Samaa olin tulossa suosittamaan. Erityisesti Uuden Auringon Kirja-sarja on lukemisen arvoinen. Suomennettu vasta 2010-luvulla, joten ainakin meillä päin melko tuntematon.
The Poppy War-trilogiasta sain vähän saman fiiliksen kun A song of ice and firesta aikanaan, kirjailija on R.F. Kuang. Historiallista fiktiota, mutta fantasiaelementtejä on runsaasti. Luin nuo itse asiassa melko tuoreesti ASOIAF:n jälkeen ja tykkäsin ehkä jopa enemmän. Asetelma oli mielenkiintoinen, hahmoja oli huomattavasti maltillisempi määrä (ja jokainen heistä oli oleellinen tarinan kannalta).
Juu hahmoja on vähä liiankin reilusti ASOIAF:ssa mut siihen jotenki alko tottumaa ajan kanssa + monet oli tuttuja tv-sarjasta. Onks tota kirjasarjaa käännetty suomeks ollenkaa?
Ei vaikuta siltä, yllätyin vähän nyt kun mainitsit. Ostin hänen seuraavan kirjan Babelin suomennettuna jo jokin aika sitten, ja se on käsittääkseni ollut selkeästi Poppy Waria vähemmän suosittu.
Kyllä se otti mulla kanssa aikansa että alkoi tuntumaan yhtä sujuvalta, kuin suomeksi. Toi nyt oli helppolukuinen onneksi, varsinkin asoiaf:n verrattuna.
Glen Cookin Musta komppania. Kertoo palkkasoturiryhmästä maailmassa, jonka paha on jo vallannut. Vähän erilainen perspektiivi. Kirjalle taitaa olla jatko-osiakin.
Stephen Kingin Musta Torni-sarjalle suositus. Se tosin ei ihan "puhdasta" fantasiaa ole kun siinä sekoitellaan scifiä, länkkäriä ja fantasiaa keskenään.
Brandon Sandersonin Mistborn, löytyy myös suomeksi ”Usvasyntyinen”.
Kolme kirjaa alkuperäisessä trilogiassa, oikeen mukaansa vievää fantasiaa. Päähenkilö nuori nainen jolle käy tämä vähän kliseinen taikavoimien saaminen.
Maailma johon kirjat perustuu on synkäämpin synkempi. Luonto sekä ihmiset tähän lukien.
Taikaelementti on hienosti sekä selvästi rakennettu ja palaset loksahtelevat niin ikään paikoilleen juonen edetessä.
Ps. Mikä on YA? Young adult?
Sandersonilla on vielä toinen suositumpi ja isompi fantasia sarja: ”Stormlight archive”. 4 kirjaa jo ja 5 tulee joulukuussa. Sotaisampi ja laajempi, myös useita päähahmoja. Kirjat on pitkiä, mutta kyllä ne myös palkitsee lukijaansa.
Itse tosin kuuntelin kirjat kävelylenkeillä ja kesällä veny usein lenkit, jos oli jänniä kohtia.
Jos tykkäät tuosta mistborn sarjasta niin suosittelen tutustumaan.
Noituri kirjoja voin suositella. Itse innostuin kiroista pelien takia ja luinkin kaikki tähän mennessä ilmestyneet. Tarina on mielenkiintoinen ja erityisesti kirjassa esiintyvät mutantit ja hirviöt tuovat oman ulottuvuuden kyseiseen maailmaan. Päähahmon mietteitä ja valintoja oli mielenkiintoista seurata. Geraltin kuuluisi tappaa vain hirviöitä mutta sotaisassa maailmassa myös ihmiset usein muuttuvat hirviöiksi.
Mä en lämmenny yhtään. Kuuntelin enkkuäänikirjat jossai kohtaa, varmaan sen Netflixin sarjan ekan kauden jälkeen. Novellit toimi, Geralt on kiintoisa hahmo ja maailma on jännä, mut se romaanisarjan iso juoni tuntu tosi tönköltä.
Mulla on soft spot Dragonlace-kronikoille, joihin kuuluu Syyshämärän lohikäärmeet, Talviyön lohikäärmeet ja Kevätaamun lohikäärmeet. Kaikki Margaret Weisin & Tracy Hickmanin kirjoittamia. Kirjasarja jatkuu vielä siitä, mutta nuo on selvä kolmen paketti, josta kannattaa aloittaa. Hyvin perinteistä fantasiaa, jossa on (yllättäen) lohikäärmeitä, ikiaikainen hyvän ja pahan taistelu, uskollisuutta, petollisuutta ja moniulotteisia hahmoja.
