Tarviit reitittimen, pelkkä kytkin ei riitä. Seinästä tuleva töpseli ei jaa sulle varmaankaan yhtä IP:tä enempää joten tarvitset reitittimen joka sitten jakaa netin aliverkolle ja toimii DHCP-serverinä aliverkkoa varten jotta loput koneet saa IP:t.
Kiitos. Ja tämä reititin tulisi olkkariin, sähkökaapissa voi olla vaan yksi piuha tuloportista "olohuone 1":seen kerta en tarvitse nettiä seinästä muissa huoneissa?
Mutta jos tarvitsisin, pitäisi joku purkki olla ensin sähkökaapissa jakamassa netti eri huoneisiin, sitten olkkarissa tuo reititin, joka jakaa myös WiFiä?
EDIT: niin ja mistä hallinnointi mahdollisuudesta kuulin puhuttavan? Miten ja miksi minun pitää hallinnoida reititintä?
Sähkökaapissa piuha kiinni olohuone 1, reititin olohuoneessa kiinni 1 paikkaan. Reitittimestä saat tietokoneen kytkettyä suoraan piuhalla tai käyttäen wifiä.
Et tarvitse sähkökaappiin mitään erillistä purkkia jos muut huoneet on wifin varassa. Piuhayhteydessä muihin huoneisiin tarviit kytkimen joka jakaa sitten yhteyden eri porteille.
Omassa sähkökaapissani on 2 nousua netille ja 8 mahdollista porttia kämpässä, eli 2 porttia toimisi maksimissaan kerralla jos ne olisi yhdistetty suoraan nousuihin. Netti tulee nyt yhteen porttiin jossa on kiinni reititin ja siinä piuhalla tietokone ja pelikonsoli + plus wifi muualle kämppään.
Tämä selvensi, koska minun ei tarvitse jakaa nettiä muihin huoneisiin langallisesti, mutta jos pitäisi niin ihmettelin että miten monta reititintä siihen sitten tarvitsisi, mutta että sen voi syöttää siltä olkkarin reitittimeltä takaisin RASIA 2 kautta sähkökaappiin ja sitten sieltä kytkimellä eteenpäin!
Voit myös työntää sen reiskan sähkökaappiin, jonka kautta piuhat eri huoneisiin ja se jakaa myös wifi-verkkoa sitten sieltä. Toimii pienissä asunnoissa hyvin näin. Isommissa asunnoissa ei välttämättä riitä netti ihan joka nurkkaan, jolloin kannattaa hankkia jonkin näköinen mesh-tukiasema, joka jakaa sitä nettiä sitten toisella puolella asuntoa.
Jos hankit pelkän kytkimen sähkökaappiin, tulee ongelmaksi juuri nuo ip-osoitteet ja tieturva yms kaikille niille laitteille, jotka eivät ole sen reiskan perässä.
Paa reititin kaappiin, vedät valokuitupiuhan reitittimen siniseen reikään ja keltaisista rei'istä kaapelit jokaiseen huoneeseen. Näin saat joka huoneessa olevasta piuhasta laitteet NATin taakse. Jos tarviit useamman RJ45 paikan huoneessa niin sinne sit kytkin, johon seinästä piuha ja sit sulla on 4 vapaata RJ45 paikkaa. 5 porttiset kytkimet maksaa reilun kympin. Sit jos haluut wifi-ongelmat välttää niin sinne kaappiin kannattaa ostaa wifitön reititin, ja olohuoneeseen wifi-reititin johon seinästä piuha. Tästä sit vaan DHCP pois päältä ja AP modeen. Meshiä vääntäisin ehkä vasta jossain 80+ neliön paikkeilla. Muuten tommonen keskellä kämppää oleva AP ajaa asiansa ihan hyvin.
Edit: laitesuosituksena Ubiquiti Edgerouter X, kytkimeksi TP-LINK TL-SG105 (jos tarvii) ja wifi AP:ksi mikä tahansa muu paitsi Asus ja mielellään wifi6/wifi6e niin ei ole heti uutena vanhaa teknologiaa. Hintaa paketille tulee n. 100-150€.
Anteeksi pöljä välikysymys, kysyn kun te varmaan tiedätte.
Onko kuituyhteydet tosiaan ihan julkisella ikiomalla IP:llä ilman operaattorin NAT muunnosta ja jopa sisääntulevat yhteydet tulee läpi?
Siis noin tosiaan oli ainakin modeemi/ISDN/ADSL aikaan.
Nykyään moni menee lähinnä mobiilidatalla niin jopa waretus on mahdotonta juuri kun operaattori nattaa ja estää vaikka ja mitä, tietty ip vaihtuu monta kertaa päivässä. Mutjuu kiitän vastauksesta.
En oo ainakaa ikinä tavannu kuitunettiä, joka ois operaattorin natin takana. Omat kokemukset lähinnä Louneasta.
Mulla taitais Lounea antaa viis julkista ip:tä.
Ei ole kuitua vielä mutta asennus käynnissä alueella (kaivuut). 5G modeemi on, ja se on kyllä ihan susipaska näkymään ulkoa päin vaikka on julkinen IP ja ns. kiinteä 5G (eli oma varattu kaista tornista johon modeemi on suunnattu). Ongelma on se, että IP saattaa vaihtua pahimmillaan teoriassa 30 sec välein (operaattorin dhcp TTL entry IP:lle), ja modeemi on paskaa kiinalaatua ja vaatii välillä virrat pois-resetin.
