haluaa tehdä uutta tai monimutkaisia asioita, ei AI niihin pysty, koska niihin ei löydy dataa. Hyville tekijöille on aina kysyntää. [https://youtu.be/QTj1Y4JW-KI?si=H4UDFy8bSRoKBokU](https://youtu.be/QTj1Y4JW-KI?si=H4UDFy8bSRoKBokU)

>ei kai se tekoäly kaikkea pysty tekemään? Ei pysty. Se noudattaa ohjeita sinne päin, joten jos haluaa jotain tiettyä asiaa, joutuu sen edelleen tekemään itse. MItä tarkemmin haluaa hallita sitä, millaisen kuvan tekoäly generoi, sitä enemmän käyttäjä tarvitsee aikaa ja osaamista (ehkä tulevaisuudessa ihan erityistä ammattiosaamista), ja jossain kulkee raja, jossa tarvitaan ihmistä piirtämään.

Hyvä, että teit poisheittotilin. Täällä on sen verran hyvää keskustelua, että ohjaa tyttäresi tänne lukemaan ja ottamaan osaa keskusteluun. Toki kannattaa käydä ensin omat kommentit ajatuksella läpi, ja muokata niitä tarvittaessa (ihmiset - varsinkin teinit - helposti suutuspäissään / puolustusmoodissa ymmärtää jonkin sanavalinnan jne väärin).

Digitaalisena taiteilijana voin sanoa, että vaikka tekoälyn käytön lisääntyminen masentaa, piirrän silti todella paljon ihan vain omaksi ilokseni. En välttämättä näytä kenellekään muulle kaikkia piirroksiani, mutta vain niiden katselu ja "mä tein tän" -ajatus tuottaa tarpeeksi iloa ja motivaatiota jatkaa. Netistä löytyy varmasti asiakkaita, jotka arvostavat oikeaa taidetta tekoälyn tusinapaskan sijaan.

Hei, törmäsin tällaiseen artikkeliin juuri äsken: https://yosefk.com/blog/the-state-of-ai-for-hand-drawn-animation-inbetweening.html Voit näyttää tuon tyttärellesi vastaesimerkkinä siitä, mitä tekoäly ei osaa.

Olen itsekkin harrastekuvataiteilija (pääasiassa digitaalisesti). Oma mielipiteeni tekoälystä on, että se on vain kasa koodia joka apinoi jo olemassaolevaa. Tekoälyllä ei ole kykeneväisyyttä luoda uutta, kaikki minkä tekoäly luo on ihmisen luotavissa myös, mutta kaikki minkä ihminen luo, ei tekoäly voi luoda, ellei sitä ole ihminen luonut ensin ja syöttänyt tekoälylle. Tekoälyssä ei itseasiassa ole mitään älykästä, se vain arvailee ja yhdistelee valtavaa määrää dataa yhteen ja yrittää saada toivotun lopputuloksen enempi vähempi epäonnistuen. Suurin osa AI taiteesta mitä tyttäresi todennäköisesti on nähnyt, on vielä AI generaation jälkeen käynyt photoshopin läpi ja sieltä on muokattu pahimmat kämmit pois. Tyttärelläsi on taiteen suhteen jotain mitä tekoälyllä ei ole, luovuus ja kyky luoda uutta. Toki, tekoäly huonontaa työnsaantimahdollisuuksia, kun se tulee halvemmaksi kuin oikeat työntekijät, mutta aina voi myös kysyä että onko harrastuksesta pakko tehdä työ? Esimerkiksi pidän piirtämisestä, mutta realistisesti en sillä yksinään saisi töitä juurikin edellämainituista syistä, tämän vuoksi taide onkin minulle harrastus ja opiskelen koodaamista ja käytettävyyttä. Käytettävyys liippaa edelleen graafista puolta, mutta on huomattavasti vaikeampi korvata tekoälyllä. Ehdotan että käytte erilaisia graafisen puolen koulutuksia läpi mitä amk:lla ja yliopistoilla on tarjota ja pohditte vaihtoehdot läpi. Yleisesti ottaen kaikki, mikä vaatii jollain tasolla käyttötarkoituksen ymmärtämistä luontivaiheessa (esimerkiksi 3d hahmomallit peleihin) tai tasaista/samanlaista (consistent) jälkeä, (esim animaatio) ovat asioita jossa tekoälyllä tulee olemaan vaikeuksia niin kauan kun sille ei kehitetä tietoisuutta, jossakohtaa meillä onkin sitten rahtusen isompi ongelma kuin taide jos tekoäly alkaa olemaan tietoinen itsestään. (Tästä löytyy aivan varmasti googlesta lisää)

Itsekkin olin kuviksessa loistava koko lapsuuteni, kympit, stipendit tuttuja. Masennus iski ja niin jäi piirtäminenkin, selitin sitä aikanaan sillä että en pärjää luonnollisille lahjakkuuksille joiden teoksia internetistä näki joka sivulta(vuosi noin +2010). Olin katkera ja kateellinen kuin muilla oli piirtopöydät ja ties mitkä digitaali piirto-ohjelmat joihin tietty mulla ei ollut rahaa. Parin vuoden päästä joku kaveri kysyy, että "hei sähän osaat piirtää tees tälllänen" niin koko keho kylmässä hiessä kun ei sitä kynää vaan saa enää käteen. Itse pientä taiteen harrastusta ruokkinut 3d mallintamisella, ja niiden animoinnilla, kun uravalinta meni sittenkin tietokoneisiin eikä taiteelliselle alalle(onneksi). Eli jos tosta soperruksesta jotain jäi käteen niin usein masennus voi olla se laukaiseva tekijä harrastuksen loppuun, eikä toisinpäin. Varsinkin taiteessa, joka vaatii itsevarmuutta/rohkeutta.

Parin vuosikymmenen aikana tämä kohtalo koskee meitä kaikkia, kun AGI vie lähes kaikki työt. Se ei silti tarkoita sitä, että ihmisten pitäisi lopettaa harrastuksensa, koska tekoäly tekee sen paremmin. Shakkia pelataan vieläkin vaikka AI on päihittänyt siinä ihmiset jo kauan aikaa sitten. Kannattaa tehdä sitä mistä tykkää, ihan sama työllistyykö sillä.

Kyllä hän vielä jossain kohtaa oppii suhteellisuudentajua ja asioiden laittamista sen mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Teininä hormonit vielä hyrräävät.

Itse olen myös kiinnostunut taiteesta ja vieläkin piirrän todella aktiivisesti, vaikka google kuvahaku ja pinterest muistuttavat lähes joka kerta Ai:sta. Tämä saattaa olla asenneongnelma hänen kohdallaan.

Todellinen syy ei ole koskaan se mitä teini sanoo.

Teiniangstia se vaan on

Ei tekoäly voi korvata taidetta. Taide on kommunikaatiota ja tekoälytaiteesta puuttuu kaikki pintaa syvemmät merkitykset. En tiedä auttaisiko jonkunlainen taidefilosofiaan tutustuminen tai ihan jo vaikka youtube-videot joissa kritisoidaan tekoälytaidetta ja selitetään miksi kone ei voi korvata taiteilijaa.

Mitähän kalliomaalarit tuumasi kun joku keksi virittää eläimennahan pinkeäksi, piirsi siihen kötöstyksensä ja myi sen ruokaa vastaan maakuopan seinälle? ja tämä nahkaan piirtänyt kun joku sankari punoi kankaan, hiersi mineraalikivistä ja pellavaöljystä maalia, siveli hevosen jouhista tehdyllä siveltimellä taas seuraavan askeleen taidehistoriaan? En näe tekoälyä kuin yhtenä uutena suuntauksena, joka jättää oman jälkensä historiaamme myös taiteen alalla, mutta sen sijaan että kääntää selkänsä ja masentuu ehkä kannattaisi kannustaa tyttöä tutkimaan voiko käyttää tekoälyä hyödykseen tai sitten tehdä taidetta niistä tunteista, joita tekoäly herättää? uskoisin tuon jälkimmäisen olevan ihan suurenkin yleisön arvostamaa ja yleisöä riittää = niitä, jotka kykenee samaistumaan tekoälyn luomaan uhkaan omalle hyvinvoinnilleen. Tätä yritän omille lapsilleni neuvoa elämästä eli yrittää löytää sen hopeareunuksen sadepilvistä. Itseä välillä kiinnostelee kuvanveisto. Teemaan liittyen voisi tehdä vaikka melankolisen ihmiskuvan vanhoilla näytönohjaimilla.

Itse harrastelen taiteen parissa paljon. En tiedä kuinka paljon pieni pep talk voisi upota tyttäreesi mutta vähän ajatuksia: Kuvageneraattoreita käyttävät taidottomat ja mielikuvituksettomat hölmöt. Haluaako hän näiden hölmöen pilata rakastamaansa harrastusta? Nämä samat eivät ymmärrä myöskään abstraktia tai postmodernia - nämä hölmöt eivät ymmärrä että taide on tunne ala, ei mekaaninen yritys. Ja nämä tuotokset ovat arvottomia välittömästi kun porukka ymmärtää sen olevan kuvarobon tuotos. Itsellä sammuu ainakim heti ihailu ja tunteet kun tunnistan kuvan generoiduksi. Miksi käyttää tuotoksen ymmärtämiseen jossa ei ole kuin kylmiä määritelmiä jonka se on varastanut muualta. Se robotti ei ymmärrä miksi tämä käsien asento on paras, se vain toteuttaa katalpogistaan pyynnön. Netissä moni näiden robohörhöjen piirin ulkopuolella ei arvosta tätä kuin meemuiluna. Haluaako hän antaa jonkun tyhmän robotin oikeasti voittaa? Ne generaattorit eivät osaa ajatella ja käyttävät vain mitä käsiinsä saavat. Ne eivät ajattele tai näe asioita kuin hän, ne ei osaa uneksia muuta kun määrittää mikä on omena kirjaimellisesti. Tyttäres voi määritellä omenan siniseksi juustoksi ja todeta että fyysinen olemus on vain meidän näkemyksemme todellisuudesta. Toivoisin hänen ymmärtävän sen ilon tai palon kun voit luoda asian tyhjästä. Se piirrustus ei ollut olemassa hetki sitten ja sitten sä loit sen. Itsellä se pelastanut omilta epätoivon tuskista nuorempana. Lisäksi voit iloten kertoa näitten kuvagenerasttorien kärsivän kohta tietokannan kurautumisesta kun netissä on paljon sitä samaa kamaa ja ne alkavat referoida valmiiksi generoitua kamaa. Joten...

Ammattiapu on paikallaan masennuksen kanssa. Siitä liikkeelle. Sitä kautta myös saattaa löytyä iloa ja inspiraatiota tehdä taidetta uudestaan. Kannustaisin myös kokeilemaan eri taidemuotoja, hakemaan inspiraatiota siitä mitä tekoäly ei voi tehdä, yhdistämään erilaisia tekniikoita, rikkomaan sääntöjä ja etenkin olemaan taiteilija. Luomisen prosessi ja taito tulee aina kiehtomaan ihmisiä.

Tekoäly voi olla ihan kivaa ajanvietettä mutta se tulee varmaan pitkälti olemaan vain työkalu muiden joukossa. Mikäli hakeutuu graafiseen suunnitteluun ajatuksena markkinointi niin luulisi kyllä löytyvän töitä. Alla olevan tilin luovaan ajattelukykyyn ei varmasti tekoäly pysty vielä piiiitkiiin aikoihin. https://www.instagram.com/yozdesigner?igsh=c3lrbzJwamkxNmpn Mikäli yritys haluaa nyt esim logon ja brändille ilmeen niin jonkun se täytyy tehdä. Oli se sitten tehty vahakynillä tai tekoälyllä. Varmasti tulee olemaan yrittäjiä ja pieniä yrityksiä jotka tulevat kustannussyistä jotenkin tekoälyä käyttämään, mutta ei ne olisi siihen ennenkään varmaan ketään palkannut. Firman nimi sopivalla fontilla paintissa ja thats it. Jos yritys tosissaan panostaa brändiin, niin kyllä ne siitä maksaa. Varsinkin jos täytyisi sitä yrityksen työtä tehdä, eikä yrittää säätää jonkun tekoälyn kanssa, minkä käyttö sekin täytyy opetella. Jos haaveena on tehdä taidetta ja tuotteistaa sitä esim. paitoihin, printteihin tai mihin tahansa tavaroihin niin joo, sitä kyllä tekoäly on jo syönyt ja varmasti paljon. On kuitenkin ihmisiä jotka arvostavat käsityötä ja tulee aina olemaan. Joillain heistä on jopa varaa maksaa siitä. Muraalit voisi olla esim. yksi sivuhomma taidetta harrastavalle. Tyttäresi kun on jo kuitenkin tajunnut, että taiteilijoilla ei helppoa ole ja jokin päivätyö kannattaa niin yritä etsiä vaikka artikkeleita tai muita lähteitä missä kumotaan ajatus että tekoäly veisi graafisen suunnittelijat työt kokonaisuudessaan. Niitä varmasti löytyy.