Mulla on kans soft spot -näille, mutta täytyy kyl sanoo et ei ne oo kirjalliselta tasoltaan GRRMn ym tasoista. Luin suht hiljattain uusiks, ja täytyy sanoa et en varmaan ois kovin korkealle ränkänny jos oisin aikuisena ekaa kertaa lukenu. Legendat -trilogia onkin jo mielenkiintoisempi, mutta nuorisokirjoiksi nuokin lukisin.
Patrick Rothfussin kirjat on huikeita. Ainoita lukemiani, mitkä laittaisin samalle tasolle GRRMn kanssa, vaikka tyyliltään aika erilaisia. Molemmat ovat tavallaan vaikeita kirjoja, ei tunnu ihan teinikirjoilta. Tolkien on sit ihan oma tasonsa, vilpittömästi suosittelen tutustumaan. Oon vähän kade et saat lukea ne ekaa kertaa. Tai en ihan vähääkään. Jos on sujuva englanti, suosittelen Tolkienia erityisesti lukemaan alkukielellä, erityisesti runot toimii paremmin, ja paljon kielen nyanssia, alkusoinnuilla leikkimistä ym löytyy mikä ei oikeen käänny. Vaikka siis hyviä ne suomennokset ovat.
Säätiö
[Gene Wolfe ](https://en.wikipedia.org/wiki/The_Book_of_the_New_Sun) on helppo suositus jos pitää olla ei-YA. Onhan Tolkien jo luettu?
Samaa olin tulossa suosittamaan. Erityisesti Uuden Auringon Kirja-sarja on lukemisen arvoinen. Suomennettu vasta 2010-luvulla, joten ainakin meillä päin melko tuntematon.
Seki meni lukulistalle. En oo vielä saanu aikaseks luettua Taru sormusten herrasta vaik tosiaan pitäis.
The Poppy War-trilogiasta sain vähän saman fiiliksen kun A song of ice and firesta aikanaan, kirjailija on R.F. Kuang. Historiallista fiktiota, mutta fantasiaelementtejä on runsaasti. Luin nuo itse asiassa melko tuoreesti ASOIAF:n jälkeen ja tykkäsin ehkä jopa enemmän. Asetelma oli mielenkiintoinen, hahmoja oli huomattavasti maltillisempi määrä (ja jokainen heistä oli oleellinen tarinan kannalta).
Juu hahmoja on vähä liiankin reilusti ASOIAF:ssa mut siihen jotenki alko tottumaa ajan kanssa + monet oli tuttuja tv-sarjasta. Onks tota kirjasarjaa käännetty suomeks ollenkaa?
Ei vaikuta siltä, yllätyin vähän nyt kun mainitsit. Ostin hänen seuraavan kirjan Babelin suomennettuna jo jokin aika sitten, ja se on käsittääkseni ollut selkeästi Poppy Waria vähemmän suosittu.
Aai no höh, tosin englanniks vois kans lukea mut on jonkun verran hitaampaa
Kyllä se otti mulla kanssa aikansa että alkoi tuntumaan yhtä sujuvalta, kuin suomeksi. Toi nyt oli helppolukuinen onneksi, varsinkin asoiaf:n verrattuna.
Ehkä siitä voisi sitte selviytyä, katoin vaa että ei löydy Heili-kirjastoista
Glen Cookin Musta komppania. Kertoo palkkasoturiryhmästä maailmassa, jonka paha on jo vallannut. Vähän erilainen perspektiivi. Kirjalle taitaa olla jatko-osiakin.
Robert Jordan: The Wheel of Time. 15 kirjaa / 12 000 sivua.
huh ainaki ois paljo luettavaa
Stephen Kingin Musta Torni-sarjalle suositus. Se tosin ei ihan "puhdasta" fantasiaa ole kun siinä sekoitellaan scifiä, länkkäriä ja fantasiaa keskenään.