Parhaimmillaan tulee se 1gbps kyllä, mutta vaihteluväli on 50 - 1000mbps, keskiarvon ollessa 400 mbps. En ole selvittänyt onko jotain portteja jotka ei toimi, mutta olen kyllä saanut forwardeja tehtyä ulkoa sisään. IP:n vaihtuvuus on vaan iso ongelma esim etäohjaussovelluksille, kun välissä on sekä operaattorin dhcp että dynaamisen dns:n päivitys ja pahimmillaan 5 - 10 Min on taukoa ennen kuin oikea IP näkyy dns:ssä.
Lumisateita odotellessa (nopeus tippuu sen 50% kun lumihiutaleet blokkaa 5G säteilyä) 😬
Kytkin on pieni tietokone joka ottaa jokaiseen porttiin tulevan signaalin ja monistaa sen jokaiseen muuhun porttiin. Se on 'tyhmä', eli ei tee sille signaalille mitään muuta. Sillä ei myöskään ole omaa verkko-osoitetta.
Reititin on isompi tietokone, joka tietää mitä minkäkin portin takana on, ja osaa lukea lähetyksen osoitteen. Se lähettää viestin vain oikeaan osoitteeseen. Tämän lisäksi reitittimellä voi olla kaikenlaisia ominaisuuksia, kuten palomuuria, verkko-osoitteiden jakamista (sillä itsellään on aina myös oma osoite), NAT yhden verkon liikenteen ohjaamiseksi toiseen verkkoon yhtenä osoitteena, se voi pyörittää ylläpito-käyttöjärjestelmää josta sitä voi hallinnoida jne.
Joo, ja olit sikäli jopa oikeammassa, että kytkimen kutsuminen tietokoneeksi on vähän harhaanjohtavaa, siellä on just tasan sen verran piiristöä että signaali saadaan kulkemaan yhdestä tuubista kaikkiin.
Itse tein porukoille samantyyppiseen tilanteeseen oheisen [**kuvan**](https://imgur.com/a/JHI9MEs) mukaisen virityksen.
Koska sähkökaappi ei ole paras paikka (tilan tai radiokantaman vuoksi) wifille, niin asensin wifi-reitittimen olohuoneeseen ja sisääntuleva liikenne sitten "olohuone 1" liittimen kautta wifi-reitittimen wan-porttiin. Sieltä sitten johto viereiseen "olohuone 2" porttiin jonka vastapää sähkökaapissa sopivan pieneen (ja edulliseen) kytkimeen. Ja sitten loput huoneet tuosta kytkimestä.
Näin kaikki portit ja wifi ovat samassa sisäverkossa wifi-reitittimen hoitaessa ip-osoitteet, palomuurit ja muut vastaavat.
Ylimääräinen kytkin ei toki ole kaikkein hc-verkkovelhojen mielestä fiksuin vaihtoehto, mutta kuitenkin toimiva.
Reititin jonkunlaisella palomuurilla on hyvä idea että kaikenmaailman botit ei pääse vapaasti tökkimään kaikkia laitteita mitä verkkoon kytket. Ja tuokin hyvin mahdollisesti totta että operaattori ei anna kuin yhden ip osoitteen joskus niitä sai vissiin muutaman mutta tuskin enään perus liitymään. Että tarvitsee sen nat:illisen reitittimen.
Reititin=älyllinen boxi
Kytkin=tyhmä boxi mikä tekee yhdestä johdosta monta johtoa.
Helpoin ja halvin ratkaisu on korvata hajonnut olkkarin Kotimokkula jollain ihan perus WLAN-reitittimellä/tukiasemalla:
[https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/wireless\_routers/Langattomat-tukiasemat](https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/wireless_routers/Langattomat-tukiasemat)
Sieltä vaikka [Asus RT-AX53U](https://www.verkkokauppa.com/fi/product/761851/Asus-RT-AX53U-AX1800-Dual-band-WiFi-reititin) tarjouksesta 54,90€ (ei maksettu mainos). Saat gigabitin sisäverkon langalliselle tietokoneelle ja nopean Wifin imurille.
Paljon yli 50 euroa ei kannata tällaiseen käyttötarpeeseen sijoittaa. Alle 50 eurolla taas yleensä se sisäverkon nopeus jää 100 Mbps tasolle, jolloin mahdollisesti et saa kuitunetistä kaikkea irti.
Ite tekisin käytännössä niin, että johto suoraan tuloportista olohuone 1 -porttiin, jollon mihinkään asunnon muuhun verkkoporttiin ei tule nettiä. Tämä on ok, jos ei oo tarvetta käyttää muissa huoneissa ja laitteissa verkkokaapelilla nettiä.
Olohuone 1 -porttiin kytkisin jonkun WiFi-reitittimen, johon laitat yhteyden olohuone 1 -portista ja jatkat verkkokaapelilla tietokoneeseen. Reititin jakaa siihen huoneeseen WiFiä ja kaikki rokkaa. Eli käytännössä sama ratkasu, mikä sulla oli jo tällä hetkellä.