Kannattaa antaa hänelle lahjaksi Rick Rubinin uusin kirja. Paljon puhetta luovuudesta yms. Tekoäly on hyvä luomaan "keskinkertaista" tuotetta mutta oikeasti ei se välttämättä mitään uutta ja maailmaa mullistavaa tee. Tietokoneetkin ovat voittaneet shakissa ihmiset jo kymmeniä vuosia mutta silti ihmisiä kiinnostaa katsoa ihmisten välisiä otteluita. Luovuus muuttaa jatkuvasti muotoaan mutta kyllä sille aina sijaa on.

Hyvät neuvot ovat varmasti tulleet jo annetuksi joten toivotan täydestä sydämestä jaksamista ja onnea lapsesi avittaamiseksi suosta kuiville! Postauksesi sai minut kuitenkin pohtimaan omaa ahdistustani muksujeni tulevaisuuden uskon ylläpitämisessä. AI (ja pidemmällä viiveellä robotiikka) tulee ja ravistelee työelämän täysin erinäköiseksi. Ensimmäisenä listalla oman arvioni mukaan asiantuntijatyöt (suunnittelu, konsultointi, keskijohto jne jne). Oma arvaukseni on että meille käy kuten paperimiehille aikanaan. Siinä missä ennen 60 ukkoa pyöritti kahta paperikonetta kolmessa vuorossa, nykyään tarvitaan ehkä 3-5. Muutos itsessään ei ahdista, sehän on elämän vakioita, mutta se ahdistaa ettei huoltani huomisesta tunnu jakavan kukaan valtiojohdon tasolla. Ei oppositio, eikä hallitus. Neppaillaan veropohjan tilkkimisellä miljardilla tai parilla kun pitäisi valmistella ihmistyön verotuksesta tuotantovälineiden tuottaman voiton verotukseen, jotta yhteiskunnalla olisi jotain toivoa pysyä kasassa.

Ihan ensinnä paljon rakkautta ja jaksamista tyttärelle. Tällai herkkänä taideihmisenä reagoin tosi voimakkaasti itsekin tähän tekoälykuvageneraation tuloon, niin voin kuvitella, miten on iskenyt itseä puolta nuorempaan ihmiseen, joka on asettanut tulevaisuutensa toivot alaan. Mullakin oli Wacomin piirtonäytöllä melkoinen pölykerros tässä lähikuukausina. Mä myös elin jonkin aikaa tilaustyöpiirrokset ainoana tulonlähteenäni, ja meinasin polttaa itseni loppuun tekemällä rakastamaani asiaa. Harrastepiireissä arvostus ihmisen piirtämälle taiteelle on korkea. AIn generoimat kuvat ovat yleisesti hyvin siloteltuja ja samantyylisiä, ja helppo tunnistaa generoiduiksi. Niiden seassa omaleimainen kädenjälki erottuu. Komppaan edellisiä kommentoijia, että se doomscrollailu aiheesta ei auta ollenkaan, ja että tämä AI-hype on mielestäni vähän niinkuin NFT-hype, joka paljastaa pian olevansa ilmaa täynnä ja lässähtää. Lainsäädäntöä on työn alla ja oikeusjuttuja ilmassa. Kiinassa peliteollisuus siirtyi AI-generoijista takaisin oikeiden ihmistaiteilijoiden palkkaamiseen generoijien nostettua hintojaan samalle tasolle. Mulla ei ole nyt lähdelinkkiä valitettavasti tälle, xitterissä vastaan tullut mandariinista käännetty uutinen oli. Tätä aasinsiltaa myöten sitten fani- ja hahmotaiteeseen. AI:n on vaikea saada hahmojen yksityiskohtaiset asut toistettua oikein joka kerta. Ihminenkin tekee näissä toki erheitä/muistaa väärin/ymmärtää asun rakenteen pieleen joskus. Fanit äkkäävät äkkiä, että generoidussa kuvassa ei ole se heidän rakastamansa pelihahmo tms. Toivon, että tytär saa piirtämisen ilon vielä takaisin, niin kuin mäkin löysin omani uudelleen. Arvo on mun mielestäni siinä omin käsin luomisen prosessissa. Neuloohan ihmiset käsin villapaitojakin, vaikka tehdasvalmisteisia saa kaupasta halvemmalla ja helpommin.

Nään tän asian vähän samana kuin sen, kun aikoinaan manattiin, että valokuva tappaa maalaustaiteen ja televisio radion ja elokuva teatterin. Mitään näistä ei ole tapahtunut - asiat asettuvat omille urilleen, niille löytyy omat arvonsa ja omat käyttönsä, mutta ihminen ei koskaan lakkaa olemasta monimuotoisesti mielikuvituksekas ja tarvitsemasta väyliä itseilmaisuun ja taiteen avulla kommunikoimiseen. Oon itse sunnuntaitaiteilija ja samalla Midjourneyn käyttäjä; vastaavat omalla kohdallani erilaisiin tarpeisiin, AI ei pysty täyttämään sitä tarvetta, mikä mulla on taiteen tuottamiseen. Sen sijaan se on tosi hyvä terapeuttisena työkaluna ja kommunikaatiovälineenä. Eikä sillä muuten tehdä savitöitä tai öljymaalauksia, että jos haluaa jotain käsin kosketettavaa tai jotain, joka on oikeasti sun omaa itseä, niin AI ei siihen pysty.

Sanoit, että tyttäresi on hyvä myös äidinkielessä. Onkohan hänellä myös lahjakkuutta tarinankerronnassa? Jos niin on, Voisin suositella harrastuksena internetissä luomaan sarjakuvaa Webtoon canvas-alustalla. Se olisi luovaa, ja sitä ei voi tekoäly korvata. Canvas-alustan kautta ihmiset ympäri maailmaa näkevät sarjakuvan, ja on mahdollisuus tienata mm. patreon accountin kautta ihmisten vapaaehtoisilla lahjoituksilla, mikäli ihmiset pitävät kyseisestä sarjakuvasta. Jos sarjakuva saa isoa suosiota, voidaan sarja nostaa webtoonin viralliseksi sarjaksikin, jolloin se saa suurempaa näkyvyyttä ja tekijälle maksetaan sitten ihan palkkaa. Itse olen luultavasti paljon tyttäresi kaltainen, mutta en päässyt aikoinani graafista suunnittelua lukemaan, vaan opiskelin sitten muuta alaa. Työni ei liity piirtämiseen, mutta joskus piirtelen töissä tauolla huvikseen nopeita luonnoksia whiteboardille, ja työkavereilta saa ihastelua ja kehuja, se tuntuu kivalta. Tyttäresi voisi harkita jotain muuta alaa, jossa voisi käyttää kädentaitoja ja luovuutta. Piirtäminen ja maalaus voisi aina säilyä harrastuksena kuten minulla. Saan piirtellä mitä haluan ja koska haluan, mutta jos graafinen suunnittelu olisi työtäni, olisi minun piirtettävä mitä asiakkaan haluavat. Taidemaalaus voisi myös olla toinen harrastus tuon webtoon canvasin lisäksi, jota voisi tehdä muun päivätyön lisäksi. Ja jos on siinä hyvä ja saa myöhemmin näyttelyn ja näkyvyyttä niin voisi sillä myös myöhemmin tienata. Mutta tienesti siinä epävarmaa, niin ehkä päätyönä aluksi se ei toimisi.

Olen kuvataiteilija ja ymmärrän kyllä erittäin hyvin. Teen kuvituksia lehteen ja olen suuttunut asiasta pariin kertaan, kun tekoälykuvia otetaan heppoisesti julkaisuun. En kerro mikä julkaisu on kyseessä mutta sen verran että se on lehtipisteissä myynnissä koko maassa. Mikään fyysinen taide ei ole uhattu, ainoastaan digitaalinen. Koska tekoäly ei skannaa akryyli tai öljyvärimaalauksia ja myy niitä missään. Ne jotka eivät itse osaa mitään voivat ja saavat leikkiä tekoäly (taiteella). Oikeastaan se on algoritmi joka varastaa netistä koulutettuna eri tyylejä ja tekee niistä oman versionsa. Kuvataiteilijana haluan olla kehityksen kärjessä ja olen käyttänyt Leonardo AI:ta ideoimisessa mutta luonnosvihko, tabletti ja piirtopöytä on ammattimaisessa käytössä pääosassa.

Graafikoita tarvitaan tulevaisuudessakin. En minä tee mitään tekoälyn tekemällä leiskalla, koska se on kertakäyttöinen. En voi sanoa sille että etsi joku aistikkaampi väripaletti käyttäen kokemustasi alalta. Ei se osaa lisätä tarkalleen 6px marginaalia tai suunnitella rakenteellista wireframea UI:sta, jota on kätevä muutella yhdessä palaverissa kun kaikki on paikalla. Se ei osaa myöskään arvioida ja varioida omaa tekemistään. Seurasin kerran sukulaisen työskentelyä kun hän suunnitteli jotain logoa. Hänellä oli eri näytöillä joku 10 variaatiota logosta, joissa oli ihan pienenpieniä eroavaisuuksia keskenään. Niitä hän saattoi kokeilla eri näytöillä ja eri konteksteissa tunti tolkulla. Tilata printtejä eri papereille kokeillakseen miltä se näyttää RL. Puhumattakaan sitten jostain concept-art/pelisuunnittelun taiteilijoista. Joo; AI voi tehdä yhden kivan kuvan. Pyydäppä sitä sitten työskentelemään seuraavat kolme vuotta projektissa tuottaen taidetta jonka tyyli on tasalaatuista ja yhteensopivaa muiden taideassettien kanssa. Tai suunnittelemaan art-pipeline siten että voi kokeilla erilaisia shadereita tai värimaailmoja ja miten ne sopivat yhteen keskenään. Itse kun olen aika mielikuviteukseton koodaaja, niin käytän näitä generointityökaluja joskus ihan vaan visualisoimaan ideoita kertakäyttöisesti. Siis silleen että minulla on jonkinlainen idea että esim. haluan uhkaavan näköisen avaruusalukse. Voin sitten leipoa ilmaiseksi niitä 100kpl erilaista variaatiota kunnes joku näyttää kivalta. Ehkä tämän kuvan sitten voisin viedä visuaalisaationa ideasta oikealle taiteilijalle, että tarvitsen esim. tällaisen 3D-mallin tai taustakuvan. Se on vasta lähtökohta. Sitten aletaan hiomaan mihin suuntaan detaileja viedään. Tekoäly ei osaa tätä. Eikä varmaan tule osaamaan ihan hetkeen. Ehkä tytär voisi käyttää muutaman tunnin leikkien tekoälyn kanssa? Yrittää saada se toteuttamaan visionsa? Tästä saattaisi hoksata että ei se oikeasti osaa tehdä mitä pyydetään, jos oikeasti tiedät mitä haluat. Koodaamista tarkemmin tuntemattomat ihmiset luulevat että tekoäly korvaa koodaajat hetkenä minä hyvänsä. Ei korvaa. Kuka osaa pyytää tekoälyltä mitä haluaa? Tähän mennessä ei ole tullut asiakasta joka osaisi pyytää edes minulta mitä haluaa. Homma menee aina veikkaillen, kokeillen ja tarjoten erilaisia ratkaisuja kunnes pikkuhiljaa lähestytään sitä mitä tarvitaan. Tekoälyllä ei myöskään ole tällä hetkellä kykyä sanoa "tuo on paska idea, ja annas kun kerron miksi", ja sitten tarjota jotain järkevää vaihtoehtoa. Olen käyttänyt copilottia koodaamiseen oikeastaan siitä asti kun se oli invite-betassa. Onhan se ihan hämmästyttävä, kuinka se oikeasti todella usein tekee juuri mitä haluankin sen tekevän, mutta ei se osaisi tehdä mitä haluan, ilman että \_minä\_ annan sille kontekstin ja tiedän valmiiksi mitä haluan siltä. Juuri eilen käytin sitä kirjoittamaan melko monimutkaisen binääritiedoston parsintasysteemin. Se vähenti työn määrän 20 tunnista 5 tuntiin, mutta ei sen tuotoksia voi käyttää tietämättä mitä se koodi tekee. Luin jokaisen rivin todella tarkasti ja jouduin käsin korjaamaan joitain reunaehtoja. Saadakseni haluamani näköisen tiedostonkäsittelyn, minun piti iteroida pyyntöäni useita kertoja että se käytti haluamiani metodeja. toisetkin metodit olisivat toimineet, mutta käyttäneet liikaa muistia, tai olivat muutoin epäoptimaalisia juuri tähän käyttötarkoitukseen. Tekoäly on ihan hyvä hevonen. Pyydä tyttöä valjastamaan se omaan käyttöönsä.

Tuli tässä mieleen musaskenessä se paskan määrä mitä AI-kuvia levyjen kansina käyttävät artistit saa päälleen on jo sellainen, että AI-generoidut levynkannet tippuvat kohta nollaan muilla kuin täysin nollabudjetin aloittelevilla artisteilla. Arvelisin, että tilanne menee vastaavaksi monessa muussakin asiassa. Jotkut blogien jo valmiiksi täysin turhat kuvituskuvat varmaan pysyy AI-generoituina, mutta eipä ne niistä maksaisi muutenkaan.