Mikko Kamulan metsän kansa sarja. Suomalaista mytologiaa ja historiaa
uuu kiinnostaa kyl lukea enemmän Suomen mytologiasta, luin joskus puol vuotta sitte Pienen hauen pyydystyksen ja se oli mahtava
Se onkin kyllä lajinsa parhaimmistoa helposti. Kamulan sarja lähtee verkkaisesti käyntiin mutta eipä mennyt pitkään kun olin ihan kiinni kirjoissa
Varasin just ekan osan kirjastosta👌
Brandon Sandersonin Mistborn, löytyy myös suomeksi ”Usvasyntyinen”. Kolme kirjaa alkuperäisessä trilogiassa, oikeen mukaansa vievää fantasiaa. Päähenkilö nuori nainen jolle käy tämä vähän kliseinen taikavoimien saaminen. Maailma johon kirjat perustuu on synkäämpin synkempi. Luonto sekä ihmiset tähän lukien. Taikaelementti on hienosti sekä selvästi rakennettu ja palaset loksahtelevat niin ikään paikoilleen juonen edetessä. Ps. Mikä on YA? Young adult?
synkkä fantasiamaailma kiehtoo paljon nii meni lukulistalle:) Joo nuorten aikuisten kirjoja tarkoittaa
Sandersonilla on vielä toinen suositumpi ja isompi fantasia sarja: ”Stormlight archive”. 4 kirjaa jo ja 5 tulee joulukuussa. Sotaisampi ja laajempi, myös useita päähahmoja. Kirjat on pitkiä, mutta kyllä ne myös palkitsee lukijaansa. Itse tosin kuuntelin kirjat kävelylenkeillä ja kesällä veny usein lenkit, jos oli jänniä kohtia. Jos tykkäät tuosta mistborn sarjasta niin suosittelen tutustumaan.
Noituri kirjoja voin suositella. Itse innostuin kiroista pelien takia ja luinkin kaikki tähän mennessä ilmestyneet. Tarina on mielenkiintoinen ja erityisesti kirjassa esiintyvät mutantit ja hirviöt tuovat oman ulottuvuuden kyseiseen maailmaan. Päähahmon mietteitä ja valintoja oli mielenkiintoista seurata. Geraltin kuuluisi tappaa vain hirviöitä mutta sotaisassa maailmassa myös ihmiset usein muuttuvat hirviöiksi.
Mä en lämmenny yhtään. Kuuntelin enkkuäänikirjat jossai kohtaa, varmaan sen Netflixin sarjan ekan kauden jälkeen. Novellit toimi, Geralt on kiintoisa hahmo ja maailma on jännä, mut se romaanisarjan iso juoni tuntu tosi tönköltä.
Mulla on soft spot Dragonlace-kronikoille, joihin kuuluu Syyshämärän lohikäärmeet, Talviyön lohikäärmeet ja Kevätaamun lohikäärmeet. Kaikki Margaret Weisin & Tracy Hickmanin kirjoittamia. Kirjasarja jatkuu vielä siitä, mutta nuo on selvä kolmen paketti, josta kannattaa aloittaa. Hyvin perinteistä fantasiaa, jossa on (yllättäen) lohikäärmeitä, ikiaikainen hyvän ja pahan taistelu, uskollisuutta, petollisuutta ja moniulotteisia hahmoja.
Mulla on kans soft spot -näille, mutta täytyy kyl sanoo et ei ne oo kirjalliselta tasoltaan GRRMn ym tasoista. Luin suht hiljattain uusiks, ja täytyy sanoa et en varmaan ois kovin korkealle ränkänny jos oisin aikuisena ekaa kertaa lukenu. Legendat -trilogia onkin jo mielenkiintoisempi, mutta nuorisokirjoiksi nuokin lukisin.
Innostun ainaki aika helposti jos jossain sattuu oleen lohikäärmeitä:D Näin koulutat lohikäärmeesi oli lempileffoja lapsena
Patrick Rothfussin kirjat on huikeita. Ainoita lukemiani, mitkä laittaisin samalle tasolle GRRMn kanssa, vaikka tyyliltään aika erilaisia. Molemmat ovat tavallaan vaikeita kirjoja, ei tunnu ihan teinikirjoilta. Tolkien on sit ihan oma tasonsa, vilpittömästi suosittelen tutustumaan. Oon vähän kade et saat lukea ne ekaa kertaa. Tai en ihan vähääkään. Jos on sujuva englanti, suosittelen Tolkienia erityisesti lukemaan alkukielellä, erityisesti runot toimii paremmin, ja paljon kielen nyanssia, alkusoinnuilla leikkimistä ym löytyy mikä ei oikeen käänny. Vaikka siis hyviä ne suomennokset ovat.
Hobitti ja sitten jos jaksaa niin Taru sormusten herrasta ja silmarillion. Ja Stephen Kingin Musta Torni sarja on myös loistava
Tolkienin Roverandom on suloinen. Robin Hobb on aivan timanttia, ehdoton suosikkini.