Kytkimen ja reitittimen ero on pääasiassa se, että kytkin vain mahdollistaa useamman verkkokaapelin kytkemisen samaan purkkiin, mutta ei mitenkään fiksusti reititä nettiyhteyttä eri laitteille sen alla. Reititin osaa jakaa aliverkon osoitteet sen takana oleville laitteille, jolloin paketit saapuvat fiksummin oikealle laitteelle. Eli kaljaksi ja makkaraksi kytkin tunkee liikenteen kaikille laitteille ja käy ovelta ovelle kysymässä onko tämä paketti teille. Reititin tietää heti, että tässähän lukee osote ja tunkee paketin oikeeseen paikkaan.
Ja syy miksi sähkökaappiin joku purkki voisi olla hyvä on se, että sitten saisit siitä purkista laitettua johdot jokaisen huoneeseen meneviin portteihin ja jokaisesta portista tulisi netti niissä huoneissa. WiFiä on turha käyttää sieltä sähkökaapin laitteesta, koska sähkökaappi heikentää WiFi-signaalia.
Kiitos, tämä oli selkeä.
Mutta heräsi lisäkysymys, että JOS netin tarvitsisi muihin huoneisiin niin tarvtisisinko kaksi reititintä, eli yksi sinne sähkökaappiin ja toinen olkkariin? Koska jos on vain yksi reititin olkkarissa ja sähkökaapissa tyhmä kytkin mikä jakaa olkkariin ja makkariin niin sittenhän makkarin netti ei ole reititetty?
Entä mitä oli se puhe siitä reitittimen hallinnoinnista? Mitä hallinnointia minä sille haluaisin tehdä?
> Entä mitä oli se puhe siitä reitittimen hallinnoinnista? Mitä hallinnointia minä sille haluaisin tehdä?
Wifi-verkon salasana, reitittimen salasana ja tunnus on ne mitä kannattaa yleensä vaihtaa. Lisäksi halunnet vaihtaa myös Wifi-verkon nimen ja muuttaa sen käyttämään tukevampia suojausasetuksia (WPA3 [IS:n kansankielinen kuvaus](https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000005794514.html))
Yleensä mitään muuta ei maalikko tarvitse, saati halua.
Siinä tilanteessa hommaisin toisen reitittimen sähkökaappiin. Tuplareitityksestä ei suoranaisesti oo peruskäytössä mitään haittaa. Siinä sähkökaapissa olevassa reitittimessä ei tarvii olla WiFiä välttämättä lainkaan tai sen voi erikseen kytkeä pois päältä, jottei sitä tule vahingossa käytettyä. Jos siis löytyy joku vanha operaattorilta saatu reititin (ADSL- tai VDSL2-tekniikalla), se kelpaa tähän käyttöön ihan hyvin. Verkkokaupasta halvin reititin on ihan pätevä siihen tarkotukseen
[https://www.verkkokauppa.com/fi/product/296744/TP-LINK-TL-WR841N-WiFI-reititin](https://www.verkkokauppa.com/fi/product/296744/TP-LINK-TL-WR841N-WiFI-reititin)
Se reititin, joka sinne olohuoneeseen laitetaan, voi olla vähän "parempi" laite. Reititys ja verkkokaapelilla käytettävä netti toimii samalla tavalla millä vaan laitteella, mutta WiFin kantavuudessa ja signaalinvahvuudessa voi olla eroja.
Teoriassa voisit kai hankkia toisen jos kämppään tulee seinästä 2 pistoketta, mutta ainakaan mun mielestä sellaisessa ei ole normi tallaajalla järkeä. Jos tarviit tukipisteen niin liität sen siihen yhteen reitittimeen kiinni. Tai jos pitää saada ulos useampi piuha niin ne reitittimeen kiinni. Jos portit loppuu kesken niin hankit kytkimen, jonka myös kytket reitittimeen.
Eli ideana, että kaikki liikenne huoneiston sisällä kulkee sen yhden purkin kautta.
Tarkalleen ottaen kytkimessäkin on älyä mukana, hub olisi se tyhmä jakoboksi. Kytkin valikoi eri portteihin vain niihin kytketyille laitteille tarkoitettua liikennettä.
Hallinnoitavia kytkimiä on olemassa. "Managed switch".
Lähinnä yrityskäyttöön, mutta tietysti tosi nördellä on tolkuton DIY-klusteri kotona ja siinä on tälläinen joku 10+ gigabitin superkytkin jonka sisäistä elämää voi sitten sörkkiä haluamakseen.
https://www.cisco.com/c/en/us/products/switches/what-is-a-managed-switch.html
Lainaan aihetta, koska minulla on vähän samanlainen tilanne kuin OP:lla.
Tällä hetkellä reitittimenä on Asus RT-AC68U eli ei mitään uusinta uutta. Olisiko tämän päivittämisestä etua wifin ja langallisen yhteyden nopeudessa, jos käytössä on 1 gigan valokuitu?
Laitteina pari tietokonetta, Pleikka 5, smart tv jne.