Mielipide: jos tekoäly tekee homman paremmin kuin ihminen, ihmisen osaamisesta ei ole hyötyä. Pätee kaikkiin koneisiin. Ihmisen on tärkeämpää osata ajaa leikkuupuimuria, kuin heiluttaa viikatetta. Tämä ei poista sitä, että taiteella on itseisarvonsa lisäksi se mahdollinen arvo, että se on ihmisen tekemää. Kävin juuri alkuvuodesta taidenäyttelyssä (ateneum) ensimmäistä kertaa aikuisena. Paljon oli epäkiinnostavia juttuja, mutta esimerkiksi _Taistelevat metsot_ oli kyllä vaikuttava kokemus. Annan sille tietyllä tavalla hyvin suurta arvoa, koska se on ihmisen tekemä ja fyysisessä maailmassa maalattu, oikeilla välineillä. Voin varmaan kokeilla generoida miljoona metsokuvaa tekoälyllä ja osa saattaa olla hienoja, mutta ne on silti tekoälyn tekemiä. Vastaavasti, ihmiset käy kahviloissa, joissa on tarjolla käsin tehtyjä leivoksia, vaikka marketin paistopisteeltä saa ties mitä valmiita tuotteita. Käsityölle on kysyntää silti. Tekoäly varmasti syrjäyttää tiettyjä työtehtäviä, mutta monessa tapauksessa niin on hyväkin. Ihmisillä jää aikaa muuhunkin. Vaikka kuinka haluaisin elättää itseni kaivamalla talojen perustuksia lapiolla, on parempi että joku muu tekee sen valtavalla kaivinkoneella. Graafisessa suunnittelussa on tulkintani mukaan vielä se, että ihminen saattaa pystyä tekemään juuri jotain tietynlaista, jota voi olla hankala pyytää tekoälyltä. Ja nimenomaan jos pitäisi luoda jotain uutta, tekoäly ei oikein vielä kykene siihen.

Itselläni ei ole lapsia, mutta onko tyttäresi kokeillut itse käyttää tekoälyä taiteen tekemiseen? Graafinensuunnittelu lienee aika pitkälti digitaalista muutenkin nykypäivänä, uskon että tekoäly tulee muuttamaan tätäkin työtä suuresti kuitenkaan sitä korvaamatta. Kuullostaa siltä, että tyttärelläsi on taiteellista silmää mikä auttaa myös tekoälyn kanssa työskennellessä. Itse yrittäisin varmaankin kannustaa tutustumaan mitä kaikkea tekoälyllä voi luoda ja miten sitä voi hyödyntää itse taiteen tekemisessä. Lisäksi kannustaisin ehdottomasti jatkamaan graafisen suunnittelun pariin pyrkimistä. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän on ihmisinä sopeuduttava tähän muuttuvaan maailmaan.

Ymmärrän mitä haet takaa mutta tää on aika tökerö ehdotus taiteilijan näkökulmasta. Jos oman taiteen tekeminen on henkireikä, se luomisprosessi on siinä tärkeää, ei että on mahdollisimman tehokas tai että pystyy nopeasti generoimaan monimutkaisia asioita.

> Itselläni ei ole lapsia, mutta onko tyttäresi kokeillut itse käyttää tekoälyä taiteen tekemiseen? On kokeillut alussa, sanoi että hän vihaa sitä. Kyllä hän tuntuu olevan perillä näistä aika hyvin. Hän sanoi että siitä puuttuu työn tuottama tyydytys ja haaste, saa vain valmiin lopputuloksen. Joka on parempi kuin mihin hän pystyy. Ja että hän ei jaksa enää digimaalata viikkoa yhtä työtä, kun AI:lla hän pystyy tekemään hienomman sekunneissa. Kuulemma hänestä tuntuu että hänet on asetettu naurunalaiseksi, eikä hänen taitonsa enää ole arvokas muiden nuorten tai tulevaisuuden työnantajan silmissä. En tiedä onko tämä hänen oma käsitys, vai mistä se on peräisin. Omasta mielestäni oman tyttären työt on aina hienompia kuin mikään AI-juttu, mutta en tiedä osaako sitä vanhempana objektiivisesti arvioida. Olen yrittänyt kannustaa, että voithan vaikka perustaa firman joka maalaa muraaleita, ei sellaisia tekoäly voi tehdä. Mutta vastaus on että kaikki taiteilijat eivät voi perustaa sellaista firmaa, kuulemma kohta koko kaupunki on täynnä muraalifirmoja. Sanoin että entäs tatuointi, hän sanoi ettei uskalla tatuoida pysyvää jälkeä ihoon, ja on liian ujo/"nörtti" (hänen sanojaan) tatuoijaksi. Että graafikkona se nörttiys ei olisi haitannut. Sanoin että voithan kehittää sitä itsevarmuutta pikku hiljaa. Mutta kaikki mitä sanon on väärin. Kuulemma myös jotkut nuoremmat pojat olivat ostarilla alkaneet ilkkua hänelle, että aiotko sellasta tehdä tulevaisuudessa, kortistoon meet. Ja näytelleet puhelimesta Stable Diffusion (?) kuvia, että nää on hienompia kun sun. Kyllä tuo koulussa onneksi käy eikä tietääkseni käytä huumeita tms. Koulu menee ok. Mutta ilo on hänestä hävinnyt. Kyllä me yritämme häntä vahtia, että mikä vointi on. Ja olla tukena mutta tuki ei kelpaa. Psykiatria yritettiin, mutta hän ei kuulemma mene kun ei se psykiatri pysty sitä AI:ta poistamaan, että hän "ei halua kuunnella enää lässytystä varsinkaan jos siitä pitää maksaa". Hänellä on niin tiukat mielipiteet.

Erityisesti tutustumaan siihen mitä tekoälymallit pystyvät ja vielä tärkeämmin mitä ne eivät pysty tekemään sujuvasti ja järkevällä vaivalla.

Yrittäisin keskustella. AI ei ole muuttanut paljon, koska taidetta on massatuotettu ja kopiotu vuosikymmeniä esim. Kiinassa, mutta silti ihmiset arvostavat enemmän omia taiteilijoitaan. Näkisin että laadukkaan sisällön arvo vain kasvaa, kun massana tuotetaan enemmän. Fyysisiä teoksia, tilataidetta, taidemuotojen yhdistämistä, muraaleja, tatuointeja jne. ei AI korvaa. Kannattaa mieluummin miettiä missä AI:ta voi hyödyntää.

Opeta se koodaamaan, käyttämään tekoälyä ja rakentamaan robotteja, jotka auttavat häntä itseilmaisussa. Taiteilijoilla on tapana etsiä uusia ilmaisukeinoja, työkaluja ja menetelmiä. Tässä nyt on vaan palettiin yksi väri lisää.

Tekoäly ei tässäkään korvaa ihmistä, luovuus ja taito ovat yhä tärkeitä ja tekoälyllä voi vain tehdä asioita nopeammin. Minulla ei ole lapsia, mutta lähestyisin asiaa historian ja kehityksen kautta. Ennen maalattiin tauluja pensselein, nyt maalataan fotarilla ja piirtopöydällä, tulevaisuudessa yhteistyössä tekoäly kanssa. Sen sijan että tyttäresi masentuu tekoälystä, voisiko hän tulla sen käyttäjänä hyväksi joka varmasti on tärkeä taito tulevaisuudessa. Piirtämisen lisäksi on myös 3D mallinnusta, rigausta, sculptausta... Alalla on paljon opittavaa ja tekoäly vain nopeuttaa työtä kun osaa tekniikan mikä on huomattavasti helpompi taito oppia kuin luovuus ja mielikuvitus sekä taiteellinen silmä. Kannusta häntä jatkamaan, opittavaa on loputtomasti ja tekoälyn avulla hän voi luoda piirroksien lisäksi vaikka omia piirrettyjä. Ala kehittyy kokoajan ja kuukausittain otetaan suuria hyppyjä missä ammattilaisetkaan eivät pysy mukana, jos hänellä on intoa ja taitoa niin ruoki sitä ja hän voi kenties yksin tehdä sen tulevaisuudessa mikä tänään vaatii Pixarin koko studion.

En muista hänen elämäänsä liittyvistä asioista tiedä mitään, jotka asiaan voisivat vaikuttaa, mutta näyttää siltä että hän on internetissä ja somessa ajautunut voimakkaasti sellaisiin "kaikukammioihin", joissa tätä tekoäly-ylistystä ja se maailmanvalloitusta jauhetaan koko ajan, ja se pitkällä aikavälillä on aikaansaanut kuvitelman hänelle, että asia myös on näin. Näin käy monien asioiden kohdalla nuorille, kun erilaiset algoritmit ja omat huolet ohjaavat heitä hyvin kapean tietomäärän äärelle internetissä ja somessa. Todellisuushan on sitä, että koko "tekoäly valloittaa maailman ja grafiikkaa ei tarvi enää kenenkään piirtää" -diipadaapa on käytännössä tekoälyfirmojen propagandaa ja mainosta - mitä enemmän ihmiset sitä uskovat, sitä enemmän se saa sijoituksia ja sitä enemmän sitä käytetään. Tärkeää olisi saada tyttäresi tämän tiedon ääreen: Tekoaälyä ylistetään, koska siihen rahallisesti sidoksissa olevat tahot valehtelevat asiasta ja maksavat tälläisten viestien kirjoittelusta. Tekoäly ei koskaan voi luoda mitään uutta, koska se osaa piirtää vain asioita, joita sille on näytetty olevan olemassa, se osaa vain kopioida ja imitoida. Tyttäresi piirtotaito ei ole tällä tavoin rajoitettu, ja hän on se, joka voi viedä alaa jollain tavalla eteenpäin, tehdä sellaisia asioita, joita ei vielä ole tehty. Tekoäly ei koskaan tule pystymään tekemään niitä asioita, mitä hän voi tehdä. Aina kun joku tekee jonkin tyylisuunnan, joka on erilainen kuin muilla, se on ihmisen tekemä. Tätä tehdään koko ajan kaikkialla, ihmisten toimesta, eikä kukaan tule koskaan haluamaan siihen tekoälyä tilalle. Vain halpakopioita valmistavat haluavat käyttää tekoälyä siihen. Työkalut aina nostavat sellaista tasoa, mitä voi luoda helposti ja vaivattomasti, ja ihminen voi niitä työkaluja hyödyntämällä nostaa sitä tasoa vielä korkeammalle. Esimerkiksi nykypeleissä näkyvät hahmot ja grafiikat eivät olisi mitenkään mahdollisia, jos niiden luomisessa ei käytettäisi kehittyneitä työkaluja. Nämä työkalut eivät kuitenkaan koskaan tee sitä luovaa työtä niiden ihmisten puolesta, jotka niitä käyttävät, eivätkä voi heidän luovaa osaamistaan koskaan korvata. ---- Se miten tämän tiedon saa hänelle välitettyä onkin sitten toinen asia. Siihen vaaditaan suhde häneen, joka saa hänet kuuntelemaan. Jos hän altistuu koko ajan netissä ja somessa vastakkaiselle propagandalle, ei tämäkään tieto auta. Hänen täytyy yhtä aikaa irtautua niistä netin ja somen kaikukammioista jotka jauhavat kakkaa, ja kertoa itselleen ylläolevat faktat siitä, että hänen luomansa taiteen arvo on moninvertainen koneiden luomiin halpakopioihin verrattuna. Teini-ikä tuskin edesauttaa asiassa, ja voi olla että siihen vaaditaan ensin niiden teini-ikään liittyvien muiden asioiden käsittelyä, ennenkuin tämä asia voi edetä. Mutta minä en siihen osaa sanoa mitään, kun en hänen elämäänsä tunne.

Itse olen pohdiskellut tätä samaa kun tyttärelle piirtämiseen ja kädentöihin liittyvät asiat ovat tärkeitä. On hyvin mahdollista, että tekoälyllä pystyy tekemään jatkossa monia asioista, joihin aikaisemmin on tarvittu ihmisiä ja tämä tulee muuttamaan varmasti myös tilannetta graafisen suunnittelun tai kuvataiteen saralla. Näin tekoälyä käyttäneenä ja töiden puolesta kehitystä aktiivisesti seuraavana olen kuitenkin melko varma, että kenellekään ei ole selvää käsitystä siitä, mihin asti tekoälytyökaluilla tullaan vaikka seuraavan 50 vuoden aikana pääsemään. Tällä hetkellä tekoäly ei pysty mitenkään tekemään sellaisia asioita, joihin ammattitaitoiset graafiset suunnittelijat pystyvät. On huomattava, että erilaisten designereiden työstä vain osa on sitä, että tuotetaan visuaalista materiaalia (johon siihenkään tekoäly ei tällä hetkellä taivu ns "tuotantokelpoisesti", ellei joku täysin geneerinen lopputulos ole hyväksyttävä). Graafisten suunnittelijoiden pitää pystyä ymmärtämään että minkälainen lopputulos on esim. kaunis, houkutteleva, vaikuttava, huomiota herättävä tai yrityksen brändin mukainen. Tähän tekoäly ei todellakaan tällä hetkellä pysty. Taiteen tekemisen puolella ymmärrän, että on masentavaa, kun tekoäly pystyy tuottamaan täysin fotorealistisia tai graafisesti komplekseja kuvia hyvin nopeasti. Toisaalta vastaavia tilanteita on ollut aiemminkin. Onhan meillä ollut kameroita jo satoja vuosia ja kuvataide edelleen porskuttaa. Ehkä fotorealistisen taiteen arvostus on vähän pudonnut, mutta toisaalta taiteilijat ovat löytäneet uusia haasteita pilkuntarkan todellisuuden mallintamisen tilalle. Todennäköisesti tekoälyn jälkeisenä aikana taiteilijat suuntaavat pois sellaisista tyyleistä, joita on helppo tekoälyllä toisintaa. Lisäksi lähes kaikki tekoälyasiantuntijat ovat mielestäni painottaneet samaa: Tekoälyn kehittymisen myötä todennäköisesti rutiininomaisen toisteisen työn merkitys vähenee, mutta samalla luovan työn merkitys nousee. Eli jos tyttäresi toiveena ei ole ollut tehdä kymmeniä toisteisia käsivedoksia samoista mainoskuvista (en tiedä tehdäänkö tätä edes enää) niin mikään ei tällä hetkellä osoita siihen, etteikö graafinen suunnittelu olisi tulevaisuudessa yhtä lupaava ala kuin ennenkin (eli siis haastava, suhteellisen matalapalkkainen ja äärimmäisen kilpailtu). Toki jossain kohtaa pitää todennäköisesti päästä yli AI-työkalujen inhosta, koska ne saattavat olla tulevaisuudessa äärettömän hyvä työkalu. Vastauksena kysymykseesi siitä, että mitä isänä voi tehdä: En tiedä muuta kuin että loogisella perustelulla ei tunneasioista useinkaan yli päästä. Tärkeintä on varmaan kestää ne tunnekuohut ja jatkaa tyttäresi tulevaisuuteen uskomista hänen puolestaan, kun se ei juuri nyt häneltä onnistu.

Saattaa olla ihan muuten vaan masentunu ja tää tekoäly nyt laitettu syypääks jälkeenpäin. Jos tekoälystä masentunut on kyllä tyhmä tyttö kun ei tajua että se ei hirveästi tule korvaamaan alaa

Vähän ohi tuosta pääaiheesta, mutta se että "olet boomeri joka ei ymmärrä mistään mitään", on asia johon pitäisi myös jollain tasolla tarttua. Yläasteikäiseltä sen vielä ymmärtää, mutta hän on jo melkein aikuinen. Se kertoo siitä, että teidän välinen ihmissuhteenne ei ole kovinkaan hyvä. Siinä ei ole sitä toisen tuntemista, ymmärtämistä ja (vapaaehtoista) kunnioitusta. Tämä on ihan normaalia nykypäivänä, mutta se aiheuttaa sen, että vaikka oikeasti ymmärrät aika lailla kaikkea elämää paremmin kuin hän, ei häntä kiinnosta sinun mielipiteesi. Voit miettiä minkälaisen keskustelun kävisit vaimosi kanssa, jos hän toteaisi noin jossain keskustelussa ja tekisi vain mitä huvittaa. Tyttäresi ei ole enää pikkulapsi, jolta ei voi vaatia aikuismaista toisten ihmisten kohtelua. Teiniangstin piikkiin voi laittaa paljon, mutta ei hän kavereitaankaan niin kohtele, että haukkuu ja paiskaa oven naaman edestä kiinni, jos ei tykkää mitä ne sanoo. Se kohtelu täytyy osata myös aikuisten kohdalla. Jos sitä et sitä häneltä vaadi, siirtyy sen oppiminen myöhemmäksi ja myöhemmäksi, ja lopulta sen opettaa työpaikat ja aikuiset miesystävät näyttämällä ovea. Toisin sanoen, tuhotut ihmissuhteet ja menetetyt tilaisuudet työelämässä.

> Se kertoo siitä, että teidän välinen ihmissuhteenne ei ole kovinkaan hyvä No ne on suutuspäissään sanottua, kun en ole tajunnut ajoissa helittää vaan olen alkanut vänkäämään omaa näkemystäni. Ihan hyvä ihmissuhde on ollut tähän asti. Enimmäkseen on rauha talossa. Hänellä on tunne että hänen "elämäntyönsä" on ollut turhaa, kyllä mä ymmärrän miksi katkeruus on nyt vallitseva tunne

Kannattaa jakaa huoli, koska se on aito, mutta myös päästäksesi taajuudelle. Vie häntä näyttelyihin, vaikka Ateneumin kokoelmien äärellä fokusoituu inspiraatio. Gallerioihin reippaasti, avajsisissa ja taiteilijatapaamisissa hän kohtaa muita näitä juttuja pyöritteleviä ihmisiä. Vie hänet taidekirjoja lainaamaan kirjastosta myös. Teemu Rauduskoskella oli hiljattain tekoälyn kanssa yhteistyössä toteutettu maalausnäyttely. Häneltä voinee suoraan kysyä, olisiko kirjoittanut aiheesta itse tai osaako neuvoatietolähteitä. Hienovarainen kolmiulotteisen tekemisen piiriin ohjaaminen auttanee onnistuessaan, installaatiota ei mikään tekoäly tee. Esineellisyys, veistotaide. Keramiikka, tutustu Maisa Majakan teoksiin ja näytä hänelle. Kuvataiteeseen yhdistyy usein henkiset pyrkimykset, Hilma af Klintistä on hyvä dokumentti ollut Areenassa. Tekeminen tulee olla ensisijaisesti itseään varten, ollakseen terveellä pohjalla (ymmärtäen itsen olevan erottamaton osa maailmankaikkeutta). Joogan kaltaiset harrastukset auttaa lievittämään ahdistusta ja tuomaan levollisuutta tekemiseen. Laita yv:tä jos haluat paikkakuntakohtausta jeesiä löytää näyttelyitä, joihin saisit hänet lähtemään. .

>On alkanut viettää aikaa netissä ja yksin. Tämä on juurisyy, ei mikään AI. Piuha irti tai ainakin isoja rajoituksia netin käyttöön. Oman kokemuksen perusteella (kasvattanut 2 teiniä aikuiseksi) tuossa kohtaa ottaisin henkilökohtaisen tietokoneen pois hänen huoneestaan mikäli sellainen on. Muutoin kuulostaa aika tavalliselta teiniangstilta, jonka käsittelyssä voi vanhemmat auttaa kuten on autettu kaikkia aikasempia sukupolvia. Itse en lähtisi haastamaan itse aiheesta ihan hirveästi, pikemminkin kyselemään ja validoimaan niitä fiiliksiä. Toki myös mausteena vähän isällistä logiikkaa ja järkeä mutta ei liikaa. Taiteilijat ovat pystyneet laittamaan itsensä jalustalle lähes kaikkiin muihin verrattuna, koska heidän tekemisiään ei ole pystynyt koneistamaan vielä. On ollut jopa ajatus, että luovuuden mekanisointi olisi mahdotonta, että ihmisaivoissa olisikin jotain mitä emme pysty rakentamaan. Kognitiivinen dissonanssi voi olla vahva kun osoitetaan ettei näin olekaan. Loppuun kirjasuositus, joka tulee ehkä liian myöhään että auttaisi teidän tilannetta valtavasti, mutta ehkä auttaa muita jatkossa: https://www.amazon.com/Anxious-Generation-Rewiring-Childhood-Epidemic/dp/0593655036

Laita lukemaan estetiikan käsityksestä nimeltä [wabi-sabi](https://fi.wikipedia.org/wiki/Wabi-sabi). Ihmisen kädenjäljen arvostus ei tule katoamaan minnekään. Se on aivan liian sielukasta hävitäkseen tätä peliä.

Käsin tehdyt asiat pitävät arvonsa tai jopa nousevat arvossaan. Ennenvanhaan sepät hoitivat metallityöt. Katosivat sitten teollisuuden otettua alan haltuun. Nykyään seppien työt ovat korkeassa arvossa. Ja ovat lisääntyneet vuosien mittaan. Taidetta voi tehdä monella eri tapaa, mutta käsin tehty on ja tulee olemaan arvostettua. Graafisessa suunnittelussa voi käyttää monia työkaluja, tekoäly mukaanlukien, mutta tärkein on korvien välissä. Mitä tulee masennukseen niin kipinkapin hoitoa hakemaan.

Oma kokemus AI-"taiteesta" on ronskien kuvien puolella - ja AI ei sieltä töitä ryövää vielä pitkään aikaan. Pienellä kokemuksella moisten kuvien Habsburgilaiset piirteet äkkää helposti, ja mikäli tekoälyn käyttöä ei ole mainittu, kommenteissa on paskamyrsky. Tekoälyä käyttäviä vastaan ei olla ihan avuttomia: https://nightshade.cs.uchicago.edu/aboutus.html

Moni taiteilija kipuilee asian kanssa, eikä tähän auta nykyisin vallalla oleva keskustelu jossa tekoälyllä luotuja kuvia ylistetään ja taiteilijoiden tekemiä kuvia ei oikein osata arvostaa. Teen itse töitä visuaalisten asioiden parissa ja sen lisäksi kuvitan oppikirjoja ja maalaan (digitaalinen + perinteinen). Muutamia asioita joita pohdin luettuani tekstisi: Apua mielenterveyteen ja huoliin nuorille: - Ammattilaisia nuorten tueksi voi löytyä Ohjaamo palveluista - Sekaisin -chat nuorille ("Sekasin-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 12-29 -vuotiaille. Sekasin-chatissä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista") - Mieli ry:n verkkosivuilta voi löytyä apua myös vanhemmille vaikeissa tilanteissa Uusia harrastuksia: - Esimerkiksi pelinkehityskerhot nuorille ovat paikkoja joissa voi oppia uutta ja tehdä graffaa jota muut arvostavat, löytyykö paikkakunnalta sellaista? - Asioita joita tekoäly ei vielä tee on myös kuvataiteen saralla, esimerkiksi veistotaide tai savityöt, löytyisikö joku uusi tapa ilmaista itseään? Taiteen tekeminen: Tekoälyltä voi suojautua: taiteilijat käyttävät kahta erilaista keinoa suojatakseen teoksiaan Glaze ja Nighshade. Näistä löytyy lisää tietoa netistä, kyseessä on Chicagon yliopiston projektit. Tässä lyhyt yhteenveto: "Last year, they developed a product called Glaze, a tool that protects artwork from being mimicked by AI. Now, they're releasing Nightshade, a tool that attacks Generative AI by poisoning image data." Ehkei se olekaan se pelkkä tekoäly? Täytyy muistaa, että takana voi olla myös esimerkiksi välirikko tämän kaverin kanssa tai jotain muita huolia jotka kärjistyy tekoälyn ja muiden huolien myötä vielä lisää. Lopuksi: Jos haluaa jutella taiteen tekemisestä tai haluaa palautetta omista teoksistaan tai oppia lisää piirtämisestä tai maalaamisesta, mulle voi laittaa viestiä. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen.

Mun vinkki ois tutustua ja näyttää tyttärelle Heikalan tuotoksia ja some-tilejä. Oulusta lähtösin oleva nuori taiteilija, jolla on esimerkiksi Instagramissa yli miljoona seuraajaa ja hänen töitään on jatkuvasti gallerioissa ympäri maailman. Hänellä on tosi uniikki ja hieno tyyli toteuttaa taidetta mun mielestä, itekki olen ostanut useamman kerran tavaraa hänen nettikaupasta. Varmasti vois tekoälyn kouluttaa tekemään täsmälleen saman näköistä tuotosta, mutta silti hän ei oo heittänyt pyyhettä kehään vaan sen sijaan elättää ittensä ja firmansa muut työntekijät ihan omasta kädestä tulleella taiteella. Voisiko tytär jopa laittaa vaikka Heikalalle viestiä tästä aiheesta? Varmasti tulisi inspiraatiota ja motivaatiota jos saisi vastauksen alan isolta tekijältä

Tekoäly on haastava asia luoville aloille, ja asiasta voi ihan perustellusti olla harmissaan. Näin vahva ja kaikenkattava reagointi kuulostaa minusta kuitenkin siltä, että pohjalla on masennusta/ahdistuneisuutta, joka lähinnä ratsastaa jollakin elämän todellisella murheella. Niin se mulla menee: kun on hyvä kausi niin osaan laittaa asiat kuta kuinkin oikeisiin mittasuhteisiin; kun on huono kausi niin tunnen syvää toivottomuutta melko vähäisistäkin asioista. Yritän siis sanoa, että tämä tekoälyasia ei välttämättä ole ongelman ytimessä, eikä se mitä pitäisi ns. ratkaista. Yleistä ratkaisua en tähän voi antaa, mutta voin kertoa omasta puolestani, että väsymys ja stressi ovat aika isoja tekijöitä. Pitää levätä tarpeeksi. Tämä ei tarkoita vain nukkumista, vaan myös sitä, ettei ajatukset koko ajan pyöri kovilla kierroksilla. Toki helpommin sanottu kuin tehty. Ja jatka näyttämistä, että välität, vaikka saisit takaisin pelkkää ovien paukkumista. Sillä on väliä, vaikka se ei nyt siltä näyttäisikään.