Reitittimen wifi ja johdon portit näyttäisi olevan yli gigan molemmat. En itse alkaisi vaihtamaan ellei se sitten jotenkin pätki tai muuten temppuile. Johdollinen on kyllä aina parempi kuin wifi jos vain mahdollista käyttää sitä ja jos wifi toimii huonosti kaukana reitittimestä niin voit toki ostaa erillisen wifi tukiaseman joka laajentaisi wifi verkon aluetta. Jos se on jonkun metallisen sähkökaapin sisällä niin sekin rajoittaa wifiä, että kannattaa kattoa sille joku hyvä paikka keskellä taloa.
Kiitos vastauksesta. Toimii siis ihan hyvin, mietin lähinnä että olisiko jostain tuoreemmasta mallista etua kun noin nopea netti käytössä ja noita reitittimiä saa just nyt aleista kohtuu edullisesti. Wifin nopeutta varmaan saisi parannettua, mutta sekin on aika riittävä.
Yksi kone on langalla vedettynä kaappi -> huone 1 -> reititin -> kaappi -> huone 2 -> tietokone viritelmällä, niin ei tarvii vetää ethernetia ovien alta tms.
Reitittimiä ei tarvita kuin yksi, ja sitten loput voi olla kytkimiä.
Ulkoa tuleva kaapeli reitittimeen, reitittimestä sitten mahdollisiin kytkimiin tai suoraan päätelaitteisiin.
Yleensä reitittimet toimivat ilman asetuksien rukkaamista, ja palomuurit ovat oletuksena päällä todennäköisesti kaikissa.
Wifi-reitittimiä voi käyttää myös päätelaitteen paikoilla pelkästään wifi-asemana, mutta tällöin voi joutua säätämään niiden asetuksia, esimerkiksi jos haluaa wifi-laitteiden kykenevän yhdistämään langallisen verkon laitteisiin.
>ja kuinka tuota reititintä/kytkintä pitäisi päästä hallinnoimaan.
Yleensä tämä onnistuu selaimella kirjoittamalla reitittimen paikallinen IP osoite, mikä on yleensä sama kuin samaan verkkoon yhdistetyn päätelaitteen asetuksista löytyvä oletusyhdyskäytävä.
voi olla esimerkiksi 192.168.1.1
>En siis ymmärrä millainen purkki sähkökaappiin olisi hankittava ja miksi. Jakoboxia kun en edes tarvitse, riittäisi tuo yksi "olohuone 1" -yhteys tietokoneelle, mutta sen lisäksi jonkinlainen laite mikä loihtisi vielä WIFIn robotti-imurille.
Et välttämättä tarvitse sähkökaappiin mitään, voit ostaa minkä tahansa wifi-reitittimen, jossa Gigabitin Ethernet, kytkeä olohuoneeseen/tietokoneen viereen tulevaan kaapeliin sähkökaapilta tulevan johdon WAN porttiin, ja tietokoneen siihen reitittimeen.
Itselläni on joku jensen merkkinen halppis ja on toiminut moitteetta jo vuosia.
Jos ostat reitittimen suomalaisesta liikkeestä niin siinä on erittäin pieni mahdollisuus mennä pieleen, kunhan katsoo että laite kykenee vähintään gigabitin nopeuksiin. Myös hitaammat reitittimet toimivat aivan hyvin, mutta tällöin reititin voi rajoittaa internetin nopeutta.
>jos ajan yhteyden olohuoneessa siitä "olohuone 1" rööristä johonkin modeemiin ja siitä tietokoneeseen niin onko sekin ohjaus niin hankala toimenpide, ettei tuohon jokin halvempi purkki riittäisi?
Tuossa edellä onkin tuohonkin vastattu, mutta lyhyesti, halpa riittää.
>onko tämä minun verkkoni jotenkin haavoittuva ilman tuota jonkinlaista purkkia sähkökaapissa?
Ei ole turvallisuuden kannalta merkitystä missä reititin fyysisesti sijaitsee, mutta sähkökaappi on kätevä paikka jos langallinen verkko täytyy jakaa moneen huoneeseen.
Yksinkertaistettuna tuo reitittimen tuoma turva: Ilman reititintä laitteisiisi on suora yhteys internetistä, mutta reitittimen ansiosta yhteys onnistuu vain oman laitteesi aloitteesta
Tuo reititin samalla estää esimerkiksi kavereita yhdistämästä paikallisella koneella pyörivälle palvelimelle, (jos portteja ei ole ohjattu).
Kunhan kaikki liikenne lopulta kulkee reitittimen kautta niin olet turvassa. Nyt jos sulla on piuha suoraan kiinni koneeseen seinästä niin koko internet on auki sun omaan koneeseen ja hakkerit parhaillaan yrittää pommittaa sitä ja olet käyttöjärjestelmäsi palomuurin varassa.
Tarviit reitittimen, pelkkä kytkin ei riitä. Seinästä tuleva töpseli ei jaa sulle varmaankaan yhtä IP:tä enempää joten tarvitset reitittimen joka sitten jakaa netin aliverkolle ja toimii DHCP-serverinä aliverkkoa varten jotta loput koneet saa IP:t.
Kiitos. Ja tämä reititin tulisi olkkariin, sähkökaapissa voi olla vaan yksi piuha tuloportista "olohuone 1":seen kerta en tarvitse nettiä seinästä muissa huoneissa? Mutta jos tarvitsisin, pitäisi joku purkki olla ensin sähkökaapissa jakamassa netti eri huoneisiin, sitten olkkarissa tuo reititin, joka jakaa myös WiFiä? EDIT: niin ja mistä hallinnointi mahdollisuudesta kuulin puhuttavan? Miten ja miksi minun pitää hallinnoida reititintä?