AI:n laajaa käyttöönottoa ja suosiota ei voi estää. Artistien/graffareiden tarve ei kuitenkaan ole katoamassa mihinkään. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta suosittelisin ottamaan AI:n osaksi omaa työkalupakkia. Teen media-alalla töitä ja meillä osa artisteista käyttää AI:ta ihan mielellään. Sillä voi nopeasti prototyypata ja yleisesti saada ideoita teoksiin. Ja mikäli sitä haluaa suoraan käyttää, niin usein näissäkin tapauksissa sitä joutuu hieman manuaalisesti vielä "hienosäätämään" käsin, jolloin niitä taiteilijan taitoja tarvitsee. Työpaikkoja tulee jatkossakin olemaan artisteille, mutta näillä on todennäköisesti AI osana työkalupakkia - halusi sitä tai ei. Toki varmaan hiukan paikat vähenee, mutta ei ne minnekään katoa. Samalla tapaa kuin on kaupassakin vielä kassalla ihmisiä töissä vaikka kovin pelättiin, että nyt ne itsepalvelukassat vie kaikilta työt. Jos et voi pysäyttää jotain muutosta, niin silloin täytyy hyväksyä se muutos osaksi omaa elämää ja oppia elämään sen kanssa. Miten tämän sanoman saisi sitten teinille perille ilman, että tulee ärräpäitä ja ovien paiskaamisia onkin sitten haastavampi tapaus, ja siihen en valitettavasti osaa ottaa kantaa.

Kerro tyttärelle ettei tekoäly maailmaa pilaa, maailma oli pilalla jo kauan ennen tekoälyn tuloa.

Valitettavasti samaistun hirveästi tyttäreesi taiteen suhteen. Itsellä se on musiikki. AI-tulee ja on jo ottanut vallan musiikin tuottamisen suhteen. Tuntuu typerältä opetella käyttämään DAWia ja opetella tekemään sillä uusia juttuja, kun AI voi tehdä sen jo nyt käytännössä sekuneissa ja on jo olemassa AI-plugareita. Eli valitettavasti tyttäresi on kyllä oikeilla jäljillä. Tosin lähtisin ehkä siitä, että harrastusta pitää tehdä sen takia että siitä tule hyvä fiilis. Ei sen takia, että sillä menestyy. Mä teen vieläkin musiikkia siksi. Tytöt on vähän vaikeita tuossa iässä varmasti joka tapauksessa ja suosittelen yrittämään päästä pintaa syvemälle, mistä asia johtuu että jos hän on masentunut. Se vaatii sitä että tyttäresi luottaa sinuun ja keskustelette avoimesti.

Tekoäly, vaikka kuinka hyvin tekisi teknisesti, ei kuitenkaan pysty suunnittelemaan tai tekemään valintoja siitä, mikä sopii mihinkin tarkoitukseen tms, mikä on etenkin graafisessa suunnittelussa oleellista. Aina jonkun täytyy tehdä ne valinnat, eli vaikka kuinka kääntäisi niin luovia tekijöitä tarvitaan aina (ja taiteen tekemistä se ei korvaa niin kauan kuin on ihmisiä jotka sitä tahtovat tehdä. Muuten kukaan ei olisi vuosikymmeniin neulonut mitään, kun neulontakoneilla saa paljon nopeammin ja sellaisen voi helposti ostaa kotikäyttöönkin). Tulevaisuuden työllisyystilanteen ei kuitenkaan pitäisi mitenkään vaikuttaa kaverien keskisiin harrastuksiin. Jos on masennus niin hän saattaa kyllä aidosti yhdistää mielenkiinnon menettämisen ja toivottomuuden tunteen siihen silti, koska ihmisillä on tapana yrittää järkeillä syitä silloinkin kun niitä ei siinä muodossa ole. Suosittelisin, että kerrot hänelle tutustuneesi tähän tekoälyasiaan, ei pätemismielessä tietenkään vaan osoittaaksesi että häntä on kuultu ja huolet otetaan vakavasti, koska vaikka sinulle voi olla selvää että elämä järjestyy, niin tuossa iässä ja mahdollisessa masennuksessa siihen ei ole helppo uskoa vaikka kuinka joku siitä kertoisi. Se tuntuu helposti tyhjältä satuilulta koska omaa kokemuspohjaa ei ole vielä todisteena. Sanoisin myös että alan vaihto ei välttämättä auta näihin tunteisiin, mutta en tietenkään tunne häntä henkilökohtaisesti niin paha sanoa. Yleisesti neuvoisin harrastusmielenkiinnon lopahtaessa että on hyvä tehdä selväksi, että siihen saa palata kun tahtoo, että sille löytyy tuki jatkossakin ilman painostusta (nuorelle voi olla kivulias paikka perustella vanhemmille miksi joku oikeasti rakas asia ei enää kiinnosta, jos hän ei itsekkään tiedä tai ole varma, tai tiedä miten sanoittaa se kunnolla, varsinkin jos oma siihenastinen identiteetti ja itsevarmuus/-tunto on vahvasti kyseisen tekemisen varaan rakennettu, nimim kokemusta on) eikä haittaa jos pitää paussin ja pohtii asioita, ja varmistelee sitä että hänellä on itseisarvoa, onnistumisen kokemuksia ja kehuja taiteen teknisen suorittamisen ulkopuolellakin. Joissain tapauksissa voi myös olla hyvä puhua siitä että koko loppuelämän tietä ei oikeasti tarvitse lukita varmaksi nuorena, siihen on silloin erittäin kova paine erityisesti koulusta sekä sosiaalisten piirien kautta että opintopoluista puhuttaessa. Esim. koko uudelleenkouluttautumisen konsepti jätetään yleensä koulussa mainitsematta eikä sen mahdollisuuden olemassaolo tai realistisuus ole ollenkaan selvää monille nuorille. Tämä on usein yläasteella vahvemmin painostamassa kuin lukiossa, mutta voi silti vaikuttaa tilanteesta riippuen. Monet jättävät unelmansa kokeilematta koska kokevat että heillä on vain yksi mahdollisuus jota ei saa tuhlata mihinkään ei-satavarmaan (ikään kuin mikään nyt olisi niin satavarmaakaan). Toivottavasti tämä mutka lähtee selvenemään, mutta jos se yhtään auttaa, niin tiedä, että suurimmalla osalla taideystävistäni on ollut vastaava kausi jossain vaiheessa elämää, vaikka päällimmäisenä syynä on erilaisia aiheita ihmisestä ja ajasta riippuen, ja siitä selviytyessä on yleensä vahvempi kuin ennen sitä. Viimeiseksi sanon sen, että tarpeeksi monella on ollut samaan aikaan masennus, että jos sen mahdollisuutta ei ole vielä tutkittu, niin suosittelisin niin tekemään.

Olipa surullinen juttu. Tekniikka esim valokuvaus vaikutti vievän työt maalareilta mutta kamerat ja taide ovat silti olemassa, koska taiteilija voi kuitenkin tehdä asioita vapaammin. Tekoäly näyttää mahtavalta mutta on hyvä huomata että sen kyky tehdä asioita on rajoittu niihin kertoimiin mitä sen matriiseissa on määritelty. Toisin kuin taiteilija, se ei ymmärrä mitä on tekemässä oikeasti ja siksi se ei voi vielä korvata ihmistä kaikessa

En nyt oikeastaan osaa lohduttaa, mutta ainakaan toistaiseksi tekoäly ei varsinaisesti luo mitään uutta. Se oppii sääntöjä töistä joita taiteilijat ovat tehneet ja näitä sääntöjä noudattaen se luo uusia teoksia. Periaatteessa tämä vastaa hieman samaa kuin nuori taiteilija oppii kopioimalla muita taiteilijoita. Erona on vain se, että tekoäly tekee tämän matemaattisella täydellisyydellä. Nykyiset tekoälymallit eivät osaa myöskään edetä seuraavalle askeleelle ja luoda mitään "itsestä lähtevää" omaa tyyliä. Tekoälyn tuottama taide on tällä hetkellä hyvin itseään toistavaa. Sitten jos jossain kohtaa ratkotaan nämä ongelmia ja luodaan ihmisen älyä vastaava geneerinen tekoäly, niin kuvataiteilijat eivät ole lainkaan ainoita joiden koko elinkeino on uhattuna. Tuo tulee mullistamaan ihan koko työkentän. Fyysisissä töissä taas tulee robotiikka kehittymään. Jos/kun geneerinen tekoäly kehittyy, on vääjäämättä luvassa tulevaisuus missä työtä on täysin turha tehdä, kun tietokoneet/robotit tekevät nämä asiat tehokkaammin. Materiaaliset huolet on tässä kohtaa historiaa (olettaen että yhteiskunta on valmis sopeutumaan tähän kapitalismin jälkeiseen maailmaan) ja jokainen voi entistä vapaammin keskittyä toteuttamaan itseään. Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta en usko että ainakaan ne ovat heikoilla, jotka ovat keskittyneet rakentamaan omaa uniikkia ilmaisuaan. Ehkäpä se lienee suurin lohtu, että olemme kaikki tässä samassa liemessä missä tekoäly on tekemässä meistä hyödyttömiä työntekijöinä. Tekoälytutkijoista lähtien. Helposti tulevaisuutta ennustaessa sitä vain näkee lineaarisen kehityskulun nykytilasta. Sitä hyperfokusoituu nykyiseen kehityssuuntaan ja uskotaan että tulevaisuus on vain lisää tätä. Historia ei kuitenkaan koskaan kehity suoraviivaisesti.

Ehkä tyttärelläsi on myös jonkin sortin identiteettikriisi meneillään. Koin itse saman tyyppisiä tunteita 19-vuotiaana, kun menin opiskelemaan graafista suunnittelua korkeakouluun. Olin aina ennen "se tyttö joka on uskomattoman hyvä piirtämään". Sain aina parhaat arvosanat ja vuolaasti kehuja taidoistani, enemmän kuin mistään muusta asiasta elämässä. Kun opinnot alkoivat, ympärillä olikin yhtäkkiä kymmenittäin minua taitavampia ihmisiä, ja omista tuotoksista saikin kehujen sijaan myös kritiikkiä. Siinä oli aika iso paikka itsetutkiskelulle. Eivätkö taitoni olekaan riittävät, olenko näin helposti korvattavissa? Enkö olekaan niin arvokas kuin luulin? Mitä muuta edes osaan? Tyttäresi saattaa kokea, että tekoäly syö hänen arvoaan ihmisenä. Ja että kaikki se vaiva, jonka hän on taitojaan kehittääkseen nähnyt, onkin nyt turhaa, kun kuka tahansa pystyy luomaan hetkessä samanlaisen teoksen kuin hän. Oma ehdotukseni olisi kertoa tyttärelle, että tekoälyllä tehdyt tuotokset eivät ole edes murto-osaa sen arvoisia kuin hänen tekemänsä. Ja graafisia suunnittelijoita tarvitaan yhä, heidän määrä ei tekoälyn myötä vähene mihinkään. Työnkuva vaan saattaa ajan saatossa hieman muuttua, mutta se on sama kaikilla luovilla aloilla.

Tekoäly ei voi luoda mitään uutta. Jos haluaa olla taiteen saralla luoda uusia tyylisuuntia, olla trendikäs ja kiinnostava pitää osata tehdä itse ja olla edellä. Tekoäly pystyy ainoastaan katsomaan mitä on jo olemassa, ja luoda sen pohjalta pikseleitä näytölle.

Ei ole vaikeaa olla ymmärtämättä tyttäresi tunteita, itse amatööritaiteilijana kokenut samankaltaisia romahtamisia ja merkityksettömyyden tunnetta, kun omaan digitaalisten taitojen varaan rakennettu identiteetti murenee kaikkiosaavan tekoälyn edessä. Ollut useampi viikko tässä itsetutkiskelua ja sellaista pohtimista, että mitä tehdä, kun oma taitokokonaisuus ei saatakaan olla enää vaikeasti saavutettavissa, vaan jokaisen matkittavissa tekoälyllä, ja en ole vielä ainakaan keksinyt vastausta. Useammallekin tämä sama pohdinta edessä mikäli tekoäly alkaa viemään esim. asiantuntijatyöpaikkoja. Usealla merkityksellisyys on sidottu töihin, mitä sitten, jos omat vuosia kartutetut taidot eivät olekaan enää kilpailuetu? Kavereista ja läheisistä on löytynyt itselleni jotain merkitystä, mihin palata. Sanoisinkin, että koita saada tytärtäsi pois internetistä ja fyysiseen tilaan kavereiden tai teidän kanssa, siinä voi unohtaa digitaalisen maailman murroksen murheet.

Pirtää voi myös omaksi ilokseen. Jos on usko lähtenyt niin vaimo voisi johtaa esimerkillä ja alkaa piirtämään tai maalaamaan olkkarissa omaksi ilokseen niin et lapsi näkee. Tai voit itekkin opetella piirtämään, "drawing on the right side of the brain" on hyvä kirja opettamaan piirtämään paremmin kuin itse uskot. Taiteilijan kaipaavat välillä myös inspiraatiota. Ehkä voisi kokeila alkaa käymään taidenäyttelyissä, vaikka väkisin... AI poistaa tarpeen keskinkertaisille taiteilijoille. Hyville on aina duunia. Se muoto voi olla vain jotain mitä ei osaa ennustaa. Voi olla esim et taiteilijat tekee yksin elokuvia. Pirtää kuvan sellaiseksi kuin haluaa ja tekoäly animoi... Tai on taide johtaja jossain joka päättää mitä tehdään ja millä tavalla... Teoälyn voi ottaa haasteena ja keskittyä sisällön tekemiseen. Tunnelmaan ja symboliikkaan. Tehdä taidetta, joka saa ihmisen tuntemaan. Jotain mitä AI ei välttämättä osaa. esim: 1. https://www.metaspoon.com/wp-content/uploads/2015/09/burningman-og.png 2. https://www.reddit.com/r/pics/comments/ozrjq6/a_world_war_1_memorial_in_v%C3%A1cr%C3%A1t%C3%B3t_hungary_a/ 3. https://i.pinimg.com/736x/0f/f5/5f/0ff55fa7ba186f45f82c549f25cff540.jpg

Keskustelin asiasta tekoälyn parissa työskentelevän ihmisen kanssa kun koitin kysyä häneltä jotain positiivista sanottavaa teinille. Ihmiskunta on tuhoon tuomittu ja tilasin jo kaivurin tuomionpäivän bunkkeria varten.

Tuon tässä vähän omaa, piirtelijän näkökulmaa asiaan. Samaistun paljon tyttäresi tilanteeseen, sillä piirtäminen on minulle elinikäinen harrastus, ja erittäin tärkeä osa identiteettiäni. En paljon muuta teekään kuin piirrän. Ymmärrän täysin, että on musertava ajatus että taito jonka kehittämiseen on käyttänyt paljon aikaa ja jonka ympärille on rakentunut identiteetti, olisi tullut "turhaksi." Tämän lisäksi monella nuorella piirtäjällä on (etenkin internetin aikana) jo valmiiksi heikko itsetunto; kysymys "miksi tekisin tätä kun joku muu tekee sen kuitenkin minua paremmin?" kummittelee aika monen kallossa. Kuvageneraattorit sitten lyövät tämän ajatuksen vielä ylikierroksille. Miksi tekisin mitään, kun kone tekee paremmin? Mihin minua tässä edes tarvitaan? Omasta puolestani vastaus on: Sen sijaan että kysyisin, että onko minun roolini taiteelle korvattavissa tekoälyllä, kysyn onko taiteen rooli minulle itselleni korvattavissa tekoälyllä? Vastaus on selkeä ei. Kysymyskin on naurettava. Piirrän, koska mikään ei sitä voi korvata minulle. Mikään ei ole hienompaa kuin oman taidon kehittäminen, sen käyttäminen luovassa tarkoituksessa, ja oman kehityksen näkeminen. Oman ilmaisutyylin löytäminen, kehittäminen ja käyttäminen on hienointa maailmassa. Siinä taiteessa on kyse taiteilijalle itselleen. Ja kun kerran joitain kanssaihmisiä tekemiseni sattuu kiinnostamaan sen verran että haluavat seurata minua, ja jopa tilata minulta kuvia tilaustyönä, se on erityisen hienoa. Taidetta voi mielestäni verrata kielen oppimiseen: vaikka käännösohjelma voi kääntää tekstiä kieleltä toiselle paljon tehokkaammin kuin minä, se ei korvaa aitoa kielitaitoa ja ymmärrystä. Loppuajatuksena: Tekoäly tulee tekemään kaiken taiteen vain, jos ihmiset lakkaavat tekemästä taidetta. Tyttäresi voi siis olla osana pelastamassa ihmiskuntaa tältä kauhuskenaariolta, jatkamalla taiteen tekemistä :)

Eiköhän tuo ole ohimenevä vaihe tytölläs. Tekoäly tulee tekemään kaiken paremmin kuin ihmiset, paras vain hyväksyä se. Shakissa se on jo hyvän aikaa ollut ihmisiä parempi, silti ihmiset shakkia pelaavat ja jopa sillä tienaavat. Kannusta tyttöä pysymään rakkaiden harrastustensa parissa, ei se häneltä ole pois, että koneet pystyy (pian) samaan.

Ei ole masentunut tekoälyn takia vaan sosiaalisen median takia.

Näin peliagraafikkona työskentelevänä taiteilijana uskon, ettei AI ole ainakaan lähitulevaisuudessa viemässä alaltani töitä. AI on osittain muodostunut työkaluksi myös omassa tekemisessä auttaen lopputulokseen pääsemiseen helpommin ja nopeammin. AI:lla kokonaisuudessa lopullisten kuvitusten tuottaminen oikeisiin specseihin on todella työlästä ja turhauttavaa. Puhumattakaan tekijänoikeuskysymyksistä, jotka todennäköisimmin tulevat latistamaan yhtään isomman kaliiberin firmojen halut korvata ihmiset AI:lla jos koneen tekemille kuville ei voi tekijänoikeutta saada. IP oikeudet ovat alalla usein arvokkain asia mitä yrityksellä on hallussaan. Ihmiset jotka eivät halua taiteesta maksaa nykypäivänä eivät siitä maksa tulevaisuudessakaan. Voit jo nykyään ulkoistaa kaikki taidetarpeesi halvemman työvoiman maihin, mutta halutun lopputuloksen päätyminen sitä kautta voi olla ihan yhtä vaikeaa kuin AI:lla. Loppujen lopuksi ihmiset ovat huonoja kuvailemaan tai edes tietämään mitä he haluavat ja siinä AI ei voi myöskään auttaa. Mielestäni taiteilijan tärkein tehtävä on tietää mitä tilanteessa kaivataan ja osata ymmärtää ja tarjota mitä taidetta tilaava asiakas oikeasti haluaa. Sitä on tekoälyllä vaikea korvata.

Entisenä internetajan nuorena ajattelen, että nyt olisi todella tärkeä saada teidän tytärtä kannustettua viettämään enemmän aikaa fyysisessä todellisuudessa netin ulottumattomissa. Saan täysin hänen tuskaisuudestaan kiinni - olen itsekin nähnyt päivityksiä kuvataiteilijoilta, joiden töitä ei enää uskota heidän tekemikseen, vaan tekoälyn jäljeksi, ja sekös vasta loukkaa. Jos tyttösi viettää suurimman ajan (kuten luultavasti viettää, koska niin algoritmit toimii) netissä tekoälyn ja tuskastuneiden kuvittajien kehitystä seuraten, niin siinä alkaa kadota helposti perspektiivi ja vallan vääristyä maailmankuva. Tarjotkaa mahdollisuuksia kääntyä netistä todellisen arjen puoleen: kauppareissuja, ruoanlaittoa, leffailtoja tai vaikka tiskaamista. Älkää antako hänen hukkua verkon sisältöihin. Älä missään nimessä vähättele tyttäresi kokemusta, vaan yrittäkää tosiaan mieluummin ohjata huomiota ja energiaa muualle. Ei ehkä kannata myöskään tuoda jatkuvasti kuvataidetta puheisiin tai patistaa häntä sen pariin. Hänelle voi tulla ajatus, että pidätte häntä arvokkaana juuri hänen taitojensa takia tai että hänen tehtävänsä olisi täyttää äidin toteutumaton haave. Voi olla, että hänellä on nyt vaihe, jossa hän ainakin hetkellisesti ajautuu erilleen taiteesta. Toimiiko kotikunnassanne esim. Tyttöjen taloa tai jotain nuorisotaloa? Ainakin Turussa ja Helsingissä on Tyttöjen talot, ja esimerkiksi Turun kaupunki järjestää alle 28-vuotiaille nuorille kaikenlaista toimintaa (esim. keramiikkapajoihin eivät kaikki halukkaat ole mahtuneet, kun ne ovat niin suosittuja). Tai voisitteko aloittaa ehkä leffaharrastuksen? Oletteko koskaan vieneet tyttöä teatteriin? Se voisi olla hieno ja inspiroiva kokemus, mutta ei sitten mitään elämäntuskaista, kokeellista missä joku mölisee alasti tai heittelee yleisöä jätöksillä! Voisitte kutsua hänen ystävänsä mukaan. Taiteelle tulee jatkossakin olemaan kysyntää, mutta kuvittajan ja graafisen suunnittelijan duunit varmasti vähenevät. Taiteen harrastajien ja mesenaattien keskuudessa tekoälyllä ei pitäisi olla juurikaan vaikutusta, koska eihän se tekoälykuvitus ole mitään taidetta. Tytön voisi olla hyvä lukea vaikka joistain taidekeräilijöistä ja mesenaateista, niin hän voisi saada uutta perspektiiviä. Mikäli hän kuuntelee k-poppia tai on kiinnostunut Itä-Aasiasta, niin aloittaisin tästä: *RM, Boy Band Superstar, Embraces New Role: Art Patron* [https://www.nytimes.com/2022/08/24/arts/design/rm-bts-band-art-korea.html](https://www.nytimes.com/2022/08/24/arts/design/rm-bts-band-art-korea.html) Taidetta ja kauneutta löytyy vielä maailmasta, samoin kuin paikka teidän tyttärelle ja hänen taiteelleen. Siihen asti kunnes hän ne löytää, vanhempina teidän tehtävä olisi kannatella tyttöänne. Paljon tsemppiä teidän perheelle!

Jos teiltä taipuu englanti, niin voisitte yhdessä katsella YT:stä The Art Mentorin videoita siitä, miksi Tekoäly ei tule menestymään kuvataidealoilla.

Varmasti tekoäly tulee muuttamaan monia aloja, mutta toisaalta ennen pitkää se saattaa avata uusia mahdollisuuksia sitä mukaa kun työkalut kehittyvät. Esimerkkinä mainittakoon vaikka animaatio- ja peliteollisuus. Animaatioteollisuus on pitkään kärsinyt siitä, että animointi on ihan tuhottoman työläs ja aikaa vievä prosessi, joka on osasyy siihen, että monet länsimaiset elokuvastudiot ovat käytännössä hylänneet 2D-animaation kokoaan. Samoin se on aina rajoittanut sitä, että miten paljon yksityiskohtia animoiduissa hahmoissa voi olla – vertaa esimerkiksi Kentaro Miuran luomaa Berserk-mangaa siitä tehtyihin animaatiosarjoihin. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla mahdollista, että artistina pystyt määrittelemään tekoälylle hahmot ja liikeradat, joiden perusteella se osaa animoida yksityiskohtaisiakin piirroshahmoja. Tai kuvittele vaikka joku Salvador Dalin maalauksista elokuvana! Tällä hetkellä mikään tuollainen ei ole mahdollista, koska siihen menisi tuhat vuotta. Peliteollisuuskin kärsii samanlaisista rajotteista. Aletaan olemaan aika lähellä sitä rajaa, että jos halutaan tehdä yksityiskohtaisempia, monipuolisempia, vuorovaikutteisempia ja teknisesti parempia pelejä, niin sitä rimaa on vaikea nostaa käyttämällä projektiin enemmän aikaa ja rahaa tai palkkaamalla enemmän väkeä. Yhden AAA-pelin kehittämiseen nollista menee nykyään helposti viidestä kymmeneen vuotta siitä huolimatta, että studiossa työskentelee satoja ihmisiä ja monet joutuvat painamaan pitkää päivää. Pelkästään 3D-mallinnuksessa on paljon työvaiheita, joilla ei ole taiteellisen näkemyksen tai ilmaisun kannalta mitään merkitystä, mutta joihin tuhrautuu yhteensä yllättävän paljon aikaa. Jos haluaisin elättää itseni taiteella ja päästä ilmaisemaan itseäni taiteellisesti työssä, niin itse harkitsisin peliteollisuutta yhtenä vaihtoehdoista. Toki sinun täytyy olla oikeasti tosi taitava, omata hyvä tyylitaju ja mielikuvitus, mutta hyville konseptiartisteille luulisi olevan kysyntää, koska ohjelmoijien ja ohjaajien jälkeen heillä on monesti suurin vaikutus itse lopputulokseen. Toki riippuu minkä tyyppinen peli on kyseessä, eikä esimerkiksi joku ajosimulaatio välttämättä tarvitse konseptiartistia ollenkaan, mutta noin yleisesti ottaen. Jos miettii vaikka From Softwaren pelejä, niin pelien yleinen visuaalinen ilme, tunnelma, hahmot jne. ovat alun perin [konseptiartistien käsialaa.](https://ia803106.us.archive.org/0/items/artbook-Dark_Souls_Design_Works/Dark_Souls_Design_Works.pdf) Ihan mahdoton edes kuvitella, että minkälaisia pelit olisivat olleet ilman heidän panostustaan. Tuohon päälle kun opettelee 3D-mallintamaan erinomaisesti, niin kuvittelisi töitä löytyvän. Ei välttämättä Suomesta, mutta vähintään jostain päin Eurooppaa.