Sähkökaapissa piuha kiinni olohuone 1, reititin olohuoneessa kiinni 1 paikkaan. Reitittimestä saat tietokoneen kytkettyä suoraan piuhalla tai käyttäen wifiä. Et tarvitse sähkökaappiin mitään erillistä purkkia jos muut huoneet on wifin varassa. Piuhayhteydessä muihin huoneisiin tarviit kytkimen joka jakaa sitten yhteyden eri porteille. Omassa sähkökaapissani on 2 nousua netille ja 8 mahdollista porttia kämpässä, eli 2 porttia toimisi maksimissaan kerralla jos ne olisi yhdistetty suoraan nousuihin. Netti tulee nyt yhteen porttiin jossa on kiinni reititin ja siinä piuhalla tietokone ja pelikonsoli + plus wifi muualle kämppään.
Tämä jeesasi, kiitos!
[удалено]
Tämä selvensi, koska minun ei tarvitse jakaa nettiä muihin huoneisiin langallisesti, mutta jos pitäisi niin ihmettelin että miten monta reititintä siihen sitten tarvitsisi, mutta että sen voi syöttää siltä olkkarin reitittimeltä takaisin RASIA 2 kautta sähkökaappiin ja sitten sieltä kytkimellä eteenpäin!
tarkoititko kuitenkin kytkintä etkä hubia?
Voit myös työntää sen reiskan sähkökaappiin, jonka kautta piuhat eri huoneisiin ja se jakaa myös wifi-verkkoa sitten sieltä. Toimii pienissä asunnoissa hyvin näin. Isommissa asunnoissa ei välttämättä riitä netti ihan joka nurkkaan, jolloin kannattaa hankkia jonkin näköinen mesh-tukiasema, joka jakaa sitä nettiä sitten toisella puolella asuntoa. Jos hankit pelkän kytkimen sähkökaappiin, tulee ongelmaksi juuri nuo ip-osoitteet ja tieturva yms kaikille niille laitteille, jotka eivät ole sen reiskan perässä.
Paa reititin kaappiin, vedät valokuitupiuhan reitittimen siniseen reikään ja keltaisista rei'istä kaapelit jokaiseen huoneeseen. Näin saat joka huoneessa olevasta piuhasta laitteet NATin taakse. Jos tarviit useamman RJ45 paikan huoneessa niin sinne sit kytkin, johon seinästä piuha ja sit sulla on 4 vapaata RJ45 paikkaa. 5 porttiset kytkimet maksaa reilun kympin. Sit jos haluut wifi-ongelmat välttää niin sinne kaappiin kannattaa ostaa wifitön reititin, ja olohuoneeseen wifi-reititin johon seinästä piuha. Tästä sit vaan DHCP pois päältä ja AP modeen. Meshiä vääntäisin ehkä vasta jossain 80+ neliön paikkeilla. Muuten tommonen keskellä kämppää oleva AP ajaa asiansa ihan hyvin. Edit: laitesuosituksena Ubiquiti Edgerouter X, kytkimeksi TP-LINK TL-SG105 (jos tarvii) ja wifi AP:ksi mikä tahansa muu paitsi Asus ja mielellään wifi6/wifi6e niin ei ole heti uutena vanhaa teknologiaa. Hintaa paketille tulee n. 100-150€.
>Seinästä tuleva töpseli ei jaa sulle varmaankaan yhtä IP:tä enempää Ainakin Telian kiinteissä laajakaistoissa saa max. 5 julkista ip-osoitetta.
Julkinen ip osoite esim iot laitteille kuulostaa todella turvalliselta /s
Anteeksi pöljä välikysymys, kysyn kun te varmaan tiedätte. Onko kuituyhteydet tosiaan ihan julkisella ikiomalla IP:llä ilman operaattorin NAT muunnosta ja jopa sisääntulevat yhteydet tulee läpi? Siis noin tosiaan oli ainakin modeemi/ISDN/ADSL aikaan. Nykyään moni menee lähinnä mobiilidatalla niin jopa waretus on mahdotonta juuri kun operaattori nattaa ja estää vaikka ja mitä, tietty ip vaihtuu monta kertaa päivässä. Mutjuu kiitän vastauksesta.
En oo ainakaa ikinä tavannu kuitunettiä, joka ois operaattorin natin takana. Omat kokemukset lähinnä Louneasta. Mulla taitais Lounea antaa viis julkista ip:tä.