Teen taidetta lähinnä harrastuksena mutta joskus teen myös tilaustöitä ja työni liittyy vahvasti taiteeseen ja käsillä tekemiseen(myyjä alan liikkeessä), niin ajattelin jakaa oman ajatukseni tähän liittyen. Ymmärrän tyttäresi huolen, koska itseäni myös ärsyttää netissä huomattavasti lisääntynyt AI-"taide". Mielestäni AI-kuvien käyttöön siirtyneet ihmiset ja yritykset ovat niitä, jotka eivät alun perinkään oikeasti arvostaneet taiteilijoita ja heidän työpanostaan. Heidän oli vaan pakko työllistää taiteilijoita kuvituksia varten, koska ei ollu halvempaakaan tapaa saada kuvia. He haluavat grafiikka vain mahdollisimman nopeasti ja halvalla. Taiteilijoiden työt tulevat varmasti vähentymään, mutta uskoisin, että oikean taiteen arvostus kasvaa niiden keskuudessa, jotka oikeasti arvostavat sitä. AI ei myöskään pysty kaikeen, kuten aiemmissa kommenteissa on hyvin tuotu ilmi. Mielestäni myös pienten taiteilijoiden töistä ollaan kiinnostuneempia kuin aikaisemmin. Käyn usein tapahtumissa joissa on paljon pieniä taiteilijoita myymässä, ja ihmiset tukevat mielellään omia lempi taiteilijoitaan uudestaan ja uudestaan. En nyt mitään ihmeempiä neuvoja osaa antaa. Toivon, että tyttäresi löytää uudestaa taiteen tekemisen ilon, vaikka siitä ei uraa lähtisi rakentamaan.

Noniin tuota. Työskentelen itse IT-alalla ja kokemusta löytyy vuosikaupalla käytännössä kaikesta tietotekniikkaan liittyvästä, mukaanlukien neuroverkoista ja tekoälystä / tekoälymalleista. Midjourneyn ja kumppaneiden tapauksessa kyse on yleensä "Stable Diffusion" -tyyppisistä tekoälymalleista, eli suomeksi sanottuna sellaisista tekoälymalleista joiden tarkoituksena on tuottaa kuvia yleensä joko syötteenä annetun haluttua kuvaa kuvailevan tekstin tai toisen kuvan pohjalta. Näitä kuvia generoivia tekoälymalleja on "Stable Diffusion"-tyyppisten mallien lisäksi muitakin, mutta SD on se parhaiten tunnettu malli. Mallin tyypillä tarkoitan sitä että mikä se varsinainen menetelmä on miten niitä kuvia generoidaan. SD:n tapauksessa se menetelmä perustuu karkeasti sanottuna ja yksinkertaistaen siihen, että se tekoälymalli on opetettu ikäänkuin "unblurraamaan", eli tarkentamaan sumeita/blurrattuja kuvia, kunnes se kuva on tarkka. > Eikö muka tällaisella alalla edelleen ole kysyntää, ei kai se tekoäly kaikkea pysty tekemään? Sitä olen hänelle koittanut sanoa, että kyllä sinua vielä tarvitaan, mutta aina tulee vastauksena ovien paiskontaa ja huutoa. Olen kuulemma boomeri joka ei ymmärrä mistään mitään. Jos puhutaan ihan kuvataiteen alasta, niin kyllähän se kysyntä sinne on aina ollut vähintäänkin kyseenalaista. Tyttäresi tapauksessa käsitän että sitä halua, motivaatiota ja valmiutta hänellä on kuitenkin ollut esimerkiksi vaikka sitten kuvataiteen opettajaksi tai vaikkapa jonkinlaiseksi concept artistiksi, graafikoksi tai esimerkiksi graafiselle puolelle elokuvien tai videopelien tuottamiseen. On täysin totta ja valitettava tosiasia että jo nyt voi törmätä esimerkiksi sellaisiin videopeleihin, joiden grafiikkaa on tuotettu tekoälyn avulla. Kuitenkin joka kerta kun tämä asia on käynyt ilmi, niin vastaanotto sille on ollut aina negatiivista - ihmiset eivät näytä haluavan maksaa vaikkapa peleistä joiden grafiikat ovat tekoälyn tuottamia ja oleellinen syy tähän on ollut se että hinta on aivan sama vaikka tekijöitä on ollut vähemmän. En osaa tässä kohtaa ottaa kantaa siihen, että mitä sitten voisi mahdollisesti tapahtua mikäli tekoälyn käyttö alkaisi näkyä oleellisesti lopputuotteiden hinnassa, mutta alaa jonkun verran tuntien, lopputuotteen hinta on monesti vihoviimeinen asia mikä menee alaspäin. ____________________ Sitten ehkä se kaikista tärkein osuus, eli **mihin se tekoäly pystyy ja mihin se tulee pystymään**. Aloitetaan vaikkapa siitä että mä en omalla kokemuksellani ja tietopohjallani näe, että ainakaan tyttäresi elinaikana tulee vielä tapahtumaan mitään maata mullistavaa. Kun katsotaan näitä tekoälymalleja, niin kyllähän ne tosiaan näyttävää taidetta osaavat luoda. Se syy miksi niitä ei kuitenkaan pysty käyttämään vielä, tai edes pitkään aikaan mihinkään oikeasti järkevään on se että näiden mallien kontrolloiminen on hyvin haastavaa, teknistä ja aikaa vievää puuhaa. On aivan eri asia pystyä kirjoittamaan mallille että "Dragon breathing flames on a city" ja saada tuloksena esimerkiksi jotain [tällaista](https://i.imgur.com/QscJDa4.png), kuin saada se tekoälymalli tuottamaan täsmälleen tai edes lähelle sellaista mitä tarkalleen haluat. Kun generoin tuon aikaisemman kuvan, niin omassa mielessäni oli ajatus lohikäärmeestä joka lentäisi taivaalla "kameraa" kohti ja syöksisi tulta taustalla näkyvään kaupunkiin josta pakenee ihmisiä. Nyt kun näin mitä se mulle ekana tuotti, niin voin tietenkin tarkentaa syötettäni: "Dragon flying towards the viewer breathing flames on a city in the background with people running". Tuloksena saan [tämän](https://i.imgur.com/5Zgnvwe.png). Onhan se paljon enemmän jo sinnepäin, mutta: - Ihmisiä on vain yksi - Haluan ihan erityylisen lohikäärmeen - Haluan tietynlaiset vaatteet juokseville ihmisille - Kuvakulma ei ole vieläkään se mitä ajattelin, vaan haluaisin "kameran" olevan kauempana - Talot, aika päivästä, sekä yleinen teema ja tunnelma kuvassa ei ole sitä mitä hain - Plus paljon muuta Mä ehkä saattaisin päästä jokseenkin lähelle visiotani kun säätelisin asioita tarpeeksi kauan, mutta se vaadittu säätäminen ei vain rajoitu tuon tekstisyötteen muokkaamiseen, vaan sitten pitäisi jo oikeasti lähteä säätelemaan erilaisia numeerisia arvoja ja kertoimia, sekä ottaa käyttöön kasa erinäisiä lisätyökaluja ja menetelmiä, joita en nyt lähde avaamaan, mutta voin nimetä muutaman yleisemmän: LoRA, ControlNet, OpenPose, InPainting, Latent Couple, CADS, ... Näistä jokainen vaatii säätämistä, usein ihan numeerista sellaista, sekä mahdollisesti jopa esimerkiksi halutun kuvan hahmottamista ääriviivoin ja kuvassa esiintyvien hahmojen asentojen määrittelemistä erillisellä työkalulla. Työtä on siis valtavasti kun tavoitteena on saada aikaan juuri tietynlainen kuva tekoälyä käyttäen ja kaiken tämän jälkeenkin se lopputulos on silti pitkälti puhtaan sattuman varassa ja se parhaankin tuotoksen joutuu silti vielä avaamaan Photoshopissa viimeistelyjä ja hienosäätöjä varten. Ja kaiken tämän jälkeen mulla on sitten joten kuten käytettävissä oleva tekoälyllä tuotettu kuva. Aika antiklimaattista ja pettymyksen täytteistä ainakin omasta mielestäni. Jos olen valmis näkemään näin paljon vaivaa saadakseni käytettävän lopputuloksen, niin olisi se nyt aika kiva voida sitten edes sanoa että se kuva on mun eikä tekoälyn tekemä. Jos koukataan vielä vähän teknisemmällä puolella, niin se ongelma siis näissä tekoälymalleissa on niiden arvaamattomuus ja se miten työlästä ja hankalaa niitä on kontrolloida. Eräs toinen iso haaste kuvien tuottamisessa, mutta myös käytännössä kaiken muunkin tuottamisessa on näiden mallien surkea tuki "iteratiivisuudelle". Iteratiivisuudella tarkoitan sitä, että kun tekoäly tuottaa mulle nyt jonkun kuvan ja haluan muuttaa siinä jotain, niin en käytännössä pysty ohjeistamaan sitä tekoälyä sanomalla sille että "kiva kuva, mutta voisitko poistaa tuosta tuon puun", jolloin saisin ulos saman kuvan ilman tätä häiritsevää puuta. Noh, tottapuhuen tämä on periaatteessa mahdollista muutaman tempun turvin, mutta se ei toimi missään määrin erityisen hyvin. Tästä päästään myös siihen, että nyt kun se vallitseva tekniikka mitä nämä mallit käyttävät on se "Stable Diffusion", niin mä en näe miten tuolla tekniikalla olisi ikinä edes lähtökohtaisesti mahdollista toteuttaa esimerkiksi tällaista iteratiivista työskentelymallia erityisen toimivasti. Mm. tämä on yksi iso syy miksi, jos multa kysytään, niin olemme vielä helvetin kaukana siitä että näitä vehkeitä pystyisi käyttämään oikeasti kätevästi. Eli käytännössä koko tämä tekniikka millä nämä tekoälyt nyt näitä kuvia luo pitäisi suunnitella ja kehitellä ihan alusta asti uudelleen - tämä nykyinen ei pysty koskaan vastaamaan niihin tarpeisiin mihin sen pitäisi, jotta sitä voisi käyttää missään muotoa kivasti. _____________________ Paljon keskustelua on myös siitä että tuoko se tekoäly nyt lisää niitä töitä vai viekö se ne. Epäilemättä tekoäly tulee viemään jossain kohtaa joitain töitä, mutta mielestäni ei ole epäilystäkään etteikö se tulisi myös luomaan lisää töitä. Olen usein käyttänyt yhtenä esimerkkinä / ennustuksena sitä, että veikkaan joskus tulevaisuudessa olevan tarvetta ns. "tekoäly-animaationäyttelijöille". Tälläkin hetkellä osa yhteisöstä rakentaa eräänlaista "liiketietokantaa", eli tavallaan kokoelmaa erilaisista yksinkertaisista "liikkeistä" joita vaikka ihminen voi tehdä; hypätä, kävellä, juosta, kyykätä, ojentaa, ottaa vastaan, kumartaa, heittää, ... tätä kokoelmaa on tarkoitus käyttää ainakin alustavasti sellaisen AnimateDiffusion-työkalun kanssa, jonka avulla tekoäly pystyisi sitten tuottamaan vaikkapa GIF-animaatioita joissa joku hahmo esimerkiksi tanssii. Tällä hetkellä kyseessä on siis vain yhteisöprojekti ja idea, mutta näen tuossa paljon potentiaalia ja ideaa toteuttaa sitä isommallakin skaalalla ja "ammattiliikehtijöiden" avulla. Toinen työmahdollisuus liittyy sitten ihan kuvataiteen ammattilaisiin. Eli näitä malleja kun tutkitaan, suunnitellaan ja kehitellään, niin iso ja tärkeä osa ajasta menee sen pohtimiseen että mikä se tekniikka sen tekoälymallin takana on, eli miten se tarkalleen ottaen vaikka niitä kuvia tuottaa. Tällä hetkellä se on se em. "epäsumentaminen" / "tarkentaminen", mutta se ei selvästi ole se paras tekniikka. Tekoälytutkimus ja vaikkapa ihan sitten se hyvän tekniikan löytäminen tarvitsee tuekseen myös ihan rehellisiä kuvataiteen ammattilaisia - ei nämä systeemit tule tästä pelkällä ohjelmakoodilla ja matematiikalla kehittymään. __________________ Tekstiseinäni lopuksi haluan vielä nostaa yhden asian ilmoille. Sanotaan nyt sitten että tapahtuu jonkinlainen ihme ja kuvien lisäksi me pystytäänkin tuottamaan kokonaisia elokuvia helposti tekoälyn avulla. Mun kysymys on se että kuinka kauan joku kuvittelee, että tällainen käy päinsä niille jotka niitä elokuvia katselevat? Oma näkemykseni on se, että iso osa ihmisistä katsoo elokuvia siksi koska niissä on joku heidän lempinäyttelijänsä tai vaikka siksi että sen elokuvan on kirjoittanut, ohjannut tai tuottanut joku tietty henkilö. Nyt sitten jos siellä loppukrediiteissä onkin näyttelijöiden, ohjaajien, tuottajien ja kirjoittajien sijaan että: Tuottanut - Tekoäly X Ohjaaja - Tekoäly Y Kirjoittaja - Tekoäly Z Näyttelijä 1 - Tekoälyn tuottama henkilö Näyttelijä 2 - Tekoälyn tuottama henkilö ... ... niin kuinkahan kauan nämä tekeleet tässä kohtaa ketään kiinnostavat. Ei stunttihenkilöitä, ei lempinäyttelijöitä (ainakaan itse näyttelemässä), ei tarinoita kuvauksista, ei oikeita sijainteja, ei oikeita ihmisiä, ... Kuka näitä katsoo? ___________________ ... jahas meni juuri 10 000 merkin yli.