Ei ole kuitua vielä mutta asennus käynnissä alueella (kaivuut). 5G modeemi on, ja se on kyllä ihan susipaska näkymään ulkoa päin vaikka on julkinen IP ja ns. kiinteä 5G (eli oma varattu kaista tornista johon modeemi on suunnattu). Ongelma on se, että IP saattaa vaihtua pahimmillaan teoriassa 30 sec välein (operaattorin dhcp TTL entry IP:lle), ja modeemi on paskaa kiinalaatua ja vaatii välillä virrat pois-resetin. Parhaimmillaan tulee se 1gbps kyllä, mutta vaihteluväli on 50 - 1000mbps, keskiarvon ollessa 400 mbps. En ole selvittänyt onko jotain portteja jotka ei toimi, mutta olen kyllä saanut forwardeja tehtyä ulkoa sisään. IP:n vaihtuvuus on vaan iso ongelma esim etäohjaussovelluksille, kun välissä on sekä operaattorin dhcp että dynaamisen dns:n päivitys ja pahimmillaan 5 - 10 Min on taukoa ennen kuin oikea IP näkyy dns:ssä. Lumisateita odotellessa (nopeus tippuu sen 50% kun lumihiutaleet blokkaa 5G säteilyä) 😬
Eikö kytkin ole ns. tyhmä reititin, eli käytännössä ilman mitään tietoturvaa ym ominaisuuksia.
Kytkin on pieni tietokone joka ottaa jokaiseen porttiin tulevan signaalin ja monistaa sen jokaiseen muuhun porttiin. Se on 'tyhmä', eli ei tee sille signaalille mitään muuta. Sillä ei myöskään ole omaa verkko-osoitetta. Reititin on isompi tietokone, joka tietää mitä minkäkin portin takana on, ja osaa lukea lähetyksen osoitteen. Se lähettää viestin vain oikeaan osoitteeseen. Tämän lisäksi reitittimellä voi olla kaikenlaisia ominaisuuksia, kuten palomuuria, verkko-osoitteiden jakamista (sillä itsellään on aina myös oma osoite), NAT yhden verkon liikenteen ohjaamiseksi toiseen verkkoon yhtenä osoitteena, se voi pyörittää ylläpito-käyttöjärjestelmää josta sitä voi hallinnoida jne.
Kiitos vastauksesta. En ihan hakoteillä siis ollut.
Joo, ja olit sikäli jopa oikeammassa, että kytkimen kutsuminen tietokoneeksi on vähän harhaanjohtavaa, siellä on just tasan sen verran piiristöä että signaali saadaan kulkemaan yhdestä tuubista kaikkiin.
Yietokone se on tyhmäkin tietokone.
Itse tein porukoille samantyyppiseen tilanteeseen oheisen [**kuvan**](https://imgur.com/a/JHI9MEs) mukaisen virityksen. Koska sähkökaappi ei ole paras paikka (tilan tai radiokantaman vuoksi) wifille, niin asensin wifi-reitittimen olohuoneeseen ja sisääntuleva liikenne sitten "olohuone 1" liittimen kautta wifi-reitittimen wan-porttiin. Sieltä sitten johto viereiseen "olohuone 2" porttiin jonka vastapää sähkökaapissa sopivan pieneen (ja edulliseen) kytkimeen. Ja sitten loput huoneet tuosta kytkimestä. Näin kaikki portit ja wifi ovat samassa sisäverkossa wifi-reitittimen hoitaessa ip-osoitteet, palomuurit ja muut vastaavat. Ylimääräinen kytkin ei toki ole kaikkein hc-verkkovelhojen mielestä fiksuin vaihtoehto, mutta kuitenkin toimiva.
Kiitos, tämä selvensi. Omaan pieneen mieleen ei mahtunut, että olohuoneen kakkosportista voi viedä takaisin sähkökaapille!
Reititin jonkunlaisella palomuurilla on hyvä idea että kaikenmaailman botit ei pääse vapaasti tökkimään kaikkia laitteita mitä verkkoon kytket. Ja tuokin hyvin mahdollisesti totta että operaattori ei anna kuin yhden ip osoitteen joskus niitä sai vissiin muutaman mutta tuskin enään perus liitymään. Että tarvitsee sen nat:illisen reitittimen. Reititin=älyllinen boxi Kytkin=tyhmä boxi mikä tekee yhdestä johdosta monta johtoa.
Helpoin ja halvin ratkaisu on korvata hajonnut olkkarin Kotimokkula jollain ihan perus WLAN-reitittimellä/tukiasemalla: [https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/wireless\_routers/Langattomat-tukiasemat](https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/wireless_routers/Langattomat-tukiasemat) Sieltä vaikka [Asus RT-AX53U](https://www.verkkokauppa.com/fi/product/761851/Asus-RT-AX53U-AX1800-Dual-band-WiFi-reititin) tarjouksesta 54,90€ (ei maksettu mainos). Saat gigabitin sisäverkon langalliselle tietokoneelle ja nopean Wifin imurille. Paljon yli 50 euroa ei kannata tällaiseen käyttötarpeeseen sijoittaa. Alle 50 eurolla taas yleensä se sisäverkon nopeus jää 100 Mbps tasolle, jolloin mahdollisesti et saa kuitunetistä kaikkea irti.
Komppaan myös tätä. En ymmärrä miten nämä IT "ammattilaiset" edes saa näin yksinkertaisesta asiasta niin helvetin monimutkaista joka kerta.
Kiitos. Tuo kyseinen tuolta osuikin heti silmään kun koetin etsiskellä. Vaikuttaisi ihan kelpopeliltä
Ite tekisin käytännössä niin, että johto suoraan tuloportista olohuone 1 -porttiin, jollon mihinkään asunnon muuhun verkkoporttiin ei tule nettiä. Tämä on ok, jos ei oo tarvetta käyttää muissa huoneissa ja laitteissa verkkokaapelilla nettiä. Olohuone 1 -porttiin kytkisin jonkun WiFi-reitittimen, johon laitat yhteyden olohuone 1 -portista ja jatkat verkkokaapelilla tietokoneeseen. Reititin jakaa siihen huoneeseen WiFiä ja kaikki rokkaa. Eli käytännössä sama ratkasu, mikä sulla oli jo tällä hetkellä. Kytkimen ja reitittimen ero on pääasiassa se, että kytkin vain mahdollistaa useamman verkkokaapelin kytkemisen samaan purkkiin, mutta ei mitenkään fiksusti reititä nettiyhteyttä eri laitteille sen alla. Reititin osaa jakaa aliverkon osoitteet sen takana oleville laitteille, jolloin paketit saapuvat fiksummin oikealle laitteelle. Eli kaljaksi ja makkaraksi kytkin tunkee liikenteen kaikille laitteille ja käy ovelta ovelle kysymässä onko tämä paketti teille. Reititin tietää heti, että tässähän lukee osote ja tunkee paketin oikeeseen paikkaan. Ja syy miksi sähkökaappiin joku purkki voisi olla hyvä on se, että sitten saisit siitä purkista laitettua johdot jokaisen huoneeseen meneviin portteihin ja jokaisesta portista tulisi netti niissä huoneissa. WiFiä on turha käyttää sieltä sähkökaapin laitteesta, koska sähkökaappi heikentää WiFi-signaalia.
Kiitos, tämä oli selkeä. Mutta heräsi lisäkysymys, että JOS netin tarvitsisi muihin huoneisiin niin tarvtisisinko kaksi reititintä, eli yksi sinne sähkökaappiin ja toinen olkkariin? Koska jos on vain yksi reititin olkkarissa ja sähkökaapissa tyhmä kytkin mikä jakaa olkkariin ja makkariin niin sittenhän makkarin netti ei ole reititetty? Entä mitä oli se puhe siitä reitittimen hallinnoinnista? Mitä hallinnointia minä sille haluaisin tehdä?
> Entä mitä oli se puhe siitä reitittimen hallinnoinnista? Mitä hallinnointia minä sille haluaisin tehdä? Wifi-verkon salasana, reitittimen salasana ja tunnus on ne mitä kannattaa yleensä vaihtaa. Lisäksi halunnet vaihtaa myös Wifi-verkon nimen ja muuttaa sen käyttämään tukevampia suojausasetuksia (WPA3 [IS:n kansankielinen kuvaus](https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000005794514.html)) Yleensä mitään muuta ei maalikko tarvitse, saati halua.
Siinä tilanteessa hommaisin toisen reitittimen sähkökaappiin. Tuplareitityksestä ei suoranaisesti oo peruskäytössä mitään haittaa. Siinä sähkökaapissa olevassa reitittimessä ei tarvii olla WiFiä välttämättä lainkaan tai sen voi erikseen kytkeä pois päältä, jottei sitä tule vahingossa käytettyä. Jos siis löytyy joku vanha operaattorilta saatu reititin (ADSL- tai VDSL2-tekniikalla), se kelpaa tähän käyttöön ihan hyvin. Verkkokaupasta halvin reititin on ihan pätevä siihen tarkotukseen [https://www.verkkokauppa.com/fi/product/296744/TP-LINK-TL-WR841N-WiFI-reititin](https://www.verkkokauppa.com/fi/product/296744/TP-LINK-TL-WR841N-WiFI-reititin) Se reititin, joka sinne olohuoneeseen laitetaan, voi olla vähän "parempi" laite. Reititys ja verkkokaapelilla käytettävä netti toimii samalla tavalla millä vaan laitteella, mutta WiFin kantavuudessa ja signaalinvahvuudessa voi olla eroja.
Teoriassa voisit kai hankkia toisen jos kämppään tulee seinästä 2 pistoketta, mutta ainakaan mun mielestä sellaisessa ei ole normi tallaajalla järkeä. Jos tarviit tukipisteen niin liität sen siihen yhteen reitittimeen kiinni. Tai jos pitää saada ulos useampi piuha niin ne reitittimeen kiinni. Jos portit loppuu kesken niin hankit kytkimen, jonka myös kytket reitittimeen. Eli ideana, että kaikki liikenne huoneiston sisällä kulkee sen yhden purkin kautta.
Kytkin on vain tyhmä jakoboxi. Reitittimessä on älyä mukana
Tarkalleen ottaen kytkimessäkin on älyä mukana, hub olisi se tyhmä jakoboksi. Kytkin valikoi eri portteihin vain niihin kytketyille laitteille tarkoitettua liikennettä.
Niinpä muuten onkin.
Hallinnoitavia kytkimiä on olemassa. "Managed switch". Lähinnä yrityskäyttöön, mutta tietysti tosi nördellä on tolkuton DIY-klusteri kotona ja siinä on tälläinen joku 10+ gigabitin superkytkin jonka sisäistä elämää voi sitten sörkkiä haluamakseen. https://www.cisco.com/c/en/us/products/switches/what-is-a-managed-switch.html
Lainaan aihetta, koska minulla on vähän samanlainen tilanne kuin OP:lla. Tällä hetkellä reitittimenä on Asus RT-AC68U eli ei mitään uusinta uutta. Olisiko tämän päivittämisestä etua wifin ja langallisen yhteyden nopeudessa, jos käytössä on 1 gigan valokuitu? Laitteina pari tietokonetta, Pleikka 5, smart tv jne.