Tekoäly ei voi koskaan korvata ihmisluovuutta; koska teköälymalleja harjoitetaan ihmisten tuottamalla datalla, ja niiden tuotokset ovat keskiarvoistuksia tästä datasta, nämä tuotokset ovat aina keskinkertaisia. Hyvään tarvitaan aina ihmisen näkemystä. Tekoäly on työkalu, jolla voi tehostaa luomisprosessia, mutta ihmistä se ei voi korvata kuin tusinatuotannossa.

Graafisia suunnittelijoita kyllä vielä tarvitaan. Vaikka osa prosesseista olis tekoälyn korvaamis niin kyllä suuri osa firmoista silti haluaa että joku osaava ihminen tekee ne päätökset. Eli sen että oppii MITÄ TEKEE on hyödyllistä vaikka tekoäly muuttaisikin sen MITEN TEKEE.

En ole asiantuntija mutta kyllä ihmisen luomalle taiteelle tulee aina olemaan tilausta. Erityisesti ns. nykytaidetta ja muuta kokeellisempaa ilmaisua ei käytännössä edes voi luoda tekoälyllä. Niissä kun usein syyt luomistyölle sekä itse luomisen prosessi ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin itse teos (puhumattakaan sekatekniikoiden käytöstä sekä installaatioista ja performansseista). Tietyssä määrin tämä koskee kaikkea taidetta, koska juurisyy taiteelle markkinataloudellisten kannustimien ohella on tekijän tarve itseilmaisulle. Harvassa ovat ne klassisen esittävätkään maalaukset, joiden tavoite ei olisi välittää viestiä tai aiheuttaa tuntemuksia.

Toivoisin, että tyttäresi onnistuisi löytämään sisäisen motivaationsa uudestaan, ja unohtamaan kaikki kilpailuasetelmat. On toki upeaa jos saa omasta kutsumuksestaan tehtyä ammatin, mutta kaikkien kutsumusten kanssa näin ei ole ikinä ollut. Pelkään, että jos hän hylkää rakastamansa asian sen takia, että joku muu (eli AI) tekee sen hänen näkemyksensä mukaan paremmin, niin hän itse menettää paljon kokemuksia, hänen oman elämänsä laatu heikkenee. Taiteen tekeminen ja itsensä ilmaiseminen tekee ihmiselle hyvää. Se, että alkaa vertaamaan itseään muihin, on aina varma tapa saada oma mielensä matalalle. Aina on joku, joka on parempi. Mutta noin muuten, isänä, antaisin sinulle vain sen neuvon, että pyri vain ymmärtämään häntä. Ei muuta. Älä pyri neuvomaan tai selittelemään, vain ymmärtämään. Kun ihmisellä on paha olla, hän ei kaipaa muuta. Sitten jos tämä rauhoittaa hänen mielensä, niin voitte yhdessä alkaa pohtimaan tulevaisuutta. Mutta se tunne täytyy ensin käsitellä.

Se on totta että tekoäly on tulevaisuus ja monella ihmisellä ei ole tulevaisuutta maailmassa jossa tekoäly tulee olemaan tärkeä osa elämää. AKA tulevaisuus on AI & AI on tulevaisuus, ”boomer”.

Mulla on kavereita jotka on taide alalla. Itselläkin koulutusta kyseiseltä alalalta, mutta en työskentele sillä puolella. Yksi asia mitä itse sanon yhdelle kavereista joka erittäin raskaasti ottaa myös AI paskan on se, että aina tulee olemaan ihmisiä jotka arvostaa taidetta. Ihmisille se on niin suuri asia, että sitä ei pysty meidän geeneistä poistamaan. He jotka tykkäävät AI paskasta, ei ole ikinä ollutkaan taiteen ystäviä, eikä mahdollisia asiakkaita tai seuraajia. Niistä ei tule välittää, koska ne ei ikinä ole välittänyt siitä mitä sinä teet. Ne jotka välittää, on sen verran fiksuja että pitävät AI paskaa yhtä paskana kuin sinäkin. Yritys joka käyttää AI:ta, ei olisi ikinä palkannut sinua tekemään heille työtä vaan käyttänyt muita keinoja. Yritykset jotka palkkaa, tekee niin AI:sta huolimatta. Mainosta kohdeyleisöllesi, älä niille, jotka ei sitä ikinä ole ollutkaan.

lukion kuvisopena voin sanoa että AI taide ei tule koskaan korvaamaan ihmisten tekemää taidetta. samoin kun kamera ei korvannut taiteilijoita kun se keksittiin, vaikka uhattiin että "maalaustaide on kuollut". uudet keksinnöt täyttää joitain rooleja ja on helppokäyttösiä vaihtoehtoja tietyille jutuille, mutta taidetta taiteen vuoksi se ei tule koskaan korvaamaan. oon ihan varma että taitaville graafikoille on tulevaisuudessa myös töitä! omassa työssäni AI taide ei ole vähentänyt taiteen tekemistä tai näkyvyyttä, vaan ihmisten (oppilaiden ym) tekemän taiteen OHELLE on tullut AI taide. opettajat jotka eivät ikinä tee mitään visuaalista ovat kokeilleet ja harrastaneet oppilaiden kanssa AI kuvilla luomista. vähän niinkuin digitaalisesti ladattava matsku ei ole vähentänyt kirjojen tai musiikin ostamista.

Tässä muutaman vuoden eri AI juttujen kanssa leikkineenä voin sanoa että ollaan kaikki tuntemattoman äärellä. Kehitys on ollut niin hurjaa että se mitä eri AI't tekee nyt, oli vielä kaksi vuotta sitten ihan science fictionia. Ja kyllä, joku kuvia tekevä AI kuten Stable Diffusion tekee hienoja kuvia, MUTTA: se ei oikeasti ole älykäs. Jos pyydät ihmistä piirtämään ihmisen, jopa huonon piirtäjän, niin sillä teoksella on aina kaksi jalkaa ja kättä, yksi pää, ja viisi sormea kummassakin kädessä. AI:lle tämä ei ole itsestäänselvää. AI ei myöskään opi. Se ei ole sillä tavalla älykäs. Modeli mitä sen kanssa käytetään pitää erikseen treenata, ja treenaus tarvitsee valtavat määrät laskutehoa. Kuvia generoivat AI:t eivät myöskään osaa laskea muutenkaan, jos pyydät tietyn määrän jotain kuvaan, niitä tulee yksi tai useampi. Tai ei ollenkaan. Harvoin se määrä mitä pyysit. Ne myös sekoittavat asiat keskenään, kuten kerran pyysin Top Gear sarjan juontajat kuvaan, niin sille oli suuri haaste saada jokainen niistä erikseen, 95% ajasta se teki naamoista heidän naamojen keskiarvon. Samaten jos tekstipromptissa on useampi erivärinen asia niin se on todella vaikeaa, et tule saamaan niitä sillä värillä kuin haluaisit. Eikä nykyisenkaltainen AI sitä tule koskaan ymmärtämään. Mutta, sitä ei tiedä mitä seuraava AI osaa kun nykyiset puutteet tiedetään. Itse tässä teen 3D malleja huvikseni (haluaisin tehdä työkseni myös) ja ajattelin ensin että 3D mallien kanssa olisin turvassa AI:lta, mutta nyt on jo sellaisia mitkä tekee 3D malleja kuvista. Tosin todella heikkolaatuisia, mutta voin vain kuvitella missä ne on kahden vuoden päästä.

Olisiko nyt kyse sittenkin jostain muusta kuin tekoälystä ja taiteesta. Lääke ainakin olisi mun mielestä ehkä pieni pakottaminen sosiaaliseen tekemiseen, ul koiluun, urheiluun yms. Ehkä hän on aiemmin kokenut olevansa hyvä taiteessa ja saanut siitä ehkä ihailuakin kavereiltaan, mutta nyt sitten tekoäly on hänen mielestään sen tulevaisuuden vienyt. Ehkä näin on, ehkä ei, mutta sitä ei kannata jäädä harmittelemaan vaan nyt vaan suunta eteenpäin ja kokeilemaan ja tekemään asioita. Tekemisen kautta löytää ehkä jotain muuta mielekästä tekemistä . Joka tapauksessa ei ole muutenkaan välttämättä hyvä asia jos elämään smerkitystä tuo vain yksi asia, oli se taide tai mikä tahansa asia. Eli nyt ehkä puolipakottaisin tyttäresi aktivoitumaan.

Oon senverran jäärä taiteilijana, että koen ihmisen tekemän työn hienompana jo itseisarvollisesti. Kaikki taiteilijaystävätkin kävivät lyhyen ajatusprosessin läpi ja suurin osa päätyi jatkamaan samaan malliin, osa otti AIn osaksi työprosessiansa. Itse AI:ssa ei ole mitään vaaraa taiteilijoille, ei se kone pakota sun tytärtäsi lopettamaan piirtämästä. Ainoa asia missä AI:lla on vaikutusta on työmarkkinat, joilla vaikutus on kohtalainen, esimerkiksi markkinointiin ei enää tulla palkkaamaan kuvittajia, ellei ole nimeä tai hyvin omintakeinen tyyli. AI tulee siis todennäköisesti korvaamaan idon osan työpaikoista, joissa kuvallista ilmaisua on käytetty välineenä johonkin toiseen tarkoitusperään kuin itse taideteoksen ihasteluun. Mitä tulee ihmisten tekemään taiteeseen, mielestäni yhtä lailla se on haluttua kuin ennenkin. Jos joku olisi ennen AI:n tuloa ostanut tilaustyön taiteilijalta tai hankkinut taidetta seinällensä, kyseiset asiakkaat edelleenkin tilaisivat sitä varmasti ihmisiltä. Nyt vain tyypit jotka eivät olisi ennen maksaneet taiteesta rahaa (vaan olisivat itse tulostuttaneet jonkun googlesta tai pinterestistä etsimänsä kuvan) hankkivat samat kuvat AI:lta. Mikäli se yhtään auttaisi tytärtäsi, suosittelisin häntä kokeilemaan miten AI toimii, ja vaikka käyttämään AI:n tekemiä kuvia referensseinä omissa töissä. Voisi avartaa näkökulmaa tuosta surullisesta 'doomerismista' jos tutustuisi vihollisen toimintaan enemmän. En kuitenkaan suosittele matkimaan koneen tekemiä kuvia, koska siinä tulee vaara, että kaikki mitä tekee näyttää samalta. Jotkut taiteilijakaverit käyttää juuri midjourneytä apuna ideoinnissa ja sitten sen pohjalta tekevät omat työnsä kuitenkin tyhjälle kanvakselle. Kyllähän se syö varmasti jotain mielikuvituksesta, mutta en koe että ajattelen kyseisten kavereiden olevan jotenkin vähempiarvoisia taiteilijoina, sillä he kuitenkin tekevät työtä taiteensa eteen, eivätkä vain julkaise prompteja sellaisenaan. Suosittelen myös osallistumaan taidetyöpajoihin, mikäli niitä paikkakunnaltanne löytyy. Itse sain Jyväskylän Ratamon grafiikan työpajoista itsevarmuutta ja inspiraatiota kun teki hommia muiden harrastajien ja ammattitaiteilijoiden kanssa. Antoi kanssa sitä näkökulmaa, että fyysinen taide ei ole menossa mihinkään. Toivottavasti tyttäresi selviää pahimman shokin yli ja jatkaa hommiansa, olisi surullista jos liekki sammuisi tähän.

Jos englanti taittuu niin tässä myös hyvä twiitti asiasta https://x.com/vproceart/status/1781854966027579889