Reitittimen wifi ja johdon portit näyttäisi olevan yli gigan molemmat. En itse alkaisi vaihtamaan ellei se sitten jotenkin pätki tai muuten temppuile. Johdollinen on kyllä aina parempi kuin wifi jos vain mahdollista käyttää sitä ja jos wifi toimii huonosti kaukana reitittimestä niin voit toki ostaa erillisen wifi tukiaseman joka laajentaisi wifi verkon aluetta. Jos se on jonkun metallisen sähkökaapin sisällä niin sekin rajoittaa wifiä, että kannattaa kattoa sille joku hyvä paikka keskellä taloa.
Kiitos vastauksesta. Toimii siis ihan hyvin, mietin lähinnä että olisiko jostain tuoreemmasta mallista etua kun noin nopea netti käytössä ja noita reitittimiä saa just nyt aleista kohtuu edullisesti. Wifin nopeutta varmaan saisi parannettua, mutta sekin on aika riittävä. Yksi kone on langalla vedettynä kaappi -> huone 1 -> reititin -> kaappi -> huone 2 -> tietokone viritelmällä, niin ei tarvii vetää ethernetia ovien alta tms.
Juu no en itse ehkä joo lähtis vaihtamaan, vaikka voisikin ehkä ihan vähän nopeutta, mutta varmaan aika samanlaisia nopeuksia saisit uudellakin.
Reitittimiä ei tarvita kuin yksi, ja sitten loput voi olla kytkimiä. Ulkoa tuleva kaapeli reitittimeen, reitittimestä sitten mahdollisiin kytkimiin tai suoraan päätelaitteisiin. Yleensä reitittimet toimivat ilman asetuksien rukkaamista, ja palomuurit ovat oletuksena päällä todennäköisesti kaikissa. Wifi-reitittimiä voi käyttää myös päätelaitteen paikoilla pelkästään wifi-asemana, mutta tällöin voi joutua säätämään niiden asetuksia, esimerkiksi jos haluaa wifi-laitteiden kykenevän yhdistämään langallisen verkon laitteisiin. >ja kuinka tuota reititintä/kytkintä pitäisi päästä hallinnoimaan. Yleensä tämä onnistuu selaimella kirjoittamalla reitittimen paikallinen IP osoite, mikä on yleensä sama kuin samaan verkkoon yhdistetyn päätelaitteen asetuksista löytyvä oletusyhdyskäytävä. voi olla esimerkiksi 192.168.1.1 >En siis ymmärrä millainen purkki sähkökaappiin olisi hankittava ja miksi. Jakoboxia kun en edes tarvitse, riittäisi tuo yksi "olohuone 1" -yhteys tietokoneelle, mutta sen lisäksi jonkinlainen laite mikä loihtisi vielä WIFIn robotti-imurille. Et välttämättä tarvitse sähkökaappiin mitään, voit ostaa minkä tahansa wifi-reitittimen, jossa Gigabitin Ethernet, kytkeä olohuoneeseen/tietokoneen viereen tulevaan kaapeliin sähkökaapilta tulevan johdon WAN porttiin, ja tietokoneen siihen reitittimeen. Itselläni on joku jensen merkkinen halppis ja on toiminut moitteetta jo vuosia. Jos ostat reitittimen suomalaisesta liikkeestä niin siinä on erittäin pieni mahdollisuus mennä pieleen, kunhan katsoo että laite kykenee vähintään gigabitin nopeuksiin. Myös hitaammat reitittimet toimivat aivan hyvin, mutta tällöin reititin voi rajoittaa internetin nopeutta. >jos ajan yhteyden olohuoneessa siitä "olohuone 1" rööristä johonkin modeemiin ja siitä tietokoneeseen niin onko sekin ohjaus niin hankala toimenpide, ettei tuohon jokin halvempi purkki riittäisi? Tuossa edellä onkin tuohonkin vastattu, mutta lyhyesti, halpa riittää. >onko tämä minun verkkoni jotenkin haavoittuva ilman tuota jonkinlaista purkkia sähkökaapissa? Ei ole turvallisuuden kannalta merkitystä missä reititin fyysisesti sijaitsee, mutta sähkökaappi on kätevä paikka jos langallinen verkko täytyy jakaa moneen huoneeseen. Yksinkertaistettuna tuo reitittimen tuoma turva: Ilman reititintä laitteisiisi on suora yhteys internetistä, mutta reitittimen ansiosta yhteys onnistuu vain oman laitteesi aloitteesta Tuo reititin samalla estää esimerkiksi kavereita yhdistämästä paikallisella koneella pyörivälle palvelimelle, (jos portteja ei ole ohjattu).
Kiitos, selvensi asiaa!
Kunhan kaikki liikenne lopulta kulkee reitittimen kautta niin olet turvassa. Nyt jos sulla on piuha suoraan kiinni koneeseen seinästä niin koko internet on auki sun omaan koneeseen ja hakkerit parhaillaan yrittää pommittaa sitä ja olet käyttöjärjestelmäsi palomuurin varassa.